SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä"

Transkriptio

1 SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä

2

3 SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä Henrik Andersson

4 Taitto: Marianne Holm, Helsingin seudun kauppakamari Paino: Painojussit Oy, huhtikuu 2006 ISBN X

5 Alkusanat Tämä raportti on jatkoa Helsingin seudun kauppakamarin Tietoyhteiskunta projektin osana vuosina 2001 ja 2003 tehdyille selvityksille pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista. Selvitysten tarkoituksena on ollut kartoittaa pk-yritysten tietoteknisten ratkaisujen laajuutta, odotuksia, hyötyjä ja haasteita sekä tietotekniikan käyttöön liittyviä ajankohtaisia aiheita. Koska käytössämme on nyt kolme suhteellisen yhdenmukaista selvitystä viiden vuoden ajalta, tämän selvityksen erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut ymmärtää, onko tieto- ja viestintätekniikan (ICT) käyttö pk-yritysten liiketoimintaprosesseissa johtanut jonkin kokoluokan yrityksissä tai kokonaisilla toimialoilla selviin myönteisiin muutoksiin tai suoranaisiin läpimurtoihin liiketoiminnassa. Nyt tehty selvitys perustuu aiempien tutkimusten aihepiiriin ja kysymyksiin, joita on osittain ajanmukaistettu ja laajennettu. Nyt saatuja tuloksia on ensisijaisesti verrattu vuoden 2003 ja soveltuvasti vuoden 2001 selvityksen tuloksiin kehityspiirteiden ja liiketoimintaan vaikuttaneiden muutosten kuvaamiseksi. Selvityksen keskeisinä aiheina ovat esimerkiksi sellaiset yksittäiset tieto- ja viestintätekniikan soveltamiskohteet kuin sähköiset kauppapaikat, verkkolasku ja sähköinen viranomaisasiointi. Laajasti on pyritty selvittämään tietotekniikan soveltamisalueita koskevia hyötyjä, haasteita ja vaihtoehtoisia hankintatapoja. Selvityksen Helsingin seudun kauppakamarille teki kauppatieteiden ylioppilas Henrik Andersson osana pro gradu -työtään. Selvitys toteutettiin haastattelututkimuksena internet-verkon välityksellä. Helsingin seudun kauppakamari kiittää lämpimästi kaikkia selvitykseen osallistuneita jäsenyrityksiään. Helsingissä huhtikuun 20. päivänä 2006 Heikki J. Perälä toimitusjohtaja

6 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN TOTEUTUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET SELVITYKSEN SISÄLTÖ SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA, KOHDERYHMÄ JA VERTAILU VUODEN 2003 TULOKSIIN SELVITYKSEEN LISÄTYT UUDET JA LAAJENNETUT KYSYMYKSET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA HENKILÖITÄ JA YRITYKSIÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT LIIKETOIMINNAN SÄHKÖISTYMINEN YRITYKSEN KILPAILUTEKIJÄNÄ TIETOTEKNIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET YRITYKSILLE TIETOTEKNIIKAN VAIKUTUS YRITYSTEN TOIMINTOJEN TUOTTAVUUTEEN TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN ESTEET/HIDASTEET LIIKETOIMINTASTRATEGIA, TOIMINTASUUNNITELMAT JA VASTUUHENKILÖT VIESTINTÄ YRITYSJÄRJESTELMÄT SÄHKÖINEN KAUPPAPAIKKA ULKOISTUS JA OHJELMISTOVUOKRAUS TIETOTEKNIIKAN JA SIIHEN LIITTYVIEN TUKIPALVELUIDEN ULKOISTUS SOVELLUSVUOKRAUS TIETOTURVA VERKKOLASKU SÄHKÖISET VIRANOMAIS- JA JÄRJESTÖPALVELUT SÄHKÖINEN VIRANOMAISASIOINTI SÄHKÖISEN VIRANOMAISASIOINNIN ARVIOINTI AJANKOHTAISET AIHEET YHTEENVETO LÄHTEET TUTKIMUSKYSYMYKSET

7 1 Tiivistelmä Selvityksessä kartoitettiin pk-yritysten tietoteknisiä tarpeita ja liiketoiminnan sähköistymistä. Tulokset seuraavat varsin johdonmukaisesti Helsingin seudun kauppakamarin vuosina 2001 ja 2003 suorittamien kartoitusten ja vastaavien muiden viimeaikaisten kotimaisten tutkimusten viitoittamaa myönteistä kehitystä. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on löytää vastauksia seuraavaan kysymykseen: Onko pk-sektorilla syntynyt tai syntymässä tietotekniikan tukemana yritysten toimintoja tehostavia (esim. asiakaspalvelu, hankintatoimi, viranomaisasiointi) ja kannattavuutta parantavia läpimurtoja? Selvityksen tärkeimmät havainnot, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat: 1. Aktiivisesta tietojohtamisesta on tulossa vallitseva käytäntö. Yrityksistä yli 70 % ottaa tietotekniikan huomioon pitkän aikavälin liiketoimintastrategioiden ja lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmien laadinnassa. Lisäksi yritykset nimeävät tietotekniikasta vastaavia henkilöitä aikaisempaa useammin. 2. Liiketoiminnan sähköistyminen etenee voimakkaasti ja alkanutta läpimurtoa tukevat: yrityksen keskeisiä liiketoimintaprosesseja ohjaavat yritysjärjestelmät, kuten asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM), toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) ja toimitusketjun hallintajärjestelmä (SCM), joista yhtä tai useampaa käyttää 63 % yrityksistä; sekä sähköisen viestinnän ratkaisut, joista sähköposti ja kotisivut ovat vallitsevia käytäntöjä, ja intranet, ekstranet ja EDI/OVT-tiedonsiirto kasvavia viestinnän muotoja (noin puolet yrityksistä käyttää). 3. Yrityksen koko (liikevaihto, henkilöstön määrä, sidosryhmien lukumäärä) on merkittävin selittävä tekijä sähköisen liiketoiminnan ratkaisujen monipuoliselle käytölle ja niistä saatujen hyötyjen kertymiselle. Vaikkakin suuret yritykset käyttävät tietoteknisiä ratkaisuja lähtökohtaisesti laajimmin vahvojen voimavarojensa vuoksi, on myös pienillä yrityksillä mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa runsaan tarjonnan ja monipuolisten hankintavaihtoehtojen vuoksi. Vaihtoehtoisena ja nopeasti kasvavana tietotekniikan hankintatapana ulkoistusta käyttää suosituimmilla kohdealueilla yli puolet ja sovellusvuokrausta neljännes yrityksistä. 4. Yhteistyökumppaneiden valmiudet, yhteensopivuuskysymykset, tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset, sopivien paketti- ja palveluratkaisujen puute, kehitystyön ajan puute ja tietoturvakysymykset arvioidaan yrityksissä merkittävimmiksi hidasteiksi ja esteiksi. 5. Koska ajankohtaisimmista aiheista tietoturvan, kotisivujen rakentamisen ja käytön, ohjelmistojen ja laitteiden kustannuskysymysten sekä koulutuksen alueilla on markkinoilla runsas tarjonta, sopiva yhteistyöteema yritysten ja Helsingin seudun kauppakamarin kesken on todennäköisimmin edelleen yleinen tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen sekä erityisaiheina sähköisten viranomaispalveluiden ja verkkolaskun käytön kannustaminen (noin 43 % yrityksistä käyttää ja 75 % lopuista yrityksistä on kiinnostunut käyttämään verkkolaskutusta). 7

8 2 Selvityksen toteutus 2.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Raportti on toteutettu Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten keskuudessa. Kyseessä on jatkoselvitys Helsingin seudun kauppakamarin Tietoyhteiskunta projektille, jonka puitteissa vuosina 2001 ja 2003 tuotettiin raportit pk-yritysten tietoteknisistä valmiuksista. Selvityksen tavoitteena on jatkaa aikaisempien raporttien tapaan liiketoiminnan sähköistymiseen liittyvien tarpeiden, valmiuksien, mahdollisuuksien ja esteiden kartoitusta pk-yritysten keskuudessa. 2.2 Selvityksen sisältö Selvityksessä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia tietoteknisiä sovellusratkaisuja ja niihin liittyviä tukipalveluita yritykset käyttävät liiketoimintansa tukena? Miten tietotekniikka vaikuttaa yritysten tuottavuuteen? Minkälaisia esteitä/hidasteita tietotekniikan käyttöön liittyy? Mitä erilasia tietotekniikan hankintavaihtoehtoja yritykset käyttävät? Miten yritykset huomioivat tietotekniikan pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmissaan? Miten paljon yritykset integroivat tietojärjestelmiään sidosryhmiensä kanssa? Mitä aiheeseen liittyviä toivomuksia yrityksillä on Helsingin seudun kauppakamarille? 2.3 Selvityksen toteutustapa, kohderyhmä ja vertailu vuoden 2003 tuloksiin Selvitys toteutettiin internet-haastattelututkimuksena välisenä aikana. Saatekirje ja linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen lähetettiin 1740 jäsenyritykseen. Kyselylomakkeen täytti yhteensä 217 eri yrityksen edustajaa, ja vastausprosentiksi muodostui näin 12,5 %, jota voidaan pitää riittävänä vastausprosenttina internet-haastattelututkimukselle. Selvityksen kohderyhmänä olivat Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset, jotka työllistävät työntekijää. Otanta muodostettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenrekisteristä. Vastauksia saapui myös muista kuin henkilöä työllistävistä yrityksistä. Tarkempi selvitys vastanneiden yritysten taustatiedoista on kappaleessa 4. Tässä selvityksessä ei ole otettu huomioon en osaa sanoa -vastauksia. Prosenttiyksiköiden välistä yhdenmukaista vertailua varten vuoden 2003 selvityksen prosenttiosuudet on laskettu vastaavasti uudelleen. 2.4 Selvitykseen lisätyt uudet ja laajennetut kysymykset Kokonaan uutena kysymyksenä on lisätty yritysten sisäiseen ja ulkoiseen viestintään (esimerkiksi kotisivut, sähköposti, intranet ja ekstranet) liittyvien tietoteknisten ratkaisujen merkitsevyyttä koskeva kysymys (kappale 7). Lisäksi kokonaisvaltaisia tietojärjestelmiä kuten esimerkiksi yritysjärjestelmiä (kappale 8), sovellusvuokrausta (kappale 10.2), tietoturvaa (kappale 11) ja verkkolaskutusta (kappale 12) koskevia kysymyksiä on laajennettu ja/tai ne on eriytetty omaksi kokonaisuudeksi. 8

9 3 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liiketoiminnassa Yritykset käyttävät hyväkseen erilaisia tieto- ja viestintäteknisiä (Information and Communication Technology, ICT) ratkaisuja sisäisissä ja ulkoisissa liiketoimintaprosesseissaan toimialalleen, yrityskoolleen ja valitsemalleen liiketoimintatavalle soveltuvalla tavalla. Kuva 1 havainnollistaa tässä selvityksessä esiintyviä erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja ja niiden käyttöön liittyvää tyypillistä vaiheittaista kehityskaarta yksittäisistä tietotekniikan perusratkaisuista monipuolisiksi integroiduiksi kokonaisuuksiksi eli sähköiseksi liiketoiminnaksi. Kuva 1. Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen vaiheet (muokattu lähteestä: Berg 2004) 9

10 4 Henkilöitä ja yrityksiä kuvaavat taustatiedot Selvitykseen vastanneiden henkilöiden jakauma on samansuuntainen vuoden 2003 selvityksen kanssa. Erona vuoden 2003 selvitykseen on se, että pienten yritysten (liikevaihto alle 16,81 ME ja henkilöstön määrä alle 50) osuus on kasvanut keskimäärin 6 prosenttiyksikköä. Päätoimialojen välisessä vertailussa kaupan yritysten osuus on nyt suurin. Uusia taustatekijöitä ovat sidosryhmät (mm. alihankkijat, tavarantoimittajat ja asiakkaat) sekä kotimaan- ja ulkomaankauppa. Henkilöiden asema yrityksessä Selvitykseen vastanneista henkilöistä 61 % on toimitusjohtajia tai yrittäjä/omistajia. Vuonna 2003 heidän osuutensa oli 66 %. Päällikkö- tai muuta johtotasoa edustavien osuus on 31 %, kun vuonna 2003 vastaava osuus oli 26 %. Muiden henkilöstöryhmien osalta tulokset ovat identtiset. Tämän selvityksen henkilöiden asemaa koskeva erittely on esitetty kuviossa 4.1. Yritysten liikevaihto, henkilöstö ja sidosryhmät Vuoden 2004 liikevaihto on 80 %:lla yrityksistä pienempi kuin 16,81 ME. Vuoden 2003 selvityksessä vastaava osuus oli noin 74 %. Yrityksiä, joiden liikevaihto on 16,81 ME, on tässä selvityksessä 17 %. Vuoden 2003 selvityksen vastaava osuus oli noin 22 %. Lisäksi tässä selvityksessä 3 %:lla yrityksistä liikevaihdon käsite ei ole verrattavissa toiminnan luonteen vuoksi. Suurin osa yrityksistä (74 %) työllistää alle 50 henkilöä. Vuoden 2003 selvityksessä niiden osuus oli 69 %. Suurimpana erona vuosien 2005 ja 2003 selvitysten välillä on mikroyritysten eli alle 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus. Tässä selvityksessä niitä on 10 %. Vuoden 2003 selvityksessä niiden osuus oli 3 %. Yritysten sidosryhmien (alihankkijat, tavarantoimittajat, agentit, edustajat, jälleenmyyjät, omat myyntiyksiköt, suorat asiakkaat jne.) kappalemääräinen arviointi on uusi taustatekijä. Tämän selvityksen liikevaihtoa, henkilöstöä ja sidosryhmiä koskeva tarkempi erittely esitellään kuviossa 4.1. Yritysten päätoimialat, kaupankäynnin muodot ja markkina-alueet Vuoden 2003 selvityksessä yksityisten palveluiden yritysten osuus oli suurin eli 41 %. Nyt niiden osuus on 28 %. Tässä selvityksessä kaupan sekä teollisuuden, energian ja rakentamisen yritysten osuudet ovat yksityisten palveluiden yrityksiä suuremmat. Kaupankäynnin muotoa koskevat tulokset vastaavat hyvin vuoden 2003 selvityksen tuloksia. Uutena kaupankäynnin muotona on lisätty julkishallinnolle suunnattu kauppa (b2g). Kaikille suunnattu kauppa (b2a) koostuu yrityksistä, jotka käyvät ainakin yrityksille ja kuluttajille suunnattua kauppaa (b2b ja b2c). Lisäksi ne voivat käydä myös julkishallinnolle suunnattua kauppaa (b2g). Yrityksen markkina-alue on uusi taustatekijäkysymys. Tämän selvityksen päätoimialoja, kaupankäynnin muotoja ja markkina-alueita koskeva tarkempi erittely esitellään kuviossa

11 Kuvio 4.1 Henkilöitä ja yrityksiä kuvaavat taustatiedot ASEMA YRITYKSESSÄ (n=216) toimitusjohtaja tai yrittäjä/omistaja päällikkötaso tai muu johtaja muu asiantuntija LIIKEVAIHTO VUONNA 2004 (n=217) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81 M käsite ei ole verrattavissa HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ (n=216) 1 9 työntekijää työntekijää työntekijää 200 työntekijää SIDOSRYHMIEN MÄÄRÄ (n=207) 1 99 kappaletta kappaletta 250 kappaletta PÄÄTOIMIALAT* (n=213) kauppa teollisuus, energia ja rakentaminen yksityiset palvelut julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut KAUPANKÄYNNIN MUODOT (n=216) yrityksille suunnattu kauppa (b2b) kaikille suunnattu kauppa (b2a) julkishallinnolle suunnattu kauppa (b2g) kuluttajille suunnattu kauppa (b2c) MARKKINA-ALUEET (n=215) kotimaa kotimaa ja ulkomaat ulkomaat % * Päätoimialat on jaoteltu samoin kuin Helsingin seudun kauppakamarin neljännesvuosittain julkaisemassa toimialakatsauksessa. 11

12 5 Liiketoiminnan sähköistyminen yrityksen kilpailutekijänä 5.1 Tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet yrityksille Tietotekniikan käytöllä oletetaan olevan yrityksille sitä suurempi merkitys, mitä enemmän sen avulla voidaan automatisoida sellaisia liiketoimintaprosesseja, jotka ulottuvat yrityksen sisäisten rajojen ulkopuolelle (esimerkiksi asiakaspalvelu, hankintatoimi). Lisäksi automatisoidun liiketoimintaprosessin oletetaan olevan selkeä, helppokäyttöinen ja luotettava. Kaikkein merkittävimmiksi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisen kannalta arvioidaan suurissa yrityksissä (liikevaihto 16,81 ME ja/tai henkilöstön määrä 200 työntekijää) ja yrityksissä, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2a). Tietotekniikan merkitsevyys yritysten toiminnoissa ja tavoitteissa Vastaajat arvioivat neljäksi merkittävimmäksi tietotekniikan tarjoamaksi mahdollisuudeksi: asiakaspalvelun parantumisen liiketoimintaprosessien tehostumisen yrityskuvan vahvistumisen yhteistyön tiivistymisen yhteistyökumppaneiden kanssa. Niin edellä lueteltujen kuin muidenkin yritysten toimintojen ja tavoitteiden osalta saadut tulokset vastaavat hyvin vuoden 2003 selvityksen tuloksia. Tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien tarkempi erittely yritysten erilaisten toimintojen/tavoitteiden suhteen on esitetty kuviossa Kuvio Tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien merkitys yritysten toiminnoille ja/tai tavoitteille KAIKKIEN TOIMINTOJEN/TAVOITTEIDEN KESKIARVO 2,98 PÄÄSÄÄNTÖISESTI SISÄINEN TOIMINTO/TAVOITE (ka.) kannattavuuden parantuminen (n=182) omaan ydinosaamiseen keskittyminen (n=172) tuotekehityksen tehostuminen (n=170) 2,73 2,91 2,76 2,51 SEKÄ SISÄINEN ETTÄ ULKOINEN TOIMINTO/TAVOITE (ka.) asiakaspalvelun parantuminen (n=208) liiketoimintaprosessien tehostuminen (n=202) 3,33 3,38 3,28 PÄÄSÄÄNTÖISESTI ULKOINEN TOIMINTO/TAVOITE (ka.) yrityskuvan vahvistuminen (n=210) yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa (n=201) uusien asiakasryhmien tavoittaminen (n=205) uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen (n=199) liiketoiminnan kansainvälistyminen (n=186) 2,52 2,98 3,21 3,15 3,06 2, keskiarvo (1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=kohtalainen merkitys ja 4=suuri merkitys) 12

13 Kuvion tulosten perusteella mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiselle ovat kaikkein merkitsevimpiä ulkoisissa toiminnoissa/tavoitteissa. Esimerkiksi asiakaspalvelu, joka ulottuu yrityksen rajojen ulkopuolelle, ja joka on avoin tapahtuma yrityksen ja asiakkaan välillä, saa toimintojen/tavoitteiden välisessä vertailussa korkeimman keskiarvon (3,38). Vastaavasti tuotekehitys, joka tapahtuu usein yrityksen sisällä tai kehitysyhteisössä, ja jonka tulokset pysyvät usein sen jäsentensä tietona, saa toimintojen/tavoitteiden välisessä vertailussa kaikkein heikoimman keskiarvon (2,51). Neljän merkittävimmän tietotekniikan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten taustatekijöihin Tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet arvioidaan usein sitä merkittävämmäksi, mitä suuremmasta yrityksestä (liikevaihto ja henkilöstön määrä) on kyse. Kuviossa on esitettynä neljän merkittävimmän tietotekniikan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten henkilöstön määrään. Lisäksi yritykset, joilla on yrityksille suunnattua kauppaa (b2b ja b2a), arvioivat tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet muita kaupankäynnin muotoja harjoittavia yrityksiä merkittävämmäksi. Kuvio Neljän merkittävimmän tietotekniikan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten henkilöstön määrään Asiakaspalvelun parantuminen (n=207) Liiketoimintaprosessien tehostuminen (n=201) Yrityskuvan vahvistuminen (n=209) Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa (n=201) 1 9 työntekijää; 2, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 2, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 2, työntekijää; 3, henkilö, työntekijää; 3, keskiarvo (1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=kohtalainen merkitys ja 4=suuri merkitys) 13

14 Liiketoiminnan sähköistyminen yrityksen kilpailutekijänä 5.2 Tietotekniikan vaikutus yritysten toimintojen tuottavuuteen Tietotekniikan käyttö lisää kohdealueensa toimintojen tuottavuutta. Tietotekniikalla on vuoden 2003 selvityksen tapaan suurin tehostava vaikutus asiakaspalveluun, taloushallintoon sekä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Mitä suurempi yritys (liikevaihto ja/tai henkilöstön määrä), sitä todennäköisemmin tietotekniikka on tehostanut edellä mainittuja toimintoja. Tietotekniikan vaikutus yritysten tuottavuuteen Tarkastelujaksolla tietotekniikalla on ollut edelleen kokonaisuuden kannalta myönteinen vaikutus yritysten tuottavuuden kasvulle. Tulokset myötäilevät edellisessä kappaleessa esiteltyjen tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien tavoin vuoden 2003 selvityksen tuloksia. Kuviossa ovat tulokset tietotekniikan käytön vaikutuksesta yritysten tuottavuuden kasvuun vuosien aikana. Ajanjaksolla yritysten erilaisten toimintojen tuottavuuteen liittyvä kasvu on ollut keskimäärin vahvinta asiakkuudenhallinnan alueella. Siihen liittyvät prosessit ovat vakiintuneina ja hyvin dokumentoituna olleet tietoteknisen automatisoinnin kohteena jo pitkään. Viimeaikainen asiakkuudenhallinnan alueen ja ohjelmistoratkaisujen laajeneminen yhä useampia yrityksen sidosryhmiä kattavaksi ja entistä enemmän itsepalveluperiaatteella toimivaksi reaaliaikaiseksi palveluksi saa jatkuvasti aikaan uusia tuottavuushyötyjä. Verrattaessa asiakkuudenhallintaa toimitusketjun hallintaan jälkimmäiseen liittyvät prosessit ovat tulleet tietoteknisen automatisoinnin kohteeksi vasta myöhemmin. Toimitusketjun hallinnan prosessit on ehkä koettu vähemmän vakiintuneiksi sekä monimutkaisemmiksi ja siten vaikeammin automatisoitaviksi. Tällöin tuottavuuteen liittyvä kasvu on koettu vastaavasti keskimääräistä heikommaksi. Monivaiheisen toimitusketjun hallinnan yhdenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen kunkin vaiheen osalta automatisointia varten saattaa edelleen olla suuri haaste. Sisäisen hallinnon toiminnoista taloushallintoon ja sisäiseen viestintään liittyvä tuottavuuden kasvu on kaikkien toimintojen kokonaisjakaumaan verrattuna keskimääräistä myönteisempää. 14

15 Kuvio Tietotekniikan vaikutus yritysten tuottavuteen ajanjaksolla erittäin paljon paljon melko paljon vähän hyvin vähän ei lainkaan KAIKKIEN TOIMINTOJEN KOKONAISJAKAUMA ASIAKKUUDEN HALLINTA (kokonaisjakauma) asiakaspalvelu (n=210) ulkoinen viestintä (n=200) markkinointi (n=209) myynti (n=208) SISÄINEN HALLINTO (kokonaisjakauma) taloushallinto (n=212) sisäinen viestintä (n=210) resurssien hallinta (n=188) henkilöstöhallinto (n=201) TOIMITUSKETJUN HALLINTA (kokonaisjakauma) tilaus ja toimitus (n=205) hankinta ja varastointi (n=200) tuotanto (n=175) tuotekehitys (n=171) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 15

16 Liiketoiminnan sähköistyminen yrityksen kilpailutekijänä 5.3 Tietotekniikan käytön esteet/hidasteet Yritykset arvioivat neljäksi merkittävimmäksi sähköisen liiketoiminnan esteeksi/hidasteeksi yhteistyökumppaneiden valmiudet, tietojärjestelmien yhteensopivuuskysymykset, tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puutteen. Yritysten tietotekniikan käytön sisäiset ja ulkoiset esteet/hidasteet Vuoden 2003 selvityksen tapaan tietojärjestelmien yhteensopivuuskysymykset sekä tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset arvioidaan yrityksissä neljän merkittävimmän esteen/hidasteen joukkoon. Yhteistyökumppaneiden valmiudet ja sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute ovat uusia esteitä/hidasteita kärkinelikossa. Tietotekniikan käyttöön liittyvät ulkoiset esteet/hidasteet arvioidaan pääsääntöisesti sisäisiä esteitä/hidasteita merkittävimmiksi (kuvio 5.3.1). Kuvio Sähköisen liiketoiminnan esteet/hidasteet erittäin paljon merkitystä paljon merkitystä melko paljon merkitystä melko vähän merkitystä vähän merkitystä ei merkitystä KAIKKIEN ESTEIDEN/HIDASTEIDEN KOKONAISJAKAUMA SISÄISET ESTEET/HIDASTEET (kokonaisjakauma) tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset (n=201) aika ei riitä kehitystyölle (n=199) sähköisen liiketoiminnan osaamisen puute (n=195) yrityksen liikeidea ei sovellu sähköiseen liiketoimintaan (n=196) henkilöstön muutosvastarinta (n=200) pelko tietotekniikkaprojektin epäonnistumisesta (n=188) yrityksen avainhenkilöiden muutosvastarinta (n=195) ULKOISET ESTEET/HIDASTEET (kokonaisjakauma) yhteistyökumppaneiden valmiudet (n=182) yhteensopivuuskysymykset (n=183) sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute (n=188) tietoturva- ja virusongelmat (n=199) ulkoisten palveluiden tuottajat (n=183) asiakaskunnan koko (n=196) maksuliikenteen epävarmuus (n=188) kuluttajasuojaan liittyvät asiat (n=176) tekijänoikeus- ja patenttiasiat (n=166) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16

17 Neljän merkittävimmän esteen/hidasteen vertailu suhteessa yritysten liikevaihtoon Yhteistyökumppaneiden valmiudet käyttää tietotekniikkaa ja yhteensopivuuskysymykset arvioidaan kaikkein ongelmallisimmiksi yrityksissä, joiden liikevaihto on 16,81 ME. Sähköisen yhteyden perustamista yhteistyökumppanin kanssa saattaa ymmärrettävästi vaikeuttaa huomattavasti yhteistyökumppanin mahdollisesti heikot tietotekniset valmiudet ja/tai erilaisiin teknisiin ratkaisuihin pohjautuvat tietojärjestelmät. Tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset arvioidaan puolestaan kaikkein ongelmallisimmiksi yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 1,71 ME. Kyseisen kokoluokan yrityksillä ei ilmeisesti yksinkertaisesti ole taloudellisia mahdollisuuksia sijoittaa varoja tietoteknisiin ratkaisuihin. Sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute koskee eniten 1,71 16,8 ME liikevaihdon yrityksiä. 17

18 6 Liiketoimintastrategia, toimintasuunnitelmat ja vastuuhenkilöt Tietoisuus sähköisen liiketoiminnan tärkeydestä on lisääntynyt voimakkaasti ajanjaksolla Yrityksistä 71 % sisällyttää nyt tietotekniikan koko yrityksen tai jonkin osa-alueen pitkän aikavälin liiketoimintastrategiaan ja 77 % yrityksistä sisällyttää tietotekniikan joko kokonaan tai jonkin osa-alueen osalta lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmiinsa. Vuoden 2003 selvityksessä vastaavat osuudet olivat 54 % ja 57 %. Yritykset, joiden liikevaihto on 16,81 ME ja/tai henkilöstön määrä 50, kaupan ja yksityisten palveluiden yritykset sekä yrityksille suunnattua kauppaa (b2b ja b2a) käyvät yritykset suunnittelevat muita yrityksiä useammin tietotekniikan hyödyntämistä strategisella tasolla ja toimintasuunnitelmissaan. Tietotekniikan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeämiset Ajanjakson myönteinen kehitys osoittaa yritysten suunnittelevan aikaisempaa merkittävästi enemmän tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti, osa-alueittain ja vastuuhenkilöiden osalta niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Yrityksistä 41 % sisällyttää tietotekniikan koko yrityksen liiketoimintastrategiaan ja 30 % johonkin liiketoimintastrategian osa-alueeseen (kuvio 6.1). Vastaavasti vuoden 2003 selvityksessä noin 28 % yrityksistä sisällytti tietotekniikan koko yrityksen liiketoimintastrategiaan ja noin 26 % johonkin liiketoimintastrategian osa-alueeseen. Yrityksistä 38 % sisällyttää tietotekniikan kaikkiin yrityksen toimintasuunnitelmiin ja 39 % joihinkin toimintasuunnitelmien osa-alueisiin (kuvio 6.1). Vastaavasti vuoden 2003 selvityksessä noin 26 % yrityksistä sisällytti tietotekniikan kaikkiin toimintasuunnitelmiinsa ja noin 31 % joihinkin toimintasuunnitelmien osa-alueisiin. Yrityksistä 44 % on nimennyt ainakin yhden tietotekniikasta vastaavan henkilön koko yritykselle ja 35 % jollekin osa-alueelle (kuvio 6.1). Vastaavasti vuoden 2003 selvityksessä noin 42 % yrityksistä oli nimennyt ainakin yhden tietotekniikasta vastaavan henkilön koko yritykselle ja noin 25 % jollekin osa-alueelle. Kuvio 6.1 Tietotekniikan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeämiset kyllä, koko yrityksen kyllä, osa-alueen ei Osana liiketoimintastrategiaa (n=209) Osana toimintasuunnitelmia (n=208) Vastuuhenkilö(t) (n=211) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 18

19 Tietotekniikan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeämiset suhteessa yrityksen taustatekijöihin Mitä suurempi on yrityksen liikevaihto ja/tai henkilöstön määrä, sitä todennäköisemmin tietotekniikka otetaan huomioon laadittaessa koko yrityksen kattavia liiketoimintastrategioita ja toimintasuunnitelmia. Edellinen pätee myös tietotekniikasta vastaavien henkilöiden nimeämiseen. Kaupan ja yksityisten palveluiden yritykset sekä yritykset, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2a) laativat koko yrityksen kattavat strategiset ja toiminnalliset suunnitelmat muita yrityksiä useammin. 19

20 7 Viestintä Käytännöllisesti katsoen kaikki selvitykseen osallistuneet yritykset käyttävät sähköisen viestinnän perusratkaisuja eli puhelinta, faksia ja sähköpostia. Kotisivutkin on käytössä 96 %:lla yrityksistä. Edellä mainittuja perusratkaisuja monipuolisimpien sähköisen viestinnän ja tiedonsiirron ratkaisujen eli intranetin 1 (69 %), ekstranetin 2 (46 %) ja EDI-OVT-tiedonsiirron 3 (49 %) käyttöön taas vaikuttaa oleellisesti yrityksen koko. Mitä suurempi yritys (liikevaihto, henkilöstön määrä ja sidosryhmien kappalemäärä), sitä todennäköisemmin se käyttää intranetiä, ekstranetiä ja EDI/OVT-tiedonsiirtoa. Lisäksi edellä mainitut viestintämuodot ovat yleisempiä yrityksissä, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2a) ja/tai ulkomaankauppaa. Intranet-, ekstranet- ja EDI/OVT-tiedonsiirto ovat yritysten käyttämiä massaviestimiä, joiden käytöstä syntyvät hyödyt kasvavat, kun tietoa on tarpeellista siirtää suuria määriä, usein ja automaattisesti. Erilaisten viestintämuotojen käytön merkitys yrityksille Yritysten viestintään liittyvien ratkaisujen käyttöä ja niiden merkitystä mittaava arvio on lisätty uutena kysymyksenä tähän selvitykseen. Kuviossa 7.1 on esitettynä erilaisia viestintämuotoja koskevat tulokset. Intranetin käytön prosenttiosuuteen on kuitenkin syytä suhtautua hieman varauksellisesti, sillä saatujen vastausten perusteella osa vastaajista on saattanut epähuomiossa sekoittaa käsitteet intranet ja internet. Kuvio 7.1 Viestintämuotojen merkitys yrityksille suuri merkitys kohtalainen merkitys vähäinen merkitys ei ole käytössä KOKONAISJAKAUMA Puhelin (n=216) Sähköposti (n=217) Kotisivut (n=203) Faksi (n=216) Intranet (n=199) EDI/OVT-tiedonsiirto (n=174) Ekstranet (n=181) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron hyödyt ja haasteet yrityksille Intranet-, ekstranet- ja EDI/OVT-pohjaisia ratkaisuja pidetään yrityksissä hyödyllisinä viestintätapoina sekä sisäisessä että ulkoisessa tiedottamisessa ja tiedonsiirrossa. Mainittujen ratkaisujen merkityksen odotetaan edelleen kasvavan. 1 Intranet on julkisesta internetistä eristetty yrityskohtainen sovellus, jonka avulla tietoa jaetaan henkilöstön kesken. 2 Ekstranet on intranetin laajennettu versio. Sen avulla yritys voi jakaa tietoa yhteistyökumppaneidensa kanssa. 3 EDI/OVT-tiedonsiirto (Electronic Data Interchange/Organisaatioiden välinen tiedonsiirto) mahdollistaa sähköisessä muodossa olevan tiedon vaihdon heterogeenisten tietojärjestelmien välillä, ennalta määriteltyjen sanomien avulla. 20

21 Kommentteja intranetin, ekstranetin ja EDI-OVT-tiedonsiirron hyödyistä ja haasteista: Intranetiä käytetään tuotetietojen, kuvien, ja markkinointimateriaalin (ilmoituspohjat) välittämiseen kauppiaille. Siitä väline on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja kustannustehokkaaksi. Seuraava askel on saada toimimaan se myös tilauskanavana. Kaikki palveluihin liittyvät materiaalit ja projektit hallinnoidaan tätä kautta. Tiimeillä omat työtilat, joissa voivat viedä käytännön asioita eteenpäin. Asiakashallintaa ollaan tehostamassa. EDI/OVT:stä sanottua: jos sillä tarkoitetaan sähköistä tiedonsiirtoa viranomaisille ja pankkilaitoksille, silloin merkitys on suuri. Ekstranet pohjaiset interaktiiviset kauppapaikat ovat rasite. Ne toimivat lähinnä kuluttajabisneksessä. Yhteyksien pitää toimia suoraan järjestelmien välillä oli sitten kyse CAD-kuvien tai tilausten, laskujen jne. siirrosta. Vrt. esim. Rosettanet, EDI/XML jne. Oiva tiedonvälityskyky laajoille tiedostoille. Oltava tarkkana oikeuksien kanssa. Intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron käyttö suhteessa yritysten taustatekijöihin Mitä suurempi on yrityksen koko (liikevaihto, henkilöstön määrä ja sidosryhmien kappalemäärä), sitä todennäköisemmin yritys käyttää intranetiä, ekstranetiä ja EDI/OVT-tiedonsiirtoa. Kuviossa 7.2 on tarkempi erittely edellä mainittujen viestintäratkaisujen käytöstä yritysten liikevaihdon mukaan. Kuvio 7.2 Yritysten intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron käyttö liikevaihdon koon mukaan Intranet (n=192) (ka.) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81M Ekstranet (n=176) (ka.) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81M EDI/OVT-tiedonsiirto (n=167) (ka.) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81M % Lisäksi intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron käyttö on yleisempää yrityksissä, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2c), ja yrityksissä, joilla on liiketoimintaa ulkomailla. Kaupan yritykset käyttävät EDI/OVT-tiedonsiirtoa muita päätoimialoja enemmän. Intranetin ja ekstranetin käytön suhteen päätoimialojen kesken ei ole merkittäviä eroja. 21

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum B2B Cloud Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä Basware e-invoicing Forum 29.3.2012 Sisältö Basware lyhyesti Transaktiokaaos Mikä ihmeen B2B Cloud Basware lyhyesti Historia Perustettu

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely)

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) 24.1.2011 Ohjaaja: DI Tommi Kemppainen Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn tausta Asiakas on tilannut ohjelmiston, jolla pkyrittäjät

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen esittely

Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen esittely Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen esittely 24.1.2013 Pekka Packalén Perustietoa Oulun Tietotekniikka liikelaitoksesta - Kunnallinen liikelaitos, perustettu v. 2000 Johtosäännön mukaan: Oulun Tietotekniikka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009

Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2009 Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009 Kotisivut 76 prosentilla yrityksistä Internet kotisivut oli käytössä 76 prosentilla yrityksistä keväällä 2009. Suuremmissa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Baswaren hankintatutkimus 2011 Epäsuorien hankintojen kehittäminen

Baswaren hankintatutkimus 2011 Epäsuorien hankintojen kehittäminen A Basware Presentation Baswaren hankintatutkimus 2011 Epäsuorien hankintojen kehittäminen 26.10.2011 Baswaren hankintatutkimus Toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Vastaajia: 355 kpl (139 kpl vuonna 2010)

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa. Ohjelmistotalopäivä Minna Rintala

Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa. Ohjelmistotalopäivä Minna Rintala Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa Ohjelmistotalopäivä 17.11.2016 Minna Rintala Standardoitu talousraportointi automatisoi yritysten ilmoittamista Yritysten standardoidun

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot