Neuvolatoiminta, kouluja. sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. Valtakunnallinen valvontaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvolatoiminta, kouluja. sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014"

Transkriptio

1 Neuvolatoiminta, kouluja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Valtakunnallinen valvontaohjelma VALVONTAOHJELMIA 1:2012

2 Dnro 349/ /2011 Päiväys ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (pdf) Helsinki

3 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto (asetuksen 338/2011 valvonta), valtakunnallinen valvontaohjelma Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Julkaisun päivämäärä , päivitetty Dnro Dnro 349/ /2011 Tiivistelmä Lasten ja nuorten ehkäisevistä terveyspalveluista säädetään voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011). Säädösten tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten terveyspalvelujen painopistettä tulee kansallisten linjausten mukaan siirtää enemmän ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan sekä varhaisen tuen järjestämisen suuntaan. Lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tulee olla suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tuen oikea-aikainen järjestäminen ehkäisevät ongelmien pahenemista ja vähentävät korjaavien palveluiden tarvetta samalla kustannusten kasvua hilliten. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävä on ohjauksen ja valvonnan keinoin varmistaa, että terveydenhuollon palvelut, myös ehkäisevät terveyspalvelut, järjestetään lainmukaisina. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut kattavan ohjauksen ja valvonnan yhdenmukaistamiseksi Valvira on yhdessä aluehallintovirastojen kanssa valmistellut tämän asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan valvontaohjelman. Valvontaohjelmalla lisätään valvonnan suunnitelmallisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Sen avulla myös ohjataan palveluntuottajia kehittämään omaa toimintaansa ja toiminnan omavalvontaa. Valvontaohjelma perustuu tehtyyn riskinarvioon, eli arvioon siitä, missä asetuksen mukaisen toiminnan suurimmat riskit ja puutteet ovat. Harkittaessa valvontatoimenpiteitä arvioidaan sovittujen puuttumiskriteerien lisäksi myös lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen toiminnan kokonaisuutta eli sitä miten asetuksen tavoitteet toteutuvat kyseistä toimintaa järjestettäessä. Palveluntuottajan omavalvonnan sekä viranomaisvalvonnan ja ohjauksen keinoin on huolehdittava siitä, että asetuksen 338/2011 mukainen toiminta 3

4 on suunnitelmallista ja moniammatillisesti toteutettua, ehkäisevät palvelut ja terveystarkastukset on järjestetty väestön tarpeiden ja asetuksen vaatimusten mukaisesti ja että osaavaa henkilöstöä on riittävästi asetuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarve tunnistetaan varhain ja tarvittava tuki järjestetään moniammatillisesti viivytyksettä. Myös määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään ja seurataan terveystarkastuksista poisjäävien lukumääriä sekä kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten kehitysympäristöihin Asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan valvonta kohdistetaan pääosin osakokonaisuuksiin, joita ovat palvelujen järjestäminen ja toiminnan suunnitelmallisuus, neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. Valvonnan puuttumiskriteerit on myös määritelty osakokonaisuuksittain. Valvontaohjelman mukaiset valvontatoimenpiteet perustuvat tulevaisuudessa ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään tiedonkeruuseen, erityisesti perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmään (AvoHIL- MO) ja Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa - tiedonkeruuseen. Valvira ja aluehallintovirastot tekivät oman, terveyskeskuksiin suunnatun Webropol-kyselyn ajantasaisen ja kattavan tilannekuvan saamiseksi asetuksen toimeenpanosta kunnissa keväällä 2011 valvontaohjelman pohjatiedoksi. Kysely uusitaan tarvittaessa kuntien tilanteen ja asetuksen mukaisen toiminnan toimeenpanon seurannan varmistamiseksi. Avainsanat (asiasanat): Neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, omavalvonta, ohjaus, valvonta, Valvira, aluehallintovirastot ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN ISBN (pdf) 4

5 Sisällys Valvontaohjelman saatteeksi Johdanto Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevat ohjelmat, suositukset ja oppaat Asetuksen 338/2011 toimeenpanon seuranta, arviointi ja valvonta Palveluntuottajan (kunnan tai kuntayhtymän) omavalvonta Asetuksen 338/2011 mukaista toimintaa koskeva tiedonkeruu Valvonnan kohteet ja puuttumiskriteerit Palvelujen järjestäminen ja toiminnan suunnitelmallisuus Neuvolatoiminta Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Ehkäisevä suun terveydenhuolto Asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan dokumentointi (potilasasiakirjamerkinnät) ja tietosuoja moniammatillisessa toiminnassa Valvontaohjelman toimeenpano, ohjaus ja tiedottaminen Lähteet Liitteet Liite 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva valtioneuvoston asetus 338/ Liite 2 Neuvolatoiminnassa, kouluterveydenhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten ehkäisevässä suun terveydenhuollossa käytettävä tarkastuskertomuslomake Liite 3 Valviran tiedote Liite 4 Asetuksen mukaisen yhtenäisen toimintaohjelman sisältö ja rakenne Liite 5 Asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan dokumentointi (potilasasiakirjat) ja tietosuoja moniammatillisessa toiminnassa

6 Valvontaohjelman saatteeksi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin halutaan jatkossa vaikuttaa nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Yhteiskunnalliset muutokset ja vaatimukset kuormittavat perheitä yhä laajemmin. Lasten ja nuorten lisääntyvään pahoinvointiin halutaan puuttua. Erityisen huolestuttavaa on sosiaali- ja terveysongelmien kasaantuminen osalle perheistä. Jotta perheiden hyvinvointia voitaisiin jatkossa lisätä, terveyspalveluita ollaan siirtämässä kansallisten linjausten mukaisesti yhä enemmän ehkäisevään toimintaan. Tarjoamalla perheille tukea oikeaan aikaan voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta. Viranomaisvalvonnalla halutaan varmistaa, että lapset, nuoret ja perheet saavat yhdenvertaisia palveluita koko Suomen alueella. Lisäksi valvonnan avulla halutaan varmistaa terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja palvelujen laatu. Yhteistyön lisääminen kunnan eri hallintokuntien kesken on yksi tulevaisuuden avaintekijä terveysriskien tunnistamisessa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot ovat yhdessä valmistelleet tämän valvontaohjelman. Sen avulla seurataan ja valvotaan valtioneuvoston antaman asetuksen (338/2011) toteutumista kunnissa. Asetus koskee neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten suun ehkäisevää terveydenhuoltoa. Valvonnan kohteet sekä kriteerit, joiden perusteella epäasianmukaiseen toimintaan puututaan, on määritelty valvontaohjelmassa. Ohjelmaa päivitetään vuosittain Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyöryhmissä. Valvonnan pohjaksi tarvittavaa tiedonkeruuta kehitetään yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Vuonna 2012 valvonta kohdistuu erityisesti siihen, toteutuvatko laajat terveystarkastukset asetuksen mukaisesti. Kolmivuotisen valvontakauden seuraavien vuosien painoalueista sovitaan myöhemmin. Valvontaohjelman avulla lisätään valvonnan suunnitelmallisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Samalla ohjataan kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään omaa toimintaansa ja sen omavalvontaa. Toivon, että tämä valvontaohjelma auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä huolehtimaan entistä paremmin lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Se on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta avainasia. Helsingissä tammikuun 26. päivänä 2012 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Valvira 6

7 1 Johdanto Lasten ja nuorten ehkäisevistä terveyspalveluista säädetään voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Terveydenhuoltolain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevia terveydenhuoltolain :ä täsmennetään asetuksella neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (aikaisemmin 380/2009). (Liite 1) Valtioneuvosto antoi asetuksen 380/2009 kuntien välisten lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa todettujen erojen tasaamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi kansallisten suositusten mukaisesti. Asetus tuli voimaan siten, että kuntien tuli järjestää määräaikaiset terveystarkastukset asetuksen mukaisesti mennessä. Kunnat saivat siis puolentoista vuoden siirtymäajan eniten voimavaroja sitovien säännösten osalta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on korotettu asetuksen mukaisten palvelujen toimeenpanemiseksi 18,5 miljoonaa euroa vuosittain 2011 lähtien. Kunnat ovat itse arvioineet korotetun valtionosuuden kattavan puolet niistä henkilöstökustannuksista mitä asetuksen toimeenpanon arvioitiin edellyttävän. Asetus annettiin uudelleen terveydenhuoltolain nojalla kansanterveyslain kumoutuessa näiltä osin. Samalla asetukseen tehtiin teknisten muutosten lisäksi joitakin täsmennyksiä. Asetuksen tarkoituksena on auttaa kehittämään lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviä terveyspalveluja entistä määrätietoisemmin ja tasapuolisemmin, edistää mielenterveyttä ja muuta terveyttä sekä tukea psykososiaalista hyvinvointia. Asetuksen erityisenä tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen. Lasten ja nuorten terveyspalveluiden painopistettä tulee siis edellä mainittujen säädösten ja muiden kansallisten linjausten (hallitusohjelma, STM strategia 2020, Kaste I ja II) mukaisesti siirtää ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan sekä varhaisen tuen järjestämiseen. Lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tulee olla suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Erityisten tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tuen oikea-aikainen järjestäminen ehkäisee ongelmien pahenemista ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta hilliten myös kustannusten kasvua. Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on riittävä henkilöstömäärä ja osaamisen kehittäminen, koska asetuksen velvoitteet lisäävät työn vaativuutta ja moniammatillista työskentelyotetta. Terveydenhuollon rakenteita on kunta- ja palvelurakennehankkeen (ns. Paras-hanke) myötä kehitetty kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistukset jatkuvat. Terveyskeskusten määrä vähenee ja ehkäisevien palvelujen rakenteet muuttuvat. Vaikka palvelujen järjestämispohja laajenee, on lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevät terveyspalvelut tarkoituksenmukaista jatkossakin järjestää lähipalveluina. 7

8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2010 tekemän selvityksen mukaan kuntien välillä oli selviä eroja ja puutteita lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämisessä. Kuntien valmiudet asetuksen 380/2009 toimeenpanoon raportin (21/2011) tulokset osoittavat, että huomattavan suurella osalla kunnista on ollut vaikeuksia selviytyä asetuksen velvoitteista vuosina Vuoden 2012 terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa raportin (THL 71/2012) mukaan kuntien tilanne on mennyt parempaan suuntaan, mutta edelleen toiminnassa on ollut selviä puutteita. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä selvitys opiskeluterveydenhuollosta (STM 2012:18) osoitti myös haasteita asetuksen toteuttamisessa. Päällimmäisiksi haasteiksi vastaajat nostivat resurssivajeen, mielenterveysasiakkaiden hoidon, lääkäreiden rekrytoinnin ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelevien palveluiden järjestämisen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ja aluehallintovirastojen tehtävä on varmistaa omalta osaltaan, että terveydenhuollon palvelut järjestetään lainmukaisina eri puolilla maata. Terveydenhuollon ohjauksen ja valvonnan yhdenmukaistamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat valmistelleet neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman. Valvontaohjelma kohdistuu terveydenhuoltolain :en ja asetuksen 338/2011 mukaisiin palveluihin. Tämä toiminta kattaa noin 1.4 miljoonaa lasta ja nuorta, miljoonaa vanhempaa ja lasta odottavaa naista ja hänen puolisoaan. Valvontaohjelma on valmisteltu vuoden 2011 aikana. Sitä on käsitelty Valviran ja aluehallintovirastojen terveydenhuollon palvelut sisältävän vastuualueen johdon muodostamassa koordinaatioryhmässä ja se on hyväksytty Valvirassa Valvontaohjelmaa on päivitetty kesäkuussa Valvontaohjelmaa valmistelevaan työryhmään ovat kuuluneet: Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, Valvira (puheenjohtaja) Ylilääkäri Maarit Sandelin, Valvira (sihteeri) Ylihammaslääkäri Hanna-Leena Tefke, Valvira Terveydenhuollon ylitarkastaja Sirpa Kernisalo-Perälä, ESAVI ( saakka) Terveydenhuollon ylitarkastaja Kaija Pullinen, ESAVI ( ) Aluehallintoylilääkäri Anu Mustakari, ESAVI ( ) Aluehallintoylilääkäri Ruut Virtanen, LSAVI Terveydenhuollon ylitarkastaja Sinikka Piekkola, LSSAVI Terveydenhuollon ylitarkastaja Anna Liisa Sonninen, ISAVI Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki, PSAVI Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti, LAVI Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijana valvontaohjelmaa valmistelevaan työryhmään on osallistunut ylitarkastaja Marjaana Pelkonen. 8

9 2 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevat ohjelmat, suositukset ja oppaat Hallitusohjelma Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Peruspalvelut ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemassa. Hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, valinnanvapauden toteutuminen varmistetaan ja terveydenhuoltolain toimeenpanoa jatketaan. Kunnissa tehtävää terveyden edistämistyötä tuetaan kehittämällä matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Kouluterveydenhuollon alueellisia eroja kavennetaan varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen. Korkeakouluopiskelijoiden tasavertainen asema terveyspalvelujen saamisessa varmistetaan ja oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Hallitusohjelman mukaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään Kaste I -ohjelmassa luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti ja perhekeskustoimintaa laajennetaan. Toiminnan tavoitteena on edistää varhaista puuttumista ja pulmien ennalta ehkäisyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Vuosia koskeva ohjelma nimettiin Kaste -ohjelmaksi. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on uudistettu koko maassa osana tätä ohjelmaa. Kaste-ohjelman monet hankkeet ovat tukeneet asetuksen 338/2011 toimeenpanoa ja asetus on myös tukenut Kaste-hankkeita. Kaste II ohjelman valmistelu käynnistyi vuonna 2011 ja sen toimeenpanosuunnitelma valmistui Kaste II:n yhtenä kuudesta toisiaan täydentävästä osa-ohjelmasta on toimivampia palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Osa-ohjelman alla on kaksi päätoimenpidettä, joiden tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehittää lastensuojelutyötä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä kootaan kolmen kärjen avulla, jotka ovat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä lastensuojelu. 9

10 Kaste-ohjelmaan linkittyvät myös monet muut merkittävät ohjelmat, kuten Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma sekä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM 2009a, ns. Mieli 2009-työryhmä). Jo päättyneen Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelman tavoitteena oli muun muassa ehkäisevän terveydenhuollon tehostuminen lasten ja perheiden laajojen terveystarkastusten sekä muiden asetuksen mukaisten toimenpiteiden avulla. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan kuntien järjestämä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö tulee toteuttaa ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä kuten kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan sisältyvistä terveyden edistämisen tavoitteista lapsiin ja nuoriin kohdistuva on muun muassa tavoite parantaa lasten terveydentilaa, lisätä hyvinvointia ja vähentää turvattomuuteen liittyviä oireita. Kansalliset suositukset ja oppaat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes ovat julkaisseet vuosina neuvolapalveluihin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä suosituksia ja oppaita seuraavasti: 1) Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset (Stakes 1999, oppaita 34) 2) Lastenneuvola lapsiperheiden tukena opas työntekijöille. (STM, oppaita 2004:14) 3) Kouluterveyden huollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) 4) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM, oppaita 2004:8) 5) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12) 6) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma (STM 2007a) Äitiysneuvolan uusi valtakunnallinen ohjeistus julkaistaan lokakuussa Äitiyshuollon ohjeistuksen päivitystä valmistelemaan on perustettu työryhmä, jonka on tarkoitus saada ohjeistus valmiiksi toukokuun 2012 loppuun mennessä. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2009 asetuksen 380/2009 perustelut ja soveltamisohjeet (julkaisuja 2009:20). Julkaisun tarkoituksena on tukea neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpanoa kunnissa. Oppaassa esitetään asetuksen yksityiskohtaiset perustelut ja soveltamisohjeet sekä käsitellään muita asetusta toimeenpantaessa huomioitavia asioita kuten potilasasiakirjoja, tietosuojaa sekä henkilöstön riittävyyttä ja osaamista. 10

11 Muut uudet oppaat ja selvitykset Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut uuden oppaan potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä (STM 2012:4) sekä teettänyt selvityksen opiskeluterveydenhuollosta (STM 2012:18) vuonna 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puolestaan on julkaissut oppaan laajoista terveystarkastuksista syksyllä 2012 (THL 22/2012) Opas sisältää yksityiskohtaiset kuntia ja ammattihenkilöitä tukevat ohjeet asetuksen mukaisten laajojen terveystarkastusten järjestämiseksi ja sisällöiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut myös oppaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittavasta johtamisesta (THL opas 19/2012) 11

12 3 Asetuksen 338/2011 toimeenpanon seuranta, arviointi ja valvonta 12 Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat terveydenhuollon erityislakien mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö seuraa asetuksen 338/2011 toimeenpanoa järjestelmällisesti ja säännöllisesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen on asetettu neuvottelukunta ohjaamaan lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä. Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella (734/2007). Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea ja edistää alle kouluikäisten, koululaisten ja opiskeluikäisten lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Neuvottelukunta ohjaa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä ja strategista suunnittelua, edistää ja koordinoi eri hallinnonalojen, kuntien, tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä ja tekee ehdotuksia lasten ja nuorten terveyden pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Toisena toimikautenaan neuvottelukunta keskittyy lapsia, nuoria ja perheitä koskevan lainsäädännön valmistelun ja toimeenpanon tukemiseen. Näihin säädöksiin kuuluvat myös terveydenhuoltolaki ja asetus 338/2011. Lisäksi neuvottelukunta on asettanut erillisen jaoston, jonka tehtävänä on valmistella neuvottelukunnalle em. säännösten toimeenpanoon, seurantaan ja valvontaan liittyviä kysymyksiä sekä seurata asetuksen mukaisen toiminnan valvonnan toimeenpanoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja tukee asetuksen toimeenpanoa kunnissa ja vastaa tarvittavasta kansallisesta kehittämistoiminnasta. Asetuksen toimeenpanoa seurataan muun muassa vuoden 2011 alussa käyttöön otetun perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmän Avo- HILMOn avulla. AvoHILMOsta saatavat seurantatiedot mahdollistavat neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon aikaisempaa systemaattisemman seurannan ja valvonnan, kunhan se on otettu kattavasti kaikissa terveyskeskuksissa käyttöön. Kunnat saavat myös itse AvoHILMOn avulla arvokasta tietoa oman toiminnan systemaattisen seuraamisen ja kehittämisen tueksi sekä omavalvonnan kehittämiseksi siinä vaiheessa kun käyntitiedot tilastoidaan systemaattisesti Avo-HILMO-järjestelmään. Asetuksen seurannassa hyödynnetään myös Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (ns. TEAviisari), jossa julkaistaan kuntakohtaiset tiedot terveydenedistämisaktiivisuudesta perusterveydenhuollossa joka toinen vuosi. TEAviisarista löytyvät tiedot myös joka toinen vuosi tehtävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa tiedonkeruusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa -tiedonkeruusta. Vuoden 2012 tiedonkeruun tulokset julkistettiin keväällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuonna 2010 toteutetun tiedonkeruun pohjalta Kuntien valmiudet asetuksen (380/2009) toimeenpanoon raportin (THL 21:2011) ja vuoden 2012 tiedonkeruuseen

13 perustuvan asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta 2011 raportin (THL 71/2012). Niissä kuvataan terveyskeskusten tilannetta vuosien 2009 ja 2011 toiminnan ja vuosien 2010 ja 2012 suunnitelmien kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee tarpeen mukaan myös erillisseurantoja. Neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon tarkastusten ja toiminnan sisällöistä toteutettiin erillisselvitys syksyllä Tämä raportti julkaistaan 2013 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan toteutti opiskeluterveydenhuollon erillisseurannan (STM 2012:18). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot Terveydenhuollon erityislakien mukaan julkisia ja yksityisiä terveydenhuollon organisaatioita ja ammattihenkilöitä hallintoalueellaan ohjaa ja valvoo aluehallintovirasto. Aluehallintovirasto voi muun muassa tarkastaa kunnan tai kuntayhtymän terveydenhuoltolaissa (ennen kansanterveyslaissa) tarkoitetun toiminnan sekä toimintayksiköt ja toimitilat silloin kun siihen on perusteltu syy. Jos toiminnassa havaitaan puutteita tai epäkohtia, aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta. Aluehallintovirasto voi velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan määräystä myös sakon uhalla. Valvira ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Valvira ohjaa ja valvoo terveydenhuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat: 1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat 2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat 3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan 4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Myös Valvira voi havaitessaan puutteita tai epäkohtia antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta ja velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan määräystä sakon uhalla. Terveydenhuollon viranomaisvalvonta on ensisijaisesti hallinnollista laillisuusvalvontaa, joka kohdistuu kunnille säädettyjen terveydenhuollon järjestämisvelvoitteiden toteutumisen ja palvelurakennekokonaisuuden toimivuuden valvontaan. Laillisuusvalvonnan rinnalla valvontaviranomaiset voivat käytännössä arvioida toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ohjauksen ja neuvottelumenettelyn keinoin. Terveydenhuollon valvontasäännökset oikeuttavat Valviran tai aluehallintoviraston myös oma-aloitteiseen, kunnan palvelujärjestelmän kokonaisvalvontaan ilman, että asia on tullut vireille kantelun tai muun epäkohtailmoituksen johdosta. Palvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet voivat päättää siitä, millä tavalla ne järjestävät toimintansa 13

14 lainsäädännön määrittämissä puitteissa. Toiminnan on kuitenkin oltava potilasturvallista ja riittävän laadukasta. Laillisuusvalvonta voi johtaa sanktioihin, viime kädessä velvoittavien määräysten käyttöön tai toimintayksikön käytön ja toiminnan kieltämiseen. Asetuksen 338/2011 valvontaohjelma ja valvovien viranomaisten työnjako Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta jakautuu karkeasti kolmeen kokonaisuuteen; reaktiiviseen valvontaan, suunnitelmaperusteiseen valvontaan sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Suunnitelmaperusteista valvontaa toteutetaan terveydenhuollon valvontaohjelmien avulla. Asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan kattavan valvontaohjelman laatimisesta ja käyttöönotosta on sovittu sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran välisissä tulossopimuksissa. Valvontaohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa valvontaa koko maassa. Sen avulla lisätään valvonnan suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä ohjataan kuntia, kuntayhtymiä ja palveluntuottajia ehkäisemään epäasianmukaista toimintaa ennalta. Valvontaohjelman avulla myös ohjataan palveluntuottajia kehittämään omaa toimintaansa ja toimintansa omavalvontaa. Valvontaohjelma perustuu aina tehtyyn riskinarvioon, eli arvioon siitä, mitkä ovat ja missä sijaitsevat toiminnan suurimmat riskit ja mahdolliset puutteet. Asetuksen 338/2011 valvontaohjelman tavoitteena on turvata ohjauksen ja valvonnan keinoin lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut mahdollisimman kattavina, yhdenmukaisina ja asetuksen hengen mukaisina koko maassa. Valvontaohjelman toimeenpanossa hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamia lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä palveluista saatavia seurantatietoja ja tiedonkeruuta sekä tarvittaessa Valviran ja aluehallintovirastojen omien kyselyjen tuloksia. Valvontaohjelma on laadittu Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyönä ja molemmat ovat sitoutuneet toteuttamaan ohjelman mukaiset toimenpiteet ja toimimaan ratkaisuissaan sovittujen linjausten mukaisesti. Valvontaohjelman mukaiset varsinaiset valvontatoimenpiteet toteutetaan ensisijaisesti aluehallintovirastoissa. Valvirassa käsitellään säännöksissä määritellyn työnjaon mukaisesti periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset sekä koko maata tai useampaa aluehallintovirastoa koskevat asiat. Valvovat viranomaiset käyttävät valvontaohjelman liitteenä olevaa tarkastuskertomuslomaketta (liite 2) sekä suunnitelmaperusteisessa että reaktiivisessa (kantelujen ja ilmoitusten perusteella tehtävässä) valvonnassa apuna. Lomaketta voidaan käyttää sekä tarkastus- ja valvontakäynneillä että asiakirjapohjaisessa valvonnassa. Jos tarkastus- tai valvontakäynti tehdään ennalta ilmoittaen, lomake lähetetään yleensä tarkastuksen tai valvonnan kohteelle täytettäväksi ja palautettavaksi jo ennen käyntiä. Lomakkeella on myös palveluntuottajan toimintaa ja omavalvontaa ohjaava vaikutus. Samalla tarkastuksen suorittaja saa ennakkoon käsityksen yksikön tilanteesta ja osaa arvioida, mihin asioihin tarkastuksen yhteydessä tulee mahdollisesti paneutua tarkemmin. 14

15 4 Palveluntuottajan (kunnan tai kuntayhtymän) omavalvonta Terveydenhuoltolan 8 :n mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Tästä suunnitelmasta on säädetty sosiaalija terveysministeriön asetuksella 341/2011. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämisen tueksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on syksyllä 2011 julkaissut myös uuden potilasturvallisuusoppaan (Opas 15/2011). Yksityisen terveydenhuollon lain (152/1990) 6 :ssä on puolestaan säädetty vastaavan johtajan velvollisuuksista, joihin kuuluu muun muassa koko toiminnan kattavan omavalvontasuunnitelman laatiminen toiminnan laadun varmistamiseksi silloin kun palveluntuottaja toimii useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on asetuksen 338/ :n mukaan hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelmassa sovitaan muun muassa menettelytavoista, vastuuhenkilöistä, työnjaosta ja yhteistyöstä kunnan eri toimijoiden kanssa. Siten se helpottaa yksittäisen työntekijän työtä, moniammatillisen yhteistyön toteutumista ja mahdollistaa asetuksen toteutumisen seurannan ja valvonnan mukaan lukien omavalvonnan. Asetuksen perustelujen ja soveltamisohjeiden (STM:n julkaisuja 2009:20) mukaan yhtenäinen toimintaohjelma on myös osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Kunnan tai muun terveydenhuollon palveluntuottajan tulee tuntea toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja toimintaa koskevat muut vaatimukset sekä varmistaa väestön lakiin perustuva oikeus hyvään ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Palveluntuottaja on vastuussa siitä, että toiminta on asianmukaista ja se täyttää toiminnalle asetetut vaatimukset ja kriteerit. Palveluntuottajan on siten jatkuvasti arvioitava omia toimintaedellytyksiään. Vaikka terveydenhuollon lainsäädännössä ei yksityistä terveydenhuollon lakia lukuun ottamatta ole mainittu omavalvontaa terminä, se sisältyy automaattisesti laadunhallinnan käsitteeseen ja suunnitelmaan laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden varmistamisesta. Terveydenhuollon palvelujen asianmukainen järjestäminen, johtaminen ja kehittäminen edellyttävät toimivaa omavalvontaa eli jäsentynyttä toimintamallia ohjaus-, seuranta- ja valvontajärjestelmineen. Omavalvonnalla tarkoitetaan siis kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla palveluntuottaja itse systemaattisesti seuraa, arvioi ja valvoo omaa toimintaansa, sen laatua, tuottamiaan palveluja ja niiden riittävyyttä. Organisaation johto on vastuussa toimivan omavalvonnan kehittämisestä ja toiminnan arvioinnista. Järjestämisvastuussa oleva kunta tai palveluntuottaja vastaa oman toiminnan ohella aina myös niistä järjestämisvastuunsa piiriin kuulu- 15

16 16 vista palveluista, jotka se on ulkoistanut, hankkinut ostopalveluina tai palvelusetelillä. Hyvin toimiva omavalvonta on merkittävä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa, jolloin on mahdollista välttää valvontaviranomaisen puuttuminen toimintayksikön toimintaan jälkikäteisen valvonnan tai velvoitteiden keinoin. Toimivan omavalvonnan tulisikin olla organisaation tavoitetila. Omavalvonta on toimijan omaa valvontaa, jota valvontaviranomainen ohjaa ja valvoo. Asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan omavalvonnassa tulee huomioida muun muassa seuraavat asiat: toiminta on suunnitelmallista ja moniammatillisesti toteutettua toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja sivistystoimen kanssa ja se on osa kunnan laajempaa toiminta ja taloussuunnitelmaa ehkäisevät palvelut ja määräaikaiset terveystarkastukset on järjestetty määrällisesti ja sisällöllisesti asetuksen mukaisina väestön tarpeet huomioiden lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarpeen tunnistaminen on huomioitu ja ohjeistettu sekä tarvittava tuki järjestetään viivytyksettä ja moniammatillisesti (mm. lisäkäynnit, sujuvat palvelu- ja hoitoketjut) määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään ja terveystarkastuksista poisjäävien lukumääriä seurataan tarvittavat kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset järjestetään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia seurataan kolmen vuoden välein ja tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain opiskeluterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoito järjestetään kokonaisuutena asetuksen mukaan. Se tarkoittaa, että sama henkilöstö vastaa opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidosta terveysneuvonnan yleinen ja täydentävä sisältö sekä ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta toteutuvat asetuksen mukaisesti henkilökunnan mitoitus on riittävä (suositusten mukainen) ja henkilökunnan osaamisesta huolehditaan systemaattisesti toimintayksikkö seuraa aktiivisesti em. asioiden toteutumista alueensa kaikissa toimipisteissä Asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan omavalvonnassa ja toiminnan kehittämisessä palveluntuottajat voivat hyödyntää muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamia seurantatietoja (TEAviisari, Avo- HILMO, erilliset raportit ja selvitykset), valvovien viranomaisten valvontaohjelmaa sekä palveluntuottajien vertaisarviointia, jossa toimintayksiköt arvioivat toistensa toimintaa. Omavalvonnassa keskeisintä kuitenkin on se, että terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa riittävällä tavalla omassa toiminnassa syntyvien ja siitä koottavien tietojen ja raporttien avulla toimintansa lainmukaisuutta, palvelujen saatavuutta ja laatua sekä puuttuu viiveettä toimintansa mahdollisiin puutteisiin. Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen laadun näkökulmasta tärkeitä asiakirjoja ovat erityisesti valvontaohjelman ensimmäisessä luvussa mainitut kansalliset oppaat ja niihin sisältyvät suositukset (muun muassa henkilöstömitoitus).

17 5 Asetuksen 338/2011 mukaista toimintaa koskeva tiedonkeruu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonkeruu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valtakunnallinen tilastoviranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa myös valvontaa varten. Valvonnan, myös omavalvonnan, tulee perustua mahdollisimman objektiiviseen, luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon ja tiedonkeruuseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ensimmäinen asetuksen toimeenpanoa kuvaava seurantaselvitys perustui terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa 2010 tiedonkeruuseen. Kyselyn tiedot julkaistiin Kuntien valmiudet asetuksen (380/2009) toimeenpanoon raportissa ja kuntakohtaisesti TEAviisarissa. Asetuksen toimeenpanon valvontaan liittyvät kysymykset sisällytettiin vuoden 2012 terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa tiedonkeruuseen ja tulokset julkaistiin terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa 71/2012 ja TEAviisarissa. Tiedonkeruu toistetaan seuraavan kerran vuonna 2014 ja sitä tullaan hyödyntämään myös asetuksen valvonnassa. Valvonnassa hyödynnetään lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa koskevaa selvitystä sekä muita mahdollisia erillisselvityksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ottanut perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmän, AvoHILMOn tuotantokäyttöön vuonna Avo- HILMO tuottaa tietoja palveluntuottajan toiminnan volyymin, rakenteen ja sisällön seurantaan ja sitä tullaan hyödyntämään asetuksen 338/2011 mukaisten terveystarkastusten toteutumisen seurannassa ja valvonnassa omavalvonta mukaan lukien. AvoHILMOn SPAT-luokituksen (suomalainen perusterveydenhuollon avohoidon toiminto-luokitus) avulla saadaan kerättyä systemaattista tietoa muun muassa seuraavista asetukseen 338/2011 sisältyvistä asioista: laajat terveystarkastukset neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa määräaikaiset terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa yksilöllisen tarpeen mukaan tehdyt terveystarkastukset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveydellisten olojen tarkastus AvoHILMOsta saadaan tiedot myös perhevalmennuksen ja terveydenedistämiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen toteutumisesta sekä hoidon suunnittelun ja jatkohoidon järjestämisestä. AvoHILMO järjestelmä ei tuota vielä kattavaa tietoa kaikista terveyskeskuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kuitenkin kehittää AvoHILMOa ja AvoHILMOtietojen raportointia verkkopalveluna, joka palvelee erilaisia tietotarpeita, omavalvontaa ja valvontaa jatkossa aikaisempaa paremmin. 17

18 Valvovien viranomaisten oma tiedonkeruu Valvontaohjelmaa valmisteleva työryhmä toteutti oman terveyskeskuksiin suunnatun kyselyn asetuksen 338/2011 mukaisten ehkäisevien palvelujen toimeenpanosta keväällä Kysely toteutettiin, koska ajantasaista ja kattavaa tilannekuvatietoa ei muulla keinoin terveyskeskuksista saatu. Kysely myös tuki valvontaohjelman valmistelua ja systemaattisen valvonnan kehittämistä. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, mikä lähetettiin terveyskeskusten johtaville lääkäreille THL:n perusterveydenhuollon hoitoonpääsy tiedonkeruun yhteydessä maaliskuussa Kyselyssä selvitettiin muun muassa seuraavia asioita terveyskeskuksittain: yhtenäisen toimintaohjelman laatiminen ja hyväksyminen määräaikaisten ja laajojen terveystarkastusten toteutuminen neuvolatoiminnassa, kouluterveydenhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen (yhteisistä käytännöistä sopiminen ja tukitoimien järjestäminen) valtakunnallisten suositusten mukaisten henkilöstömitoitusten toteutuminen korotetun valtionosuuden hyödyntäminen asetuksen mukaisen henkilöstön palkkaamiseen kouluyhteisöjen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkistaminen ja seurannassa havaittujen puutteiden korjaaminen Kyselyyn vastasivat kaikki terveyskeskukset kolmea terveyskeskusta lukuun ottamatta. Kyselyn tuloksista tehty tiedote on valvontaohjelman liitteenä (liite 3). Kysely uusitaan vielä 2013 soveltuvin osin. Tavoitteena kuitenkin on, että jatkossa valvonnan pohjatiedot perustuvat pääosin AvoHILMO järjestelmään ja raportteihin ja vain tarvittaessa muihin selvityksiin ja seurantoihin. 18

19 6 Valvonnan kohteet ja puuttumiskriteerit Väestöä yhdenvertaisesti kohteleva, laadukas ja väestön tarpeet huomioiva terveydenhuollon palvelutoiminta vaatii riittävät toimintaedellytykset ja yhtenevät kriteerit toiminnalle palveluntuottajasta tai toimintayksikön sijainnista riippumatta. Väestön palveluiden tarve ja lainsäädäntö määrittävät sen, mitä palvelua ja hoitoa tulee tarjota. Toiminnan järjestämisessä keskeisiä seikkoja ovat yksikön selkeät johtamis- ja vastuujärjestelyt, sujuvat ja moniammatilliset palveluprosessit sekä riittävä ja pätevä henkilöstö. Valvonnassa tavoitteena on yhdenmukaisin kriteerein ja periaattein toteutettu valtakunnallinen valvonta, joka kohdistuu seuraaviin toiminnan osakokonaisuuksiin: palvelujen järjestäminen ja toiminnan suunnitelmallisuus neuvolatoiminta kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Myös puuttumiskriteerit on määritelty osakokonaisuuksittain. Valvonta kohdistuu ensisijassa valvontaohjelman linjausten mukaisesti niihin terveyskeskuksiin/palveluntuottajiin, joiden toiminta ei ole valvontaohjelman kriteereiden mukaista Valviran terveyskeskuksiin tekemän kyselyn ja myöhemmin THL:n raportoimien tietojen perusteella. Valvontaohjelman mukaisia toimenpiteitä ovat informaatio-ohjaus (ohjekirjeet, koulutus yms. tilaisuudet) ja varsinaiset valvontatoimenpiteet (asiakirjapohjainen valvonta, ohjaus- ja valvontakäynnit tai tarkastuskäynnit). Varsinaisista valvontatoimenpiteistä vastaavat aluehallintovirastot. 6.1 Palvelujen järjestäminen ja toiminnan suunnitelmallisuus Asetuksen 338/2011 tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolain 2 luvussa säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä yleensä sekä erikseen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. 12 :n mukaan kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä säädetään puolestaan asetuksen 4 :ssä. Sen mukaan kunnassa on oltava yhtenäinen sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhteistyössä tehty toimintaohjelma ja terveystarkas- 19

20 20 tukset sekä terveysneuvonta on järjestettävä tarpeen mukaan moniammatillisesti. Toiminnasta saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on hyödynnettävä palvelujen suunnittelussa. Kunnilla on erilaisia palvelurakenteita, ja kunnat voivat toteuttaa paikallisesti sopivia ratkaisuja asetuksen säännösten noudattamisessa. Asetuksen toimeenpano edellyttää kuitenkin riittävää, valtakunnallisten suositusten mukaista henkilöstömäärää ja osaamista. Ohjaus ja valvonta kohdistuvat näihin: Vastuutaho nimetty Yhtenäinen toimintaohjelma valmisteltu ja hyväksytty Toimintaohjelma laadittu yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa, moniammatillinen toiminta toteutuu Henkilöstömitoitus ja korotetun valtionosuuden kohdentaminen Vastuutaho nimetty Terveydenhuoltolaki edellyttää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahon nimeämistä. Asetuksen mukaiset ehkäisevät terveyspalvelut ovat osa laajempaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Myös asetuksen perustelujen ja soveltamisohjeiden mukaan (STM:n julkaisuja 2009:20) korkeatasoisten lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen edellytyksenä on suunnitelmallinen johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö kunnan eri hallinnonalojen välillä. Terveyskeskuksen on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa toimintaohjelmassa kuvatun toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta kokonaisuutena. Eri osatoiminnoilla voi myös erikseen olla niistä vastaavat vastuuhenkilöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut oppaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavasta johtamisesta (THL:n opas 19/2012). Yhteensovittavan johtamisen malli auttaa kuntia tehostamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamista sekä varmistamaan tarvittavan avun ja tuen saannin ajallaan. Yhtenäinen toimintaohjelma valmisteltu ja hyväksytty Asetuksen ja soveltamisohjeiden mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma voi koostua osakokonaisuuksista, mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Siinä sovitaan muun muassa menettelytavoista, vastuuhenkilöistä, työnjaosta ja yhteistyöstä erityisesti laajojen terveystarkastusten järjestämisestä, oppilashuollon yhteistyöstä sekä yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden auttamiseksi erityisesti sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Toiminnan suunnittelun, kohdentamisen ja järjestämisen tulee perustua tietoon oman kunnan ja toimipisteen lasten, nuorten ja perheiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Yhtenäinen toimintaohjelma terveystarkastusten ja neuvonnan sisällöstä ja määrästä turvaa palvelujen laatutason ja yhdenmukaisuuden. Se mahdollistaa myös vertai-

21 lukelpoisen tiedon saamisen väestön terveydentilasta ja palvelujen saatavuudesta, käytöstä ja kattavuudesta. Kunnan eri osissa asuvan väestön tulee saada eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelman tulee olla osa kunnassa valtuustokausittain laadittavaa laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Asetuksen mukaisen yhtenäisen toimintaohjelman kriteerit ja ehdotus toimintaohjelman sisällöksi on kuvattu liitteessä 4. Toimintaohjelma laadittu yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa, moniammatillinen toiminta toteutuu Yhtenäinen toimintaohjelma on asetuksen mukaan laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Myös terveystarkastukset ja terveysneuvonta tulee tarpeen mukaan järjestää moniammatillisesti. Tämä edellyttää useiden hallintokuntien, erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä lapsen ja nuoren koko kasvun ja kehityksen ajalle. Tavoitteena on, että eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta mielekkään kokonaisuuden kun toimialat verkottuvat toimimaan yhdessä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen edellyttää tarvittaessa tehtävää yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Kunnassa on siis sovittava menettelytavoista, työnjaosta ja yhteistyöstä eri toimijoiden välillä, jolloin voidaan hyödyntää muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien asiantuntemusta. Moniammatillisen toiminnan järjestämisen periaatteet (esimerkiksi perhekeskuksen toiminta, perhepalveluverkosto, oppilas- ja opiskelijahuolto, osaamisen varmistaminen) kannattaa kuvata toimintaohjelmassa, jolloin se helpottaa yksittäisen työntekijän työn lisäksi moniammatillisen yhteistyön tekemistä ja sujuvia hoitoketjuja. Henkilöstömitoitus ja korotetun valtionosuuden kohdentaminen Kunnat ovat saaneet vuosina korotettua valtionosuutta yhteensä 18,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2011 lähtien 18,5 miljoonaa euroa vuosittain asetuksen toimeenpanon tukemiseksi. Valtion vuoden 2010 talousarvion mukaan valtionosuuden korotus (9,25 miljoonaa euroa) kohdistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen. Vastaavasti vuoden 2011 talousarvion mukaan valtionosuuden korotus (9,25 miljoonaa euroa) kohdistetaan voimaan tulleen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräiseen toimeenpanoon. Korotettu valtionosuus 18,5 miljoonaa euroa vuosittain jää pysyvästi kuntien saamiin valtionosuuksiin vuodesta 2011 lähtien. Korotus on 50 % kuntien itsensä arvioimasta lisärahoitustarpeesta. 21

22 22 Asetuksella ei suoraan säännellä henkilöstömitoitusta, mutta sillä säännellään terveydenhoitajien ja lääkäreiden toimintaa sekä toiminnan sisältöä lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa hyvin yksityiskohtaisesti. Henkilöstömitoituksia koskevat valtakunnalliset suositukset löytyvät asetuksen perustana olevista vuosina julkaistuista oppaista ja suosituksista. Lisäksi Äitiysneuvolatoimintaan on tulossa uusi opas ja uudet mitoitussuositukset kevään 2013 aikana. Asetuksen toimeenpanon lähtökohtana on ollut vähintään suositusten mukainen henkilöstömäärä. Valtakunnallisten suositusten sisältämät henkilöstön mitoitusluvut ovat laskennallisia. Suositusten mukaan terveydenhoitajien ja lääkäreiden tarvetta arvioitaessa on huomioitava mitoitukseen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien määrä vaikuttaa työvoiman tarpeeseen lisäävästi. Samoin työskentely useammalla kuin yhdellä sektorilla edellyttää pienempää asiakasmäärää muun muassa siksi, että osaamisen ylläpitämiseen tarvitaan enemmän aikaa. Muita tekijöitä, jotka edellyttävät asiakasmäärän vähentämistä suosituksiin nähden ovat muun muassa työskentely useammassa toimipisteessä ja puuttuvat muut palvelut, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut. Suun terveydenhuollossa ei ole käytettävissä laskennallisia pohjia erillisille mitoituksille ehkäisevien terveyspalveluiden toteuttamiseksi. Asetuksen lähtökohtana kuitenkin on, että riittävä henkilöstö turvataan asetuksella säädettyjen määräaikaisten suun terveystarkastusten ja ehkäisevien palvelujen sekä yksilöllisen tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalvelujen toteuttamiseksi. Tämä edellyttää toiminnan tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Puuttumiskriteerit (palvelujen järjestäminen ja suunnitelmallisuus osakokonaisuus) Valvova viranomainen arvioi palvelujen järjestämisen ja suunnitelmallisuuden osakokonaisuutta Valviran omien kyselyjen ja THL:n toteuttamien tiedonkeruiden (terveydenedistämisaktiivisuus perusterveyden-huollossa, erilliskyselyt, AvoHILMO) perusteella ja ryhtyy ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin, jos osakoko-naisuudessa on olennaisia puutteita vastuutahon nimeämisessä ja toimintaohjelman laadinnassa sekä moniammatillisen toiminnan toteuttamisessa. Olennaisia puutteita ovat: 1) kunnassa ei ole nimetty vastuutahoa asetuksen 338/2011 mukaiseen toimintaan, 2) yhtenäistä toimintaohjelmaa ei ole laadittu, 3) toimintaohjelmaa ei ole valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja opetus/sivistystoimen kanssa TAI 4) terveyskeskus ei ole vastannut kyselyyn/tietoja ei ole saatu Moniammatillisen toiminnan toteutumista arvioidaan lisäksi seuraavasti: 1) moniammatillisten toimintakäytäntöjen periaatteista on sovittu, ne on ohjeistettu ja dokumentoitu (esimerkiksi toimintaohjelmaan). Viranomainen voi ryhtyä ohjaus- tai valvontatoimenpiteisiin myös silloin, jos asetuksen mukaiset määräaikaiset ja yksilöllisestä tarpeesta johtuvat terve-

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano 1 Valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano Dnro 5138/05.00.00.03/2014 Päiväys 26.5.2014 2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Riskinarviointi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta

Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta Sosiaalihuoltolain toimeenpanon aluekierros 2015 14.1.2015 Valvira 1 Valvonta ja ohjaus Sosiaalihuoltolaista (710/1982) jäävät voimaan

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009

ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009 Timo Ståhl Vesa Saaristo Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009 Kuntien valmiudet asetuksen (380/2009) toimeenpanoon RAPORTTI 21 2011

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Ylitarkastaja Minna Kielosaari, Valvira 30.9.2010 1 Mikä on Valvira? STTV ja TEO yhdistyivät Valviraksi, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi 1.1.2009

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot