Esitajuisen aktiviteetin käsitteestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitajuisen aktiviteetin käsitteestä"

Transkriptio

1 TEEMU JOKELA Esitajuisen aktiviteetin käsitteestä Teemu Jokela 2015 On olemassa tiettyjä pyrkimyksiä erottaa ruumis ja sen tajuisuus toisistaan. Tätä näkemystä edustaa vaikkapa Lauri Rauhala (1983, 1974) esittäessään yksilöllisen maailmankuvan olevan suhteellisen riippumaton ruumiista ja sen tiloista. Itse olen nähnyt mielekkääksi omaksua tästä poikkeavan näkökulman, korostaen tajuisuuden sisältöjen nimenomaan heijastelevan ruumiillisia tapahtumia. Olen kiteyttänyt ajatukseni esitajuisen aktiviteetin käsitteeseen. Tulin maininneeksi esitajuisen aihepiirin ensimmäisen kerran työssäni Syyntakeettomuuden fenomenologiaa (Jokela 1999). Tjolloin tarkka puhuin tarkkaan ottaen esitajuisista prosesseista. Muodon esitajuinen aktiviteetti se sai vasta hieman myöhemmin (Jokela 2009). Tämä muotoilu tekee erikseen mahdolliseksi erottaa sekä aktiviteetti yleensä että sen piirissä esiintyvät ajallisesti jatkuvat, dynaamiset prosessit, jotka johtavat sen tilasta toiseen. Käsilläolevan kirjoitus on muokattu kahden aiemman blogikirjoituksen perusteella (Jokela 2015a, b). Jotain muutoksia, lisäyksiä ja poistoja olen toki tehnyt. Esitajuisen merkitystä ruumiin eräänä ulottuvuutena olen tarkastellut toisaalla (Jokela 2002). ESITAJUINEN AKTIVITEETTI YLEENSÄ Ihminen on pohjimmiltaan ruumiillinen olento. Ja ruumis on pohjimmiltaan aineellinen kappale. Toisaalta ruumis on paitsi kappale, osaltaan myös tajuinen kappale. Tämä tajuisuus tekee edelleenkin mahdolliseksi toimintakyvyn. Että puhun en ta- 1

2 junnasta vaan juuri ruumiin tajuisuudesta, perustuu pyrkimykseeni korostaa tajuisuuden sekundaarista luonnetta, sen asemaa ei substanssina vaan substanssin attribuuttina. Mitä tulee itse tajuisuuteen, olen nähnyt mielekkääksi määritellä sen yksilölle tapahtuvaksi maailman ilmenemiseksi. (Jokela 1999). Kuten aistifysiologia on jo pitkään tiennyt, suunta ei käy yksilöstä maailmaan vaan päinvastoin maailmasta yksilöön. Esimerkiksi edessäni oleva omena ensisijaisesti näkyy minulle, itseni jäädessä sen näkymisen kohteeksi. En voi mitään sille, että se ilmenee itselleni punaisena, pyöreänä omenana. Että voin ojentaa käteni sitä kohti, lopulta ottaa sen käteeni, tulee mahdolliseksi vasta tämän näkymisen tai ilmenemisen perusteella. Voin ehkä katsoa asioita, ohjata silmieni liikkeitä. Mutta vain kohteisiin, jotka jo valmiiksi näkyvät. Mikäli taivaalta kuuluu lentokoneen ääntä, jota ei kuitenkaan näy, en voi tehdä näin. Toisaalta jokin kohde voi ilmetä niin merkittävällä voimalla, että katseeni hallinta voi käydä huomattavan vaikeaksi. Näin voi käydä vaikkapa silloin, kun näköpiiriini ilmaantuu poikkeuksellisen hyvännäköinen nainen. Mutta aivan samoin voi lopulta myös muu toimintani perustua vain ilmenemiseen ja sen tahattomuuteen. Tietoiset valinnat ovat mahdollisia, mutta vain suhteessa annettuihin vaihtoehtoihin. Sama asia voitaisiin ilmaista ehkä toisellakin tavalla, vaikkapa kokemuksen käsitteen avulla. Itse olen kuitenkin nähnyt mielekkääksi rajata kokemuksen koskemaan ilmenemisen saamia erityisiä rakenteita. Sillä on edelleenkin oma, ajallinen jatkuvuutensa, sen perustuessa tiettyjen vaikutelmien taipumukseen toistua yhä uudelleen. Mutta jos ilmeneminen on kerran tahatonta, voidaan kysyä, mistä se saa alkunsa. Tässä joudumme viittaamaan juuri esitajuisen aktiviteetin aihepiiriin. Ensin on olemassa aineellinen kohde, josta lähtee liikkeelle tiettyjä ärsykkeitä, esimerkiksi elektromagneettista säteilyä. Vasta tämän jälkeen tulee aistinelin, joka ottaa sen vastaan, muokkaa hermoimpulssien muotoon, lähettää aivoihin ja niin edelleen. Tässä on kysymyksessä ruumiillisesta, samalla sekä tahattomasta että tiedostamattomasta aktiviteetista. Lyhyesti sanoen: esitajuinen on maailman ja sen eri ilmiöiden läsnäolon vastaanotin. Toisaalta tarkoitukseni on esittää esitajuisen aktiviteetin olevan laadultaan dynaaminen elementti. Voimme ajatella tässä vaikkapa psykoanalyysin kuvaamia ilmiöitä kuten traumaattisten kokemusten torjuntaa, tunteensiirtoa tai projektiota. Si- 2

3 käli kun tämän kaltaiset ilmiöt on voitu varmentaa esimerkiksi psykoterapian yhteydessä käytännössä lukemattomia kertoja, täytyy niiden pitää paikkansa juuri esitajuisesta. Samalla kun esitajuisella on oma neurologinen perustansa, sen täytyy olla myös jotain psykologisesti ymmärrettävissä olevaa. Esitajuista on mahdollista manipuloida erilaisin tavoin. Esimerkiksi päihteet tai psyykelääkkeet vaikuttavat molemmat sen toimintaan tunnetuin seurauksin. Mutta esitajuisen manipuloiminen on mahdollista myös toisellakin tapaa, inhimillisen läsnäolon keinoin. Vaikkapa juuri psykoterapia perustuu juuri tämän mahdollisuuden hyödyntämiseen. Tällöin esiin tulevat juuri esitajuisen dynaamiset ulottuvuudet. TEOREETTISTA RAJANVETOA Edellistä esitystä voidaan pitää vielä suhteellisen suppeana. Toisaalta esitajuisen aktiviteetin käsitettä voidaan havainnollistaa edelleenkin vertaamalla sitä eräisiin toisiin, teoreettisesti jossain määrin lähisukuisiin käsitteisiin. Freud ja tiedostamaton Breuer ja Freud (1895) päätyivät tiedostamattoman olettamukseen hoitaessaan hysteerisiä naispotilaita. Näiden oireet, joita oli aikaisemmin pidetty lähinnä naisten epänormaalin anatomian aiheuttamina fysiologisina seurausilmiöinä, alkoivat paljastua traumaattisten, usein seksuaalista viettelyä tai hyväksikäyttöä koskevien muistikuvien epäsuoriksi heijastumiksi. Kuitenkaan nämä muistikuvat eivät olleet tietoisia, vaan ne olivat ikään kuin unohtuneet tai joutuneet torjunnan kohteeksi, kuten uusi ilmaisu kuului. Näytti siis ilmeiseltä, että tietoisuuden piirin ulkopuolella olisi toinen, ikään kuin tiedostamattomien muisti- ja mielikuvien universumi. Freud kehitti tiedostamattoman käsitettä edelleenkin myöhemmissä töissään. Erityisesti on mainittava kuuluisa Unien tulkinta (1900). Vaikka traumaattiset seksuaalissävyiset kokemukset olivatkin vaihtuneet nyt pääosin toiveiksi, olivat ne yhä lailla tiedostamattomia. Unikuvien symboliset sisällöt olivat niiden epäsuoria ilmentymiä, jotka sensuuriksi nimitetty psyykkinen tekijä oli vääristänyt vain vaivoin tunnistettavissa olevaan muotoon. 3

4 Näin esiin hahmoteltu tiedostamaton muistuttaa esitajuista tietyiltä osin. Kuten esitajuinen aktiviteetti tuottaa tajuisuuden, tuottaa toisaalta tiedostamaton tajuisuudessa esiintyviä sisältöjä kuten neuroottisia oireita tai unikuvia. Niin ikään sekä esitajuinen että tiedostamaton ovat luonteeltaan dynaamisia. On kuitenkin huomattava kaksi keskeistä eroa. Ensinnäkään esitajuinen ei tuota tai kannattele yksin patologisia kokemussisältöjä, vaan on vastuussa kaikesta tajuisuuden piiriin kuuluvasta, heijastelipa se sitten sisäisiä yllykkeitä tai ulkoisen ympäristön yksityiskohtia. Edelleenkin esitajuinen on sijoitettavissa ensisijaisesti yksilön ruumiiseen ja sen neurologiseen järjestelmään, ei mihinkään siitä erilliseen ja riippumattomaan psyykkiseen avaruuteen. Husserl ja transsendentaalinen minä Eri teoksissaan Husserl (1913) esitti käsityksensä siitä, että on olemassa eräänlainen transsendentaalinen minä. Jos tietoisuuden intentionaalinen rakenne johtaakin maailman rakentumiseen, vastaa siitä juuri tämän kaltainen minärakenne. Kokemusmaailmassamme ilmenevä järjestys olisi täten enemmänkin sisäistä kuin ulkoista alkuperää. Eri ajattelun vaiheissa Husserl oletti tämän minän olevana ajoittain muuttumaton eräänlaisia universaaleja lakeja noudattavaksi, milloin taas kokemuksen ja ulkoisten olosuhteiden mukana kehittyväksi. Husserlin ja oman ajatteluni välillä on tietysti eräs ero. Siinä missä Husserl katsoo intentionaalisuusteorian mukaisesti tajunnan suuntautuvan yksilöstä maailmaan, viittaavan sen kohteisiin, katson itse suunnan käyvän toisin päin, maailmasta ihmiseen. Tähän erontekoon sisältyy tosin tiettyjä tulkintaongelmia, kun Husserl kirjoittaa välillä myös asioiden ilmenemisestä. Mutta mikäli unohdamme tämän kaltaiset tulkintaongelmat, saatamme havaita selviä yhtäläisyyksiä transsendentaalisen minän ja esitajuisen aktiviteetin välillä. Kummatkin ovat vastuussa inhimillisen kokemuksen ja siinä esiintyvän järjestyksen vastaanottamisesta. Mutta kuten tiedostamattoman kohdalla, keskeisenä erona on huomattava tapani ymmärtää esitajuinen aktiviteetti pohjimmiltaan ruumiilliseksi elementiksi. Tätä ei ilmeisestikään voida sanoa Husserlin transsendentaalisesta minästä. On otettava huomioon myös esitajuisen käsitteeseen liittyvä dynaamisuuden olettamus, joka näyttää olevan Husserlille täysin vieras, olkoonkin että myöhäistuotannossaan Hus- 4

5 serl myöntää myös historiallisten tekijöiden vaikutuksen ilmiömaailman konstruoimisessa. Kelly ja henkilökohtaisten konstruktioiden teoria George A. Kelly (1963) kuvaa teoriassaan persoonaa, joka konstruoi oman maailmansa. Tämä maailma on edelleenkin yksilöllinen, hieman samaan tapaan kuin Rauhalan kuvaama kokemusmaailma, kukaan ei koe asioita samoin kuin toinen. Vaikka Kelly ei suoraan mainitsekaan filosofisia lähteitä, hänen kuvaamansa perusasetelma tulee osaltaan varsin lähelle Husserlin aiheesta esittämää tulkintaa, lukuunottamatta ehkä yksilöllisen tekijän korostamista. Myös yhtäläisyydet muihin fenomenologisiin toimijoihin vaikuttaisivat ilmeiseltä. Edellisen perusteella henkilökohtaisten konstruktioiden teoriaan siihen voidaan kohdistaa myös pitkälti saman kaltaista kritiikkiä. Lyhyesti sanoen persoona on korvattava biologisten prosessien varaan rakentuvalla esitajuisella aktiviteetilla. Samoin on syytä todeta persoonan käsitteen olevan vaarallinen tässä mielessä esitettynä, se kun voi johtaa täysin tahattomastikin vaikutelmaan kokemussisältöjen tietoisesta tai hallittavissa olevasta tuottamisesta. Yksilökohtaisten erojen korostamista sinänsä on pidettävä asianmukaisena. ESITAJUISEN SULKEISTAMINEN Viittasimme edellä erityisesti Rauhalan pyrkineen erottamaan tajuisuuden elementit ruumiintoiminnoista. Nähdäkseni Rauhalan keskeisenä motiivina voidaan pitää psykologisesti mielekkäitä, esimerkiksi terapeuttisessa hoitotilanteessa esiin tulevien havaintojen itsenäisyyttä deterministis-biologisen aivotutkimuksen taholta tulevaa painetta vastaan. En tiedä, onko tulkintani täysin oikea, mutta tästä näkökulmasta Rauhalan pyrkimyksiä voidaan pitää sinänsä ymmärrettävänä, jos kohta hieman epäasianmukaisella tavalla muotoiltuina. Itse näkisin tajuisuuden esitajuisen perustan myöntämisen kuitenkin tosiasioiden kannalta väistämättömänä. Sen sijaan en näe mitään estettä sille, että itse biologinen tekijä eli esitajuinen määritellään dynaamiseksi. Itse asiassa Rauhalan 5

6 päättely on perusteltua ja mielekästä vain niin kauan, kuin tämä vaihtoehto ehdottomasti kielletään. Mikäli esitajuinen otaksutaan jo lähtökohtaisesti dynaamiseksi, minkä nykyaikainen aivotutkimuskin on jo päätynyt pitkälti myöntämään, menettävät hänen johtopäätöksensä kaiken merkityksensä ainakin sikäli kun niiden tarkoituksena on puolustaa dynaamista ihmiskuvaa. On taas sitten kokonaan toinen asia, että esitajuisen olemassaolo voidaan tietysti käytännössä sivuuttaa tai sulkeistaa esimerkiksi käytännön psykoterapian yhteydessä. Käytän tätä ilmaisua merkityksessä, joka muistuttaa läheisesti sitä, jonka Edmund Husserl sille alun perin antoi. Husserl tarkoitti sulkeistamisella operaatiota, jossa maailman sinänsä olemassaolo jätetään huomiotta keskityttäessä tutkimaan yksin ilmiötä. Hieman saman kaltainen operaatio voidaan suorittaa myös ihmistyössä. Näinpä esimerkiksi psykoterapeutin ei tarvitse ajatella käytännön terapiatyössä potilaansa aivotoimintoja, ei ainakaan ellei epäile varsinaista elimellistä vikaa. Itse asiassa hänellä ei tavanomaisissa olosuhteissa ole edes käytössä aivojen havainnointiin sopivia laitteitakaan. Mikäli kuitenkin pyritään selittämään itse tajuisuuden alkuperää, tai sanokaamme jonkin aivovaurion sen piirissä aiheuttamia seurausilmiöitä, on se ehdottomasti syytä ottaa huomioon. Keskeisen ongelman tässä muodostaa tietysti se että dynaamisesti ja kausaalisesti selitettävissä olevien sairaustilojen välinen eronteko on kaikkea muuta kuin ongelmatonta. Missään nimessä kelvollisena kriteerinä ei voida pitää esimerkiksi Jaspersin (1913/1959) edustamaa perin onnetonta tapaa lukea neuroottiset häiriöt edelliseen, psykoottiset jälkimmäiseen ryhmään. Niin kauan kuin erilaiset aivojen ja muun esitajuisen tutkimusmenetelmät eivät kykene antamaan tähän selvää vastausta, ongelma jää yksinomaan psykiatrien, psykologien ja muiden kliinisten toimijoiden henkilökohtaisen näppituntuman, toisin sanoen heidän potilaidensa oireiden lukemiseen kohdistuvan käytännön tietotaitonsa varaan. Mutta esitajuisen sulkeistaminen on sekä mahdollista, että jossain tapauksissa perusteltua, myös teoreettisen tutkimuksen parissa. On esimerkiksi ilmeistä, että inhimillistä kokemusta tarkastelemalla voidaan löytää joukko erilaisia rakenteita, joita voidaan luokitella hyvinkin eri tavoin. Koska näitä tajuisuuden sisäisiä rakenteita ei voida ainakaan yksilötasolla palauttaa esimerkiksi neurologiselle tasolle, ei esitajuisen aktiviteetin jatkuva mukana kuljettaminen tuo tarkastelulle mitään lisäarvoa, voidaan se käytännössä sulkeistaa eli jättää vaille huomiota sitä kuitenkaan lopulli- 6

7 sesti hylkäämättä. KIRJALLISUUS Breuer, Josef & Sigmund Freud (1895) Studies on Hysteria. Trans. J. Findlay. Basic Books, New York Freud, Sigmund (1900) Unien tulkinta. Suom. Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä Husserl, Edmund (1913) Ideas Pertaining to a Pure Phenomenology and to a Phenomenological Philosophy. Vol. I. Trans. F. Kersten. https://archive.org/stream/ideasparti/husserl-ideasi#page/n0/mode/2up Jaspers, Karl (1913/1959) General Psychopathology. Vols. I-II. Trans. J. Hoenig & Marian Hamilton. Johns Hopkins University Press, Baltimore & London Jokela, Teemu (1999) Syyntakeettomuuden fenomenologiaa. Marsutuotanto, Keuruu. Jokela, Teemu (2009) Esitajuisen aktiviteetin käsite metapsykologisten konstruktioiden apuvälineenä. Psykoterapia 4/2009. Jokela, Teemu (2002) Ruumiin ulottuvuudet ja ruumistiedon intressit. Teoksessa: Valittuja lukuja olemattomista teoksista. Omakustanne, Keuruu. Jokela, Teemu (2015a) Esitajuinen aktiviteetti. Jokela, Teemu (2015b) Esitajuisen sulkeistaminen. Kelly, George A. (1963) A Theory of Personality. Norton, New York London. Rauhala, Lauri (1974) Psyykkinen häiriö ja psykoterapia filosofisen analyysin valossa. Weilin+Göös, Espoo. Rauhala, Lauri (1983) Ihmiskäsitys ihmistyössä. Gaudeamus, Helsinki. 7

Carl Rogers ja yksilöllinen kokemus

Carl Rogers ja yksilöllinen kokemus Carl Rogers ja yksilöllinen kokemus Rogersin humanistisen psykologian fenomenologinen tausta Teemu Jokela 2010 Carl Rogers (1902-1987) oli eräs humanistisen psykologian edelläkävijöistä ja tunnetuimmista

Lisätiedot

Valikoituja tutkielmia

Valikoituja tutkielmia Valikoituja tutkielmia TEEMU JOKELA Valikoituja tutkielmia 2016 Teemu Jokela 2016 Julkaisija: Teemu Jokela ISBN 978-952-67462-5-8 SISÄLTÖ Esipuhe / 7 Ruumis tiedon kohteena / 13 Elämä ja sen vastoinkäymiset

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Holistinen ihmiskäsitys

Holistinen ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto. Mitä psykoterapiassa tapahtuu

Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto. Mitä psykoterapiassa tapahtuu Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto Mitä psykoterapiassa tapahtuu Mutta mitä sielu on? Raimo Puustinen (15.5.) Mielentapahtumat

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET 5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Psykologia. Opetuksen tavoitteet Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa: Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, K-S SHP ja Kanerva-Kastehanke Sairauden syntyyn vaikuttaa: geenit: biologinen sairastumisalttius

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU

LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU LUOVALLE TUOTTEELLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA UUTUUDEN VAATIMUS Uutuuden arvioinnissa voidaan käyttää lähtökohtana yksilö- tai yhteisökohtaista kriteeriä. Luovantapahtuman henkilökohtaisuuden

Lisätiedot

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioiden väliset yhteydet Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..10 Omistaja-> 1..3 asiakas

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Käyttäytymistieteiden laitos

Käyttäytymistieteiden laitos HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS AIKUISTEN PSYKOANALYYTTIKKO-PSYKOTERAPEUTTI SEKÄ PSYKOTERAPEUTTIKOULUTTAJAKOULUTUSOHJELMA 138 OP, 2016 2021 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

Kehollinen oppiminen. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

Kehollinen oppiminen. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Kehollinen oppiminen Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Teoreettisia ja filosofisia lähtökohtia Holistinen ihmiskäsitys Situationaalinen oppimiskäsitys Yhteisöllisyys, dialogisuus

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TAUSTA PSYKOANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIA JA KOULUTUKSEN TAVOITE

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TAUSTA PSYKOANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIA JA KOULUTUKSEN TAVOITE HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS PSYKOANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 76 OP, 2013-2016 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Siltala, P. (2011): Kateus rakkauden kaipuun ja tuhoavuuden jännitteenä: Kalevalan Kullervo. Psykoterapia, 33-42.

Siltala, P. (2011): Kateus rakkauden kaipuun ja tuhoavuuden jännitteenä: Kalevalan Kullervo. Psykoterapia, 33-42. Pirkko Siltala PsL, Koulutuspsykoanalyytikko (Therapeia) Julkaisut 2011-2000 Artikkelit, kirjat ja kirjojen luvut Siltala, P. (2011): Ruumiillisuus psykoanalyysissa ja psykoterapiassa. Teoksessa: Klemelä,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Kuka johtaa orkesterissa? Helena Ahonen

Kuka johtaa orkesterissa? Helena Ahonen Kuka johtaa orkesterissa? Helena Ahonen Mitä johtaminen on? Kuninkaan maailma on hyvin yksinkertainen. Kaikki muut ovat hänen alamaisiaan, hän hallitsee kaikkea. Kuninkaan mielestä on tärkeätä säilyttää

Lisätiedot

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot