ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/168/ /2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero Projektikoodi S10662 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 4 : Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Risto Kuutti Sähköpostiosoite risto.kuutti@suupohja.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Sanna Uusitalo Sähköpostiosoite sanna.uusitalo@suupohja.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA Se lähtökohta missä alueella on kotouttamistoimien suhteen lähdetty on nolla. Alueella ei ole samanlaista historiaa maahanmuuttaja-asioissa kuin isommilla paikkakunnilla Suomessa joissa maahanmuuttajatyö pohjaa humanitäärisin syin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamiseen. Suupohjassa maahanmuuttajahistoria on lyhyt ja määrät vielä toistaiseksi pieniä. Projektin lähtökohta perustuu ennakointiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Mittavan työryhmän tuloksena syntynyt alueellinen maahanmuuttostrategia valmistui vuonna 2008 ennen hankkeen alkua, ja hankkeen tarve pohjaa juurikin maahanmuuttostrategiaan. Huoli osaavan työvoiman ja työperäisten maahanmuuttajien kotouttamisen suhteen nousi erityisesti työnantajien keskuudesta. Hanketta kirjoitettaessa talouden lamaan ei osattu varautua ja määrälliset tavoitteet ovat tämän vuoksi paljon toteutunutta korkeammat. TAVOITTEET - Työperäisen maahanmuuton edistäminen. Projektissa ei kuitenkaan ole suoraan rekrytoitu työvoimaa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/9

2 - EU:n ulkopuolelta tulevien työperäisten maahanmuuttajien kotouttamisen mallintaminen. - Alueellisesti tavoitteena 'kotouttamisjoukko' - tässä onnistuttu. Kohderyhmän maahanmuuttaja-asiakkaita kannustetaan itsenäisyyteen ja oma-aloitteellisuuteen, mutta kuitenkin hankkeen kautta tulee taustatuki. - Työperäisten maahanmuuttajien sitouttaminen alueelle ja näköalattomuuden estäminen. Onnistuttu siinä että hankkeen keskeyttäneitä maahanmuuttaja-asiakkaita vähemmän. Organisoidun kotouttamispalvelun kautta sitoutetaan työperäiset maahanmuuttajat pitkäkestoiseksi työvoimaksi alueelle. Estetään valuma suurimpiin kaupunkeihin Suomessa / EU:ssa. - Maahanmuutto-asioiden 'kontrolli'. Harmaan talouden estäminen, maahanmuuttajien tasa-arvoisuus työelämässä ja yhteiskunnassa. Väärinkäytösten kitkentä. - Suvaitsevaisuuden lisääminen alueellisesti. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ - Työperäiset maahanmuuttajat. Projekti profiloitunut erityisesti Vietnamista 2008 rekrytoituihin työntekijöihin, mutta projektin asiakaskunta kuitenkin huomattavasti laajempi. - Työnantajat, joilla maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. - Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työyhteisöt - Alueen muut toimijat On huomattavaa, että lamastakin huolimatta hanke on saanut jatkuvasti uusia asiakkaita niin maahanmuuttajista kuin työnantajistakin. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ PROJEKTIN TOTEUTUS: - Ohjaus ja neuvontatyö. On ollut ehdottoman tärkeää että hanke on kestänyt näin kauan sillä toiminnan mallintamisessa ei lyhyempi aika olisi riittänyt. Ennakointi avainasemassa. - Hankkeen aikana on kerätty paljon tietoa koskien sitä, mitä juuri tällä alueella kotouttamisen suhteen tarvitaan; mitkä ovat maahanmuuttajien tai työnantajien tarpeet? Suupohjassa työskentelevät maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat muuttaneet alueelle lukuisista erilaisista syistä, ja heidän taustansa ovat usein hyvin erilaisia toisistaan. Mielenkiintoinen kysymys on lähinnä se, mikä saa nämä ihmiset myös pysymään alueella. Mikä on työperäiselle maahanmuuttajalle se hyvä, mikä juuri hänet saa jäämään? Kysymyksiin on hankkeen aikana pyritty löytämään vastauksia. Tietoa on kerätty kyselyiden ja haastatteluiden kautta, mutta tietoa on saatu parhaiten usein henkilökohtaisten keskustelujen kautta. Henkilökohtaisen neuvonnan kautta on selvitetty esimerkiksi onko ihminen koulutustaan tai osaamistaan vastaavassa työssä, onko hänellä työntekijänä ymmärrys omista oikeuksistaan työpaikalla ja toisaalta onko hän ymmärtänyt omat velvollisuutensa ja sen, mitä häneltä työntekijänä odotetaan. Tärkeää on myös se, miten työperäisen maahanmuuttajan perhetilanne otettu huomioon, tai onko hän tietoinen esimerkiksi mahdollisuuksistaan saada lapsilisää lapsilleen kotimaahan tai ylipäätään mahdollisuudesta tuoda perheensä asumaan Suomeen. Kun maahanmuuttajien tarpeisiin pystytään vastaamaan, häntä ja hänen työtään arvostetaan ja hänen roolinsa yhteiskunnassa ei ole vain 'maahanmuuttaja', on jo päästy eteenpäin Suomeen kotoutumisen ja alueelle sitoutumisen suhteen. Työnantajien tarpeiden suhteen on hankkeessa kartoitettu paitsi sitä, miten työnantajat yleisesti näkevät EURA JÄRJESTELMÄ 2/9

3 työperäisen maahanmuuton mahdollisuuden yhtenä työvoiman saatavuuden takaajana, mutta myös tarkempia maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin liittyviä kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, selviytyykö työnantaja itse työlupahakemusten ym täyttämisessä, tai onko hän ylipäätään tietoinen EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupakäytännöistä? Tai tarvitseeko työnantaja tukea monimuotoisen työyhteisön ohjaamisessa, entä miten mahdollisiin ongelmatilanteisiin on varauduttu? Hankkeessa on kartoitettu ja pohdittu sitä, mitkä ovat alueen kotouttamistyön suhteen heikkouksia ja toisaalta mitkä ovat vahvuuksia. Aina esiin nouseva suuri heikkous on maahanmuuttajille suunnatun kielikoulutuksen vähäiset mahdollisuudet. Työn perässä maahan tulleet eivät ole oikeutettuja kielikoulutukseen, ja jos intensiivisiä kielikursseja (muu kuin kansalaisopisto) järjestetään, on ongelmana maksajan löytyminen. Toisaalta pitkien välimatkojen takia jo pelkästään pätevän kielenopettajan saaminen alueelle tuo omat haasteensa. Kielen oppiminen on kuitenkin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä sekä maahanmuuttajien että heidän työnantajiensa listassa. Pitkien välimatkojen takia myös esimerkiksi tulkkien saaminen alueelle hankaloituu. Tietämättömyys ja toimintamallien puuttuminen maahanmuuttotyöstä on alueella heikkous, mikä saattaa heijastua asiakastyössä esimerkiksi negatiivisena käyttäytymisenä maahanmuuttajia kohtaan tai suoranaisesti väärän tiedon antamisena. Toisaalta alueen kotouttamistyön vahvuutena voidaan nähdä toimijaverkoston yhteistyö ja ymmärrys työperäisen maahanmuuton mahdollisuudesta, yhteinen tulevaisuuden visio sekä halu tehdä ja kehittyä maahanmuuttoasioissa. Paikallisten ihmisten ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työkavereiden ajatuksissa tapahtunut myönteinen muutos maahanmuuttajia ja työperäistä maahanmuuttoa kohtaan on tästä yhteisestä kehittämistyöstä saatu yksi kiitos. Hankkeen aikana on kuunneltu asiakkaita ja mallinnettu toimintaa sen pohjalta, pitäen mielessä että hankkeen todellisia asiakkaita ovat osallistujakunnat joille on tarkoitus luoda toimintamallia maahanmuuttajien kotouttamisen suhteen. - Maahanmuuttajien neuvonnan suhteen kokeiltu erilaisia toimintamalleja. Hankkeessa koottiin aluksi Vietnaminkielinen opas alueelle muuttaville työperäisille maahanmuuttajille. Opas koettiin erittäin hyödylliseksi, mutta se kattoi vain perustietoja. Hankkeessa koottiin opinnäytetyönä myös laajempi maahanmuuttajille suunnattu opas. Opas koettiin asiakkaiden keskuudessa hyödylliseksi, kun se oli käännetty omalle kielelle. Asiakkaat käyttivät opasta taustatiedon etsimisessä. Asiakkaita myös kannustettiin etsimään tietoa netistä (esim. Infopankki), mutta pian todettiin, että tiedonhankintaa rajoittivat usein rajalliset tietokoneenkäyttömahdollisuudet sekä tietenkin se, että tietoa ei ole omalla kielellä. Toisaalta, jos www-tieto oli pelkästään esimerkiksi Vietnamin kielellä, ei ollut varmuutta sen paikkansapitävyydestä. Ongelmien ja kysymysten kanssa käännyttiin kuitenkin lähes poikkeuksetta hankkeen puoleen - asiakkaat kaipasivat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Maahanmuuttajaneuvojat eivät hankkeessa useinkaan selviytyneet neuvontatyöstä yksin, vaan mukaan tarvittiin lähes poikkeuksetta myös suomalainen neuvoja. Tähän oli useita syitä: maahanmuuttajataustaiset neuvojat eivät olleet asuneet aikaisemmin paikkakunnalla eikä heillä ollut paikkakuntatietämystä. Heidän suomenkielentaitonsa ei ollut riittävä hoitamaan asiakkaiden asioita eteenpäin (esim tiedustelut puhelimessa EURA JÄRJESTELMÄ 3/9

4 asiakkaan asioita koskien). Myös maahanmuuttajaneuvojan sukupuolella, iällä, kulttuuritaustalla ja statuksella oli merkitystä siihen, otettiinko tieto vastaan tai miten siihen suhtauduttiin. Hankkeessa jouduttiin pohtimaan paljon näiden asioiden merkitystä ja vaikutusta neuvontatyöhön. Hankkeessa koottiin maahanmuuttajataustaisten neuvojien työn tueksi neuvontakansio Suupohjan alueesta (palvelut ym), mutta se koettiin sekavaksi ja käyttö ei ollut merkittävää. Hankkeessa annettiin asiakkaille henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta, mutta myös ryhmäneuvontaa järjestämällä esimerkiksi info-iltoja erilaisista aihealueista. Vaikka info-tilaisuuksista saatiin hyvää palautetta asiakkailta, ei niissä ollut mahdollisuutta / kenties rohkeutta kysyä omista asioista, lisäkysymysten kanssa lähestyttiin neuvojia yleensä vasta jälkeenpäin. Työnantajille suunnattu neuvonta oli puhelinneuvontaa tai työpaikalla tapahtuvaa neuvontaa. Info-iltoja tai ryhmäneuvontaa ei koettu kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, sillä neuvonta oli yleensä tapauskohtaista ja spesifiä. Hankkeessa oli vahva henkilökohtaistaminen neuvonnan ja ohjauksen suhteen. Tällä tavalla pystyttiin vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeisiin ja selvittämään tilanteen kokonaiskuva ja sen ratkaisumalli. Neuvonnan ja ohjauksen suhteen parhaana mallina koettiin henkilökohtainen neuvonta parityöskentelynä niin, että mukana on suomalainen neuvoja ja maahanmuuttaja-avustaja paitsi kielen, myös kulttuurin tulkkina. Näin asioita voitiin 'tulkata' myös suomalaiselle työntekijälle sen suhteen, miten maahanmuuttajaasiakas asian kokee omaa kulttuuritaustaansa vasten. - Työperäinen maahanmuutto Maahanmuuttajatyö ja työperäinen maahanmuutto ovat pitkäkestoista työtä, jossa alueella on nyt lähdetty eteenpäin. PROJEKTIN TYÖNTEKIJÄT: Projektipäällikkö, maahanmuuttokoordinaattori Sanna Uusitalo (äitiysvapaa ) Projektipäällikön sijainen Maarit Ojala ), osa-aikainen. Maahanmuuttaja-avustajat: Thanh Huynh, Trung Tran, Thuan Do. Palkalliset harjoittelijat: Minna Niemi, Emilia Granholm. Avustamassa: Duc Nguyen, Carmen Paqui. Harjoittelijoita TE-toimiston ja oppilaitosten kautta. Projektille myönnetty jatko-aika YHTEISTYÖ: Laaja alueellinen yhteistyöverkosto; mm. varhaiskasvatus, koulutoimi, oppilaitokset, kansanopistot ja kansalaisopistot, Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelut, yksityiset palveluntarjoajat, TE-toimisto, KELA, Poliisi (Kauhajoki, mutta erityisesti myös ulkomaalaisasioista vastaava yksikkö Seinäjoella), Maahanmuuttovirasto, suurlähetystöt, paikalliset vuokrafirmat, oikeusaputoimisto, aikuiskoulutustoimi, paikallislehdistö, seurakunta. EURA JÄRJESTELMÄ 4/9

5 Yhteistyö valtakunnan tasolla: MATTO maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne ja muut TL4- toimintalinjan työperäisen maahanmuuton parissa työskentelevät hankkeet Suomessa (esim. Immigratum-hanke Mänttä-Vilppulassa, Työhön Satakuntaan - hanke). Ahkerasti oltu kehittämässä työperäisen maahanmuuton rakenteita, kuultu muiden hyviä käytäntöjä ja vastoinkäymisten kohtaamisten toimintamalleja, jaettu omia toimintamalleja muille. Hanke on osallistunut myös ALPO-tukirakenteen joihinkin tilaisuuksiin (neuvontaan liittyen) sekä muihin maahanmuuttajatyöhön liittyviin seminareihin ja työryhmiin. ASIAKKAAT Houkuttelu toimintaan vaikeaa. Ilmoitus ei tavoita, henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus pääroolissa. Erilaisten tapahtumien ja yhteistoiminnan kautta saatu asiakkaat kiitettävästi mukaan toimintaan. Tilaisuudet olleet avoimia kaikille ja on saatu mukaan myös suomalaisia työkavereita. Sosiaalisen verkoston luominen hankalaa. Kuitenkin onnistuttu siinä hienosti että eri kulttuuritaustoista ihmiset toimineet hienosti yhdessä. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys on hankkeen toiminnassa normi, ei mikään erityinen lisä. Asiakasmäärät: Hankkeessa ohjaus ja neuvontapalveluiden kautta asiakkaita ollut yhteensä 75, joista suurin osa (48) miehiä. Lyhytkestoisissa toimenpiteissä yli 150 asiakasta. Projektin keskeyttäneitä paikkakunnalta muuton vuoksi (Suomen sisällä) muutama, työn loppumisen ja maastamuuton vuoksi Jos työperäinen maahanmuuttaja on tullut Suomeen EU:sta, on hän irtisanoutumisen / lomautuksen kohdattua usein jäänyt Suomeen ja esim. työvoimapoliittisen kielikoulutuksen jälkeen työllistynyt uudelleen. EU:n ulkopuolelta tulleiden kohdalla samassa tapauksessa on jouduttu lähes poikkeuksetta lähtemään takaisin kotimaahan (työluvalle ei perusteita) tai jossain tapauksessa siirrytty opiskelemaan (opiskelijan oleskelulupa). Naisten kohdalla työllistyminen heikompaa kuin miesten kohdalla, ja vaihtoehtoja työllistymisen suhteen vähemmän (esim. kielitaitovaatimukset korkeammat). Hanke on osaltaan tehnyt maahanmuuttajataustaisen työntekijän palkkaamisen työntekijälle helpommaksi neuvomalla ja opastamalla työnantajaa (mahdollisesti myös työyhteisöä) sekä olemalla mukana työntekijän perehdyttämisessä. Työnantajilta on tästä saatu positiivista palautetta. PALAUTE Ylipäätään hankkeeseen osallistuneilta maahanmuuttajilta ja työnantajilta on saatu positiivista palautetta. Maahanmuuttajat ovat kokeneet tärkeäksi sen, että he ovat saaneet luottamuksellista palvelua, he ovat voineet luottaa saamaansa ohjaukseen ja tietoon, ja että heidän kysymyksiään ja asioitaan on pidetty tärkeänä. Tällä on ollut vaikutusta myös siihen, että hankkeen asiakkaat ovat hankeaikana 'itsenäistyneet' niin, että he haluavat ja osaavat itse hoitaa omia asioitaan ja ymmärtävät miten järjestelmä Suomessa toimii. Etenkin EU:n ulkopuolelta tulleille työntekijöille tämä on erityinen edistysaskel. Hankkeen asiakkaat pystyvät jatkossa ohjaamaan muita alueelle tulevia maahanmuuttajia sen kokemuksen pohjalta, mikä heille on annettu. EURA JÄRJESTELMÄ 5/9

6 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN MAAHANMUUTTAJILLE SUUNNATTU TIEDOTTAMINEN Maahanmuuttajille suunnattu tiedottaminen on haasteellista, sillä esim. lehti-ilmoitus ei tavoita. Käytössä on ollut suora yhteydenotto - kirjeet, puhelut, tekstiviestit. Projektilla oli oma www-sivu, mutta se jäi vähälle käytölle sillä päivittäminen oli vaikeaa ym. Toisaalta myös asiakkaat eivät osanneet hyödyntää sivua toivotulla tavalla. Nettisivua toimivammaksi on todettu sosiaalinen media ja erityisesti facebook, josta 'Kansainvälisyyskeskus INKA' löytyy. Hankkeella on ollut oma logo, mutta tämän logon ohella on käytetty yhdistettynä Kansainvälisyyskeskus INKAn logoa. Maahanmuuttaja-asiakkaille hanke on tullut tutuksi INKAna, toimitilan mukaan (toki he ovat tietoisia että taustalla on ESR-rahoitteinen hanke). Paikallisesti hanke on toiminut tiedotuksen solmukohtana paitsi maahanmuuttajille ja työnantajille, myös alueen muille toimijoille. Hankkeeseen on kerätty pääomaksi kattava tietotaito, ja eri toimijat ovat erittäin kiitettävästi osanneet ottaa yhteyttä. Näin oikeaa tietoa on välitetty eteenpäin. JULKISUUS: Hanke on saanut erittäin paljon julkisuutta. Hankkeelle on laadittu tiedotussuunnitelma. On selvää, että taloudellisen tilanteen ollessa huono ei työperäinen maahanmuutto ole aiheena kovinkaan mediaseksikäs. Tästäkin huolimatta hanke on onnistunut positiivisessa tiedottamisessa. Aihe on kuitenkin usein melko monimutkainen ja esim. käsitteet hankalia. Tiedottamisen suhteen keskeisessä asemassa onkin ollut artikkelien oikolukeminen, näin ollaan vältetty asiavirheet. Hanketta koskevista lehtiartikkeleista osa on koottu hankkeen nettisivulle (SEK -> hankkeet). Sivulta löytyy myös hanketta koskettavat raportit. Hanke on ollut niin paljon mielenkiinnon kohteena (gradu-työt ja opinnäytetyöt, eri tahojen tutkimukset, haastattelut ja raportit) että useasta yhteityöpyynnöstä ollaan jo jouduttu kieltäytymään. Hanke on näkynyt televisiossa, niin Suomessa (esim. MOT-ohjelma, ja YLEn aamutv) kuin Vietnamissakin. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite EURA JÄRJESTELMÄ 6/9

7 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET ONGELMAT: - lama toi ennalta-arvaamattomia ongelmia hankkeen toimintaan. - Ongelmana hankkeen maksatukset - erityisesti niiden todella pitkät käsittelyajat. - Yksityisen rahan kerryttäminen ollut erittäin haasteellista. RAPORTOINTI: - Seurantaraportissa hanketta koskevat työtunnit - neuvonta ja ohjaus hankala laskea. - Seurantaraporteista ei tule ilmi se ruohonjuuritason työ tai se 'näkymätön työ' jota hanke on tehnyt. Rahoittajan kanssa yhteistyö on ollut hyvää mutta ehkä olisi toivonut että rahoittaja olisi vielä lähemmin tutustunut siihen jokapäiväiseen työhön jota hankkeessa tehdään, näin oltaisiin vältytty esimerkikisi maksatuspäätöksissä hylättyjen kulujen uudelleenarvioinnista ym. SUOSITUKSET: Suosituksia paljon käytännön toiminnasta maahanmuuttajien kotouttamisen suhteen sekä käytännöistä erityisesti EU:n ulkopuolelta rekrytoitaessa. - Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken ja hankkeen hallinnoijan sekä kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja sen tavoitteisiin kaiken perustana - Projektissa on varaa kokeilla erilaisia malleja ja niiden toimivuutta. Tarvitaan rohkeutta! Vastoinkäymisiä kohdatessa tulisi ne nähdä potentiaalisina opetuksina - vastoinkäymisistä opitaan uutta. - Uusia ideoita kohtaan pitää pysyä avoimena, mutta kuitenkin tulee muistaa alueellisuuden ymmärtäminen. Mikä toimii Espoossa ei välttämättä toimi Isojoella. Aluellisten vahvuuksien hyödyntäminen on erityisen tärkeää myös toiminnan vakiinnuttamisen kannalta. - Avoin toiminta ja tiedottaminen 8. PROJEKTIN TULOKSET - Kerätty www-sivulle lehtiartikkeleita ja toimintaa. - Kotouttamismalli, tieto-taito - Kotouttamisjoukko - Monikultturismyönteisen ilmapiirin syntyminen Suupohjassa. Suvaitsevaisuutta on vaikea mitata, mutta yleisen mielipidemittauksen mukaan voidaan todeta että suvaitsevaisuus ja avoimuus alueella on nousussa. Asennemuutos asukkaiden keskuudessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Alueelle sopivaa kotouttamista. Mitään maahanmuuttajiin liittyvää neuvontaa ei ole alueella ollenkaan aikaisemmin ollut. EU:n ulkopuolelta saapuvien työperäisten maahanmuuttajien kotouttaminen. EURA JÄRJESTELMÄ 7/9

8 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvovaikutukset. Voimistettu myös naisten asemaa tuomalla esille maahanmuuttajanaisiin kohdistuvia ongelmia. Valitettavasti tämän hankkeen avulla ei olla niihin onnistuttu löytämään valmiita ratkaisuja. Ohjauksen ja neuvonnan kautta tasa-arvoasioista tiedottaminen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT - Suupohjan alueelle soveltuva malli maahanmuuttajien kotouttamisen suhteen. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Kotouttamismallia halutaan vielä täydentää niiden asioiden taklaamisella mihin tällä hankkeella ei olla saatu tuloksia - perheiden kotouttamiseen keskittyminen. Kunnat ovat positiivisesti mukana hankkeen toimintaan sitoutumisessa ja ovat ymmärtäneet kotouttamistyön tärkeyden. Tavoitteena on, että jatkohankkeen jäädään saadaan kuntien vastuulle siirrettyä valmiiksi kehitelty Suupohjan kotouttamismalli. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 80 % ,08 79 % Kuntien rahoitus ,00 19 % ,25 20 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 2 689,00 1 % 2 686,10 1 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin tavoitteena on ollut työperäisen maahanmuuton edistäminen. Projektissa on pyritty työperäisten maahanmuuttajien sitouttamiseen alueelle ja erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien työperäisten maahanmuuttajien kotouttamisen mallintamiseen. Asiakkaana on ollut paitsi maahanmuuttajia, myös työnantajia sekä työyhteisön jäseniä. Projekti on saanut runsaasti julkisuutta ja se on profiloitunut pitkälti Vietnamista tulleiden työntekijöiden ympärille, vaikkakin hankkeen asiakaskunta on ollut paljon laajempi. Projektisuunnitelmaan kirjoitettuja osallistujamääriä ei ole saavutettu, koska hanketta kirjoitettaessa ei talouden lamaan ja sen vaikutuksiin työperäiseenmaahanmuuttoon alueella osattu varautua. Kuitenkin projektin tarjoamat palvelut, erityisesti neuvonta ja ohjaus, ovat löytäneet paikkansa hyvin ja palveluita on käytetty paljon. Neuvonnan suhteen on myös kokeiltu erilaisia toimintamalleja, joista henkilökohtainen ohjaus ja parityöskentely on koettu alueella toimivimmaksi ratkaisuksi. Työperäisten maahanmuuttajien kotouttamisessa on pyritty kokonaisvaltaiseen kotouttamiseen, mutta perheiden kotouttaminen (erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien suhteen) on todettu haasteelliseksi. Ylipäätään on työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät kotouttamistyön kompastuskivet kohdattu, niistä on opittu ja niihin on onnistuttu löytämään EURA JÄRJESTELMÄ 8/9

9 ratkaisuja. Projekti on onnistunut luomaan vankan kotouttamisjoukon alueelle. Alueella suvaitsevaisuus on lisääntynyt ja kansainvälisyydestä on tullut 'normi'.kotouttamistyön merkitys on todettu tärkeäksi erityisesti työnantajien ja kuntien taholta, ja hankkeen toimintaan on sitouduttu aktiivisesti. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Kauhajoen kaupunginarkisto/kauhajoen kaupungintalo, Hallintoaukio, KAUHAJOKI Päiväys ja allekirjoitus Sakari Varala Elinkeinojohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 9/9