Yrityksen luovutus ja lopettaminen

Transkriptio

1 Yrityksen luovutus ja lopettaminen 32E2220 Elinkeinoverotus AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU Dosentti Pauli K Mattila

2 Sovellettava laki ja yritysmuoto Yrityksen luovutuksen veroseuraamukset riippuvat mm. seuraavista taustaseikoista: Luovutukseen sovellettava verolaki * TVL * EVL * MVL Luovutettavan yrityksen yritysmuoto * yksityisliike ja ammatti * henkilöyhtiö (AY ja KY) * osakeyhtiö

3 Mitkä tahot ovat mukana luovutuksissa Yrityksen luovutuksen verovaikutuksia tulee tarkastella seuraavien tahojen kannalta: 1. luovuttajan verotus (lähinnä luovutusvoitto tai tappio) 2. luovutuksen saaja (esim. hankintameno, lahjaverotus) 3. luovutetun yrityksen oma verotus (esim. vahvistetut tappiot)

4 TVL:n mukaiset luovutukset Luovutusvoitot TVL 45 Luovutusvoiton veronalaisuus Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutuksena ei pidetä osakeyhtiölain (734/1978) 5 luvun 1 :ssä mainitun vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin eikä siinä mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä. Tällaista osaketta luovutettaessa omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjan tai osakkeiden merkintäoikeuden saannosta. ( /219) Luovutuksena ei pidetä osakeyhtiön verotuksessa sen hallussa olevien omien osakkeiden luovutusta. ( /1078)

5 TVL 45 a TVL 45 a ( /1237) Varojenjaon verottaminen luovutuksena (ns. svop-jako) Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain 13 luvun 1 :n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos: 1) pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta; ja 2) verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

6 TVL 46 TVL 46 Luovutusvoiton laskeminen Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta. ( /728) Jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta. ( /1502) Kun avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö luovuttaa omaisuutta, jonka yhtiömies on sijoittanut yhtiöön sitä perustettaessa tai myöhemmin, taikka yhtiömies tai entinen yhtiömies luovuttaa omaisuuttaan, jonka hän on ottanut yhtiöstä, 1 momentissa tarkoitettu omistusaika lasketaan ajankohdasta, jolloin omaisuus on sijoitettu yhtiöön tai otettu yhtiöstä, jollei kysymys ole 24 :ssä tarkoitetusta toimintamuodon muutoksesta. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön osuuden luovutuksesta saadun voiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään määrä, jolla yhtiömiehen yksityisotot ovat yhteensä ylittäneet hänen vuotuisten voitto-osuuksiensa ja yhtiöön tekemiensä sijoitusten yhteismäärän.

7 Luovutushinta Luovutushinta - saatu kokonaisvastike (raha, vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo) - ostajalle siirtynyt myyjän velka - ylisuuret yksityisotot henkilöyhtiöissä (TVL 46.4 ) - kauppahintasaatavan korko ei ole luovutushintaa - ostajan maksukyvyttömyydestä johtuva kauppahintasaatavan menetys otetaan huomioon (KHO 2010:66, muunto vaihtovelkakirjalainaksi ja sen menetys ei ollut kauppahintasaatavan menetys vaan arvopaperin menetys)

8 Hankintamenosta 1 Vastikkeettomat saannot: perintö-, testamentti- ja lahjasaannoissa hankintameno on perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo (käypä arvo, PerVL 9 ). Jos verotuksessa on sovellettu PerVL 55 :n mukaista maksuunpanohuojennusta, hankintamenoksi katsotaan määrä, josta vero on peritty (muutos, joka tuli voimaan ). Jos lahjana saatu omaisuus luovutetaan vuoden sisällä lahjan saannosta, hankintameno on saantomiehen hankintamenoa (tärkeä sääntö muistaa) Ositussaannot: sovelletaan ns. jatkuvuusperiaatetta eli hankintameno ja aika tulee suoraan puolisolta (TVL 46.2 )

9 Hankintamenosta 2 Maksetut varainsiirtoverot (kiinteistöt ja osakkeet) ja asiantuntijapalkkiot ovat osa hankintamenoa, mutta korkomenot eivät ole hankintamenoa. Muita näkökohtia: 1. palkkana tai osinkona saaduissa käypä arvo saannon hetkellä (esim. KHO T 2765, pörssiosakkeet), 2. peiteltynä osinkona saatuihin lisätään näin verotettu osa (KHO 1988 B 544), 3. vanhojen ja niiden perusteella merkittyjen uusien osakkeiden hankintamenot lasketaan yhteen ja jaetaan yhteismäärällä (TVL 47 ), 4. lisäsijoitukset yhtiöihin (osakepääoma, svop-rahasto yms.) lisäävät osakkeiden hankintamenoa ja kiinteistöyhtiöissä rahoitusvastike, jos yhtiö sen rahastoi ja 5. arvo-osuusjärjestelmässä fifo-periaate, ellei verovelvollinen muuta näytä (TVL 47 )

10 Määräaikojen laskennasta Vakiintunutta oikeus- ja verotuskäytäntöä: Osakkeet 1. osakeyhtiötä perustettaessa merkityt osakkeet katsotaan saaduiksi jo merkintää tehtäessä perustamiskirjan allekirjoittamisen yhteydessä (KVL 668/1960), 2. osakeannissa saadut osakkeet katsotaan saaduiksi silloin, kun on saatu ne osakkeet, joihin merkintä perustuu (esim. KHO 1965 II 565 ja 1971 B 541). Muutoin kuin aikaisemman osakeomistuksen perusteella saadun osakkeen hankintahetki on tämän osakkeen oma saantoajankohta (esim. ylimerkintätilanne), 3. osakkeiden splittaus ei ole uusi saanto, 4. osakkeiden muunto toisenlajiseksi ja osakesarjojen yhdistäminen ei katko omistusaikoja. Osakesarjojen yhdistämisen yhteydessä saadut kompensaatioosakkeet (yhdistämiskorvaus) katsottiin saaduiksi vanhojen osakkeiden perusteella (KHO 2009:71), 5. bonusosakkeet katsotaan saaduiksi jo silloin, kun on saatu ne osakkeet, joiden hankintaan bonusosakkeet liittyvät ja 6. osinkona tai palkkana saadut osakkeet katsotaan saaduiksi silloin, kun osinko on ollut nostettavissa tai palkka maksettu.

11 Verovapaa yritysluovutus 1 Vuoteen 1986 asti luovutusvoitot olivat laajasti verovapaita Kun luovutusvoittoja alettiin verottaa laajemmin, sukupolvenvaihdosluovutukset haluttiin pitää verovapaina (TVL 48.1 :n 3 kohta) Säännöksen rakenne: 1. luovutuskohde, 2. omistusaika, 3. sukulaisuussuhde ja 4. jatkoluovutusta koskeva sanktio. Säännös antaa täyden verovapauden.

12 Verovapaa yritysluovutus 2 Avoimen ja kommandiittiyhtiön osuus Tätä kohtaa on pidetty tulkinnallisena: - onko luovutettava luovuttajan koko osuus - riittääkö mikä osuus tahansa yhtiöstä - onko oltava vähintään 10 % yhtiöosuuksista Vallitseva tulkinta: osuuden ei tarvitse olla vähintään 10 % ja myös osuus yhtiöosuudesta voidaan luovuttaa verovapaasti (VeroH:n ohje ) TVL 48.1 :n 3 kohta antaa täyden verovapauden, jolloin TVL 46.4 :n mukainen lisäyskään ei johda verotukseen KHO 2010:54: ylisuuret yksityisnostot johtavat verotukseen myös lahjoitustilanteessa (tapauksessa eivät täyttyneet TVL 48.1 :n 3 k:n edellytykset)

13 Verovapaa yritysluovutus 3 Yhteisön osakkeet ja osuudet, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen yhtiössä Kysymys omistusosuudesta, ei äänivallasta Kohdeyhtiön ei tarvitse olla EVL-yhtiö (voi olla vaikka perheen yhtiöitetty loma-asunto) Ei toiminnan jatkamisvaatimusta (yhtiön substanssi voidaan myydä ja passivoida yhtiö) Vaadittu 10 prosenttia on luovutuskohtainen, mutta jos luovutus tehdään yhteisesti kahdelle saajalle, 10 prosenttia riittää

14 Verovapaa yritysluovutus 4 Vaadittu sukulaisuussuhde Verovapaan luovutuksen saajana tulee olla joko yksin tai puolisonsa kanssa luovuttajan lapsi tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa. Lista on tyhjentävä. Luovutuksensaajana voi siis olla esimerkiksi lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Lain sanamuodon mukaan saajana ei voi olla yksin lapsen puoliso. Jos luovutus tehdään erikseen lapselle ja hänen puolisolleen, luovutukset tulee tehdä samanaikaisesti. Ehdot eivät täyty, jos ostaja on lapsen osakeyhtiö tai henkilöyhtiö tai jos yhtiö hankkii yhtiön osakkeet ja yhtiö siirtyy yksin lasten omistukseen. Estettä ei ole sille, että hankinta tapahtuu lapsen elinkeinotulolähteeseen.

15 Verovapaa yritysluovutus 5 Saatua varallisuutta ei saa luovuttaa 5 vuoteen saannosta. Jos luovutus tapahtuu 5 vuoden aikana, hankintamenosta vähennetään määrä, jonka verotuksesta on luovuttu saantomiehen verotuksessa. Luovutus tarkoittaa samaa kuin muutoinkin luovutusvoittoverotuksessa, eli myyntiä, vaihtoa ja yhtiön purkamista, mutta ei puhdasta lahjoitusta. Luovutuksena ei pidetä yhtiön toiminnan alasajoa, kunhan yhtiötä ei pureta eikä myydä. Toimintaa ei tarvitse jatkaa. Jatkuvuusperiaatteella tehtyä yritysjärjestelyä ei pidetä luovutuksena (TVL 24 ja EVL 52 :t). Jos luovutus koskee vain osaa yhtiöstä, sanktio laukeaa vain tältä suhteelliselta osalta. Sanktio koskee myös tappiollisia luovutuksia. Hankintamenon leikkaus puree myös hankintameno-olettamaan.

16 Liikkeen ja ammatin luovutus Liikkeen tai ammatin kokonaisluovutus on harvinaista. Yleensä kysymys on yksittäisten varojen luovuttamisesta. Kun liikkeen- tai ammatinharjoittaja luovuttaa yrityksensä tai sen osan, luovutus arvioidaan EVL:n säännösten mukaan. Kaikista liikevarallisuuseristä saadut vastikkeet ovat veronlaista elinkeinotuloa, josta vähennetään verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot. Verotuksessa voidaan mahdollisesti soveltaa ns. tulontasausta (TVL ) ja ns. minimipääomatuloa koskevaa säännöstä (TVL 38.2 )

17 Liikkeen ja ammatin lopettaminen Liikkeen ja ammatin lopettamista on pidetty ns. viimeisenä liiketoimena. Jos osa varoista realisoidaan, luovutukset arvioidaan EVL:n mukaan (ks. edellinen kuva). Ne varat, joita ei luovuteta, katsotaan otetuiksi yksityiskäyttöön. Tällöin sovelletaan EVL 51.1 b :ää, joka kuuluu seuraavasti: Verovelvollisen ottaessa liikkeestään tai ammatistaan yksityistalouteensa vaihto- tai käyttöomaisuutta tai muuta omaisuutta, palveluksia tai muita etuuksia tai oikeuksia, katsotaan luovutushinnaksi otetun etuuden tai oikeuden alkuperäistä hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta.

18 Henkilöyhtiön purkaminen Jos henkilöyhtiön toiminta lopetetaan ja varat jaetaan yhtiön osakkaille, verotus määräytyy EVL 51.3 b :n ja 51.1 d :n mukaisesti seuraavasti: Yhtymän osakkaan ottaessa yhtymästä kiinteistön, rakennuksen, rakennelman, arvopaperin tai oikeuden katsotaan luovutushinnaksi omaisuuden tai oikeuden todennäköinen luovutushinta. Muun yhtymästä otetun omaisuuden, palvelun tai etuuden luovutushinnaksi katsotaan alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta. Yhtymän osakkaan verotuksessa katsotaan hankintamenoksi yhtymän verotuksessa luovutushinnaksi luettava määrä.

19 Osakeyhtiön purkaminen Osakeyhtiön purkaminen vaikuttaa yhtiön ja sen osakkaan verotukseen. Osakkaan katsotaan luovuttaneen osakkeensa ja saaneen vastikkeeksi purkautuvasta yhtiöstä saadun jako-osan. EVL 6 b otettava huomioon, joka voi johtaa verovapaaseen luovutusvoittoon/vähennyskelvottomaan luovutustappioon. Purkautuvan yhtiön verotuksessa sovelletaan EVL 51.1 d :n mukaista tulouttamista: Purkautuvan yhteisön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä.

