TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

Transkriptio

1 TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto) antavat päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64 ja 65 mukaisesta asiasta. Hakija: Kekkilä Oy Asia: Kurkelansuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyminen. Tarkkailusuunnitelmapäätös on sen ajan kun päätökseen voi hakea oikaisua nähtävänä Nakkilan kunnan ilmoitustaululla sekä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen verkkosivuilla. Tarkkailusuunnitelmapäätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisukirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään Oikaisunhakua koskevat tarkemmat ohjeet ilmenevät tarkkailusuunnitelmapäätöksen liitteenä olevasta oikaisuvaatimusosoituksesta. Helsingissä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto Opastinsilta 12, Helsinki Kalastusmestari Kimmo Nieminen puh VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

2 Päätös kalataloudellisen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Annettu julkipanon jälkeen VARELY/5566/5723/2009 Kekkilä Oy Äyritie Vantaa ASIA HAKIJA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA Kurkelansuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyminen. Kekkilä Oy Kekkilä Oy on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle hyväksyttäväksi Kekkilä Oy:n Kurkelansuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailuohjelman vuodesta 2018 eteenpäin. Kyseessä on vuosia koskevan tarkkailuohjelman päivitys. Kurkelansuon tuotantoalue (50 ha) sijaitsee Nakkilan kunnan Arantilan kylässä valtatien 2 eteläpuolella. Kurkelansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta Kurkelanojaan, joka laskee Tattaranjokeen. Tattaranjoki laskee Kokemäenjokeen Nakkilan keskustaajaman luoteispuolella. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. TOIMINTAA KOSKE- VAT LUVAT, TARK- KAILUVELVOITE JA TOIMIVALTAINEN VI- RANOMAINEN Kurkelansuon tuotantoalueelle on voimassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa nro 122/2007/4, Dnro LSY-2004-Y Ympäristöluvan lupamääräyksen 14) mukaan kalataloustarkkailu on tehtävä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen (nykyisin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. ESITETTY TARKKAI- LUSUUNNITELMA ASIANOSAISTEN KUULEMINEN Kurkelansuon kalataloudellinen tarkkailu on esitetty toteutettavaksi kolmen vuoden välein tehtävinä sähkökoekalastuksina Tattaranjoessa. Seuraavan kerran tarkkailu esitetään tehtäväksi vuonna Vertailukoeala etsitään Palojoesta 2019 koekalastusten yhteydessä. Tarkkailuohjelma on kuulutettu Nakkilan kunnan ilmoitustaululla sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internetsivuilla. Lisäksi ohjelma on toimitettu lausunnolle Porin kalastusalueelle. Tarkkailuohjelmaan liittyen lausuntoja, mielipiteitä tai muistutuksia ei tullut.

3 RATKAISU Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen hyväksyy esitetyn ehdotuksen seuraavilla täydennyksillä: - Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi - Tarkkailuohjelman yksityiskohtia voidaan tarvittaessa muuttaa joustavasti sopimalla luvanhaltijan ja kalatalousviranomaisen kanssa RATKAISUN PERUS- TELUT JA VASTAUK- SET LAUSUNTOIHIN Toimitettu tarkkailusuunnitelma antaa, mukaan lukien siihen tehdyt täydennykset, ennalta arvioiden riittävät tiedot toiminnan kalataloudellisista vaikutuksista. PÄÄTÖKSEN VOI- MASSAOLO OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU Päätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi päätös asiasta on annettu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 62, 64, 65 Hallintolaki (434/2003) 5h á 70, yhteensä 350, arvonlisävero 0 %. Käsittelymaksun periminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 1554/2016. Lasku lähetetään erikseen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Tähän päätökseen sekä maksuun voidaan hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimusosoitus liitteenä. Kimmo Nieminen Kalastusmestari LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa kalastusmestari Kimmo Nieminen, / kimmo.nieminen@ely-keskus.fi LIITTEET Päätöstä ja maksua koskevat oikaisuvaatimusosoitukset PÄÄTÖS Kekkilä Oy KVVY Tutkimus Oy

4 TIEDOKSI Nakkilan kunta Porin kalastusalue Ilmoittaminen päätöksestä: Tieto päätöksestä julkaistaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen internet-sivustolla sekä Nakkilan kunnan ilmoitustaululla.

5 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL 150, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: Aukioloaika: kello Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.

6 KURKELANSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2018 ALKAEN Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 466/18

7 Kurkelansuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 alkaen Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sami Ojala, tutkimusassistentti, FM

8 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE TUTKIMUSALUE Kurkelansuon turvetuotantoalue Purkuvesistö Purkuvesistön kalataloudellinen tila KALATALOUDELLINEN TARKKAILU Tarkkailun tavoite Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu... 3 VIITTEET

9

10 Kurkelansuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 alkaen 1. Tarkkailun peruste Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Kekkilä Oyj:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kurkelansuon turvetuotannolle (lupapäätös nro 122/2007/4, Dnro LSY-2004-Y349). Luvan kohdassa 14 määrätään, että luvan saajan on tarkkailtava mm. toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen TE-keskuksen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry teki vuosia koskeneen kalataloudellisen tarkkailuohjelman Kurkelansuon turvetuotantoalueelle (päivitetty , Valkama 2010), jonka Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi muutamin lisäyksin (Dnro 5566/5723/2009). Kurkelansuon turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia seurattiin tarkkailuohjelman mukaisesti tuotantoalueen alapuolisessa vesistössä sähkökoekalastuksilla vuosina 2010, 2013 ja Tutkimusalue 2.1 Kurkelansuon turvetuotantoalue Kurkelansuo sijaitsee Nakkilan kunnassa Arantilan kylässä valtatien 2 eteläpuolella. Kurkelansuon toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa koskee 50 ha suuruista turvetuotantoaluetta. Turvetuotanto on aloitettu Kurkelansuolla vuonna Kurkelansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kurkelanojaan, joka laskee Tattaranjokeen (kuva 2.1).

11 2 Seuraintalo Kokemäenjoki Uusi vertailuala NAKKILA Puosi Palojoki Kurkelansuo Tattaranjoki Taikkola Kurkelanoja Harjavallan voimalaitos Kuva 2.1. Tutkimusalue ja vuoden 2010 tarkkailukerralla valitut Tattaranjoen sähkökoekalastuspaikat (Seuraintalo, Puosi ja Taikkola). Vuonna 2019 Palojoelta etsitään uusi vertailukoeala karttaan punaisilla viivoilla rajatulta alueelta. MML, lupanro 6/ Purkuvesistö Tattaranjoki laskee Kokemäenjokeen Nakkilan keskustaajaman luoteispuolella (kuva 2.1). Tattaranjoen valuma-alueen pinta-ala on 138 km 2. Tattaranjoen alajuoksun virtaamaan vaikuttaa myös valuma-alueeltaan lähes samankokoinen Palojoki, jonka laskukohta Tattaranjokeen sijaitsee Nakkilan keskustaajaman länsilaidalla. Tattaranjoen valuma-alueelta puuttuvat virtaamia tasaavat altaat, minkä vuoksi valumatilanteen muutokset vaikuttavat joen virtaamiin varsin nopeasti, ja siksi joki on alivalumakausina vähävetinen. Kuivat kaudet saattavat olla esteenä vuoden ympäri joessa viihtyvän kalaston muodostumiselle. Ylivalumakausina Tattaranjoen vedenlaatuun vaikuttaa joen valuma-alueen alunamaat. Kun sulfidipitoisia alunamaita kuivataan, maaperä hapettuu ja reaktiossa vapautuva rikki muodostaa maaperän veden kanssa rikkihappoa. Tattaranjokeen kulkeutuva rikkihappo happamoittaa joen vettä. Lisäksi rikkihappo liuottaa maaperästä monia metalleja kuten alumiinia, kuparia ja kadmiumia, jotka osaltaan heikentävät vedenlaatua.

12 2.3 Purkuvesistön kalataloudellinen tila 3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) tarkkaili Suominen Kuitukankaat Oy:n johtamien jätevesien vaikutusta Tattaranjoen alajuoksun kalastoon rysä- ja sähkökoekalastuksin vuosina 2000, 2004, 2008 ja Suominen Kuitukankaat Oy lopetti jätevesien johtamisen Tattaranjokeen vuonna 2011, jolloin myös tarkkailu lopetettiin. Viimeisimmän edellä mainitun tarkkailun raportin (Väisänen 2013) mukaan Tattaranjoen sähkö- ja rysäkoekalastusten saaliit olivat lajimääriltään runsaampia alimmilla, lähimpänä Kokemäenjokea sijaitsevilla koealoilla. Saaliiden vaihtelun todettiin olleen tarkkailuvuosien välillä suurta. Rysäkalastusta haittasi paikoitellen voimakkaasti runsastunut vesikasvillisuus. KVVY tarkkaili Kurkelansuon turvetuotannon vaikutuksia Tattaranjoen kalastoon sähkökoekalastuksilla vuosia koskeneen tarkkailuohjelman mukaisesti vuosina 2010, 2013 ja Vuoden 2016 velvoitetarkkailuraportin (Westermark 2017) mukaan sähkökoekalastusten saaliit ovat olleet vaihtelevia. Tattaranjoen yleisin kalalaji on sähkökoekalastusten perusteella virtavesissä tyypillisesti tavattu kivennuoliainen. Koekalastuksissa saaliiksi on saatu yhteensä 8 eri kalalajia, joista ahvenia, seipejä ja kolmipiikkejä on saatu saaliiksi vain yhdellä kolmesta tarkkailukerrasta. Ympäristöolosuhteiden suhteen vaateliaita virtavesilajeja kuten taimenia tai kivisimppuja Tattaranjoessa ei ole tavattu. Näyttää kuitenkin siltä, että vaellusyhteys Kokemäenjokeen vaikuttaa Tattaranjoen kalastoon merkittävästi, koska saaliit ovat olleet lajistoltaan vaihtelevia. Vuosien 2010, 2013 ja 2016 sähkökoekalastustulosten perusteella kivennuoliaisten lisääntymismenestys on ollut Tattaranjoessa vaihtelevaa (Westermark 2017). Mäti- ja poikasvaiheet ovat kalan elinkaaren herkimmät kehitysvaiheet. Erityisesti mäti kärsii veden happamuudesta ja kiintoainekertymistä. Tattaranjoen valuma-alueella tiedetään olevan mm. veden happamuuteen vaikuttavia alunamaita. Puosin koealan uoman pohjalla on havaittu vesisammalta ja kiviä peittävää kiintoainetta. Tattaranjoen valuma-alueella on paljon sellaista ihmistoimintaa (mm. turvetuotantoa ja maanviljelyä), joka lisää Tattaranjoen kiintoainekuormitusta. 3. Kalataloudellinen tarkkailu 3.1 Tarkkailun tavoite Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Kurkelansuon turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vaikutukset purkuvesistön kalakantoihin. 3.2 Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Tattaranjoen kalaston tutkimista jatketaan kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Edellinen koekalastus tehtiin vuonna 2016, joten seuraavan kerran tarkkailu tehdään vuonna Sähkökoekalastukset tehdään Tattaranjoella vuoden 2010 tarkkailukerralla valituilla koekalastusaloilla lukuun ottamatta ylintä Taikkolan koealaa (kuva 2.1). Vuoden 2016 koekalastuksissa Taikkolan koealalta ei saatu saalista. Vertailualana aiemmin käytetty Taikkola ei sovellu sähkökoekalastukseen, koska uoma on rehevöitynyt, vesi seisovaa ja uoman pohja pehmeää (kuva 3.1). Taikkolan

13 4 käyttäminen vertailualueena ei ole mielekästä, koska se eroaa Seuraintalon ja Puosin koskimaisemmista koekalastuspaikoista merkittävästi. Vertailualaa ei voida myöskään siirtää Tattaranjoella, koska Kurkelansuon purkuojan (Kurkelanojan) liittymän yläpuolella ei ole sähkökalastukseen sopivaa koskimaista koekalastuspaikkaa. Kuva 3.1. Taikkolan koeala vuoden 2016 koekalastuksissa. Taikkolan koealan tilalle etsitään ja kalastetaan uusi vertailukoeala Palojoesta vuoden 2019 koekalastuskerralla. Sähkökoekalastukselle sopiva koeala valitaan kuvassa 2.1 rajatulta alueelta. Mikäli sopivaa koealaa ei löydy, vertailukoeala jätetään tarkkailusta pois. Palojoen valuma-alue on noin 41 % Tattaranjoen kokonaisvaluma-alueesta. Kummallakin valuma-alueella maankäytöstä noin 40 % on viljelysmaata ja noin 40 % sulkeutunutta metsää. Palojoen valuma-alueella ei ole turvetuotantoaluetta. Taulukko 3.1. Tattaranjoella sähkökoekalastettavien koealojen sijainnit ETRS-TM35FIN-koordinaatteina. Koeala ETRS-TM35FIN-koordinaatit N E Seuraintalo Puosi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) antaman sähkökoekalastusohjeistuksen (Olin ym. 2014) mukaisesti koealat kalastetaan yhden poistopyynnin menetelmällä aikaisemmin käytössä olleen kolmen poistopyynnin menetelmän sijaan. Koealan tavoitteellista pinta-alaa puolestaan kasvatetaan huomattavasti aikaisemmasta noin 100 m 2 pinta-alasta vähintään 300 m 2 :iin. Sähkökalastukset suoritetaan heinäkuun puolivälin ja lokakuun välisenä aikana. Veden lämpötilan on oltava kalastushetkellä yli 5 C. Kaikki koealat valokuvataan jokaisella tarkkailukerralla. Saaliskalojen lukumäärät lasketaan ja saalis punnitaan lajeittain. Kaikki lohikalat punnitaan ja mitataan yksilöittäin. Sähkökoekalastusten aineisto tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Raportit toimitetaan työn tilaajan lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle rannikon kalatalouspalvelut -yksikköön sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle, Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kokemäenjoen-Loimijoen ja Porin kalastusalueille (jatkossa kalatalousalueille).

14 5 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Tutkimusassistentti, FM Sami Ojala Hyväksynyt: Kalaosastonjohtaja Olli Piiroinen Viitteet Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/ s. Valkama, J Kurkelansuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuosille Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 382/10. 5 s. Väisänen, A Suominen Kuitukankaat Oy, Tattaranjoen kalataloudellinen tarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 458/ s. Westermark, A Kurkelansuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu Tattaranjoessa vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 633/ s.