Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Transkriptio

1 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

2 Yleistä ammattikorkeakouluista ja yliopistoista Ammattikorkeakoululaki /351: - Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. - Ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto. - Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. - Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Opetuksesta: - Ammattikorkeakoululla on opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetuksessa on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

3 Yliopistolaki 558/2009: - Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. - Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

4 Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003) Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman sekä harjoittelun laajuus opintopisteinä. Ammattikorkeakoulut päättävät itse koulutuksen sisällöstä ja opetussuunnitelmasta.

5 Ammatilliset erikoistumisopinnot ja muu täydennyskoulutus täydentävät amk-opintoja Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joiden laajuus on opintopistettä. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritetaan tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden. Valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen on sisältynyt vuosina annettuihin talousarvioesityksiin.

6 Oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset vuoden 2010 rahoituksessa: Päihde- ja mielenterveystyön oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 60op, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto Masennushoitaja 30 op, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

7 Terveysala ammattikorkeakouluissa Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto hoitotyön koulutusohjelma: sairaanhoitaja (AMK) 210/75op, terveydenhoitaja (AMK) 240/85op Hoitotyön koulutusohjelma 21 ammattikorkeakoulussa Työelämäyhteyksien kehittäminen: amk:den painopiste korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa - harjoittelun suunnitelmallisuuden kehittäminen - opettajien työelämäyhteyksien vahvistaminen - koulutuksen sisältöjen kehittäminen (alueen tarpeisiin) yhteistyössä työelämän kanssa

8 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Tutkintoasetuksessa säädetään alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista. Lääketieteellisellä, hammaslääketieteellisellä ja eläinlääketieteellisellä alalla lisensiaatin tutkinnot ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintoasetuksessa ei säädetä ammatillisista jatkotutkinnoista, vaan niistä säädetään erikseen erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnoista annetuissa valtioneuvoston asetuksissa. Tutkintoasetuksessa määritellään tavoitteet alemmalle ja ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Tavoitteet koskevat opinnoissa saatavia valmiuksia, oman alan seuraamis- ja kehittämisvalmiuksia sekä tieteellisen ajattelun ja taiteellisen työn edellyttämiä valmiuksia, työelämän kehittämis- ja asiantuntijavalmiuksia sekä viestinnällisiä valmiuksia.

9 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma luonnos Elinikäistä oppimista ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista edistetään Elinikäinen oppiminen tarkoittaa oppimista kaiken ikäisenä ja kaikilla elämänalueilla. Elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumiseksi on tärkeää, että tiedot ja taidot saadaan näkyväksi ja osaamiselle annetaan täysi arvo riippumatta siitä, missä, milloin ja miten osaaminen on hankittu. Eri tavoin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen lisää onnistuessaan koulutus- ja tutkintojärjestelmän toimivuutta sekä yksilön motivaatiota ja etenemistä koulutuksessa ja työelämässä.

10 Koulutuslainsäädäntö antaa jo mahdollisuudet koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Käytännöt ja toiminnan vaikutukset kuitenkin vaihtelevat. Osaamisen arviointi koetaan usein vaikeaksi ja työlääksi tai tunnustamisella ei ole vaikutusta opiskelijan opintoihin. Lainsäädännöllä, ohjauksella ja rahoituksella edistetään koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista

11 Kesu Korkeakoulujen aikuiskoulutus Korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehitetään muodostamalla laajoja osaamiskokonaisuuksia mm. nykyisten erikoistumiskoulutusten ja -opintojen pohjalta. Nämä kokonaisuudet voivat sisältää myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Luodaan näille osaamiskokonaisuuksille yksittäisten koulutusten tunnustamiseen liittyvä laadunvarmistusjärjestelmä. Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden.

12 Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena ja/tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta. Selkiytetään korkeakoulujen aikuiskoulutuksen maksuperusteita.

13 Ammattikorkeakoulujen yhteistyö tapahtuu Arenen kautta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostolla Arenella on asiakohdittain valiokuntia tai työryhmiä Näiden lisäksi Arenella on Koulutusalakohtaiset kehittämisryhmät Koulutusalakohtaisten kehittämisryhmien tehtävänä on seurata oman koulutusalansa työelämän ja koulutuksen kehittymistä sekä osallistua aktiivisesti oman alansa koulutusohjelma-/ tutkintorakenteen kehittämiseen sekä tehdä hallitukselle esityksiä alansa koulutuksen sekä koulutusrakenteen kehittämisestä. 5. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: rehtori Seppo Pynnä - Terveysalan jaosto: toimialajohtaja Eeva-Liisa Moisio (SAMK) - Sosiaalialan jaosto: koulutuspäällikkö Jari Helminen (DIAK) - Liikunta-alan jaosto: johtaja Matti Kauppinen (HAAGA-HELIA) - > Terveysalan jaoston työvaliokunta tapaa säännöllisesti. Koko jaosto, sis. kaikki alan ammattikorkeakoulujen koulutusjohtajat, tapaa muutaman kerran vuodessa.

14 Vaikuttaminen STM OKM Arene Arenen terveysalan jaosto Ammattikorkeakoulut STM:n terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta Arenen terveysalan jaosto Ammattikorkeakoulut Terveyspalvelujärjestelmä