20 Osakekauppa/liiketoimintakauppa Yrityskauppoja tehtäessä on aina arvioitava, kannattaisiko kauppa tehdä osakekauppana tai liiketoimintakauppana. Myyjän ja ostajan näkemykset voivat mennä pahasti ristiin: - myyjälle osakekauppa edullinen, jos EVL 6 b - ostajalle liiketoimintakauppa usein edullisempi, koska näin syntyy verotuksessa vähennyskelpoista hankintamenoa, jota ei synny osakekaupassa - myös mahdollisten vahvistetuttujen tappioiden kohtalo tulisi arvioida - varainsiirtovero tulisi myös ottaa huomioon - yritysluovutuksen muotoon vaikuttavat myös muut kuin verotukselliset seikat (esim. vastuukysymykset)

21 Verovapaat osakeluovutukset EVL 6 b ( ): merkittävin poikkeus EVL:n laajaan tulo- ja menokäsitteeseen Miksi näin poikkeava käsittely: suorasijoitusosingot verovapaita ja kansainvälinen kilpailukyky EVL ei operoi luovutusvoiton ja tappion käsitteillä (nettokäsitteet) vaan luovutushinnan verovapaudella ja hankintamenon vähennyskelvottomuudella (bruttokäsitteet) Luovutus: myynti, vaihto, apportti, lunastus, osingonjako, purkautuminen jne. Osakepoistot aina kaikille vähennyskelvottomia (EVL 40 ) Purkutappio käytännössä vähennyskelvoton (EVL 51.2 d )

22 Subjektia koskevat vaatimukset Verovapaus koskee EVL 6.1 :n 1 kohdan ja EVL 6 b :n mukaan ainoastaan osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä. Luovutusvoiton verovapaus koskee myös vastaavia ulkomaisia yhteisöjä, jos luovutettavat osakkeet liittyvät yhteisön Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Luovuttajan tulee olla EVL:n mukaan verotettava. Verovapaus ei koske pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä.

23 Pääomasijoittaja Verovapaus ei koske pääomasijoittajia Pääomasijoittajan käsitettä ei ole laissa määritelty Hallituksen esityksen (HE 92/2004 s. 34) mukaan pääomasijoitustoiminnalla tarkoitetaan varojen sijoittamista kohdeyrityksiin, joihin liittyy korkea riski ja korkea tuottomahdollisuus. Pääomasijoittajat omistavat tyypillisesti vähemmistöosuuden yrityksen pääomasta, ja pääomasijoitus tehdään yleensä oman pääoman -ehtoisena osakesijoituksena. Pääomasijoittajan tarkoituksena ei ole olla kohdeyhtiön pysyvä omistaja, vaan tavoitteena on irtautua kohdeyhtiöstä tietyn määräajan kuluessa. Pääomasijoitustoiminnalle ei normaalisti saada tuottoa osingon muodossa, vaan tuotto saadaan kohdeyhtiön arvonnoususta osakkeiden luovutuksen yhteydessä (exit).

24 Objektia koskevat vaatimukset Luovutettavien osakkeiden tulee täyttää seuraavat edellytykset: 1. Osakkeet ovat olleet käyttöomaisuutta, 2. Osakkeet ovat kotimaisia, EU:n jäsenvaltiossa tai verosopimusvaltiossa asuvan yhtiön osakkeita, 3. Osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ja omistus ollut vähintään 10 % osakepääomasta ja 4. Osakkeet eivät ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osakkeita EVL 6.2 b

25 Verovapaan voiton oikaisuerät Pääsääntöisesti luovutushinta on koko määrältään verovapaata ja hankintameno kokonaan vähennyskelvotonta. EVL 6.3 b :ssä on kolme poikkeusta, joissa luovutushinta on kuitenkin tuloon palautumisen vuoksi veronalaista tuloa: 1. osakkeista tehty poisto (huom. myös EVL 5 a :n 5 k.), 2. osakkeen hankintamenosta vähennetty varausta tai julkiselta yhdyskunnalta saatua avustusta ja 3. konsernin sisäisissä luovutuksissa aikaisemmin vähennetty luovutustappio (ks KHO 2012:19) EVL 6.7 b :n mukainen konsernin käsite on selvästi laajempi kuin OYL 8 luvun 12 :ssä tarkoitettu konserni.

26 Tulkinnan ongelmakohdat EVL 6 b :n tulkinta on synnyttänyt tulkintaongelmia aluksi pääomasijoittajan määrittelyssä ja viime aikoina EVL/TVL rajanvedossa, eli oliko kysymyksessä käyttöomaisuus EVL:n ja TVL:n rajamaasto tuntuu olevan lähes kartoittamaton erämaa. Moni verovapaaksi luultu osakeluovutus on kaatunut siihen, että luovuttajayhteisöä ei ole pidetty elinkeinotoimintaa harjoittavana. Luottamuksensuoja ei välttämättä aina toimi. Vaikka osakkeet oli ilmoitettu kirjanpidossa ja verotuksessa käyttöomaisuuteen kuuluviksi, verotuksessa ei ollut aihetta tutkia olivatko osakkeet todella käyttöomaisuutta, minkä vuoksi VML 26.2 :n mukainen luottamuksensuoja ei purrut (KHO 2010:50). Pelkästään sijoituksia hallinnoivat holdingyhtiöt eivät ole EVL-yhtiöitä

27 Käyttöomaisuus Tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat tytäryhtiöiden osakkeet, omistusyhteysyritysten osakkeet ja strategiset osakeomistukset. HE 176/2008: Käyttöomaisuutta ovat EVL 12 :n mukaan elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet, kuten maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet ja kalusto. Käyttöomaisuuden kriteeriksi on asetettu, että hyödykkeen tulee palvella käyttöarvollaan verovelvollisen elinkeinotoimintaa. Pitkäaikaisista sijoituksista käyttöomaisuus eroaa siten, että käyttöomaisuuden hankintameno kohdistuu verovelvollisen varsinaiseen suoritetuotantoon ja on sen kannalta välttämätön. Arvopapereiden on katsottava kuuluvan käyttöomaisuuteen muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä taikka tehdäkseen tuotannontekijän hankkimisen edulliseksi tai varmemmaksi. Käyttöomaisuudeksi on yleensä katsottu muun muassa tytäryhtiöosakkeet silloinkin, kun tytäryhtiö toimii eri toimialalla. Jos arvopaperit eivät liity verovelvollisen elinkeinotoimintaan, ne luetaan verotuksessa henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

28 Käyttöomaisuus Tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat tytäryhtiöiden osakkeet, omistusyhteysyritysten osakkeet ja strategiset osakeomistukset. HE 176/2008: Käyttöomaisuutta ovat EVL 12 :n mukaan elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet, kuten maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet ja kalusto. Käyttöomaisuuden kriteeriksi on asetettu, että hyödykkeen tulee palvella käyttöarvollaan verovelvollisen elinkeinotoimintaa. Pitkäaikaisista sijoituksista käyttöomaisuus eroaa siten, että käyttöomaisuuden hankintameno kohdistuu verovelvollisen varsinaiseen suoritetuotantoon ja on sen kannalta välttämätön. Arvopapereiden on katsottava kuuluvan käyttöomaisuuteen muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä taikka tehdäkseen tuotannontekijän hankkimisen edulliseksi tai varmemmaksi. Käyttöomaisuudeksi on yleensä katsottu muun muassa tytäryhtiöosakkeet silloinkin, kun tytäryhtiö toimii eri toimialalla. Jos arvopaperit eivät liity verovelvollisen elinkeinotoimintaan, ne luetaan verotuksessa henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

29 Yhteenveto Lyhyenä yhteenvetona voitaisiin todeta, että osakkeiden käyttöomaisuusluonteen etsinnässä huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin: 1. liiketoiminnallinen yhteys, 2. aktiivinen omistajaohjaus kohdeyhtiössä, 3. osakeomistuksen syntytausta ja 4. myyjäyhtiön omistusrakenne. Vaikka viimeksi mainittu piirre ei näy suoraan tuoreesta oikeuskäytännöstä, sillä on väkevä vaikutus punninnan lopputulokseen.

