Tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus

Transkriptio

1 Tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus Leena Alanen Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus NÄKYMÄTÖN NÄKYVÄKSI Varhaiskasvatustutkimuksen kansallinen kutsuseminaari Helsinki

2 Varhaiskasvatus tieteenalana Varhaiskasvatus(tiede) - itsenäinen tieteenala? Monitieteisyys Tieteidenvälinen kommunikaatio Varhaiskasvatustutkimuksen neljä perspektiiviä -> Lasten ihmisoikeuksien perspektiivi varhaiskasvatustutkimuksen (ja -työn) tieteelliseksi (ja eettiseksi) perustaksi 2

3 Tiede/tutkimus yhteiskunnallisena ilmiönä Varhaiskasvatustutkimuksen yhteiskunnallinen konteksti = sen kehittämisen/kehityksen konteksti kehitysehdot? kehityspotentiaalit? 3

4 Varhaiskasvatus Termi viittaa 1) käytännön kasvatustoimintaan; 2) oppiaineeseen; 3) tutkimusalueeseen. Onko se myös myös tieteenala? Varhaiskasvatustiede? 4

5 1) Varhaiskasvatus käytännön kasvatustoimintana termi tuli Suomessa käyttöön vasta 1970-luvulla (Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuskomitea 1974) kansainvälinen esikuva (Early Childhood Education) liitti päivähoitotoiminnan pedagogiikkaan viittasi pienten lasten kasvattamiseen aluksi varhaiskasvatus = julkisen palvelujärjestelmän tuottama ammatillinen kasvatus- ja opetustyö rajasi pois kotikasvatuksen sekä muissa julkisissa instituutioissa tapahtuvan kasvatustoiminnan vähitellen yleistynyt kattamaan koko pikkulapsipedagogiikan kentän 5

6 2) Varhaiskasvatus oppiaineena oppiaineeksi varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutuskomitean mietinnön jälkeen keskiasteen lastentarhanopettajakoulutukset vakiinnuttivat termin käytön 1970-luvulla: uusi pääaine, johon sulautettiin aiempia oppiaineita: lastentarhaoppi, lastentarhatyön metodiikka myös lastenhoitaja-, päivähoitaja- ja sosiaalikasvattajakoulutuksiin koulutuksen sijoittaminen keskiasteen koulutusyksiköihin ehkäisi alan tutkimuksen viriämisen 6

7 3) Varhaiskasvatus tutkimusalueena termi juurtui hitaasti kasvatustieteelliseen keskusteluun ja tutkimukseen Kasvatustieteen käsitteistö (1983; toim. Sirkka Hirsjärvi): ei mainintaa Annika Takala (1984): Mitä varhaiskasvatus on? Tutkimusalueena varhaiskasvatus ei missään tapauksessa ole itsenäinen tieteenala. Sitä voi luonnehtia enemmän tai vähemmän systemaattiseksi tietovarastoksi, joka rakentuu sen myötä, että tutkimuksen keinoin etsitään vastauksia kysymyksiin varhaiskasvatuksen päämääristä ja keinoista. 7

8 Syitä muutoksen hitaudelle kasvatustieteen ekspansio ja 1980-luvuilla (laitoksia, professuureja) varhaiskasvatus ei osallisena E. Lahdes Varhaiskasvatus ja kasvatustiede: Merkille pantavaa on kuitenkin varhaiskasvatuksen tutkijoiden miltei täydellinen puuttuminen tuosta joukosta. Selitys on historiallinen: kasvatustiede on ollut perinteisesti sitoutunut koululaitoksen tutkimiseen. Opettajankoulutuslaki v lisäsi virkoja peruskoulun ja lukion opettajain kouluttamista varten. Kun lastentarhanopettajain koulutus ei ollut akateemista ei edes korkeakouluissa tapahtuva lastentarhanopettajakoulutus varhaiskasvatus ei saanut tutkijanvirkoja. Koska etenkin professorikunnalla on ratkaiseva merkitys korkeakoulujen tutkimukselle, on varhaiskasvatuksen tutkimuksen suhteellinen vähyys ymmärrettävä. 8

9 3) Varhaiskasvatus tutkimusalueena (jatk.) Lastentarhanopettajakoulutuksen yliopistollistaminen (1995) varhaiskasvatuksesta kasvatustieteen osa-alue kasvatustieteellisiin tiedekuntiin professuureja, joiden erityisalueena varhaiskasvatus mutta paikka kasvatustieteiden sisällä edelleen (2000- luvulla) epämääräinen ja epävarma 9

10 Varhaiskasvatus(tiede) 2000-luvulla Vakiintuneen tavan mukaan voidaan selkeästi erottaa ainakin kolme melko itsellistä kasvatusta tutkivaa tiedettä. Ne ovat (yleinen) kasvatustiede, erityispedagogiikka ja aikuiskasvatustiede. Kullakin niistä on oma erityinen tieteiden väliseen työnjakoon kytkeytyvä syntyhistoriansa. Varsinaisten kasvatustieteiden lisäksi on toki useita itsellisyyteen pyrkiviä tieteenaloja kuten varhaiskasvatus. (Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY, s. 56) 10

11 Varhaiskasvatus: itsellinen tieteenala? tieteenala: (scientific) discipline (Virtuaalinen MOT Englanti 4.8 sanakirja) 1 discipline ['dɪsɪplɪn] s 1 [itse]kuri, järjestys 2 kuritus, kurinpito 3 harjoitus, harjoittelu 4 opinala, tieteenala 2 discipline ['dɪsəplɪn] v tr 1 rangaista, kurittaa 2 harjoittaa, totuttaa (jhk kurinalaiseen toimintaan) 1800-luvulla alkanut kehitys: tieteenalasta tieteen rakenteellinen perusyksikkö aluksi vain arkistointifunktio : disipliiniin tallennettiin löydetty tieto vasta myöhemmin: disipliinistä aktiivinen tiedontuotannon järjestelmä 11

12 Miten tieteenala syntyy tiedontuotannon erikoistuminen keskittyminen suhteellisen pieneen tieteellisen toiminnan alueeseen spesialisoitumista tukeva sosiaalinen ympäristö roolien eriytyminen tutkijan ammattiroolin institutionalisoituminen mahdollistui vain koulutusympäristöissä korkeimman koulutuksen instituutiot: yliopisto (Saksa, 1800-luvun alkupuoliskolla) koulutusorganisaatioiden sisäinen kasvu, kouultusorganisaatioiden määrän kasvu ja keskinäinen vuorovaikutus yliopistojen järjestelmä = tieteen tuotantoprosessin uudelleenorganisoituminen 12

13 Tieteenala = tiedeyhteisö kommunikaatioyhteisö vuorovaikutuksen voimistuminen yhteisön sisällä jaetun kokemuksen pohjalta arvojen yhteisyys jaettu suuntautuminen niihin ongelmiin, jotka konstituoivat ko. disipliinin tiede on yhteisöllistä : rakentuu yhteisölle tieteenalayhteisön episteeminen voima Thomas Kuhn: normaalitiede, tieteen eteneminen paradigmakriisien kautta tiedeyhteisöllä oma kommunikaatiojärjestelmänsä tieteellinen julkaisu tieteellisen kommunikaation tärkein muoto 13

14 Tutkimustoiminta disipliinin perustana tutkimus (research): tieteen tuotantoprosessin imperatiivi tutkimuksen merkitys (tehtävä) muuttui: aiemmin: tiedon säilyttäminen ja sen kasvattaminen jatkuvana prosessina lisääntyvästi: aiemmin totena pidetyn tietokokoelman kyseenalaistaminen -> tutkimuksen metodina systemaattinen kyseenalaistaminen tieteellinen/tutkijoiden kommunikointi nojaa tutkimukselle tässä merkityksessä = tieteenalat vakiintuivat tutkimusdisipliineiksi, jotka perustuvat jatkuvaan uuden tiedon tuotantoon 14

15 Moderni tiede (tiede järjestelmänä) tieteenalojen kasvava eriytyminen, mutta myös keskinäiset yhteydet ja kommunikointi tieteen moderni järjestelmä ( ~ innovatiivinen sosiaalinen struktuuri) jokaisen tieteenalan sisäinen kasvuympäristö, jossa tieteenalojen kesken keskinäistä kilpailua toistensa kommentointia ideoiden, metodien, käsitteiden tarjontaa konfikteja provokaatioita inspiroitumista 15

16 Tieteen/tiedejärjestelmän dynaamisuus jokaisen tieteenala sisältää intellektuaalisella urallaan 1) normaalitiedettä (Kuhn), so. tieteenalalle muodostuva traditio, joka näyttää tarjoavan ratkaisujen perusmallit tieteenalalla asetettuihin ongelmiin, ja 2) interdisiplinaarisuutta, joka nousee keskinäisistä konflikteista, provokaatioista ja inspiraatiosta. tieteenalojen rajojen jatkuvat siirtymät, muutokset tiedejärjestelmän ei-hierarkkisuus ja avoimuus uusille tieteenalamuodostumille syntyy uusia tieteenaloja ja vanhoista voi tulla epäaktiivisia (ainakin kommunikaatiojärjestelminä) tiedeyhteisön globalisoituminen (vs. kansalliset yhteisöt) 16

17 Säilyvätkö tieteenalat? Johtaako tieteenalojen jatkuva differentioituminen tieteenalojen ja siten tieteen disiplinaarisen rakenteen hajoamiseen? Argumentteja tieteenalojen säilymisen puolesta: tieteenalojen väliin syntyvä uusi kenttä alkaa yleensä rakentua tieteenalaksi (kulkemalla samaa reittiä) interdisiplinaarisuus ja transdisiplinaarisuus eivät siten ole ristiriidassa tieteen disiplinaarisen rakenteen kanssa, ne toimivat tapoina siirtää tietoa ja innovaatioita tiedejärjestelmän sisällä lisäksi tieteenalan ja tieteenulkoisen toimintaympäristön suhteet -> tieteenalan kehitys 17

18 Varhaiskasvatustiede tieteenalana: haasteita ja kysymyksiä Varhaiskasvatuksen esitieteellinen ura tieteenalan syntymisen perustana (pikkulapsi)pedagogiikka Rousseau, Fröbel -> kategorioita varhaislapsuuden ja varhaiskasvatuksen kohteen käsittämiseksi varhaiskasvatustieteen nykykategoriat? varhaiskasvatustutkimuksen käsitteellinen kompetenssi? Jos varhaiskasvatustiede ja -tutkimus jättäytyy eriytyneeksi tieteenalaksi (esim. kasvatustieteiden sisään) kohteenaan pedagogiikka eri varhaiskasvatusinstituutioiden piirissä, ja päätehtävänään tutkimustiedon tuottaminen päiväkoti- ja kotikasvatuksesta poliittisten ja hallinnollisten päätöksentekoinstituutioiden (ja koulutuksen) käyttöön, niin se rajaa omat kehitysedellytyksenä hyvin ahtaiksi (Peukert 1999). 18

19 Haasteita, kysymyksiä ja johtopäätöksiä Jos varhaiskasvatustutkimuksessa varhaiskasvatustyön ja -instituutioiden tilan ja niiden kehittämisen kysymyksiä ei liitetä (myös teoreettisesti) siihen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kehykseen, jossa ne ovat syntyneet, niin tutkimuksen tuottama tieto peilaa nykyisissä varhaiskasvatusinstituutioissa vallitsevia asetelmia (esim. sukupuolten työnjako, yksityisen ja julkisen erillisyys, lapset/aikuiset -ero ja -vastakkaisuus ) <-> tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus 19

20 Tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus: johtopäätöksiä Kehittyäkseen varhaiskasvatustieteen tulee rakentaa itselleen vahvat kommunikaatio- ja yhteistyösuhteet yli tieteenalarajojen -> monitieteinen tutkijayhteisö. Lisäksi kehittyäkseen varhaiskasvatustieteen tulee analysoida ja kriittisesti reflektoida niitä käsitteellisiä kehyksiä, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat (ns. kehittyneissä maissa) varhaislapsuutta ja -kasvatusta koskevan päätöksenteon poliittisiin ja hallinnollisiin perusteluihin, varhaislapsuuden yhteiskunnallisiin järjestelyihin (mm. lapsiperheiden palvelut, julkiset varhaiskasvatuspalvelut, interventiot), koulutuksen ja tutkimuksen sisältöihin varhaiskasvatuksen käytäntöihin (päivähoito, jne.) 20

21 Varhaiskasvatuksen teorian, tutkimuksen ja politiikan neljä ydinperspektiiviä (Woodhead 2006) 1. (Psykologinen) kehitysperspektiivi kasvu, kehitysvaiheet, tarpeet 2. Poliittis-taloudellinen perspektiivi lapset kansakunnan inhimillisenä pääomana, joiden tuottoa optimoidaan 3. Sosio-kulttuurinen perspektiivi lapsuus yhteiskunnallisesti tuotettuna ( konstruoituna ) statuksena 4. Ihmisoikeusperspektiivi lasten (ihmis)oikeudet arvokkuus, oikeus ja kyvykkyys myötävaikuttaa omaan kasvuun ja kehitykseen, toimijoina ja osallistujina Työväline tutkijakeskusteluun varhaiskasvatustieteen sisällä ja tieteidenvälisesti: varhaiskasvatustutkimuksen analysointiin ja arviointiin varhaiskasvatustutkimuksen monitieteiseksi rikastamiseksi varhaiskasvatustutkimuksen yhteiskunnallisen ja tieteellisen relevanssin lisäämiksi 21