Kompleksiteorian uudelleenarviointia
|
|
- Teemu Jokela
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teemu Jokela Kompleksiteorian uudelleenarviointia Teemu Jokela 2017 On olemassa teorioita, jotka jäävät elämään sitkeästi, jopa pidempäänkin kuin olisi suotavaa. Näin näyttää käyneen esimerkiksi monille Freudin opinkappaleille, joita edes pinttynein psykoanalyytikkokaan ei enää ottaisi vakavasti. Toisaalta on olemassa teorioita, jotka unohtuvat ja jäävät vaille ansaitsemaansa huomiota. Tästä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa se kompleksiteoria, jota C. G. Jung kehitti uransa alkupuolella yhdessä Eugen Bleulerin kanssa. Kompleksi on Jungin määritelmän mukaan emotionaalisesti varautunut mieli- ja muistikuvien ryhmä, jonka jokin traumaattinen kokemus on lohkonut erilleen muusta persoonallisuudesta. Kompleksin käsitteeseen sisältyy kuitenkin eräs ongelma, nimittäin ajatus sen usein alitajuisesta luonteesta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sitä voitaisi uudistaa tavalla, joka sopisi yhteen niin sanottujen yleisesti tunnustettujen tosiasioiden kanssa kuten olen toisaalla alustavasti todennut (Jokela 2017b). Yritän seuraavassa tarkentaa kannanottoani, aloittaen kompleksiteorian yleisellä esittelyllä ja suhteuttaen sen tämän jälkeen osaksi omaa antropologista viitekehystä. 1
2 Alkuperäinen kompleksiteoria Sairaus nimeltä hysteria oli tunnettu jo antiikin ajoista. Hysteria oli mielletty eräänlaisesti psyykkisesti oireilevaksi naistentaudiksi, joka johtui kohdun ongelmista tai muista naisellisen anatomian yksityiskohdista. Suurin piirtein sama käsitys oli pysynyt vallalla läpi vuosisatojen, aina uudelle ajalle asti. Jossain vaiheessa hysteriaa alettiin kuitenkin lähestyä toisesta, eläytyvästä tai ymmärtävästä näkökulmasta. Tässä on mainittava erityisesti Josef Breuer ja Sigmund Freud (1895), jotka alkoivat soveltaa hysteerisiin naispotilaisiinsa uutta puhehoitoa. Tämän seurauksena he katsoivat voivansa osoittaa, että hysterian syitä oli etsittävä ensisijaisesti lapsuusiän traumaattisista kokemuksista. Nämä sävyltään usein seksuaaliset kokemukset olivat olleet niin voimakkaita, että ne olivat joutuneet torjunnan kohteiksi, painuneet syvälle alitajuntaan. Mutta sieltäkin käsin ne saattoivat aiheuttaa monenlaisia oireita aina ruumiillisista kivuista ja ohimenevistä halvaustiloista ahdistuskohtauksiin ja muistikatkoksiin. Ongelman parantamiseksi oli olemassa vain yksi tie, joka perustui tukahdutettujen muistikuvien mieleenpalauttamiseen. Hysterian takana ei näin olisi ollut siis elimellinen vaan inhimillinen ongelma, oireiden selittyessä suhteessa yksilön elämänhistoriaan. Uudet löydöt herättivät myös vastustusta. Näinpä Breuer palasi takaisin tavanomaiseen perhelääkärin työhönsä, Freudin alkaessa kehitellä uutta psykoanalyyttistä teoriaansa hieman toiseen suuntaan. Mutta kipinä oli jo herännyt ja nyt sitä elvyttivät Eugen Bleuler, Franz Riklin ja ennen kaikkea C. G. Jung Zürichissä. Uusi teoria kiteytyi erityisesti kompleksin käsitteen ympärille. Kompleksi tuli määritellyksi tunnepitoiseksi muisti- ja mielikuvien ryhmäksi, jonka jokin traumaattinen kokemus oli lohkonut irti kokonaispersoonallisuudesta. Minän tai minäkompleksin rinnalla saattaa vaikuttaa monia muita komplekseja. Sen kaltaisina ne 2