30 Verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot EVL 16 :n 2 kohta: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin niin, että verovapaan tulon ylittävä osa menoista katsotaan vähennyskelpoiseksi. Verohallinnon osakeluovutuksia koskevassa ohjeessa on esitetty, että verovapaasti luovutettujen osakkeiden luovutustappioihin liittyvät kulut ovat vähennyskelvottomia. Luovutuskulut on rinnastettu osakkeiden hankintamenoon, joka on kaikissa tilanteissa vähennyskelvotonta menoa EVL 6.1 b :n mukaisesti.

31 KHO 2012:129 A Oyj oli myynyt B Oy:n osakekannan yhden euron kauppahinnalla. Osakkeiden hankintameno oli ,37 euroa ja myyntiin liittyvät asiantuntija- ja tilintarkastuspalkkiot ,17 euroa. Osakkeet olivat A Oyj:n käyttöomaisuutta, joten osakkeiden luovutushinta oli verovapaata tuloa ja hankintameno vähennyskelvoton meno. A Oyj:llä oli oikeus vähentää verotuksessaan osakkeiden myyntiin liittyvät asiantuntija- ja tilintarkastuspalkkiot verovapaan luovutushinnan ylittävältä osalta. Verovuosi Äänestys 3-2. Havainto: EVL käsittelee myyntikulut eri tavalla kuin TVL 46

32 EVL 16 :n 7 kohta EVL 16 ( /859) Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole: ) edellä 6 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön sellaiselta osakeyhtiöltä, josta verovelvollinen tai 6 b :n 7 momentissa tarkoitetut konserniyhtiöt omistavat yksin tai yhdessä vähintään kymmenen prosenttia osakepääomasta, olevien muiden saamisten kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalenemiset, tällaiselle yhtiölle annettu konsernituki sekä muut vastaavat osakeyhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritetut menot; ( /1134) Tämä säännös liittyy suoraan EVL 6 b :n synnyttämään taustaan; tarkoitus estää vähennyskelvottoman luovutustappion kiertäminen velkajärjestelyin tai erilaisin ilman vastasuoritusta olevin taloudellisin tukimuodoin.

33 KHO 2016:50 s.1 Asiassa oli kysymys myyntisaamisen käsitteestä vähennyskelpoisena luottotappiona (EVL 7, 16 :n 7 kohta ja 17 :n 2 kohta). Tausta Suomalainen emoyhtiö myi yhdysvaltalaiselle tytäryhtiölleen valmistamiaan koneita laskulla. Tytäryhtiö ei pystynyt maksamaan laskujaan ajalta Vuonna 2009 emoyhtiö alaskirjasi nämä saatavansa ja vähensi ne verotuksessaan luottotappioina. Emoyhtiö oli aina tulouttanut myyntinsä ja kirjanpidossa saatavat olivat aina myyntisaamisissa (tosin oli siirretty lyhytaikaisista pitkäaikaisiin myyntisaamisiin). Lainoja oli myös lyhennetty. Verotuksessa, oikaisulautakunnassa ja HAO:ssa saamisia pidettiin lainasaamisina eli vähennyskelvottomina verotuksessa (EVL 16 :n 7 kohta).

34 KHO 2016:50 s. 2 KHO piti saamisia myyntisaamisina ja siten vähennyskelpoisina (VOVA ei vastustanut valituksen hyväksymistä). Perusteluissa todettiin mm. seuraavaa: Tuotteiden myynnistä B Inc:lle syntyneet saatavat ovat olleet A Oyj:n varsinaisesta suoritetuotannosta syntyneitä saatavia. Näitä saatavia vastaava määrä on tullut kirjata A Oyj:n tuloksi. Näin kertyneitä saamisia on pidettävä myyntisaamisina. Kun myyntisaamisia ei tytäryhtiön tappiollisuuden vuoksi ole pystytty alaskirjatuilta osiltaan perimään, kyse on hallituksen esityksessä HE 203/1992 vp tarkoitetulla tavalla syntyneistä myyntituottojen korjauseristä. Tässä suhteessa merkitystä ei ole sillä, milloin tytäryhtiön toiminta on alkanut tai miten pitkään sen toiminta on ollut tappiollista. Saamisten katsomiseksi muiksi kuin myyntisaamisiksi ei ole näissä oloissa perusteita. Myyntisaaminen voi säilyttää tämän luonteensa varsin pitkään, kunhan saaminen pidetään myös kirjanpidossa myyntisaamisena.