Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Transkriptio

1 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 ; voimaan

2 Miksi uusi asetus? lisääntyneet kuntien väliset erot palveluissa resurssit sisältö monissa kunnissa riittämätön toiminta tarkoitus varmistaa suunnitelmallisuus yhtenäinen taso yksilön ja väestön tarpeiden huomioon ottaminen kuntia sitova normitasoiset velvoitteet siirtymäaika tarkastusten määrän ja ajankohdan suhteen vuoden 2011 alkuun

3 Asetuksen tarkoitus 1. luku Yleiset säännökset 1 Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa.

4 Mitä asetus säätelee? tarkastusten määrää, ajankohtaa ja sisältöä laajat terveystarkastukset = vähintään terveydenhoitaja ja lääkäri erityistä tukea tarvitsevat kartoitus oikea aikainen tuki moniammatillisuus tarv.ssa tuen järjestämisestä sopiminen pois jääviin yhteydenotto ja tuen tarpeen selvitys

5 2 luku 5 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikätai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville ja yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Terveydenhoitajan, kätilön tai lääkärin tulee pyrkiä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa (laaja terveystarkastus). Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai

6 2 luku 5 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Terveydenhoitajan, kätilön tai lääkärin tulee pyrkiä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa (laaja terveystarkastus). Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja.

7 2 luku 6 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Terveystarkastuksen sisältö...selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla.

8 2 luku 6 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta on tehtävä yhdessä tarkastettavan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehdään yksilöllinen hyvinvointija terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa.

9 2 luku 7 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Laajan terveystarkastuksen sisältö Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

10 2 luku 7 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta.

11 2 luku 7 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

12 2 luku 11 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset: 1) asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio, röntgen ja muut vastaavat tutkimukset; 2) psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja 3) psykologin tekemä tutkimus.

13 2 luku 13 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä.

14 2 luku 13 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja

15 Asetusteksti 380

16 Asetuksen taustaa perustelumuistio; 68 sivua Työryhmä pj lääkintöneuvos Merja Saarinen STM, varapj ylitarkastaja Maire Kolimaa STM jäseniä mm ylitarkastaja Marjaan Pelkonen STM, tutkimusprofessori Matti Rimpelä Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksesta, tutkija Mika Paldanius Ktl (osastonjohtaja Anneli Pouta, Kansanterveyslaitos) opetusministeriöstä, hallituksesta

17 Asetuksen taustaa erityisasiantuntija Soile Paahtama Suomen Kuntaliitosta Työryhmä järjesti kuulemistilaisuuden jossa asiantuntijat esittivät näkemyksiään neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon toiminnoista Työryhmämuistio sisältää ehdotuksen asetukseksi ja asetuksen perustelumuistion

18 Asetuksen tunnetuksi tekeminen STM ja lääninhallitus järjestäneet alueell. tiedotuspäiviä Oulun alueella pidetty lokakuulla mukana STM, lääninhallitus,kuntaliitto, kuntien edustajia (palvelujen järjestäjiä ja käytännön työntekijöitä)

19 Miten asetuksen säädöksiä seurataan? säädösten noudattamista tullaan seuraamaan tilastointi kehitetään, laajat >< tavalliset tarkastukset sisältömerkinnät työn laatu mittarit erityisen tuen tarpeen selvittäminen

20 Mitä Oulussa on tehty asetuksen johdosta? neuvolatyöryhmä perustettu muutostarpeet kirjattu eli uusi tarkastusohjelma tehty eri sektoreille ohjelma pohjana tarvittavien resurssien laskennalle työryhmä luovuttanut muistio terveysjohtajalle neuvolatyöryhmän työ jatkuu; yhteistyön kehittäminen

21 Mitä meillä on tehty asetuksen Liisa Kylmänen, pj Raija Liedes, yh Irja Palosaari, pem Maija Liisa Pikkarainen, pem Kaarina Pajulampi, pem Leila Mikkilä, ayl Liisa Vuolteenaho, th Arja Karttunen, th Johanna Moilala, th Sari Huttu, th, sihteeri Miia Pulkkinen, th Sirpa Lounila, th Tarja Kangas, shg Keijo Koski, terveysjohtaja johdosta?

22 Terveystarkastusten sisältö ja määrä lasta odottavalle perheelle vähintään 1 laaja terveystarkastus Raskauden aikainen kotikäynti pilotoidaan syksystä 2009 alkaen Tukevassa lapselle ensimm. ikävuoden aikana vähintään 9 tarkastusta lääkäri 4 6 vk, 4 kk (laaja tark) ja 8 kk 1 6 v:na vähintään 6 tarkistusta sisältyy lääkäri 18 kk (laaja) ja 4 v (laaja)

23 NLA työryhmän muistioista Äitysneuvolan 1. lääkärikäynti: 30 min ehdotettu, jos tarve 30 minuutille, tulee terveydenhoitajan tehdä arvio siitä. Info asiakkaalle myös ajan pituudesta. 20 tai 30 min Jälkitarkastus: Voidaanko siirtää lääkäreiltä pois lisäkoulutuksen avulla terveydenhoitajille. Terveysportissa on myös ohjeita. Paikallisen Kelan kanssa on myös sopimuskysymys.

24 Terveystarkastusten sisältö ja määrä Kouluterveydenhuollossa terveystarkastus jokaisella luokalla lääkäri 1.,5.,8. lk ; laaja tarkistus arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet. Opiskelijaterveydenhuolto Ammattioppilaitos, amm. aikuiskoulutus, lukio, tietyt opistot: Ensimäisenä vuonna terveydenhoitajan tarkastus ja 1.tai 2. v lääkärintarkastus (lt), ellei lt ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; Lääkärintarkastus aina 1v opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi;

25 Terveystarkastusten sisältö ja määrä AMK, yliopisto, tietyt muut oppilaitokset: 1. v terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus.

26 Terveystarkastusten kehittäminen Terveystarkastuksissa tehtävistä yksittäisistä tutkimuksista ja mittauksista ei säädetä asetuksessa uusi käsikirja valmisteilla THL.ssa tarkoitus yhtenäistää työmenetelmiä, toimia päätöksenteon tukena ja varmistaa työn laatua kuvaa tärkeät mittaukset ja seulonnat mittaukset, tutkimukset, kyselyt, välineistö, kirjaaminen, jatkotoimenpiteet tietojen vertailukelpoisuus, tilastointi, valtakunnallinen ja paikall seuranta

27 Terveystarkastusten kehittäminen lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE hanke, testattu lasten terveysseurantatiedon keruuta 6500 lapsen tietojen aineisto kasvu, kehitys, sairaudet, oireilu, terveyspalvelujen käyttö, elintavat, ruokatottumukset, perheen terv.tottumukset, elinolot pyritään kehittämään tiedonkeruuta saadaan terveysseurantatietoa. Terveytemme portaali sähköinen potilaskertomus

28 Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen tunnistus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuen järjestäminen viiveettä tuen tarve selvitettävä jos riskitekijöitä tarkastuksen kohteessa/perheessä/ympäristössä tarv.ssa lisäkäyntejä/kotikäyntejä tuki oltava suunnitelmallista ja suunn. laadit yhdessä perheen kanssa suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida tarv.ssa moniammatillinen yhteistyö (johon oltava kirjall ohjeet)

29 Mitä neuvolamaailmassa tapahtuu? Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö, THL; Varhainen tuki, lapsen kuuleminen määritellään sosiaali ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille ohjaustyökalu lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen yksi painopistealue poikkisektorinen näkökulma kehitysympäristöt koti, päivähoito,koulu, vap.ajan ympäristöt

30 Mistä tukea asetuksen mukaiseen toimintaan? STM perustelumuistio THL ohjeet tarkastuksista tulossa entiset Neuvolaopas, koulu ja opisk.th opas Oulussa THL.n osasto; lapset, nuoret perheet; johtaja Anneli Pouta kehittyvä neuvolatoiminta