SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä"

Transkriptio

1 SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä

2

3 SELVITYS pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja liiketoiminnan sähköistymisestä Henrik Andersson

4 Taitto: Marianne Holm, Helsingin seudun kauppakamari Paino: Painojussit Oy, huhtikuu 2006 ISBN X

5 Alkusanat Tämä raportti on jatkoa Helsingin seudun kauppakamarin Tietoyhteiskunta projektin osana vuosina 2001 ja 2003 tehdyille selvityksille pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista. Selvitysten tarkoituksena on ollut kartoittaa pk-yritysten tietoteknisten ratkaisujen laajuutta, odotuksia, hyötyjä ja haasteita sekä tietotekniikan käyttöön liittyviä ajankohtaisia aiheita. Koska käytössämme on nyt kolme suhteellisen yhdenmukaista selvitystä viiden vuoden ajalta, tämän selvityksen erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut ymmärtää, onko tieto- ja viestintätekniikan (ICT) käyttö pk-yritysten liiketoimintaprosesseissa johtanut jonkin kokoluokan yrityksissä tai kokonaisilla toimialoilla selviin myönteisiin muutoksiin tai suoranaisiin läpimurtoihin liiketoiminnassa. Nyt tehty selvitys perustuu aiempien tutkimusten aihepiiriin ja kysymyksiin, joita on osittain ajanmukaistettu ja laajennettu. Nyt saatuja tuloksia on ensisijaisesti verrattu vuoden 2003 ja soveltuvasti vuoden 2001 selvityksen tuloksiin kehityspiirteiden ja liiketoimintaan vaikuttaneiden muutosten kuvaamiseksi. Selvityksen keskeisinä aiheina ovat esimerkiksi sellaiset yksittäiset tieto- ja viestintätekniikan soveltamiskohteet kuin sähköiset kauppapaikat, verkkolasku ja sähköinen viranomaisasiointi. Laajasti on pyritty selvittämään tietotekniikan soveltamisalueita koskevia hyötyjä, haasteita ja vaihtoehtoisia hankintatapoja. Selvityksen Helsingin seudun kauppakamarille teki kauppatieteiden ylioppilas Henrik Andersson osana pro gradu -työtään. Selvitys toteutettiin haastattelututkimuksena internet-verkon välityksellä. Helsingin seudun kauppakamari kiittää lämpimästi kaikkia selvitykseen osallistuneita jäsenyrityksiään. Helsingissä huhtikuun 20. päivänä 2006 Heikki J. Perälä toimitusjohtaja

6 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN TOTEUTUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET SELVITYKSEN SISÄLTÖ SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA, KOHDERYHMÄ JA VERTAILU VUODEN 2003 TULOKSIIN SELVITYKSEEN LISÄTYT UUDET JA LAAJENNETUT KYSYMYKSET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA HENKILÖITÄ JA YRITYKSIÄ KUVAAVAT TAUSTATIEDOT LIIKETOIMINNAN SÄHKÖISTYMINEN YRITYKSEN KILPAILUTEKIJÄNÄ TIETOTEKNIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET YRITYKSILLE TIETOTEKNIIKAN VAIKUTUS YRITYSTEN TOIMINTOJEN TUOTTAVUUTEEN TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN ESTEET/HIDASTEET LIIKETOIMINTASTRATEGIA, TOIMINTASUUNNITELMAT JA VASTUUHENKILÖT VIESTINTÄ YRITYSJÄRJESTELMÄT SÄHKÖINEN KAUPPAPAIKKA ULKOISTUS JA OHJELMISTOVUOKRAUS TIETOTEKNIIKAN JA SIIHEN LIITTYVIEN TUKIPALVELUIDEN ULKOISTUS SOVELLUSVUOKRAUS TIETOTURVA VERKKOLASKU SÄHKÖISET VIRANOMAIS- JA JÄRJESTÖPALVELUT SÄHKÖINEN VIRANOMAISASIOINTI SÄHKÖISEN VIRANOMAISASIOINNIN ARVIOINTI AJANKOHTAISET AIHEET YHTEENVETO LÄHTEET TUTKIMUSKYSYMYKSET

7 1 Tiivistelmä Selvityksessä kartoitettiin pk-yritysten tietoteknisiä tarpeita ja liiketoiminnan sähköistymistä. Tulokset seuraavat varsin johdonmukaisesti Helsingin seudun kauppakamarin vuosina 2001 ja 2003 suorittamien kartoitusten ja vastaavien muiden viimeaikaisten kotimaisten tutkimusten viitoittamaa myönteistä kehitystä. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on löytää vastauksia seuraavaan kysymykseen: Onko pk-sektorilla syntynyt tai syntymässä tietotekniikan tukemana yritysten toimintoja tehostavia (esim. asiakaspalvelu, hankintatoimi, viranomaisasiointi) ja kannattavuutta parantavia läpimurtoja? Selvityksen tärkeimmät havainnot, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat: 1. Aktiivisesta tietojohtamisesta on tulossa vallitseva käytäntö. Yrityksistä yli 70 % ottaa tietotekniikan huomioon pitkän aikavälin liiketoimintastrategioiden ja lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmien laadinnassa. Lisäksi yritykset nimeävät tietotekniikasta vastaavia henkilöitä aikaisempaa useammin. 2. Liiketoiminnan sähköistyminen etenee voimakkaasti ja alkanutta läpimurtoa tukevat: yrityksen keskeisiä liiketoimintaprosesseja ohjaavat yritysjärjestelmät, kuten asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM), toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) ja toimitusketjun hallintajärjestelmä (SCM), joista yhtä tai useampaa käyttää 63 % yrityksistä; sekä sähköisen viestinnän ratkaisut, joista sähköposti ja kotisivut ovat vallitsevia käytäntöjä, ja intranet, ekstranet ja EDI/OVT-tiedonsiirto kasvavia viestinnän muotoja (noin puolet yrityksistä käyttää). 3. Yrityksen koko (liikevaihto, henkilöstön määrä, sidosryhmien lukumäärä) on merkittävin selittävä tekijä sähköisen liiketoiminnan ratkaisujen monipuoliselle käytölle ja niistä saatujen hyötyjen kertymiselle. Vaikkakin suuret yritykset käyttävät tietoteknisiä ratkaisuja lähtökohtaisesti laajimmin vahvojen voimavarojensa vuoksi, on myös pienillä yrityksillä mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa runsaan tarjonnan ja monipuolisten hankintavaihtoehtojen vuoksi. Vaihtoehtoisena ja nopeasti kasvavana tietotekniikan hankintatapana ulkoistusta käyttää suosituimmilla kohdealueilla yli puolet ja sovellusvuokrausta neljännes yrityksistä. 4. Yhteistyökumppaneiden valmiudet, yhteensopivuuskysymykset, tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset, sopivien paketti- ja palveluratkaisujen puute, kehitystyön ajan puute ja tietoturvakysymykset arvioidaan yrityksissä merkittävimmiksi hidasteiksi ja esteiksi. 5. Koska ajankohtaisimmista aiheista tietoturvan, kotisivujen rakentamisen ja käytön, ohjelmistojen ja laitteiden kustannuskysymysten sekä koulutuksen alueilla on markkinoilla runsas tarjonta, sopiva yhteistyöteema yritysten ja Helsingin seudun kauppakamarin kesken on todennäköisimmin edelleen yleinen tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen sekä erityisaiheina sähköisten viranomaispalveluiden ja verkkolaskun käytön kannustaminen (noin 43 % yrityksistä käyttää ja 75 % lopuista yrityksistä on kiinnostunut käyttämään verkkolaskutusta). 7

8 2 Selvityksen toteutus 2.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Raportti on toteutettu Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten keskuudessa. Kyseessä on jatkoselvitys Helsingin seudun kauppakamarin Tietoyhteiskunta projektille, jonka puitteissa vuosina 2001 ja 2003 tuotettiin raportit pk-yritysten tietoteknisistä valmiuksista. Selvityksen tavoitteena on jatkaa aikaisempien raporttien tapaan liiketoiminnan sähköistymiseen liittyvien tarpeiden, valmiuksien, mahdollisuuksien ja esteiden kartoitusta pk-yritysten keskuudessa. 2.2 Selvityksen sisältö Selvityksessä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia tietoteknisiä sovellusratkaisuja ja niihin liittyviä tukipalveluita yritykset käyttävät liiketoimintansa tukena? Miten tietotekniikka vaikuttaa yritysten tuottavuuteen? Minkälaisia esteitä/hidasteita tietotekniikan käyttöön liittyy? Mitä erilasia tietotekniikan hankintavaihtoehtoja yritykset käyttävät? Miten yritykset huomioivat tietotekniikan pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmissaan? Miten paljon yritykset integroivat tietojärjestelmiään sidosryhmiensä kanssa? Mitä aiheeseen liittyviä toivomuksia yrityksillä on Helsingin seudun kauppakamarille? 2.3 Selvityksen toteutustapa, kohderyhmä ja vertailu vuoden 2003 tuloksiin Selvitys toteutettiin internet-haastattelututkimuksena välisenä aikana. Saatekirje ja linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen lähetettiin 1740 jäsenyritykseen. Kyselylomakkeen täytti yhteensä 217 eri yrityksen edustajaa, ja vastausprosentiksi muodostui näin 12,5 %, jota voidaan pitää riittävänä vastausprosenttina internet-haastattelututkimukselle. Selvityksen kohderyhmänä olivat Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset, jotka työllistävät työntekijää. Otanta muodostettiin Helsingin seudun kauppakamarin jäsenrekisteristä. Vastauksia saapui myös muista kuin henkilöä työllistävistä yrityksistä. Tarkempi selvitys vastanneiden yritysten taustatiedoista on kappaleessa 4. Tässä selvityksessä ei ole otettu huomioon en osaa sanoa -vastauksia. Prosenttiyksiköiden välistä yhdenmukaista vertailua varten vuoden 2003 selvityksen prosenttiosuudet on laskettu vastaavasti uudelleen. 2.4 Selvitykseen lisätyt uudet ja laajennetut kysymykset Kokonaan uutena kysymyksenä on lisätty yritysten sisäiseen ja ulkoiseen viestintään (esimerkiksi kotisivut, sähköposti, intranet ja ekstranet) liittyvien tietoteknisten ratkaisujen merkitsevyyttä koskeva kysymys (kappale 7). Lisäksi kokonaisvaltaisia tietojärjestelmiä kuten esimerkiksi yritysjärjestelmiä (kappale 8), sovellusvuokrausta (kappale 10.2), tietoturvaa (kappale 11) ja verkkolaskutusta (kappale 12) koskevia kysymyksiä on laajennettu ja/tai ne on eriytetty omaksi kokonaisuudeksi. 8

9 3 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liiketoiminnassa Yritykset käyttävät hyväkseen erilaisia tieto- ja viestintäteknisiä (Information and Communication Technology, ICT) ratkaisuja sisäisissä ja ulkoisissa liiketoimintaprosesseissaan toimialalleen, yrityskoolleen ja valitsemalleen liiketoimintatavalle soveltuvalla tavalla. Kuva 1 havainnollistaa tässä selvityksessä esiintyviä erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja ja niiden käyttöön liittyvää tyypillistä vaiheittaista kehityskaarta yksittäisistä tietotekniikan perusratkaisuista monipuolisiksi integroiduiksi kokonaisuuksiksi eli sähköiseksi liiketoiminnaksi. Kuva 1. Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen vaiheet (muokattu lähteestä: Berg 2004) 9

