Sisäisen maailman illuusio
|
|
- Petteri Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEEMU JOKELA Sisäisen maailman illuusio Teemu Jokela 2016 On olemassa jotain, jota voitaisiin kutsua vaikkapa ulkomaailmaksi. Tarkoitan tällä aineellisten ilmiöiden ja toisten ihmisten muodostamaa todellisuutta, jonka olemassaolo on riippumaton kokevasta havaitsijasta. Mutta tämän lisäksi psykologian, erityisesti kuitenkin juuri psykoanalyysin piirissä on puhuttu myös niin sanotusta sisäisestä todellisuudesta erilaisten mielikuvien täyttämästä omasta, henkilökohtaisesta maailmasta, johonka ihminen voi vetäytyä toisinaan, ja jota esimerkiksi psykoterapiassa sitten työstetään. Nykyaikaisen ihmistä koskevan tuntemuksen perusteella voidaan kuitenkin kysyä, onko tämän kaltaista sisäistä maailmaa todella edes olemassa. Jotain tämän suuntaista ovat esittäneet useat eri tutkijat. Esimerkiksi Fromm (1962) tai Holzhey-Kunz (2014) ovat todenneet tiedostamattoman käsitteeseen viitaten, että vaikka onkin olemassa asioita joita ei tiedetä tai tunneta, niin ei kuitenkaan mitään varsinaista tilaa, joka olisi täynnä pimeitä mielikuva. Mainita voidaan myös Boss (1977), joka esittää unien olevan eräs olemassaolon muoto siinä missä valvekokemuksenkin. Yritän sanoa seuraavassa muutaman sanan aiheesta omista lähtökohdistani, tulkiten sisäisen maailman illuusioksi, jolla toisaalta voi olla omat käyttötarkoituksensa esimerkiksi psykoterapian yhteydessä. Tajuisuus ja sen alkuperä Ihminen on paitsi ruumiillinen, myös tajuinen olento. Tämä tajuisuus ei ole kuitenkaan mikään kappale, ei edes tila, vaan suhde ihmisen, siis pohjimmiltaan elämäänsä elävän ihmisruumiin ja ulkomaailman välillä. Tarkemmin sanoen kyseessä 1
2 on suhde, joka käy maailman eri kohteista yksilöön siis niiden yksilölle tapahtuvasta ilmenemisestä (Jokela 2016c). Istuessani parvekkeella tupakilla edessäni kasvaa kaksi suurta, luultavasti jo talon rakentamisvuonna istutettua, lähes itseni ikäistä pihlajaa. Samalla kun nämä pihlajat ovat olemassa sinänsä, riippumatta läsnäolostani, ne osaltaan myös ilmenevät minulle, ilman että voisin tahtoni voimalla hallita tämän tapahtumista, esimerkiksi muuttaa niiden marjoja siniksi tai muuta vastaavaa. Mutta näin on oikeastaan kaikkialla. Tajuisuus on asioiden näyttäytymistä tai paljastumista, niin että se, mitä yleensä kutsutaan tajunnansisällöiksi, paljastuvat enemmänkin ilmenemisen moodeiksi. Ei ole mitään tilaa tai sisältöjä, on vain asioita, jotka näkyvät, kuuluvat, tuntuvat ja niin edelleen. Tämä muodostaa täydellisen vastakohdan intentionaalisuusteorialle sen kaltaisena kuin Brentano on sen esittänyt (Jokela 2015), Husserlin asiasta esittämien otaksumien ollessa liian monitulkintaisia ja ristiriitaisia, jotta niitä olisi mielekästä lähteä tässä läpikäymään. Mutta jos ilmeneminen ei synny tietoisten tahdonponnistelujen seurauksena, täytyy sen syntyä jostain muusta syystä. Tämän syyn, tai kokonaisen syy- ja seurausketjun, on aistifysiologia tiennyt jo pitkään. Se saa alkunsa ulkomaailman ärsykkeestä, jonka aistinelimet vastaanottavat, ja päättyy lopulta aivoissa muodostettuun havaintoon ja muuhun vaikutelmaan. Tämän prosessin yhteydet valmiiseen kokemukseen ovat aivan liian ilmeiset, jotta niitä voitaisiin kiistää kuten on helppo osoittaa vaikkapa erilaisten hermo- ja aivovaurioiden tai psyykelääkkeiden vaikutuksen avulla. Olen kutsunut tätä kaikkea nimellä esitajuinen aktiviteetti (Jokela 2009, 2016a, 2016c). Esitajuinen aktiviteetti on pohjimmaiselta laadultaan samalla sekä tiedostamatonta että tahatonta. Mutta samalla kun esitajuinen aktiviteetti on sijoitettavissa juuri ihmisruumiiseen, ennen kaikkea aivoihin ja aistinelimiin, olisi virhe tulkita sitä yksinomaan kausaalisesti. Ne kaikki dynaamiset ominaisuudet, jotka esimerkiksi psykoanalyysi on omistanut alitajunnalle, pitävät paikkansa esitajuisesta sikäli kun niiden voidaan todella olevan totta. Tältä osin ruumis on eläytyen ymmärrettävissä oleva, laadultaan organodynaaminen kokonaisuus (Jokela 2016a). Ei ole mahdollista, että yksikään mieli- tai muistikuva voisi varastoitua esitajuiseen, sillä edelliset ovat ilmenemistä, jälkimmäinen taas ainetta. Toisaalta tämä ei merkitse sitä, etteivätkö niitä tuottamaan kykenevät aktiviteettikompleksit voisi säilyä olemassa jopa siinä, 2
3 missä niiden tuottamat sisällöt eivät tule koetuiksi. Niin ikään on mahdollista että niiden tuottamat merkityssisällöt vuotavat tajuisuuden piiriin vääriin yhteyksiin, nykyhetken ilmiöiden saadessa näin symbolisen sisällön. Esitajuisen käsite yhdistää siis toisiinsa neurologiasta tutun hermosidonnaisuuden että toisaalta psykologiasta tutun dynaamisuuden periaatteet. Sen mukana kuljettaminen esimerkiksi terapiatilanteessa ei ole välttämätöntä. Toisaalta se voi auttaa meitä ymmärtämään tiettyjä perinteisen psykofyysisen ongelman aspekteja kuten esimerkiksi niin sanottua psykosomatiikan ongelmaa. Ymmärrys ja illuusio Kutsukaamme tilaa, jossa maailma ilmenee yksilölle oikein, lyhyesti ymmärrykseksi. On epäilemättä ilmeistä, että ymmärrys ei koskaan voi olla täydellistä. Maailma on tähän yksinkertaisesti aivan liian monimutkainen, ja monesti myös ennakoimaton paikka. Toisaalta ymmärrys voi kasvaa riittävän hyväksi, jotta se kelpaa perustaksi siihen tai tuohon tehtävään. Vaikkapa terveellisen ruoan laittamiseksi ei ole tarpeen tietää yksityiskohtaisesti, mitä hivenaineita ihmisruumis tarvitsee ja mistä raaka-aineista niitä on saatavilla. On sitten eri asia, että ymmärrys voi osaltaan myös pettää, virheellisten vaikutelmien johtaessa myös virheellisiin tekoihin. Ymmärrystä ei pidä sinänsä mieltää miksikään staattiseksi ominaisuudeksi, vaan se päinvastoin muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ympäristöstä ja käytännöstä saatujen vaikutelmien heijastuessa esitajuisen toimintaan ja siihen, millaiseksi se henkisen kokemuksemme rakentaa. Erityisen keskeiseksi tässä rakennustyössä nousevat kuitenkin psykoanalyyttisen teorian mukaan juuri kolmen ensimmäisen ikävuoden aikaiset tapahtumat (Bowlby 1969; Mahler, Bergman & Pine 1975). Tänä aikana kehittyvät ne rakenteet, joita olen itse kutsunut antropologiseksi peruskokemukseksi (Jokela 2016c). Mitä tulee illuusioon, olen käsitellyt sen periaatetta tarkemmin toisaalla (Jokela 2016b). Ymmärrykseen sisältyy aina osaltaan erehdyksiä, jotka kumoutuvat kokemuksen kautta. Jos esimerkiksi lapsi luulee osaavansa ajaa polkupyörällä, mutta sen päälle noustuaan katuu, oikaisee kokemus tässä erään virheen ehkä vain luodakseen tietä käsitykselle, jonka mukaan pyörällä ajamista on opeteltava, 3
4 jotta sen oppisi. Illuusiot ovat sen sijaan sen kaltaisia, osin maailmasta itsestään, osin ihmisen ymmärryksen perusrakenteesta johtuvia virheellisiä vaikutelmia, joita mikään ei voi oikaista. Voimme ajatella vaikkapa vaikutelmaamme siitä, jonka mukaan aurinko nousee aamulla taivaanrannan takaa. Kuten hyvin tiedämme, kysymys on oikeasti oman planeettamme kiertoliikkeen aikaansaamasta vaikutelmasta. Mutta olipa tämä vaikutelma sitten kuinka tahansa virheellinen, sitä ei voi muuttaa sinänsä miksikään. Vaikka me voimmekin tiedostaa asian, ja selittää sen kuvatulla tavalla, aurinko edelleenkin vain näyttää nousevan aamuisin taivaanrannan takaa. Olen itse käsitellyt esimerkkinä illuusiosta niin sanottua autonomisen subjektin illuusiota, mistä ei tässä kuitenkaan enempää. Ellei illuusion ja tosiasioiden välille tehdä selvää eroa, väärinkäsitysten riski on ilmeinen. Himanka (2002) on nostanut esiin Husserlin ajatuksen siitä, että maa on liikkumaton. Perusajatus on tässä se, että kun maa ei näytä liikkuvan, se myöskään ei liiku. Mutta maa liikkuu, kuten länsimainen tieteellinen perinne on jo pitkään tiennyt liikkumattomuus on pelkkää illuusiota. Vaikka se tavallaan muodostaakin arkisen elämämme perustan, niin että me emme todellakaan koe kiitävämme ympäriinsä avaruudessa hirmuista vauhtia, ei siitä pidä vielä päätellä, että koko modernin tieteen perinne olisi tässä väärässä. Sisäisen maailman illuusio Tässä vaiheessa voimme siirtyä varsinaisen aiheemme eli erityisesti psykoanalyysin piiristä tutun sisäisen maailman olettamukseen. Tavallaan sisäisen maailman ajatus tulee esiin jo Freudin (1900) unikirjassa, ajatuksena torjutuista toiveista, ajatuksista ja mielikuvista, jotka ilmenevät symbolisesti unissa. Toisaalta tarkemman käsitteellisen ilmaisunsa se sai vasta myöhemmin. Näinpä esimerkiksi W. R. D. Fairbairn (1952) esitti skitsoideja potilaitaan käsitellessään ajatuksen, jonka mukaan pieni ihmislapsi voi reagoida liian huonoon hoivaympäristöön vetämällä viettienergian toisista ihmisistä omaan sisäiseen maailmaansa. Täten syntyy eräänlainen kokemuksen tai vaikutelmien kehä, joka ei ole enää kosketuksessa oman maailman kanssa. Kernberg (1980) on vastaavasti erottanut ulkoisen todellisuuden tai sisäisen maailman. 4
5 Mutta tässä vaiheessa ei ole tarpeen esitellä tämän tarkemmin aihetta koskevaa teoriaa. Itse ajatus koskee sitä, että kun ihminen kiinnittää huomionsa pois ulkomaailmasta, hän joutuu tekemisiin erilaisten mielikuvien kanssa, jotka eivät enää kuulu ulkoiseen todellisuuteen vaan hänen sisäiseen maailmaansa. Tämän kaltainen tila on tuttu esimerkiksi psykoterapian yhteydessä, jossa enemmän tai vähemmän regressoitunut asiakas alkaa elää mieli- ja muistikuvien maailmassa, kertoa esimerkiksi peloistaan, toiveistaan ja menneistä tapahtumistaan, yleensäkin asioista jotka eivät ole läsnä tässä ja nyt. Hän liikkuu siis, olettamuksen mukaan, sisäisessä maailmassaan, psyykkisen järjestelmänsä sisäisten mielikuvien tasolla. Mutta tila lienee osaltaan tuttu myös jokaiselle meistä. Esimerkiksi ajautuessamme niin sanottuihin päiväuniin me tulemme kuvitelleeksi erilaisia asioita, jotka eivät heijastele enää niinkään ulkoisia tapahtumia kuin jotain sisältämme kumpuavaa psyykkistä materiaalia. Näin vaikkapa ajautuessamme seksuaalisten fantasioidemme valtaan. Tarkoituksenani on sanoa, että mitään tämän kaltaista sisäistä maailmaa ei oikeasti ole olemassakaan ei ainakaan mikäli se ymmärretään konkreettisten, tavanomaisesti syrjään jäävien mielikuvien täyttämäksi tilaksi. Jos tajuisuus on ilmenemistä, sitä tuottavan esitajuisen aktiviteetin ollessa pohjimmiltaan elimistön biologista toimintaa, ei mitään sisäisiä tiedostamattomia, esitajuiseen sijoittuvia mielikuvia voi olla olemassakaan (vrt. Jokela 2016a). Kysymys on pikemminkin siitä, että esitajuisen toiminta on irtautunut tämän kaltaisessa tilanteessa ainakin osin välittömästä aineellisesta todellisuudesta, tämän mahdollistaessa sen kaltaisten tendenssien esiin pääsyn, joille ei ehkä ole tilaa suhteessa siihen. Näin käy unessa, jossa esitajuinen toimii täysin kytkettynä irti ympäristöstään. Uni on esitajuisen toiminnan seurausta tilanteessa, jossa se on kytketty kiinni aistinelinten välittämästä, ulkomaailmaa koskevasta informaatiossa. Näin voi edelleenkin käydä myös unelmoidessa tai psykoterapiassa regression yhteydessä. Mutta mitään tiedostamattomia mielikuvia tai fantasioita ei voi olla olemassa, kun näet niitä ei voi esiintyä muuta kuin tajuisuuden piirissä. Sisäinen maailma on siis lopultakin vain illuusio, ei niinkään mikään konkreettisten mielikuvien täyttämä, yksilön sisällä sijaitseva tila, vaan vaikutelma, joka syntyy seurauksena esitajuisen aktiviteetin jossain määrin tavanomaisesta poikkeavasta toiminnasta. Illuusio vaikuttaa ehkä perin todelliselta, mutta niin myös auringon tapa nousta aamuisin taivaan- 5
6 rannasta. Vaikka näitä ei voidakaan ehkä kokemustasolla muuttaa, toisin kuin varsinaisia erehdyksiä, voidaan ne tietoisen ajattelun tasolla oikaista tai ainakin ottaa huomioon. Nyt voimme kysyä mitä tästä kaikesta seuraa. Ensinnäkin se, että mitään sisäistä maailmaa ei ole olemassa, on vain esitajuinen aktiviteetti ja sen tuottama kokemus. Ei ole mitään tilaa, toista todellisuutta, jossa jotkut sisäiset tekijät asuisivat ja josta ne voisivat tulla esiin. Että tietyssä tilassa esitajuinen voi alkaa toimia hieman toisella tapaa, ei oikeastaan muuta tätä periaatetta mitään. Mutta toiseksi, tämä ei merkitse, etteikö tätä tilaa, ja sen mukana syntyvää illuusiota voitaisi sinänsä käyttää apuvälineenä esimerkiksi psykoterapiassa. Tässä sitä voitaisiin verrata eräänlaiseen käyttöliittymään, tai komentoikkunaan, jossa päästään käsittelemään esitajuisen sen kaltaisia elementtejä, joihin ei ehkä muutoin voitaisi päästä käsiksi. Jälleen kerran voidaan todeta sisäisen maailman olevan hieman harhaanjohtava ilmaisu, saman asian ollessa ehkä ilmaistavissa paremmin ja vähemmän harhaanjohtavalla tavalla jonkin toisen käsitteen avulla. Mutta tämän ilon tulen jättämään lukijalle. Kirjallisuus Bowlby, John (1969) Attachment and Loss. Vol. I: Attacment. Basic books, New York. Boss, Medard (1977) I Dreamt Last night Trans. Stephen Conway. Gardner, New York. Fairbairn, W. R. D. (1952) Psychoanalytic Studies of Presonality. Tavistock, London. Freud, Sigmund (1900) Unien tulkinta. Suom. Erkki Puranen. Weilin+Göös, Espoo Fromm, Erich (1962) Beyond the Chains of Illusion. Open Road, New York Himanka, Juha (2002) Se ei sittenkään pyöri. Tammi, Helsinki. Holzhey-Kunz, Alice (2014) Daseinanalysis. Free Association, London. Jokela, Teemu (2009) Esitajuisen aktiviteetin käsite metapsykologisten konstruktioiden apuvälineenä. Psykoterapia 4/2009. Jokela, Teemu (2015) Ontologia ja pedagogiikka. Books on Demand, Helsinki. 6
7 Jokela, Teemu (2016a) Alitajunta ja muita epäkäsitteitä. Teoksessa: Alitajunta ja muita epäkäsitteitä. Books on Demand, Helsinki. Jokela, Teemu (2016b) Autonomisen subjektin illuusio. Teoksessa: Alitajunta ja muita epäkäsitteitä. Books on Demand, Helsinki. Jokela, Teemu (2016c) Suomalainen eksistentialismi. Books on Demand, Helsinki. Kernberg, Otto (1980) Internal World and External Reality. Aronson, New York. Mahler, Margaret, Anni Bergman & Fred Pine (1975) The Psychological Birth of Human infant. Basic Books, New York. 7
Esitajuisen aktiviteetin käsitteestä
TEEMU JOKELA Esitajuisen aktiviteetin käsitteestä Teemu Jokela 2015 On olemassa tiettyjä pyrkimyksiä erottaa ruumis ja sen tajuisuus toisistaan. Tätä näkemystä edustaa vaikkapa Lauri Rauhala (1983, 1974)
LisätiedotKompleksiteorian uudelleenarviointia
Teemu Jokela Kompleksiteorian uudelleenarviointia Teemu Jokela 2017 On olemassa teorioita, jotka jäävät elämään sitkeästi, jopa pidempäänkin kuin olisi suotavaa. Näin näyttää käyneen esimerkiksi monille
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotSamasta puusta sinä ja minä
TEEMU JOKELA Samasta puusta sinä ja minä Dynaamisen antropologian ihmiskuva Marsutuotanto TEEMU JOKELA Samasta puusta sinä ja minä Dynaamisen antropologian ihmiskuva Teemu Jokela 2017 Kustantaja: Marsutuotanto,
LisätiedotLataa Medikaalisia mietiskelyj - Teemu Jokela. Lataa
Lataa Medikaalisia mietiskelyj - Teemu Jokela Lataa Kirjailija: Teemu Jokela ISBN: 9789523390805 Sivumäärä: 88 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.94 Mb Länsimaisella lääketieteellä on epäilemättä omat,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.
Lataa Sairaus - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980432 Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.60 Mb On erikoissairaanhoitaja, joka pitkän työuransa aikana on nähnyt
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotLataa Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä - Paul Verhaeghe. Lataa
Lataa Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä - Paul Verhaeghe Lataa Kirjailija: Paul Verhaeghe ISBN: 9789525538199 Sivumäärä: 578 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 13.07 Mb Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotYmpärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia
VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,
LisätiedotAA- alkoholistien oma-apuryhmä. Juha Kemppinen 2009
AA- alkoholistien oma-apuryhmä Juha Kemppinen 2009 AA:n 12 askelta: 1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään.
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotValikoituja tutkielmia
Valikoituja tutkielmia TEEMU JOKELA Valikoituja tutkielmia 2016 Teemu Jokela 2016 Julkaisija: Teemu Jokela ISBN 978-952-67462-5-8 SISÄLTÖ Esipuhe / 7 Ruumis tiedon kohteena / 13 Elämä ja sen vastoinkäymiset
LisätiedotTYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
LisätiedotJOS ET SINÄ, NIIN KUKA?
JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi
LisätiedotLataa Ylisukupolvisuus - Pirjo Tuhkasaari. Lataa
Lataa Ylisukupolvisuus - Pirjo Tuhkasaari Lataa Kirjailija: Pirjo Tuhkasaari ISBN: 9789525519266 Sivumäärä: 79 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.63 Mb Tutkielmassa tarkastellaan ylisukupolvisuuden ja psyykkisen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotVuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä
Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä PUHTAUSALAN ESIMIES- JA ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 24.-25.1.2019 Hilton Helsinki Strand Franz Schnider Miksi? Ääritilanteissa normaalia
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ
Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?
ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotMiksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
LisätiedotYmmärrystä ihmisen käyttäytymiseen
Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotTyökirja sisältää tyhjiä sivuja Unelmakartan tekoon
Työkirja sisältää tyhjiä sivuja Unelmakartan tekoon Unelmista Meillä kaikilla on unelmia; mielen aitoja ilmaisuja jostain paremmasta. Unelmat vievät meitä eteenpäin ja kehittävät meitä ihmisinä. Antamalla
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
LisätiedotT UU S TO U US T TO T U U S T T T T
U U U U U U LURV LURV LURV UU UU UU LURV LURV LURV U U U U U U LURV LURV LURV UU UU UU LURV LURV LURV UU UU UU LURV LURV LURV U U U U U U LURV LURV LURV UU UU UU LURV LURV LURV U U U U U U LURV LURV LURV
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotPINNISTELEVÄ IHMINEN EI VOI HYVIN MISTÄ ILOA JA KOHTUULLISUUTTA TYÖHÖN?
PINNISTELEVÄ IHMINEN EI VOI HYVIN MISTÄ ILOA JA KOHTUULLISUUTTA TYÖHÖN? Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.3.2018 2 Voidakseni hahmottaa kokonaisuuden, tarvitsen haukan siivet ja etäisyyttä! Veikko Huovinen
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotOhjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi
Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotLataa Totuus ruoasta - Jill Fullerton-Smith. Lataa
Lataa Totuus ruoasta - Jill Fullerton-Smith Lataa Kirjailija: Jill Fullerton-Smith ISBN: 9789510334515 Sivumäärä: 240 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.54 Mb - Onko punaviinistä hyötyä vai haittaa? - Voivatko
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotUutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016
Uutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016 Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄÄ ÄÄ ÄÄ SV: Niin, kertokaa minulle! Yleisö: Jokaisessa lahjoituksessa on siunauksensa. SV: Kyllä, mutta miksi tehdä lahjoitus? Yleisö: Lahjoittamista on,
LisätiedotLataa Psykoterapia ihmismielen löytöretkenä - Heikki Majava. Lataa
Lataa Psykoterapia ihmismielen löytöretkenä - Heikki Majava Lataa Kirjailija: Heikki Majava ISBN: 9789525519235 Sivumäärä: 244 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.77 Mb Psykoterapia ihmismielen löytöretkenä
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotSielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen
Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotTyöyhteisön draama ja roolit
Työyhteisön draama ja roolit - Mitä työyhteisöjen näyttämöllä tapahtuu? Sari Kuusela yhteiskuntatieteiden tohtori, tietokirjailija Blogi: www.organisaatioelamaa.fi Mitä työyhteisössä tapahtuu? Tarinat
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotWEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman
WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotLataa Terapeutin huoneessa. Lataa
Lataa Terapeutin huoneessa Lataa ISBN: 9789525519228 Sivumäärä: 400 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.45 Mb Joukko kokeneita psykoanalyyttisen koulutuksen saaneita ammattilaisia raottaa tässä kirjassa
LisätiedotIhminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl
Ihminen pelastuu rakkauden avulla ja rakkaudessa. Viktor E. Frankl rakkaus JA PARISUHDE ONNELLISEN ELÄMÄN RAKENNUSPALIKOINA Elina Tanskanen, YTM, logoterapeutti,toimintaterapeutti erityistason seksuaaliterapeutti
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
Lisätiedot