3 saattoivat elää kuin omaa elämäänsä, aiheuttaen vielä tiedostamattomanakin erilaisia oireita, jotka saattoivat häiritä merkittävästi yksilön elämää. Monelle lienevät tuttuja niin sanotut sana-assosiaatiokokeet, joita erilaisten televisiovisailujen ja leikkien yhteydessä toisinaan mukaillaan. Tämän kaltaisilla testeillä, joissa tutkittavan on tarkoitus vastata ärsykesanaan sanomalla ensimmäinen mieleensä tuleva sana, on ollut kuitenkin aluksi vakava tieteellinen tarkoituksensa kompleksien tunnistamisessa. Jung (1905) käsittelee reaktioajan merkitystä assosiaatiokokeissa, nostaen tämän kaltaisen näköjään samantekevän seikan keskeiseen asemaan. Normaalisti koehenkilö kykenee vastaamaan annettuun ärsykesanaan muutamassa sekunnissa. Mikäli vastaus kuitenkin viipyy tavallista pidempään, on tämä merkki siitä että ärsykesana on osunut torjuttuun, tiedostamattomaan kompleksiin. Samalla viivästyneeseen reaktioaikaan saattoi sisältyä myös muita lieveilmiöitä, kuten tahatonta naureskelua, omituisia eleitä ja niin edelleen. Myös sekä ärsykkeen että vastauksen sisällöstä oli mahdollista päätellä paljon kompleksin laadusta. Tämän kaltaisen testauksen tulokset saatettiin sitten vahvistaa vielä psykoanalyyttisen hoidon yhteydessä, jossa saman kaltainen kompleksi usein nousi esiin. Assosiaatiokokeet eivät siis olleet harmitonta ajanvietettä, vaan eräänlainen tapa kartoittaa yksilön persoonallisuuden rakenteita. Jung (1906) kuvaa unettomuuden vuoksi hoitoon tulleen neiti E:n tapauksen. Unettomuuden ohella E., 37-vuotias opettaa, valitti jännittyneisyyttä ja kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä ja kärsimättömyyttä sekä vaikeuksia tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Oireet olivat alkaneet vasta viime vuosina, pahentuen ajan kanssa. E. Kertoi myös kärsivänsä typeristä tai oudoista ajatuksista, jotka hän uskoi tartuttaneensa joihinkin muihin ihmisiin. Assosiaatiokokeet viittasivat vahvan, eroottisesti latautuneen kompleksin olemassaoloon. Esimerkiksi ärsykesanat kuten tapa 3
4 tai halveksua aiheuttivat poikkeuksellisen pitkän viivästymän, juuri tavan herättäessä vastaukseksi sanaparin paha tapa. Testejä seuranneen psykoanalyyttisen hoidon yhteydessä taustalta paljastui lukuisia seksuaalissävyisiä kokemuksia, jotka olivat kuitenkin lohkoutuneet tai dissosioituneet erilleen, tietoisen minän ulottumattomiin. Kompleksit toimivat tässä kuin omina muistilokeroinaan, niin että kun vaikeat asiat tulivat sijoitetuksi yhteen, eristetyksi kokonaisuudesta, esti tämä vuodon leviämisen kokonaispersoonallisuuteen. Mitä tulee skitsofreniapotilaisiin, Jung (1907) totesi heidän persoonallisuutensa hajonneen kokonaan tämän kaltaisen prosessin seurauksen. Neiti E:n kaltaisilla hysteerikoilla oli kuitenkin vielä olemassa minäkompleksi, joka kuitenkaan ei pystynyt pitämään muita komplekseja täysin kurissa. Kompleksien muodostuminen lienee jossain määrin normaalia. Bleuler katsoi skitsofreniaa sairastavien ja sille alttiiden yksilöiden normaalin assosiaatioalttiuden olevan perinnöllisistä syistä heikentynyt, uskoen näin sairauden biologiseen alkuperään. Jung tuli kuitenkin korostaneeksi enemmänkin traumaattisen kokemusten merkitystä. Kuten laivan laipiot, pystysuorat vedenpitävät seinät, estävät vuodon leviämisen sen muihin osastoihin, rajaavat myös kompleksit vaurion vain yhteen osaan persoonallisuutta. Tämä on pitkälti myös nykyaikaisen dissosiaatioteorian näkökulma (van der Hart, Nijenhuis & Steele (2006). Toisaalta alkuperäinen kompleksiteoria on sellaisenaan ensisijaisesti psykologinen teoria. Esimerkiksi torjuttu kompleksi jäsentyy tässä tiedostamattomien mieli- ja muistikuvien ajatukseksi. Tämä on kuitenkin nähdäkseni täydellinen paradoksi, kun näet vaikkapa mielikuvat eivät voi olla tiedostamattomia, hieman samaan tapaan kuin valo ei voi olla pimeää. Näinpä yritän esittää seuraavassa oman tulkintani kompleksiteoriasta tietystä, lähinnä neurofilosofisesta näkökulmasta käsin. 4
5 Esitajuisen kompleksirakenne Edellisen tarkastelun tarkoituksena on ollut käsitellä alkuperäistä kompleksiteoriaa sellaisenaan. Esittely ei ole kaikenkattava, mutta riittävä tämänkertaisen tarkastelumme perustaksi. Seuraavaksi on perehdyttävä hieman lähemmin organodynamiikan yksinkertaisimpiin periaatteisiin. Tämän mukaan ei ole olemassa toisistaan erillistä psyykkistä ja neurologista, laajemmin elimellistä järjestelmää, vaan ainoastaan yksi ainoa järjestelmä. Kuitenkaan tämä järjestelmä, olipa se sitten kuinka tahansa biologinen, ei ole yksinomaan kausaalisesti, vaan myös dynaamisesti tulkittavissa oleva. Kaikki ne havainnot, joita esimerkiksi psykoterapeutit ovat käytännön työssään tehneet eläytyvästi ymmärtäen, pitävät paikkansa viime kädessä ihmisruumista. Jos esimerkiksi traumaattisen kokemuksen torjunta voidaan havaita olevan olemassa, täytyy tämän pitää paikkansa juuri aivoista. TAJUISUUDEN MÄÄRITELMÄ Aivan ensimmäisenä on otettava tarkastelun alle tajuisuuden käsite. Voimme ottaa annettuna sen tosiasian, että on olemassa jokin maailma sinänsä. Vaikka me emme voisi kokeakaan tätä maailmaa sellaisenaan, vaan ainoastaan siitä saamiemme vaikutelmien välityksellä, ovat nämä epäilemättä suhteessa edelliseen. Mutta kuitenkaan tämä maailma ei yksin ole, vaan se osaltaan myös ilmenee meille vaikutelmiemme välityksellä (Jokela 2017c, 1999). Tällöin se, mikä on olemassa sinänsä, tulee olevaksi myös yksilölle itselleen. Tajuisuus ei ole täten mikään ruumiin kaltainen kappale, eikä edes tila, vaan pikemminkin suhde, mutta suhde joka käy ensisijaisesti maailmasta yksilöön, ei suinkaan päin vastoin. Se mitä 5
6 kutsutaan yleensä vaikkapa näkymiseksi, jäsentyy tätä kautta oikeastaan yksilölle tapahtuvaksi näkymiseksi, jonka kohteeksi yksilö itse lopulta jää. Hän jää lopulta vain maailmaa koskevien vaikutelmien tahattomaksi vastaanottajaksi. Brentano (1874) on nostanut tajuisuuden ominaispiirteeksi intentionaalisuuden, toisin sanoen sen, että se viittaa tai suuntautuu johonkin itsensä ulkopuoliseen. Tältä osin on oltava tosin Brentanon kanssa täysin eri mieltä. On totta, että oma toimintani suhteessa näihin esineisiin on intentionaalista, se suuntautuu niihin mutta tajuisuudessani on päin vastoin kysymys näiden esineiden suuntautumisesta itseeni. Se yksin tapahtuu itselleni, tahdoinpa sitä itse tai en. Esimerkiksi edelläni työpöydällä on joukko tavaroita: kannettava tietokone, tulosti, muutama kirja ja niin edelleen. Nämä ovat olemassa jo sinänsä, riippumatta siitä näkeekö kukaan niitä. Mutta ne eivät yksin ole, vaan osaltaan myös ilmenevät minulle. Tämä kaikki tapahtuu lopultakin riippumatta tahdostani, niin että en esimerkiksi voi muuttaa mustaa tietokonetta punaiseksi tai vaikkapa televisioksi, vaikka kuinka tahtoisin. Me olemme epäilemättä osaltamme kykeneviä ohjaamaan aistinelimiämme, ennen kaikkea silmiämme. Mutta on huomattava, että tämäkin kyky on rajallinen, niin että jos voinkin kääntää katseeni pois tietokoneesta, en vaikuttaa siihen, millaisena se minulle ilmenisi, mikäli sitä vain katsoisin. Tajuisuus ei siis ole ruumiin kaltainen tila, vaan yksilölle annettujen vaikutelmien summa, maailman tapa tulla todelliseksi hänen silmiensä edessä häneltä lupaa kysymättä. ESITAJUINEN AKTIVITEETTI On yksi asia sanoa, että yksilön tajuisuus on hänelle tapahtuvaa asioiden ilmenemistä, niiden näyttäytyessään tapahtuvaa 6
7 paljastumista. On sitten kokonaan toinen asia kysyä, mistä tämä kaikki johtuu tai mikä on sen syy. Mutta aistifysiologian näkökulmasta asia on oikeastaan varsin selvä. Esimerkiksi havainnon kohdalla on ensin olemassa jokin ulkoinen ärsyke. Aistinelin sitten ottaa tämän ärsykkeen vastaan, lähettää sen aistinratoja pitkin aivoihin ja niin edelleen. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin ilman, että me sitä tiedostaisimme tai voisimme siihen vaikuttaa. Olen kutsunut tätä kaikkea nimellä esitajuinen aktiviteetti (Jokela 2009, 2017c), viitaten tällä sen sekä tahattomaan että tiedostamattomaan luonteeseen. Kuten ruumiissamme tapahtuu autobiologista aktiviteettia, joka ylläpitää sen elollisuutta tässä puhutaan usein elintoiminnoista niin myös esitajuista aktiviteettia, joka tuottaa tai ylläpitää sen tajuisuutta. Tämä taas mahdollistaa lopulta sen luonteeltaan intentionaalisen toiminnan. Tässä vaiheessa huomio voidaan kiinnittää kahteen toisilleen näköjään vastakkaiseen selitysmalliin. Ensimmäistä näkemystä voisi kutsua neurologiseksi. Tämän mukaan tajuisuutemme sisällöt ovat pohjimmiltaan kausaalisten, neurologisten prosessien tuottamaa. Toista voisi kutsua puolestaan psykologiseksi olettaen tässä jonkin ikään kuin neurojärjestelmän rinnalla vaikuttavan, dynaamisesti vaikuttavan tekijän. Esitajuisen aktiviteetin käsitteen on tarkoitus yhdistää nämä kaksi tekijää toisiinsa. Ensinnäkin esitajuinen aktiviteetti on pohjimmiltaan jotain ruumiillista, se kattaa keskushermoston mutta lopulta tavallaan koko ruumiin, jonka tiloista edellisen toiminta on osaltaan riippuvainen. Mutta tämän lisäksi on oletettava esitajuisen aktiviteetin olevan tulkittavissa myös eläytyvästi ymmärtäen. Kaikki ne havainnot, jotka lukemattomat terapeutit ovat tehneet tilanteessa vaikuttavassa dynamiikassa, ovat totta mutta lopultakin koskien ihmiselimistöä. Olen kutsunut tätä periaatetta lyhyesti organodynamiikaksi, ihmiselimistön eläytyen ymmärrettävissä olevaksi mielekkyydeksi. 7
8 Ajatelkaamme yksinkertaisuuden vuoksi muistikuvia. Muistikuvat ovat pohjimmiltaan tajuisuuden piirin sisältöjä, maailman ilmenemisen tapoja. Ei voida kuitenkaan sanoa, että yksikään muistikuva voisi sellaisenaan tallentua esimerkiksi juuri aivoihin, kun näet aivojen esitajuinen aktiviteetti rakentuu elektrokemiallisten tekijöiden varaan. Nämä eivät ole luonnollisestikaan tajuisia, vaan elimellisiä tekijöitä. Samalla on kuitenkin varsin perusteltua olettaa, että jokin tapahtuma jättää tiedostamattoman jäljen esitajuiseen, joka voi syystä tai toisesta aktivoituessaan tuottaa vaikutelman, joka vastaa melko pitkälti alkuperäistä. Täten siis itse muistikuva ei voisi varastoitua aivoihin, mutta kylläkin sen tuottamaan kykenevä toiminto. Tämän voidaan olettaa pitävän paikkansa myös niin sanottujen traumaattisten, tietoisuudesta pois torjuttujen vaikutelmien suhteen traumaattisen kokemuksen aiheuttamien, mutta aikoinaan purkautumattomien esitajuisten jännitteiden voidessa aiheuttaa edelleenkin mitä erilaisimpia oireita. KOMPLEKSITEORIAN UUDELLEENARVIOINTIA Olemme edellä esitelleet lyhyeksi alkuperäisen kompleksiteorian pääpiirteet. Tämän mukaan kompleksit ovat osin tietoisia, mutta monesti myös tiedostamattomia mieli- ja muistikuvien kokonaisuuksia. Esitetystä näkökulmasta tähän sisältyy kuitenkin muuan ongelma. Tarkoitan tällä sitä, että mieli- ja muistikuvat eivät voi olla koskaan tiedostamattomia, koska ne kuuluvat tajuisuuden, eivät elimellisen aktiviteetin piiriin. Tässä mielessä kompleksiteoriaa voidaan tulkita mielekkääksi tai, esitetyn viitekehyksen piirissä, edes mahdollisena. Mutta on olemassa myös toinenkin tapa tulkita samainen teoria, nähden kompleksit ensisijaisesti esitajuisina rakenteina. Esimerkiksi juuri jokin 8
9 traumaattinen kokemus olisi voinut aiheuttaa esitajuisessa voimakkaan organodynaamisen jännitteen, joka olisi kuitenkin varsinaisen purkautumisensa sijaan tullut eristetyksi muusta esitajuisesta. Tällöin kompleksien aiheuttamat oireet voitaisiin nähdä alueellisen, traumaattisesti saastuneen mutta irralleen dissosioidun vaikutuksen seuraukseksi. Osa Jungin kuvaamista kompleksien oireista on niin sanotusti psyykkisiä, näkyen tajuisuuden poikkeavina tiloina. Voimme puhua tässä esimerkiksi irrationaalisista tunnetiloista, tulkiten nämä tunteet tässä juuri merkitysvaikutelmiksi. Nämä voidaan nähdä esitajuisten jännitteiden osittaisen uudelleenaktivoitumisen seurauksiksi. Näinpä vaikkapa pelko, joka oli alun perin liittynyt kokonaan toiseen tilanteeseen, saattaa tulla nyt esiin uudessa yhteydessä. Voimme sanoa tässä, että uudesta tilanteesta on tullut tavallaan vanhan symboli. Mutta samalla tavoin voidaan selittää myös kompleksin aikaansaamat somaattiset oireet. Jos näet itse kompleksi on esitajuinen, siis pohjimmiltaan ruumiillinen, eristynyt jännitetila, on vain luontevaa olettaa, että se voi vaikuttaa osaltaan myös muihin, tarkemmin sanoen autobiologisiin ruumiillisiin toimintoihin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole toki ainoa mahdollinen tapa, jolla alkuperäistä kompleksiteoriaa voidaan tulkita, mutta täten sen mielekäs sisältö voidaan pelastaa tavalla, joka on sopusoinnussa tunnettujen tosiasioiden kanssa. Olen ehdottanut toisaalta juuri epätoivon (Jokela 2017a) määrittelemistä ratkaisevaksi tekijäksi. Kun yksilöllä ei näytä olevan enää selviämisen mahdollisuuksia, ei suuntaa mitä kohti edetä, näyttää ainoaksi vaihtoehdoksi muodostuvan kaiken sulkeminen omaan kokonaisuutensa. Eräänlaista kompleksinmuodostusta voidaan tavata myös aikuisiällä. Esimerkiksi Alayarian (2011) on kuvannut kidutuksen uhrien kärsivän jakautumisesta, joka vastaa pitkälti Jungin kuvaamaa. Tilanteita voitaisiin luonnehtia epätoivoiseksi edessä on vain kipua ja kauhua vailla pakopaikkaa. 9
10 Huomattavasti herkempiä tässä suhteessa ovat kuitenkin lapset. Tämä johtuu osaltaan jo lapsen keskenkasvuisuudesta, sekä emotionaalisen että itsesäätelyyn liittyvän riippuvaisuuden tehdessä lapsesta paljon aikuista herkemmän. Toisaalta on myös ilmeistä, että lapsi on muun muassa avuttomuutensa osalta huomattavasti aikuista helpommin hyväksikäytettävässä ja väärinkohdeltavassa asemassa. Lapsiin kohdistuvalla eriasteisella väkivallalla on edelleenkin pitkä historia. Tilanteen ollessa tämä ei ole mitään syytä olettaa, etteikö se voisi auttaa kuvatun kaltaisia, elimellisiä mutta samalla laadultaan dynaamisia seurauksia. Kompleksi on epäilemättä patologinen ilmiö. Mutta samalla kun se on ongelma, se on toisaalta myös pelastus, ratkaisu tilanteeseen jota yksilö ei olisi voinut kerta kaikkiaan kestää. Jotain on saastunut, mutta sattunut vaurio on onnistuttu rajaamaan, estäen sen leviämisen laajemmalle. Tässä mielessä kysymys on sisäisestä turvallisuusoperaatiosta. Kun ympäröivän maailman hallintaan tähtäävät ulkoiset turvallisuusoperaatiot ovat pettyneet, johtaa tämä osaltaan sisäiseen jakautumiseen. Mutta samalla kun kysymys on keinosta, jolla selvitä vaikeasta kokemuksesta, voi siitä syntyä ajan myötä myös rasite, synkän salaisuuden vaikuttaessa ehkä tunnistamattomallakin tavalla nykyhetkeen. Tällöin saattaa syntyä tilanne, jossa ongelmia aiheuttava kompleksi alkaa purkautua joko itsestään tai terapiatilanteen yhteydessä, ja jossa sen on tässä tilanteessa myös annettava purkautua. Tämä taas on mahdollista menestyksekkäästi vain vähitellen, ja ennen kaikkea tilanteessa, jossa yksilö voi vastaavasti tuntea olonsa turvallisemmaksi. Tie ei ole suinkaan helppo, mutta se voi tietyissä tilanteissa mahdollistaa entistä vakaamman tasapainotilanteen saavuttamisen. 10
11 Lopuksi Perinteisesti on lähdetty siitä, että keskushermosto muodostaa oman, psyyke oman järjestelmänsä. Nähdäkseni tämän kaltaiselle kahtiajaolle ei ole kuitenkaan minkäänlaisia perusteita ei ole olemassa aivoista erillistä psyykkistä järjestelmää. Mutta olisi virheellistä päätellä tästä, että esitajuisen ruumiillisuus merkitsisi samaa kuin sen pelkistämistä pelkästään biokausaalisia lakeja tottelevaksi kokonaisuudeksi. Päin vastoin sen on oletettava olevan luonteeltaan organodynaaminen, toisin sanoen myös ymmärtäen ja eläytyen tavoitettavissa olevaksi. Tämä on itse asiassa ainoa mahdollinen malli, jolla kahden järjestelmän välinen ristiriita on selitettävissä torjumatta tai kieltämättä kummankaan tuottamia tosiasioita. Myös varhainen kompleksiteoria on, edellä mainitut korjaukset huomioituna, sovitettavissa hyvin sen viitekehykseen. Tämä vaatii vain sen muutoksen tekemistä, että kompleksit ovat pohjimmiltaan ruumiillisia, jos ei kohta anatomisia niin ainakin toiminnallisia kokonaisuuksia. Edellinen jättää epäilemättä monta eri kysymystä auki. Eräs näistä koskee kompleksien rakennetta. Freudin ja Jungin aikana hysteriaksi kutsutulla, nykyisin ehkä keskivaikeiden persoonallisuushäiriöiden tai rajatilojen otsikoiden alle luokiteltujen sairauksien yhteydessä on olemassa vielä jonkinlainen minäkompleksi. Samalla kun muut kompleksit häiritsevät sen toimintaa, esiintyy kokonaisjärjestelmässä jonkinlainen ydin. Niin sanotuissa sivupersoonallisuushäiriöissä voidaan vastaavasti erotta monta rinnakkaista minäkompleksia, joista kukin omaa minään rinnastettavissa olevia piirteitä. Täten kompleksiteoria ei tarjoa niinkään varsinaista persoonallisuusmallia, vaan pikemminkin rakennuspalikoita, joista voidaan koota hyvinkin erilaisia kokonaisuuksia. 11
12 On edelleenkin syytä muistaa, että se, mikä voi näyttää ensisijaisesti yksilöä vaivaavalta ongelmalta, on sitä lopulta vain tietyssä mielessä. Vaikka tietty esitajuinen rakenne voidaankin paikantaa juuri yksilöön, ei tämä toisaalta merkitse sitä, että sen syyt olisivat yksilössä itsessään. Päin vastoin sen taustalta voidaan etsiä laajempiakin sosiaalipatologisia voimia. On otettava huomioon yksilön lähtöperhe mutta myös toisaalta siihen vaikuttavat voimat, jotka voidaan paikantaa toisaalta yhteiskunnalliselle, toisaalta pedagogiselle jatkumolle. Puhumme siis laajemmasta syyverkosta, joka on osaltaan jakautunut kahteen eri ytimeen, yhteiskunnalliseen ja pedagogiseen ongelmakenttään. Tämän näyttää jollain tavoin ymmärtäneen myös Jung, jos kohta aihetta sivuavaa arkkityyppiteoriaa on sellaisenaan pidettävä varsin hämäränä ja vaikeaselkoisena. Näinpä tämänkertainen tarkastelumme saa loppua tähän, sen keskittyessä yksin esitajuisen kompleksirakenteen havainnollistamiseen, sulkeistaen samalla tarkastelun ulkopuolelle laajemmat sosiaaliset rakenteet. Kirjallisuus Alayarian, Aida (2011) Trauma, Torture and Dissociation. Karnac, London. Brentano, Franz (1874) Psychology From an Empirical Standpoint. Trans. Alfred Rancurello. Routledge, London Breuer, Josef & Sigmund Freud (1895) Studies on Hysteria. Trans. J. Strachey. Basic Books, New York Jokela, Teemu (1999) Syyntakeettomuuden fenomenologiaa. Marsutuotanto, Keuruu. Jokela, Teemu (2017a) Epätoivo ja skitsofrenia. Books on Demand, Helsinki. 12
13 Jokela, Teemu (2017c) Suomalainen eksistentialismi. 3. p. Books on Demand, Helsinki. Jung, C. G. (1905) The Reactio-Time Ratio in the Association experiment. Trans. Leopold Stein. Collected Works 2. Jung, C. G. (1906) Psychoanalysis and the Association Experiment. Trans. Leopold Stein. Collected Work 2. Jung, C. G. (1907) The Psychology of Dementia Praecox. Trans. R. F. C. Hull. Collected Works 3. van der Haart, Onno, Ellert R. S. Nijenhuis & Kathy Steele (2006) The Haunted Self. Norton, New York. 13
Sisäisen maailman illuusio
TEEMU JOKELA Sisäisen maailman illuusio Teemu Jokela 2016 On olemassa jotain, jota voitaisiin kutsua vaikkapa ulkomaailmaksi. Tarkoitan tällä aineellisten ilmiöiden ja toisten ihmisten muodostamaa todellisuutta,
LisätiedotEsitajuisen aktiviteetin käsitteestä
TEEMU JOKELA Esitajuisen aktiviteetin käsitteestä Teemu Jokela 2015 On olemassa tiettyjä pyrkimyksiä erottaa ruumis ja sen tajuisuus toisistaan. Tätä näkemystä edustaa vaikkapa Lauri Rauhala (1983, 1974)
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotT A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz
T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:
LisätiedotTietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotSamasta puusta sinä ja minä
TEEMU JOKELA Samasta puusta sinä ja minä Dynaamisen antropologian ihmiskuva Marsutuotanto TEEMU JOKELA Samasta puusta sinä ja minä Dynaamisen antropologian ihmiskuva Teemu Jokela 2017 Kustantaja: Marsutuotanto,
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotSUOMEN MORENOINSTITUUTTI
- TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotITÄVALLAN JA TŠEKIN TASAVALLAN YHTEINEN LAUSUMA
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0010 (NLE) 9425/2/17 REV 2 ADD 1 ENV 523 COMPET 424 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotKokeessa: 15 tehtävää, joista valitaan 10 ja vain kymmenen - valintaan kannattaa kiinnittää huomiota!!! (Tehtävien valintaa olemme harjoitelleet!
Matematiikan yo-kirjoitukset Kokeessa: 15 tehtävää, joista valitaan 10 ja vain kymmenen - valintaan kannattaa kiinnittää huomiota!!! (Tehtävien valintaa olemme harjoitelleet!) Pitkän matematiikan kokeessa
LisätiedotHavainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen
Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA LUKU 5 HALLITSEVAT
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotLataa Medikaalisia mietiskelyj - Teemu Jokela. Lataa
Lataa Medikaalisia mietiskelyj - Teemu Jokela Lataa Kirjailija: Teemu Jokela ISBN: 9789523390805 Sivumäärä: 88 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.94 Mb Länsimaisella lääketieteellä on epäilemättä omat,
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotMiten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio
Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotLataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula
Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula Lataa Kirjailija: Heli Vihottula ISBN: 9789514499531 Sivumäärä: 214 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.74 Mb Emme pysty täysin
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotJohdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotKolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä
Solmu /019 7 Kolmannen neljännen asteen yhtälöistä Esa V. Vesalainen Matematik och statistik, Åbo Akademi Tämän pienen artikkelin tarkoituksena on satuilla hieman algebrallisista yhtälöistä. Erityisesti
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotEro Miion ja muiden ihmisten välillä
Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Miiossa on jotakin erilaista. Hän on aivan kuten muutkin ihmiset, mutta silti hän ja muut ihmiset ovat aivan erilaisia. Miio on 5-vuotias, 103cm pitkä ja painaa 18
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
Lisätiedot4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta
4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotEduskunta Lakivaliokunta
1(5) Eduskunta Lakivaliokunta lav@eduskunta.fi Asiantuntijalausunto koskien Hallituksen esitystä HE 104/2017 vp eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain
LisätiedotWEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman
WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotValikoituja tutkielmia
Valikoituja tutkielmia TEEMU JOKELA Valikoituja tutkielmia 2016 Teemu Jokela 2016 Julkaisija: Teemu Jokela ISBN 978-952-67462-5-8 SISÄLTÖ Esipuhe / 7 Ruumis tiedon kohteena / 13 Elämä ja sen vastoinkäymiset
LisätiedotTEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA
TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotLataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa
Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo Lataa Kirjailija: Raul Soisalo ISBN: 9789526755656 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.33 Mb Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu normaalisti monta haastavaa
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotIHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?
VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN
Lisätiedot2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)
Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
Lisätiedot4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset
4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset MÄÄRITELMÄ 6 URA Joukko pisteitä, joista jokainen täyttää määrätyn ehdon, on ura. Urakäsite sisältää siten kaksi asiaa. Pistejoukon jokainen piste
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
Lisätiedot