10 4 Henkilöitä ja yrityksiä kuvaavat taustatiedot Selvitykseen vastanneiden henkilöiden jakauma on samansuuntainen vuoden 2003 selvityksen kanssa. Erona vuoden 2003 selvitykseen on se, että pienten yritysten (liikevaihto alle 16,81 ME ja henkilöstön määrä alle 50) osuus on kasvanut keskimäärin 6 prosenttiyksikköä. Päätoimialojen välisessä vertailussa kaupan yritysten osuus on nyt suurin. Uusia taustatekijöitä ovat sidosryhmät (mm. alihankkijat, tavarantoimittajat ja asiakkaat) sekä kotimaan- ja ulkomaankauppa. Henkilöiden asema yrityksessä Selvitykseen vastanneista henkilöistä 61 % on toimitusjohtajia tai yrittäjä/omistajia. Vuonna 2003 heidän osuutensa oli 66 %. Päällikkö- tai muuta johtotasoa edustavien osuus on 31 %, kun vuonna 2003 vastaava osuus oli 26 %. Muiden henkilöstöryhmien osalta tulokset ovat identtiset. Tämän selvityksen henkilöiden asemaa koskeva erittely on esitetty kuviossa 4.1. Yritysten liikevaihto, henkilöstö ja sidosryhmät Vuoden 2004 liikevaihto on 80 %:lla yrityksistä pienempi kuin 16,81 ME. Vuoden 2003 selvityksessä vastaava osuus oli noin 74 %. Yrityksiä, joiden liikevaihto on 16,81 ME, on tässä selvityksessä 17 %. Vuoden 2003 selvityksen vastaava osuus oli noin 22 %. Lisäksi tässä selvityksessä 3 %:lla yrityksistä liikevaihdon käsite ei ole verrattavissa toiminnan luonteen vuoksi. Suurin osa yrityksistä (74 %) työllistää alle 50 henkilöä. Vuoden 2003 selvityksessä niiden osuus oli 69 %. Suurimpana erona vuosien 2005 ja 2003 selvitysten välillä on mikroyritysten eli alle 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus. Tässä selvityksessä niitä on 10 %. Vuoden 2003 selvityksessä niiden osuus oli 3 %. Yritysten sidosryhmien (alihankkijat, tavarantoimittajat, agentit, edustajat, jälleenmyyjät, omat myyntiyksiköt, suorat asiakkaat jne.) kappalemääräinen arviointi on uusi taustatekijä. Tämän selvityksen liikevaihtoa, henkilöstöä ja sidosryhmiä koskeva tarkempi erittely esitellään kuviossa 4.1. Yritysten päätoimialat, kaupankäynnin muodot ja markkina-alueet Vuoden 2003 selvityksessä yksityisten palveluiden yritysten osuus oli suurin eli 41 %. Nyt niiden osuus on 28 %. Tässä selvityksessä kaupan sekä teollisuuden, energian ja rakentamisen yritysten osuudet ovat yksityisten palveluiden yrityksiä suuremmat. Kaupankäynnin muotoa koskevat tulokset vastaavat hyvin vuoden 2003 selvityksen tuloksia. Uutena kaupankäynnin muotona on lisätty julkishallinnolle suunnattu kauppa (b2g). Kaikille suunnattu kauppa (b2a) koostuu yrityksistä, jotka käyvät ainakin yrityksille ja kuluttajille suunnattua kauppaa (b2b ja b2c). Lisäksi ne voivat käydä myös julkishallinnolle suunnattua kauppaa (b2g). Yrityksen markkina-alue on uusi taustatekijäkysymys. Tämän selvityksen päätoimialoja, kaupankäynnin muotoja ja markkina-alueita koskeva tarkempi erittely esitellään kuviossa

11 Kuvio 4.1 Henkilöitä ja yrityksiä kuvaavat taustatiedot ASEMA YRITYKSESSÄ (n=216) toimitusjohtaja tai yrittäjä/omistaja päällikkötaso tai muu johtaja muu asiantuntija LIIKEVAIHTO VUONNA 2004 (n=217) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81 M käsite ei ole verrattavissa HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ (n=216) 1 9 työntekijää työntekijää työntekijää 200 työntekijää SIDOSRYHMIEN MÄÄRÄ (n=207) 1 99 kappaletta kappaletta 250 kappaletta PÄÄTOIMIALAT* (n=213) kauppa teollisuus, energia ja rakentaminen yksityiset palvelut julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut KAUPANKÄYNNIN MUODOT (n=216) yrityksille suunnattu kauppa (b2b) kaikille suunnattu kauppa (b2a) julkishallinnolle suunnattu kauppa (b2g) kuluttajille suunnattu kauppa (b2c) MARKKINA-ALUEET (n=215) kotimaa kotimaa ja ulkomaat ulkomaat % * Päätoimialat on jaoteltu samoin kuin Helsingin seudun kauppakamarin neljännesvuosittain julkaisemassa toimialakatsauksessa. 11

12 5 Liiketoiminnan sähköistyminen yrityksen kilpailutekijänä 5.1 Tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet yrityksille Tietotekniikan käytöllä oletetaan olevan yrityksille sitä suurempi merkitys, mitä enemmän sen avulla voidaan automatisoida sellaisia liiketoimintaprosesseja, jotka ulottuvat yrityksen sisäisten rajojen ulkopuolelle (esimerkiksi asiakaspalvelu, hankintatoimi). Lisäksi automatisoidun liiketoimintaprosessin oletetaan olevan selkeä, helppokäyttöinen ja luotettava. Kaikkein merkittävimmiksi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisen kannalta arvioidaan suurissa yrityksissä (liikevaihto 16,81 ME ja/tai henkilöstön määrä 200 työntekijää) ja yrityksissä, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2a). Tietotekniikan merkitsevyys yritysten toiminnoissa ja tavoitteissa Vastaajat arvioivat neljäksi merkittävimmäksi tietotekniikan tarjoamaksi mahdollisuudeksi: asiakaspalvelun parantumisen liiketoimintaprosessien tehostumisen yrityskuvan vahvistumisen yhteistyön tiivistymisen yhteistyökumppaneiden kanssa. Niin edellä lueteltujen kuin muidenkin yritysten toimintojen ja tavoitteiden osalta saadut tulokset vastaavat hyvin vuoden 2003 selvityksen tuloksia. Tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien tarkempi erittely yritysten erilaisten toimintojen/tavoitteiden suhteen on esitetty kuviossa Kuvio Tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien merkitys yritysten toiminnoille ja/tai tavoitteille KAIKKIEN TOIMINTOJEN/TAVOITTEIDEN KESKIARVO 2,98 PÄÄSÄÄNTÖISESTI SISÄINEN TOIMINTO/TAVOITE (ka.) kannattavuuden parantuminen (n=182) omaan ydinosaamiseen keskittyminen (n=172) tuotekehityksen tehostuminen (n=170) 2,73 2,91 2,76 2,51 SEKÄ SISÄINEN ETTÄ ULKOINEN TOIMINTO/TAVOITE (ka.) asiakaspalvelun parantuminen (n=208) liiketoimintaprosessien tehostuminen (n=202) 3,33 3,38 3,28 PÄÄSÄÄNTÖISESTI ULKOINEN TOIMINTO/TAVOITE (ka.) yrityskuvan vahvistuminen (n=210) yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa (n=201) uusien asiakasryhmien tavoittaminen (n=205) uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen (n=199) liiketoiminnan kansainvälistyminen (n=186) 2,52 2,98 3,21 3,15 3,06 2, keskiarvo (1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=kohtalainen merkitys ja 4=suuri merkitys) 12

13 Kuvion tulosten perusteella mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiselle ovat kaikkein merkitsevimpiä ulkoisissa toiminnoissa/tavoitteissa. Esimerkiksi asiakaspalvelu, joka ulottuu yrityksen rajojen ulkopuolelle, ja joka on avoin tapahtuma yrityksen ja asiakkaan välillä, saa toimintojen/tavoitteiden välisessä vertailussa korkeimman keskiarvon (3,38). Vastaavasti tuotekehitys, joka tapahtuu usein yrityksen sisällä tai kehitysyhteisössä, ja jonka tulokset pysyvät usein sen jäsentensä tietona, saa toimintojen/tavoitteiden välisessä vertailussa kaikkein heikoimman keskiarvon (2,51). Neljän merkittävimmän tietotekniikan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten taustatekijöihin Tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet arvioidaan usein sitä merkittävämmäksi, mitä suuremmasta yrityksestä (liikevaihto ja henkilöstön määrä) on kyse. Kuviossa on esitettynä neljän merkittävimmän tietotekniikan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten henkilöstön määrään. Lisäksi yritykset, joilla on yrityksille suunnattua kauppaa (b2b ja b2a), arvioivat tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet muita kaupankäynnin muotoja harjoittavia yrityksiä merkittävämmäksi. Kuvio Neljän merkittävimmän tietotekniikan tarjoaman mahdollisuuden vertailu suhteessa yritysten henkilöstön määrään Asiakaspalvelun parantuminen (n=207) Liiketoimintaprosessien tehostuminen (n=201) Yrityskuvan vahvistuminen (n=209) Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa (n=201) 1 9 työntekijää; 2, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 2, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 3, työntekijää; 2, työntekijää; 3, henkilö, työntekijää; 3, keskiarvo (1=ei merkitystä, 2=vähäinen merkitys, 3=kohtalainen merkitys ja 4=suuri merkitys) 13

14 Liiketoiminnan sähköistyminen yrityksen kilpailutekijänä 5.2 Tietotekniikan vaikutus yritysten toimintojen tuottavuuteen Tietotekniikan käyttö lisää kohdealueensa toimintojen tuottavuutta. Tietotekniikalla on vuoden 2003 selvityksen tapaan suurin tehostava vaikutus asiakaspalveluun, taloushallintoon sekä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Mitä suurempi yritys (liikevaihto ja/tai henkilöstön määrä), sitä todennäköisemmin tietotekniikka on tehostanut edellä mainittuja toimintoja. Tietotekniikan vaikutus yritysten tuottavuuteen Tarkastelujaksolla tietotekniikalla on ollut edelleen kokonaisuuden kannalta myönteinen vaikutus yritysten tuottavuuden kasvulle. Tulokset myötäilevät edellisessä kappaleessa esiteltyjen tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien tavoin vuoden 2003 selvityksen tuloksia. Kuviossa ovat tulokset tietotekniikan käytön vaikutuksesta yritysten tuottavuuden kasvuun vuosien aikana. Ajanjaksolla yritysten erilaisten toimintojen tuottavuuteen liittyvä kasvu on ollut keskimäärin vahvinta asiakkuudenhallinnan alueella. Siihen liittyvät prosessit ovat vakiintuneina ja hyvin dokumentoituna olleet tietoteknisen automatisoinnin kohteena jo pitkään. Viimeaikainen asiakkuudenhallinnan alueen ja ohjelmistoratkaisujen laajeneminen yhä useampia yrityksen sidosryhmiä kattavaksi ja entistä enemmän itsepalveluperiaatteella toimivaksi reaaliaikaiseksi palveluksi saa jatkuvasti aikaan uusia tuottavuushyötyjä. Verrattaessa asiakkuudenhallintaa toimitusketjun hallintaan jälkimmäiseen liittyvät prosessit ovat tulleet tietoteknisen automatisoinnin kohteeksi vasta myöhemmin. Toimitusketjun hallinnan prosessit on ehkä koettu vähemmän vakiintuneiksi sekä monimutkaisemmiksi ja siten vaikeammin automatisoitaviksi. Tällöin tuottavuuteen liittyvä kasvu on koettu vastaavasti keskimääräistä heikommaksi. Monivaiheisen toimitusketjun hallinnan yhdenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen kunkin vaiheen osalta automatisointia varten saattaa edelleen olla suuri haaste. Sisäisen hallinnon toiminnoista taloushallintoon ja sisäiseen viestintään liittyvä tuottavuuden kasvu on kaikkien toimintojen kokonaisjakaumaan verrattuna keskimääräistä myönteisempää. 14

15 Kuvio Tietotekniikan vaikutus yritysten tuottavuteen ajanjaksolla erittäin paljon paljon melko paljon vähän hyvin vähän ei lainkaan KAIKKIEN TOIMINTOJEN KOKONAISJAKAUMA ASIAKKUUDEN HALLINTA (kokonaisjakauma) asiakaspalvelu (n=210) ulkoinen viestintä (n=200) markkinointi (n=209) myynti (n=208) SISÄINEN HALLINTO (kokonaisjakauma) taloushallinto (n=212) sisäinen viestintä (n=210) resurssien hallinta (n=188) henkilöstöhallinto (n=201) TOIMITUSKETJUN HALLINTA (kokonaisjakauma) tilaus ja toimitus (n=205) hankinta ja varastointi (n=200) tuotanto (n=175) tuotekehitys (n=171) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 15

16 Liiketoiminnan sähköistyminen yrityksen kilpailutekijänä 5.3 Tietotekniikan käytön esteet/hidasteet Yritykset arvioivat neljäksi merkittävimmäksi sähköisen liiketoiminnan esteeksi/hidasteeksi yhteistyökumppaneiden valmiudet, tietojärjestelmien yhteensopivuuskysymykset, tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puutteen. Yritysten tietotekniikan käytön sisäiset ja ulkoiset esteet/hidasteet Vuoden 2003 selvityksen tapaan tietojärjestelmien yhteensopivuuskysymykset sekä tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset arvioidaan yrityksissä neljän merkittävimmän esteen/hidasteen joukkoon. Yhteistyökumppaneiden valmiudet ja sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute ovat uusia esteitä/hidasteita kärkinelikossa. Tietotekniikan käyttöön liittyvät ulkoiset esteet/hidasteet arvioidaan pääsääntöisesti sisäisiä esteitä/hidasteita merkittävimmiksi (kuvio 5.3.1). Kuvio Sähköisen liiketoiminnan esteet/hidasteet erittäin paljon merkitystä paljon merkitystä melko paljon merkitystä melko vähän merkitystä vähän merkitystä ei merkitystä KAIKKIEN ESTEIDEN/HIDASTEIDEN KOKONAISJAKAUMA SISÄISET ESTEET/HIDASTEET (kokonaisjakauma) tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset (n=201) aika ei riitä kehitystyölle (n=199) sähköisen liiketoiminnan osaamisen puute (n=195) yrityksen liikeidea ei sovellu sähköiseen liiketoimintaan (n=196) henkilöstön muutosvastarinta (n=200) pelko tietotekniikkaprojektin epäonnistumisesta (n=188) yrityksen avainhenkilöiden muutosvastarinta (n=195) ULKOISET ESTEET/HIDASTEET (kokonaisjakauma) yhteistyökumppaneiden valmiudet (n=182) yhteensopivuuskysymykset (n=183) sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute (n=188) tietoturva- ja virusongelmat (n=199) ulkoisten palveluiden tuottajat (n=183) asiakaskunnan koko (n=196) maksuliikenteen epävarmuus (n=188) kuluttajasuojaan liittyvät asiat (n=176) tekijänoikeus- ja patenttiasiat (n=166) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16

17 Neljän merkittävimmän esteen/hidasteen vertailu suhteessa yritysten liikevaihtoon Yhteistyökumppaneiden valmiudet käyttää tietotekniikkaa ja yhteensopivuuskysymykset arvioidaan kaikkein ongelmallisimmiksi yrityksissä, joiden liikevaihto on 16,81 ME. Sähköisen yhteyden perustamista yhteistyökumppanin kanssa saattaa ymmärrettävästi vaikeuttaa huomattavasti yhteistyökumppanin mahdollisesti heikot tietotekniset valmiudet ja/tai erilaisiin teknisiin ratkaisuihin pohjautuvat tietojärjestelmät. Tietotekniikan perustamis- ja ylläpitokustannukset arvioidaan puolestaan kaikkein ongelmallisimmiksi yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 1,71 ME. Kyseisen kokoluokan yrityksillä ei ilmeisesti yksinkertaisesti ole taloudellisia mahdollisuuksia sijoittaa varoja tietoteknisiin ratkaisuihin. Sopivien palvelu-/pakettiratkaisujen puute koskee eniten 1,71 16,8 ME liikevaihdon yrityksiä. 17

18 6 Liiketoimintastrategia, toimintasuunnitelmat ja vastuuhenkilöt Tietoisuus sähköisen liiketoiminnan tärkeydestä on lisääntynyt voimakkaasti ajanjaksolla Yrityksistä 71 % sisällyttää nyt tietotekniikan koko yrityksen tai jonkin osa-alueen pitkän aikavälin liiketoimintastrategiaan ja 77 % yrityksistä sisällyttää tietotekniikan joko kokonaan tai jonkin osa-alueen osalta lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmiinsa. Vuoden 2003 selvityksessä vastaavat osuudet olivat 54 % ja 57 %. Yritykset, joiden liikevaihto on 16,81 ME ja/tai henkilöstön määrä 50, kaupan ja yksityisten palveluiden yritykset sekä yrityksille suunnattua kauppaa (b2b ja b2a) käyvät yritykset suunnittelevat muita yrityksiä useammin tietotekniikan hyödyntämistä strategisella tasolla ja toimintasuunnitelmissaan. Tietotekniikan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeämiset Ajanjakson myönteinen kehitys osoittaa yritysten suunnittelevan aikaisempaa merkittävästi enemmän tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti, osa-alueittain ja vastuuhenkilöiden osalta niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Yrityksistä 41 % sisällyttää tietotekniikan koko yrityksen liiketoimintastrategiaan ja 30 % johonkin liiketoimintastrategian osa-alueeseen (kuvio 6.1). Vastaavasti vuoden 2003 selvityksessä noin 28 % yrityksistä sisällytti tietotekniikan koko yrityksen liiketoimintastrategiaan ja noin 26 % johonkin liiketoimintastrategian osa-alueeseen. Yrityksistä 38 % sisällyttää tietotekniikan kaikkiin yrityksen toimintasuunnitelmiin ja 39 % joihinkin toimintasuunnitelmien osa-alueisiin (kuvio 6.1). Vastaavasti vuoden 2003 selvityksessä noin 26 % yrityksistä sisällytti tietotekniikan kaikkiin toimintasuunnitelmiinsa ja noin 31 % joihinkin toimintasuunnitelmien osa-alueisiin. Yrityksistä 44 % on nimennyt ainakin yhden tietotekniikasta vastaavan henkilön koko yritykselle ja 35 % jollekin osa-alueelle (kuvio 6.1). Vastaavasti vuoden 2003 selvityksessä noin 42 % yrityksistä oli nimennyt ainakin yhden tietotekniikasta vastaavan henkilön koko yritykselle ja noin 25 % jollekin osa-alueelle. Kuvio 6.1 Tietotekniikan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeämiset kyllä, koko yrityksen kyllä, osa-alueen ei Osana liiketoimintastrategiaa (n=209) Osana toimintasuunnitelmia (n=208) Vastuuhenkilö(t) (n=211) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 18

19 Tietotekniikan ottaminen huomioon liiketoimintastrategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinnassa ja vastuuhenkilöiden nimeämiset suhteessa yrityksen taustatekijöihin Mitä suurempi on yrityksen liikevaihto ja/tai henkilöstön määrä, sitä todennäköisemmin tietotekniikka otetaan huomioon laadittaessa koko yrityksen kattavia liiketoimintastrategioita ja toimintasuunnitelmia. Edellinen pätee myös tietotekniikasta vastaavien henkilöiden nimeämiseen. Kaupan ja yksityisten palveluiden yritykset sekä yritykset, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2a) laativat koko yrityksen kattavat strategiset ja toiminnalliset suunnitelmat muita yrityksiä useammin. 19

20 7 Viestintä Käytännöllisesti katsoen kaikki selvitykseen osallistuneet yritykset käyttävät sähköisen viestinnän perusratkaisuja eli puhelinta, faksia ja sähköpostia. Kotisivutkin on käytössä 96 %:lla yrityksistä. Edellä mainittuja perusratkaisuja monipuolisimpien sähköisen viestinnän ja tiedonsiirron ratkaisujen eli intranetin 1 (69 %), ekstranetin 2 (46 %) ja EDI-OVT-tiedonsiirron 3 (49 %) käyttöön taas vaikuttaa oleellisesti yrityksen koko. Mitä suurempi yritys (liikevaihto, henkilöstön määrä ja sidosryhmien kappalemäärä), sitä todennäköisemmin se käyttää intranetiä, ekstranetiä ja EDI/OVT-tiedonsiirtoa. Lisäksi edellä mainitut viestintämuodot ovat yleisempiä yrityksissä, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2a) ja/tai ulkomaankauppaa. Intranet-, ekstranet- ja EDI/OVT-tiedonsiirto ovat yritysten käyttämiä massaviestimiä, joiden käytöstä syntyvät hyödyt kasvavat, kun tietoa on tarpeellista siirtää suuria määriä, usein ja automaattisesti. Erilaisten viestintämuotojen käytön merkitys yrityksille Yritysten viestintään liittyvien ratkaisujen käyttöä ja niiden merkitystä mittaava arvio on lisätty uutena kysymyksenä tähän selvitykseen. Kuviossa 7.1 on esitettynä erilaisia viestintämuotoja koskevat tulokset. Intranetin käytön prosenttiosuuteen on kuitenkin syytä suhtautua hieman varauksellisesti, sillä saatujen vastausten perusteella osa vastaajista on saattanut epähuomiossa sekoittaa käsitteet intranet ja internet. Kuvio 7.1 Viestintämuotojen merkitys yrityksille suuri merkitys kohtalainen merkitys vähäinen merkitys ei ole käytössä KOKONAISJAKAUMA Puhelin (n=216) Sähköposti (n=217) Kotisivut (n=203) Faksi (n=216) Intranet (n=199) EDI/OVT-tiedonsiirto (n=174) Ekstranet (n=181) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron hyödyt ja haasteet yrityksille Intranet-, ekstranet- ja EDI/OVT-pohjaisia ratkaisuja pidetään yrityksissä hyödyllisinä viestintätapoina sekä sisäisessä että ulkoisessa tiedottamisessa ja tiedonsiirrossa. Mainittujen ratkaisujen merkityksen odotetaan edelleen kasvavan. 1 Intranet on julkisesta internetistä eristetty yrityskohtainen sovellus, jonka avulla tietoa jaetaan henkilöstön kesken. 2 Ekstranet on intranetin laajennettu versio. Sen avulla yritys voi jakaa tietoa yhteistyökumppaneidensa kanssa. 3 EDI/OVT-tiedonsiirto (Electronic Data Interchange/Organisaatioiden välinen tiedonsiirto) mahdollistaa sähköisessä muodossa olevan tiedon vaihdon heterogeenisten tietojärjestelmien välillä, ennalta määriteltyjen sanomien avulla. 20

21 Kommentteja intranetin, ekstranetin ja EDI-OVT-tiedonsiirron hyödyistä ja haasteista: Intranetiä käytetään tuotetietojen, kuvien, ja markkinointimateriaalin (ilmoituspohjat) välittämiseen kauppiaille. Siitä väline on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja kustannustehokkaaksi. Seuraava askel on saada toimimaan se myös tilauskanavana. Kaikki palveluihin liittyvät materiaalit ja projektit hallinnoidaan tätä kautta. Tiimeillä omat työtilat, joissa voivat viedä käytännön asioita eteenpäin. Asiakashallintaa ollaan tehostamassa. EDI/OVT:stä sanottua: jos sillä tarkoitetaan sähköistä tiedonsiirtoa viranomaisille ja pankkilaitoksille, silloin merkitys on suuri. Ekstranet pohjaiset interaktiiviset kauppapaikat ovat rasite. Ne toimivat lähinnä kuluttajabisneksessä. Yhteyksien pitää toimia suoraan järjestelmien välillä oli sitten kyse CAD-kuvien tai tilausten, laskujen jne. siirrosta. Vrt. esim. Rosettanet, EDI/XML jne. Oiva tiedonvälityskyky laajoille tiedostoille. Oltava tarkkana oikeuksien kanssa. Intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron käyttö suhteessa yritysten taustatekijöihin Mitä suurempi on yrityksen koko (liikevaihto, henkilöstön määrä ja sidosryhmien kappalemäärä), sitä todennäköisemmin yritys käyttää intranetiä, ekstranetiä ja EDI/OVT-tiedonsiirtoa. Kuviossa 7.2 on tarkempi erittely edellä mainittujen viestintäratkaisujen käytöstä yritysten liikevaihdon mukaan. Kuvio 7.2 Yritysten intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron käyttö liikevaihdon koon mukaan Intranet (n=192) (ka.) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81M Ekstranet (n=176) (ka.) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81M EDI/OVT-tiedonsiirto (n=167) (ka.) 0 1,7 M 1,71 16,8 M 16,81M % Lisäksi intranetin, ekstranetin ja EDI/OVT-tiedonsiirron käyttö on yleisempää yrityksissä, jotka käyvät yritysten välistä kauppaa (b2b ja b2c), ja yrityksissä, joilla on liiketoimintaa ulkomailla. Kaupan yritykset käyttävät EDI/OVT-tiedonsiirtoa muita päätoimialoja enemmän. Intranetin ja ekstranetin käytön suhteen päätoimialojen kesken ei ole merkittäviä eroja. 21

HYVÄSTÄ PARHAAKSI PK-YRITYSTEN ODOTUKSET IT:LLE

HYVÄSTÄ PARHAAKSI PK-YRITYSTEN ODOTUKSET IT:LLE HYVÄSTÄ PARHAAKSI PK-YRITYSTEN ODOTUKSET IT:LLE 14.12.2006 JUKKA SUUNIITTY HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI jukka.suuniitty@chamber.fi ESITYKSEN AIHEET 1. Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten

Lisätiedot

SELVITYS PK-YRITYSTEN TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TARPEISTA

SELVITYS PK-YRITYSTEN TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TARPEISTA Selvitys pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista 0 SELVITYS PK-YRITYSTEN TIETOTEKNIIKAN JA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TARPEISTA Helsingin seudun kauppakamari Taitto ja ulkoasu:

Lisätiedot

Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla

Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla kohdennettua kehitystoimintaa alueen pk-yrityksille Ari Saloranta 1 Uutisointia sähköisestä liiketoiminnasta Internet-käyttäjiä kohta miljardi Internet

Lisätiedot

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo Sähköisen liiketoiminnan koulutuskokonaisuus 1. Päivä / Kirsi Mikkola SIVU 2 Koulutuspäivän tavoite Koulutuspäivän tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Ari Saloranta 09.09.2004 datatiimi - Tietojenkäsittely Päijät-Hämeen suurin tietotekniikan yrityskouluttaja Yrityksen henkilöstökoulutus

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Pirkanmaan Buusti kehitystoimintaa pk-yrityksille Perusajatus Ei kilpaile olemassa olevien palveluiden kanssa, vaan täydentää ja ohjaa muidenkin

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamarin selvitys. pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä liiketoiminnasta 2013

Helsingin seudun kauppakamarin selvitys. pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä liiketoiminnasta 2013 Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä liiketoiminnasta 201 Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten tietoteknisistä tarpeista ja sähköisestä

