Opinnäytetöiden kehittäminen Valtakunnallinen verkostohanke vuosina
|
|
- Helmi Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Opinnäytetöiden kehittäminen Työpaperi Valtakunnallinen verkostohanke vuosina Teemaryhmien osallistujille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön nykytila Työpaperin tausta ja tavoite Opinnäytetöiden kehittäminen - hanke on valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen verkostohanke ajalla Hankkeen tavoitteina on kehittää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä, lisätä niiden tunnettuutta sekä edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista. Hanke etenee kolmena vaiheena. Ensimmäisenä vaiheena on opinnäytetöiden nykytilan selvitys vuosina , toisena vaiheena opinnäytetöiden laadun tekijät vuosina ja kolmantena vaiheena opinnäytetöiden laatusuositukset ja niistä tiedottaminen vuonna Hanketta koordinoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli selvittää opinnäytetyön nykytila. Aineistona olivat opinnäytetyöt, tilastot, seminaarit, kokoukset, workshopit, internetin vertaiskeskustelu, kirjallisuuskatsaus ja useat yhteydenotot. Tämä työpaperi on tiivistelmä opinnäytetyön nykytilan selvityksestä. Nykytilan selvityksen perusteella on nostettu viisi teemaa jatkotyöskentelyyn. Kustakin teemasta esitetään tulosten yhteenveto. Tekstin lopussa on lähdeluettelo. Tekstin yksityiskohtaiset lähdeviitteet esitetään loppuraportissa. Katso myös: Taulukko 1. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden määrät vuosina Kuvio 1. Opinnäytetyöprosessi. Esimerkki luonnonvara-ala, Oulun seudun AMK.
2 2 Teema 1. Opinnäytetyön opinnot laadun tekijänä Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö määritellään yleisesti työelämän kehittämistehtävänä, tuotekehitys tai projektityönä, tutkimuksellisena, toiminnallisena tai taiteellisena työnä. Opinnäytetyö on opetussuunnitelmassa yleensä 15 opintopisteen kokonaisuus. Joissakin ammattikorkeakouluissa 15 opintopistettä on opiskelijan itsenäisen työn osuus, joissakin siihen sisältyy seminaareja tai seminaarien lisäksi myös muita opintoja. Vähimmillään itsenäisen työn osuus voi jäädä puoleen kokonaisopintopistemäärästä. Opiskelijoilla on myös erilaiset lähtökohdat ja valmiudet tarttua opinnäytetyöhön. Opinnäytetyön tekemiseen valmentavat opinnot vaihtelevat sisällöllisesti ja määrällisesti. Ennen opinnäytetyön aloittamista opintoihin voi kuulua vaihteleva määrä tutkimuksen tekoon ja kirjoittamiseen liittyviä opintoja. Opinnäytetyö aloitetaan yleisesti opintojen loppuvaiheessa, kolmantena tai neljäntenä vuonna. Opiskelijoiden yleinen kokemus opinnäytetyöstä on, että me ollaan tehty aivan hirveästi töitä. Kuvaako tämä sitä, että opiskelijoiden valmiudet olivat heikot opinnäytetyöhön vai kuvaako sitä, että opiskelijoilla oli väärät ennakko-odotukset opinnäytetyön tekemisestä vai kuvaako sitä, että työmäärä on ylittynyt verrattuna siihen varattuihin työtunteihin? Teema 2. Opinnäytetyön ohjaus laadun tekijänä Opinnäytetyön ohjaus on keskeistä opinnäytetyöprosessin kaikissa vaiheissa. Opiskelijat korostavat etenkin alkuvaiheen ohjauksen merkitystä. Opiskelijoiden ja ohjaajien yhteissuunnittelu ja työsuunnitelman tekeminen sekä siinä pysyminen koetaan tärkeiksi. Opinnäytetyön ohjaus on asiantuntijuuteen ja ammatillisen kasvuun ohjaamista. Asiantuntijuuden kehittymistä edistää opiskelijan osallistuminen käytännön työtoimintaan, jota hänen opinnäytetyönsä käsittelee. Opiskelijat toivovat yhteisiä ohjaustilanteita opettajan ja työelämän ohjaajan kanssa. Opinnäytetyön tekeminen kehittää myös yhteistyöja suunnittelutaitoja. Hyväksi koetaan se, kun ohjaaja on aidosti kiinnostunut opiskelijan aiheesta ja ajatuksista. Huonoja kokemuksia on, jos ohjausta ei saa, lähteitä ei löydy, ohjaaja ei ole perehtynyt etukäteen asioihin tai ohjaaja esittää liikaa uutta yhdellä ohjauskerralla. Mitä useampi ohjaaja, sitä tärkeämpää on keskustella yhteisistä näkemyksistä. On esitetty myös kysymys, ovatko kaikki opettajat päteviä tai sopivia opinnäytetyön ohjaajiksi?
3 3 Teema 3. Työelämäyhteys ja t&k työ opinnäytetyön laadun tekijänä Työelämän näkemykset ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kehittämiseksi ovat tärkeitä ja jatkuvasti esillä kehittämishankkeissa. Työelämäyhteys nähdään amk- opinnäytetöiden vahvuutena ja hankkeistetut opinnäytetyöt ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuskriteerinä. Yleensä opinnäytetyöprosessissa mukana olleet työelämän edustajat pitävät ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä melko hyvälaatuisina. Työelämäyhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen käsite kaikilla koulutusaloilla, kuten esimerkiksi kulttuurialalla. Kun työelämä on mukana omine odotuksineen, niin opiskelijan oppimisprosessin tukeminen ei saa jäädä taka-alalle. Työelämän yritykset sitoisivat ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt yhä tiukemmin vastaamaan työelämän tarpeita sekä tehostaisivat opinnäytetyöprosesseja. Erityisesti pk- yritykset opinnäytetöiden oppimisympäristöinä on tuotu esille. Yhteistyö tukisi yrittäjyyteen kasvamista ja työllistymistä. Ammattikorkeakoulut haastetaan tekemään entistä rohkeampia avauksia eri toimialojen välisiin hankkeisiin, jotka antavat mahdollisuuksia myös kiinnostaviin opinnäytetöihin. Monialaisiin opinnäytetöihin suhtaudutaan kaikissa keskusteluissa myönteisesti, mutta esteitä niiden käytännön toteuttamiseksi myös tunnistetaan. Esteet liittyvät lähinnä opiskelijoiden eriaikaiseen etenemiseen opinnäytetyöopinnoissa. Opinnäytetyöprosessiin liittyvä ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön toimintamalli on vielä selkiintymätön. Haasteita asetetaan työelämästä opettajien suuntaan. Opettajilta odotetaan nykyistä näkyvämpää roolia ja tiiviimpää yhteistyötä työelämään. Erityisesti vastuuseen, ohjaukseen, tavoitteisiin, menetelmiin ja tiedon välittämiseen liittyvät kysymykset saattavat tuottaa ongelmia ja sekaannusta. Työelämän tarpeisiin tehtävä opinnäytetyö merkitsee usein monien samanaikaisesti käytettävien työ ja tutkimusmenetelmien hallintaa. Opinnäytetyöt osana opettajan työvälineitä kehittävät opetusta ja mahdollistavat myös oman substanssialansa tutkimisen ja sitä kautta opetuksen kehittämisen. Työelämä haluaa opettajan välittävän uutta tietoa ja uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Yhteistyöhön ei riitä opinnäytetyön työpapereiden kommentointi ja opiskelijan kysymyksiin vastaaminen. Teema 4. Asiantuntijaviestintä (seminaarit ja dokumentointi) opinnäytetyön laadun tekijänä Korkeakoulututkinnon suorittanut asiantuntija toimii työelämässä usein suunnittelu ja asiantuntijatehtävissä. Tehtävät vaativat taitoja, joihin harjaantumista voi oppia opinnäytetyön tekemisen myötä. Taidot liittyvät tekstin tuottamiseen, suullisen esitystaidon harjaannuttamiseen sekä tavoitteelliseen ja kurinalaiseen työskentelyyn. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa voi olla monentyyppinen. Opinnäytetyöt ovat pääsääntöisesti tutkimustyyppisiä ja toiminnallisia opinnäytetöitä sekä tuotekehitystöitä. Niissä voi kirjallisen dokumentin lisäksi olla mukana erillinen tuote. Pyrkimyksenä on yhä enemmän löytää ammattikorkeakoululle omaleimainen opinnäytetyön malli tai useampi malli. Keskeistä on pohtia, kenelle opinnäytetyö kirjoitetaan ja mikä on mahdollinen lukijakunta. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle on asetettu käytännönläheisyyden, vaikuttavuuden ja hyödyllisyyden vaateet. Näiden täyttäminen edellyttää paitsi osuvaa aiheen valintaa niin myös lukijalle avautuvaa tekstiä. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön yhdeksi
4 4 vahvuudeksi ja kehittämiskohteeksi on esitetty pohdintaosan tekstiä. Miten opiskelija on kykenevä arvioimaan tulosten hyödynnettävyyttä käytännössä, esittämään työnsä lisäarvon lukijalle sekä reflektoimaan omaa oppimisprosessia? Myös opinnäytetöiden tiivistelmät kaipaavat kehittämistä. Sähköiset tietokannat levittävät tietoja tiivistelmien välityksellä laajasti. Teema 5. Arviointi ja vaatimustasokuvaus opinnäytetyön laadun tekijänä Ammattikorkeakoulun hyväksytty opinnäytetyö arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen. Opinnäytetyön arviointikriteerit ja - käytännöt vaihtelevat. Ammattikorkeakouluilla ovat joko ammattikorkeakoulua koskevat yhtenäiset arviointikriteerit tai ammattikorkeakoulun sisällä kullakin koulutusalalla yhdet tai useammat arviointikriteerit. Erityyppisissä opinnäytetöissä käytetään yleensä samoja arviointikriteerejä. Jotkut ovat tehneet osin eriävät arviointikriteerit tutkimustyyppiselle opinnäytetyölle ja kehittämistehtävälle. Opinnäytetyön arvioinnissa huomioidaan yleensä sekä prosessi että dokumentti. Ei ole yhtenäistä käytäntöä prosessin arvioinnille. Opiskelija ei välttämättä tiedä, mikä prosessissa voi nostaa tai laskea lopullista arvosanaa. Myöskään painotukset arvioinnissa eivät ole yksiselitteisiä. Kaikissa ammattikorkeakouluissa ei ole laadittu vaatimustasokuvauksia. Arvioinnin tekee yleensä ohjaava opettaja ja nimetty toinen tarkastaja yhdessä. Äidinkielenopettaja ei kaikissa ammattikorkeakouluissa tarkista opinnäytetyön kieliasua, mutta kylläkin useimmissa. Opiskelija tekee arvioinnin usein myös itse. Samoin työelämästä voidaan pyytää suullinen tai kirjallinen arviointi. Lopullinen arviointivastuu on aina ammattikorkeakoululla.
5 5 Lähteet AMKota 2004 tilastot käsikirja. Opetusministeriö. Saatavilla www-muodossa: <URL: Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja asetus. Suomen säädöskokoelma. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: Below, S. & Lakovaara, H L Työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Isohanni, I. & Toljamo, M Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3. Jaatinen, P. 2004a. Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimukset 1, Pori. Jaatinen, P. 2004b. Opettajat haluavat edelleen opettaa, mutta myös tutkimus-. ja kehitystyö kiinnostavat. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4 (4): Jurvakainen, P-L Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosessit. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Karjalainen, A Tieteen oppiminen yliopistoissa opinnäytetyöt osana tieteellisen kasvun juonnetta. Korkeakoulutieto 3(1): Laitinen, J Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lantto, L Pääkirjoitus. Kever 3. Marttila, L. & Kautonen, M. & Niemonen, H. & von Bell, K Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K yhteistyö. Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä: koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit, osaprojekti III. Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere. Mikkola, J. & Nurmi, J Asiantuntijaksi ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen missio ja opiskelijan arki. Painosalama Oy, Turku. Nieminen, M. & Ahola, S Ammattikorkeakoulun paikka. Hakijanäkökulma suomalaiseen ammattikorkeakoulujärjestelmään. Digipaino, Turku. Rissanen, R Kokemuksia opinnäytetyöstä. Tarkastelussa työelämäyhteys ja arviointi. Kever 3. Tiihonen, A & Lukka, S Tutkivaa työtapaa etsimässä. Kirjassa: Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Edita, Helsinki. s
6 6 Toljamo, M. & Rissanen, L Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt: analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis - kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan opinnäytetöistä. Kever 3. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003). Suomen säädöskokoelma. Saatavilla www-muodossa: <URL: Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (423/2005). Suomen säädöskokoelma. Saatavilla www-muodossa: <URL: Viitala, T Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytteen edellytyksinä. Kever 3. Ylönen, A Yhteinen suunnittelu edistää opinnäytetyön tekemistä. Neljän fysioterapeutin näkemyksiä opinnäytetyön tekemisestä. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Opinnäytetöiden kehittäminen Valtakunnallinen verkostohanke vuosina
1 Opinnäytetöiden kehittäminen Työpaperi Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005 Teemaryhmien puheenjohtajille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön nykytila Työpaperin tausta ja tavoite
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotOPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006
1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen
LisätiedotPaja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros
Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,
LisätiedotAmmattikorkeakoulun opinnäytetyön laatusuositusehdotukset. Tuulikki Viitala, AMOK
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön laatusuositusehdotukset Tuulikki Viitala, AMOK Tuulikki Viitala, 20.4.2006 Mikä on sinun kokemuksesi ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä? Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ TOIMINTAOHJE 1 (7) opinnäytetyöryhmä. Hyväksyjä. Pertti Puusaari. Rehtori lähtien. Voimassa
1 (7) OPINNÄYTETYÖ Laatija Ylläpitäjä opinnäytetyöryhmä vararehtori Hyväksyjä Pertti Puusaari Rehtori Voimassa 1.9.2016 lähtien Organisaatio Toiminta HAMK x Koulutus x HAMI TKI-toiminta Yhteiset palvelut
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotHaapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi
OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti
LisätiedotToiminta teemojen taustalla ja miten eteenpäin? Projektiryhmän puheenvuoro Maisa Toljamo
Toiminta teemojen taustalla ja miten eteenpäin? Projektiryhmän puheenvuoro 29.9.2005 Maisa Toljamo Pääkohdat Näkökulmat matkan varrelta: mikä kiinnostaa opinnäytetyössä? Projektiryhmän näkökulma: mitä
LisätiedotOpinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa
1 Opinnäytetöiden kehittäminen Valtakunnallinen verkostohanke 2004-2006 www.oamk.fi/opinnaytehanke Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa 1 Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakouluista
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotOpinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa
Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa SAATTEEKSI Ammattikorkeakouluissa tehdään vuosittain yhteensä yli 21 000 opinnäytetyötä. Yhä useammin ne on tehty tiiviissä työelämäyhteistyössä. Opinnäytetyön
LisätiedotTohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1
Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat
LisätiedotTyön opinnollistamisen vertaisarviointi
Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa
LisätiedotKOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu
KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ 6.11.07 Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Thesis kilpailua vuodesta 2000 V 2000 sosiaali- ja terveysala pääsi mukaan Thesis-opinnäytetyö-kilpailuun Lähdeniemi
LisätiedotHyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli
Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotOPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI
1 17.5.2007 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Opinnäytetöiden kehittäminen Hankkeen toiminta-aika: 1.1.2004-31.12.2006 Hankkeen kuvaus Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen
LisätiedotThesis-hankkeen tavoitteet
Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotAMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi
AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
LisätiedotHarjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt
Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen
LisätiedotAmmatillisen opettajan OSAAMISMERKIT
Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ
OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotOPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI
1 9.2.2007 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Opinnäytetöiden kehittäminen Hankkeen toiminta-aika: 1.1.2004-31.12.2006 Hankkeen kuvaus Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella
Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai
LisätiedotPOLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi
1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE17-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 6.6.2017
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖHÖN
1 Opinnäytetöiden kehittäminen Luonnos Valtakunnallinen verkostohanke 2004-2006 9.6.2006 LAATUSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖHÖN Sisällys 1 Johdanto 2 AMK - opinnäytetyön laatusuositukset
LisätiedotJorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Olli Oamkilainen 1 Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hyvä kirjasto elävä alue, seminaari pienten kuntien kirjastoille Mikkeli
LisätiedotValmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö
Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen
Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotOpinnäytetöiden kehittäminen -verkostohanke
Opinnäytetöiden kehittäminen -verkostohanke 1.1.2004-31.12.2006 Ammattikorkeakoulut, Samok ry, OSAKO Hallinnoija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hankkeen päätösseminaari 28.9.2006, Oulu Maisa Toljamo
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotEeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja
Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen
LisätiedotTervetuloa Thesisopinnäytetyöseminaariin!
Tervetuloa Thesisopinnäytetyöseminaariin! Thesis-yhteyshenkilöt Thesis-arviointiraatien jäsenet Opinnäytetyön ohjaajat Opinnäytetyön kehittämisestä kiinnostuneet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden
LisätiedotLAMK LIIKUNNAN LAITOS Arto Tiihonen TUKETYÖ
LAMK LIIKUNNAN LAITOS Arto Tiihonen TUKETYÖ ARVIOINTI OPINNÄYTEPROSESSISSA Arvioidaan myös oppimista tuketyöprosessin aikana opinnäytetyön lisäksi Opiskelija kirjoittaa koko ajan oppimispäiväkirjaa, joka
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotYAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotOPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!
OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com
LisätiedotOsaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
LisätiedotLaadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma
Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Prosessi -produkti Opinnäyte prosessi p r o d u k t i aiheen valinta esitys Lopetus
LisätiedotOPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI
1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI LUONNOS 12.1.2007 Hankkeen nimi: Opinnäytetöiden kehittäminen Hankkeen toiminta-aika: 1.1.2004-31.12.2006 Hankkeen kuvaus Opinnäytetöiden kehittäminen
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotArvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet 7.2.2013 M.Lahdenkauppi Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle,
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotKuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Teemaryhmä 13: Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa Peda Forum päivät 17.8.2016 yliopettaja Jenni Koponen ja asiantuntija Tiina Kokko
LisätiedotOpen House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON
Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus
LisätiedotJyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma
No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotOpiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen
Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotThesis kilpailu
Thesis 2007 -kilpailu Osallistuminen ja toimintatavat Kaarina Närhi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu kaarina.narhi@oamk.fi Thesis - Tavoitteet lisätä AMK-tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotEeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke
Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011
LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotMaija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk
Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
LisätiedotTUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE
TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan
LisätiedotOsaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa
Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
LisätiedotNopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin
Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin WINNOVA, Länsirannikon Koulutus Oy SAMK, Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy 27.3.18 Pääsylippu SAMK:n sähköalan AMK opintoihin ilman pääsykoetta
LisätiedotKaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous
Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
LisätiedotOhjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096
Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku
LisätiedotTyön opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen
Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti Opintojen aikainen työssäkäynti on vakiintunutta, 50-60 % kaikista korkeakouluopiskelijoista (Tilastokeskuksen aineistot
Lisätiedot