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä

Lisätiedot

VISMA ECONET PRO ASP SOVELLUSVUOKRAUS. Page 1

VISMA ECONET PRO ASP SOVELLUSVUOKRAUS. Page 1 VISMA ECONET PRO ASP SOVELLUSVUOKRAUS Page 1 Mitä ASP tarkoittaa? Application Service Providing, eli sovellusvuokraus ASP-ratkaisussa käytetään valittuja ohjelmistoja mistä tahansa Internetin kautta työpaikalta,

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka

KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka KAIKKI KERRALLA Kaikki kerralla on järjestelmä- ja palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa yrityksellesi taloushallinnon järjestelmän ja laskutusprosessin toteuttamisen

Lisätiedot

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013

Lisätiedot

BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS. 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki

BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS. 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Esa Tihilä KATSAUS VUOTEEN 2012 Ohjelmistoista palveluihin Ohjelmistoista palveluihin: Voimakas

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Missä mennään ja mitä on tulossa

Missä mennään ja mitä on tulossa Verkkolaskutus: Missä mennään ja mitä on tulossa Tampereen kaupunki 1 Tampereen kaupunki: verkkolaskutus käyttöön Tampereen kaupungin ostolaskut Verkkolaskujen vastaanotto, nykytila Miten Tampereen kaupungille

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Eläkevakuuttajan tietotulva hallintaan ja. Business Summit 2009, 29.9.2009 Viestintäjohtaja Arja Lerssi-Lahdenvesi Kuntien eläkevakuutus

Eläkevakuuttajan tietotulva hallintaan ja. Business Summit 2009, 29.9.2009 Viestintäjohtaja Arja Lerssi-Lahdenvesi Kuntien eläkevakuutus Eläkevakuuttajan tietotulva hallintaan ja julkaisuprosessit yksinkertaisiksi Business Summit 2009, 29.9.2009 Viestintäjohtaja Arja Lerssi-Lahdenvesi Kuntien eläkevakuutus Esityksen sisältö Mitä ollaan

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

ValueFrame. Asiakkuudenhallinnan ABC

ValueFrame. Asiakkuudenhallinnan ABC CRM l PSA l PSA Pro ValueFrame Asiakkuudenhallinnan ABC Suuntaa menestykseen Pilvipalvelut Asiakkaan auttaminen ValueFrame Oy on asiantuntijapalveluyrityksille toiminnanohjausta ja asiakkuudenhallintaa

Lisätiedot

Talouden tiikerinloikka Talousjohtajan dilemma: kannattaako ulkoistaa vai sisäistää Verkkolasku pieni suuri askel automaation polulla

Talouden tiikerinloikka Talousjohtajan dilemma: kannattaako ulkoistaa vai sisäistää Verkkolasku pieni suuri askel automaation polulla A Basware Presentation Talouden tiikerinloikka Talousjohtajan dilemma: kannattaako ulkoistaa vai sisäistää Verkkolasku pieni suuri askel automaation polulla Ilkka Sihvo 31.5.2011 Talousjohtajan dilemma:

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009 It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Sisältö Tausta Yritys- ja yhteisökenttä Kuluttajaverkkolaskutuksen näkymät Yhteenveto

Lisätiedot

Avoimen verkon strategia laskutietojen välittämisessä Avoin verkko yhdistää myyjät ja ostajat globaalisti Verkkolaskun evoluutio ja revoluutio

Avoimen verkon strategia laskutietojen välittämisessä Avoin verkko yhdistää myyjät ja ostajat globaalisti Verkkolaskun evoluutio ja revoluutio A Basware Presentation Avoimen verkon strategia laskutietojen välittämisessä Avoin verkko yhdistää myyjät ja ostajat globaalisti Verkkolaskun evoluutio ja revoluutio Esa Tihilä, toimitusjohtaja, Basware

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

ERP-KYSELYN TULOKSET

ERP-KYSELYN TULOKSET ERP-KYSELYN TULOKSET Toiminnanohjausjärjestelmät tuotannollisissa yrityksissä 1 Työvoima- ja elinkeinokeskus Arbetskrafts- och näringscentralen Puhuja: André Österholm, Pohjanmaan Te-keskus Alustus Tuotannollisille

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011 www.sodexo.fi Sodexo - jokaisesta päivästä parempi Olemme luotettava kumppani, joka tuottaa kokonaisvaltaisia palveluita. Osaamisemme tukee asiakkaidemme menestystä

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Johdanto Palvelutarjooma Pakettiratkaisut verkkolaskujen lähettämiseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 - 2-5 Internetsivustopaketti nettihelmi nettihelmi on Avaimet käteen Internetsivusto ratkaisu. Palvelu sisältää laadukkaan graafisen ulkoasun nettihelmi perussivupohjaan ja

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Miksi verkkolaskutus kannattaa aloittaa jo tänään? Poista paperilaskut yhtälöstä Ratkaisut lähetykseen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Kyselyn tulokset koko aineisto Vastaajamäärä 705 5.5.2011 1 Kysymys 1 5.5.2011 2 1. Oletteko aiemmin toimineet suurhankkeissa/kansainvälisissä hankkeissa?

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2009 -kysely

Tietotekniikka ja sähköinen kauppa yrityksissä 2009 -kysely Yritysten rakenteet Tiede, teknologia ja tietoyhtskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tällä lomakkeella kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004)

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Tarjoamme sähköisen asioinnin palveluja, joiden avulla erilaiset yritykset ja niiden tietojärjestelmät voivat asioida keskenään sähköisesti. Tavoitteena

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013 Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,PP Syksy, 13 Markkinakartoitus suomalaisten yritysten EDI valmiuksista Laurea Tikkurilan

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 Basware verkkolaskuoperaattorina Yli 25 vuoden kokemus laskujen käsittelystä ja hankinnasta maksuun -prosessista Avoin verkko

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot