Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi. Sosiaalisen yrityksen toiminta ja mahdollisuudet sosiaalipalvelujen tuottajana Posivire Oy

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Sosiaalisen yrityksen toiminta ja mahdollisuudet sosiaalipalvelujen tuottajana Posivire Oy Sara Isoaho, Mona Magi, Hanna Mustonen, Jaana Salojensaari, Marjut Valkama, Sosiaalialan koulutusohjelma Raportti G0030 Hyvinvoinnin tuottaminen Ossi Salin Tammikuu 2012

2 Sisällys 1 Johdanto Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset yritykset SYFO Oy Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomen ulkopuolella Sosiaaliset yritykset Suomessa Sosiaalisen yrityksen kriteerit Sosiaalisen yrityksen tuet Sosiaalisten yritysten määrä ja työntekijät Posivire Oy Sosiaalisten yritysten mahdollisuudet... 7 Lähteet... 10

3 1 1 Johdanto Tässä raportissa käsittelemme sosiaalista yrittäjyyttä luoden lyhyen katsauksen sen nykytilasta Suomessa. Kerromme sosiaalisen yrityksen kriteereistä, sen saamista julkisista tuista ja yritysten määrästä. Sivuamme hieman myös yhteiskunnallista yrittäjyyttä muutoinkin kuin tekemällä eron näiden kahden uuden yrittäjyyden muodon välille. Oman osansa raportista saa maailman ensimmäisenä sertifioituna sosiaalisena yrityksenä aloittanut Posivire Oy, johon pääsimme tutustumaan. Kirjoitimme myös kappaleen SYFO Oy:stä, joka on tällä hetkellä ainoa sosiaalisten yritysten edunvalvontataho Suomessa. Lopuksi kokoamme yhteen ajatuksia, joita eri lähteissä on esiintynyt sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tulevaisuudesta. 2 Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset yritykset Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijaisena tarkoituksena on jonkin yhteiskunnallisen tehtävän hoitaminen kannattavan liiketoiminnan avulla. Sosiaalinen yritys puolestaan on yksi yhteiskunnallisen yrityksen alalaji: sen yhteiskunnallinen tehtävä on työllistää vaikeasti työllistyviä. Yhteiskunnallisuus voi kuitenkin olla paljon muutakin, kuten hyvinvointipalveluiden tuottamista niille jotka eivät kykene maksamaan palveluistaan markkinahintaa, tai yrityksen voiton jakaminen johonkin yhteiskunnalliseen hyvään. (Yhteinen yritys 2011a.) Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden merkitystä ei vielä yleisesti tunnisteta, vaikka niitä arvioidaan olevan tuhansia. Muun muassa monia kotimaisia sosiaali- ja terveysalan yrityksiä, maaseudun ja paikallisyhteisöjen kehittämiseen liittyviä liiketoimintamalleja, taide- ja kulttuurialan liiketoimintaa harjoittavia tahoja sekä ympäristön kestävää kehitystä edistäviä yrityksiä voidaan pitää yhteiskunnallisina yrityksinä. (Yhteinen yritys 2011a.) Suomessa sosiaalisilla yrityksillä on oma lainsäädäntönsä ja sitä kautta tarkka määritelmänsä. Sen sijaan yhteiskunnallisilla yrityksillä ei ole ainakaan vielä omaa lainsäädäntöään. Joulukuussa 2011 julkaistiin kuitenkin uusi Yhteiskunnallinen yritys merkki, jonka myöntää Suomalaisen työn liitto. Merkkiä hakevista yrityksistä tehdään kokonaisarvio säännöissä kuvattujen kriteerien perusteella. Arviossa painotetaan kolmea ensisijaista kriteeriä, jotka ovat: yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen liiketoiminnassa rajoitettu voitonjako (suurin osa voitosta käytetään toiminnan kehittämiseen tai lahjoitetaan toiminta-ajatuksen mukaisesti) liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. (Suomalaisen työn liitto 2011.)

4 2 2.1 SYFO Oy SYFO Oy on sosiaalista yritystoimintaa edistävä yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa palveluita yrityksille, kolmannen sektorin toimijoille ja julkisyhteisöille (SYFO Oy 2012). Palveluihin kuuluu mm. organisaation itsearviointi, sosiaalinen tilinpito ja tilintarkastus sekä yhteiskuntavastuullisen yrityksen perustaminen ja kehittäminen. Osakeyhtiölaissa on sanottu olevan mahdollista asettaa yhtiölle voiton tuottamisesta poikkeava tarkoitus (Tuovinen, T. 2008, 77). Tämän perusteella SYFO:n voitonjakoa on voitu rajoittaa siten, että 50 % yrityksen voitoista sijoitetaan takaisin yleishyödyllisen liiketoiminnan kehittämiseen. Myös osingonjakoa on rajoitettu. SYFO:n toimitusjohtaja Jaana Merenmiehen mukaan Sosiaalisen yritystoiminnan forumissa on mukana kokeneita elinkeinoelämän, järjestötoiminnan, tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan toimijoita, jotka yhdessä toimimalla haluavat edistää sosiaalista ja laajemmin: yleishyödyllistä ja yhteiskuntavastuullista yritystoimintaa Suomessa. (Merenmies 2008, 81-82). 2.2 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomen ulkopuolella Vaikka Suomen lainsäädäntö ei vielä tunne yleishyödyllisen, rajoitetun voitonjaon osakeyhtiötä, on tämä yritysmuoto tuttu Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Briteissä on lokakuuhun 2007 mennessä rekisteröity noin 1300 CIC-yhtiötä (Community Interest Company). Yhtiöitä valvoo julkinen viranomainen (Regulator). (Tuovinen, T. 2008, 75). Ruotsissa uutta osakeyhtiömuotoa käytetään esimerkiksi yksityisessä terveydenhoidossa ja yksityisten lukioiden organisaatiomuotona. Yritystoimintana tuotetut hyvinvointipalvelut saavat Ruotsissa, toisin kuin Britanniassa, julkista rahoitusta. Uutta yhtiömuotoa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna (Tuovinen, T. 2008, 76-77). Euroopassa yhteiskunnallisten yritysten sektori on hyvin laaja ja moni-ilmeinen, eikä sille ole yhtä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Yhteistä ovat liiketoiminnan yhdistyminen vahvaan yhteiskunnalliseen missioon sekä voitonjaon rajoitukset. (Yhteinen yritys 2010.) Esimerkiksi kaikki itävaltalaisen yrittäjyyden apulaisprofessori Othmar Lehnerin perustaman sosiaalisen yrityksen ACRN:in (Academic Collaboration and Research Network) voitot menevät suoraan apurahoihin ja stipendeihin (Tuuliainen, Tiedonjyvä 4/2011). 3 Sosiaaliset yritykset Suomessa Käsite sosiaalinen yritys rantautui Suomeen maamme liityttyä EU:hun läpiviety Euroopan Sosiaalirahaston EQUAL-ohjelma sai uuden yritysmuodon varsinaisesti nopeaan kehitykseen. (Pöyhönen 2008, 69). Sosiaalinen yritys on liiketaloudellisin perustein toimiva elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty kaupparekisteriin ja Työministeriön ylläpitämään sosiaa-

5 3 listen yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten toiminta pohjautuu vuoden 2004 alussa voimaan tulleeseen lakiin sosiaalista yrityksistä (1351/2003), jota muutettiin hieman toukokuussa Sosiaalisten yritysten tavoitteena on voitontavoittelun lisäksi luoda uusia, pitkäaikaisia työpaikkoja vaikeasti työllistyville vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007; VATES-säätiö 2011.) Muualla maailmassa ei ole Suomen asettaman määritelmän kaltaista kriteeriä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä vaan sosiaaliset yritykset määritellään täysin bisnesmallin mukaisesti. Esimerkiksi intialainen silmälääkäriasema Aravind kattaa köyhille ilmaiset silmäleikkaukset maksukykyisten asiakkaiden maksuilla sekä optikkotuotteiden myynnillä ja säätiörahoituksella. (Tuuliainen, Tiedonjyvä 4/2011). Suomessakin sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa yritys lukuun ottamatta sen harjoittamaa työllistämistoimintaa ja siihen liittyviä erityisiä tukitoimia. Sosiaalinen yrittäjä kantaa liiketaloudellisen riskin ja voi jakaa voiton haluamallaan tavalla. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007; VATES-säätiö 2011.) Suomalaisessa sosiaalisessa yritystoiminnassa on kolme peruselementtiä, jotka tekevät yrityksestä nimenomaan sosiaalisen yrityksen. Sosiaalinen yritys harjoittaa liiketoimintaa, jossa työllistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Toiseksi liiketoimintaa toteutetaan tarjoamalla avoimilla markkinoilla yrityksen tuottamia tavaroita tai palveluita. Kolmanneksi vajaakuntoiset toimivat yrityksessä työntekijöinä työsuhteessa. Sosiaalinen yritys voi tarjota pitkäaikaistyöttömille tai vajaakuntoisille työnhakijoille pysyvän työpaikan tai väylän avoimille työmarkkinoille. (Yhteinen yritys hanke 2010.) 3.1 Sosiaalisen yrityksen kriteerit Sosiaalisen yrityksen nimeä voivat käyttää ainoastaan Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin merkityt yritykset. Rekisteröintiä haetaan työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella. (VATES-säätiö 2011.) Yritys merkitään rekisteriin, mikäli se täyttää seuraavat sosiaalisen yrityksen kriteerit: 1. Elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin. Sosiaalinen yritys voi olla muodoltaan osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö. 2. Tuottaa liiketaloudellisin perustein hyödykkeitä (palveluita tai tavaroita). 3. Työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä (vähintään yksi työntekijä). Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työ, tai edetä työssään ovat huomattavasti alentuneet. Hänen vammansa, sairautensa tai vajavuutensa on asianmukaisesti todettu. Vajaakuntoisen tulee tehdä sosiaalisessa yrityksessä vähintään puoliaikatyötä eli yli 50 % alan enimmäistyöajasta. Pitkäaikaistyötön puolestaan on työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhteensä vähintään 12 kuukautta. Hänen on tehtävä sosiaalisessa yrityksessä kokoaikatyötä eli yli 75 % alan enimmäistyöajasta.

6 4 4. Maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa heidän tuottavuudestaan riippumatta. (VATES-säätiö 2011; Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007.) Lisäksi edellytetään, että elinkeinonharjoittaja ei ole menetellyt liiketoiminnassaan olennaisesti lain tai hyvän liiketavan vastaisesti, eikä sillä ole maksamattomia veroja, sosiaaliturvatai muita maksuja valtiolle eikä maksamattomia eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuja (Finlex 2007). 3.2 Sosiaalisen yrityksen tuet Korvauksena työntekijöiden alentuneesta työkyvystä ja tuottavuudesta sosiaalisilla yrityksillä on mahdollisuus tiettyihin tukiin, kuten: palkkatukeen (tavallista pidemmäksi ajaksi tai tavallista korkeampana) työolosuhteiden järjestelytukeen, jonka avulla voidaan mahdollistaa vammaisen työntekijän työskentely tai palkata hänelle työvalmentaja työllisyyspoliittiseen avustukseen, jota myönnetään sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen korotettuun investointitukeen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2007.) Varsinaisiin liiketoimintakustannuksiin ja investointeihin ei myönnetä tukia. Julkisten tukien osuuden on oltava alle puolet sosiaalisen yrityksen liikevaihdosta. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2007; VATES-säätiö 2011.) 3.3 Sosiaalisten yritysten määrä ja työntekijät Työ- ja elinkeinoministeriö kartoitti syksyllä 2009 työntekijöiden määrää sosiaalisissa yrityksissä. Kyselyn perusteella arvioitiin, että joulukuussa 2009 sosiaalisia yrityksiä oli yhteensä 210 kappaletta. Näiden arvioitiin työllistävän yhteensä noin 1500 henkilöä, joista noin 500 on pitkäaikaistyöttömiä, 500 vajaakuntoisia ja parikymmentä vammaiseksi tilastoitua henkilöä. Tällä hetkellä sosiaalisten yritysten rekisteriin on merkitty 160 yritystä Suomessa, joten määrä on laskenut parin vuoden takaisesta. (VATES-säätiö 2011.) Sosiaalisia yrityksiä ei ole perustettu yhtä paljon, kuin lakia valmisteltaessa toivottiin. Lakia säädettäessä arvioitiin, että lain vaikutusten vakiinnuttua sosiaalisten yritysten palveluksessa olisi joitakin tuhansia työntekijöitä. Selvitysten mukaan työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. (Yhteinen yritys 2010.). Sosiaaliset yritykset toimivat hyvin monenlaisilla toimialoilla aina metalliteollisuudesta matkailupalveluihin ja atk-alaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajaksi Suomessa oli elokuussa

7 rekisteröity vain 12 sosiaalista yritystä, joista yhteiskunnallisten yritysten osuudesta sosiaalipalvelujen tuottajina ei löydy tarkkoja lukuja, mutta niiden määrä lienee marginaalinen. (Yhteinen yritys 2011b) Vertailun vuoksi Talentian mukaan Suomessa toimii sosiaalialan yritystä, jotka työllistävät henkilöä (Talentia 2011). Alla on taulukko, josta näkee sosiaalisten yritysten määrät Suomessa (2011). Sosiaalisten yritysten toimialat Suomessa ( ) Teollisuus: Metalli, puu, kivi, keramiikka, tekstiili 30 Kiinteistöhoito, kotipalvelut, siivous, pesulatoiminta 22 Vähittäiskauppa 17 Työllistäminen, työvoiman vuokraus, työvalmennus, koulutus 13 Sosiaali- ja terveyspalvelut 12 Matkailu, ravintolat, kahvilat 12 Ympäristönhuolto, materiaalinen kierrätys, kirpputorit 11 Raknetaminen ja korjaus 8 Atk-ala, konsultointi 8 Liikunta, kuntosalit 6 Maatalous, eläinten hoito/kasvatus 5 Muut palvelut, moniala, yleistoimiala 14 Yhteensä 158 (Lähde: Sosiaalinen yritys NYT. 2011) 4 PosiVire Oy PosiVireen hallitus kuvasi toimintakertomuksessaan yrityksen toimintaa seuraavasti: PosiVire Oy perustettiin noin kolme vuotta sitten. Se on Helsingin kaupungin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) ja kiinteistö Oy Kaapelitalon (KOy kaapelitalo) omistama. Se työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. PosiVire tukee heitä työmarkkinoille ja opiskelemaan siirtymisessä. Yritys tuottaa myös Helsingin kaupungille ja HUS:lle mm. vanhuspalveluita, vammaispalveluita ja asumisen tuen palveluita. (PosiVire 2010.) Yritys pyrkii edistämään tasa-arvoisuutta sekä yhteiskunnallista integraatiota. Yrityksen taloudellisia vaikutuksia ovat verotulojen lisääntyminen ja yhteiskunnan sosiaalimenojen vähentyminen. PosiVireen asiakkaasta eli työntekijä siirtyy verovarojen kuluttajasta verovarojen tuottajaksi. Yrityksen eettisenä toimintaperiaatteena on jokaisen henkilön ainutkertainen ja ehdoton ihmisarvo. PosiVire kehittää sosiaalisen yrityksen toimintamallia. (PosiVire 2010.) PosiVireen palveluja tilavat mm. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vanhuspalvelut, päihdehuollon palvelut ja vammaispalvelut, terveyskeskuksen kotihoito ja hammashoito sekä Kaapelitalo Oy. PosiVire kävi keskusteluja myös Palmian, HKL:n, Staran, opetusviraston, nuorisoasi-

8 6 ainkeskuksen, liikuntaviraston ja kaupunginkirjaston kanssa. Keväällä PosiVire sai ensimmäisen harjoittelijan Seesam työhönvalmennuskeskuksesta, kesällä työ ja elinkeinotoimistolta maahanmuuttajayksiköstä ja syksyllä peruskoulusta TET- harjoittelijan. Toukokuussa Inspecta OY myönsi PosiVire Oy:lle ISO (the International Organization for Standardization) sertifikaatin. PosiVire on ensimmäinen sertifioitu sosiaalinen yritys Euroopassa. (PosiVire 2010.) 2010 käynnistyi räätälöity oppisopimuskoulutus. Tämän koulutuksen pääpainona oli itsetunnon ja minäkuvan vahvistamisessa sekä voimaantumisessa. (PosiVire 2010.) Syksyllä Aalto-yliopisto teki PosiVire Oy:n vaikuttavuusselvityksen. Tutkimuksessa selvitettiin yrityksen taloudellista vaikuttavuutta, vaikutusta työntekijöiden elämänlaatuun ja työntekijöiden kokemuksia sosiaalisen yrityksen työntekijöistä ja palveluista. PosiVireen liikevaihto oli ,61 ja nousi vuonna ,63 euroon. Lisäksi yritys sai Helsinki-lisiä ja valtion palkkatukija. Tutkimuksessa haastateltiin 28 työntekijää eli noin 63 prosenttia posivireen työntekijöistä. Haastattelutyylinä oli teemahaastattelu. Siinä selvitettiin niin terveysvaikutuksia, taloudellisia vaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia kuin muutoksia työntekijöiden elämänlaatuun. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työntekijöiden omia kokemuksia PosiVire Oy:n toiminnasta. (PosiVire Oy: toimintakertomus 2010) Vaikuttavuustutkimuksen mukaan Posivire Oy:n liiketoiminta on kannattavaa. Yhteiskunnalle vaikutukset ovat myös kannattavia, mutta tältä osin tarvitaan vielä lisää seurantatutkimusta. Kannattavuus riippuu siis siitä, kuinka pitkäksi aikaa (kuinka moneksi vuodeksi) työntekijä työllistyy. Tulosten mukaan henkilöstö viihtyi ja olit tyytyväisiä työhön. Työ oli vastannut työntekijöiden odotuksia. Tuloksista ilmeni työn hyvä ilmapiiri sekä helppo lähestyminen esimiehiin. Työskentelyn positiivisina vaikutuksina kerrottiin pääsy takaisin säännölliseen työhön ja elämänrytmiin. Tätä kautta sillä oli myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja elämänhallintaan. Neljä vastanneista kertoi työn raskaudesta ja kaksi vastanneista pienestä palkasta suhteessa työn raskauteen. (Handelberg, J., Karjalainen, J., Kiuru, P. & Karhu, U. 2011) PosiVire Oy pyrkii toimimaan ekologisesti. Toimitilansa kalusteet ja tavarat koostuvat lahjoituksista tai kierrätystavaroista. Yritys pyrkii vähentämään turhaa sähkönkulutusta. Syntyneet jätteet lajitellaan ja poistettavat käyttökelpoiset tavarat kierrätetään. Yrityksen toimintaa pyritään saamaan paperittomaksi toiminnaksi. (PosiVire 2010.) PosiVireen työntekijät työskentelevät vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa ja asumisen tukipalveluissa sekä monissa muissa avustavissa tehtävissä.

9 7 5 Sosiaalisten yritysten mahdollisuudet Euroopan komissio toteutti marraskuussa 2011 aloitteen toimintasuunnitelmasta sosiaalisen yrittäjyyden tukemiseksi Euroopassa. Tavoitteena on pyrkiä Euroopassa täystyöllisyyteen ja siihen, että koko talous (työ, kulutus, säästöt, investoinnit) olisivat sosiaalisempia ja eettisesti kestävämpiä. Komissio on asettanut osuus- ja yhteisötalouden ja sosiaalisen innovoinnin tärkeälle sijalle Eurooppa 2020 strategiassaan. Yhteiskunnallisiin ongelmiin, erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen halutaan löytää uusia ratkaisuja. Yksi ratkaisu on sosiaaliset yritykset, jotka toimivat juuri näiden tavoitteiden eteen. (Yhteinen Yritys. 2012) Suomessakin yhteiskunnallista ja sosiaalista yrittäjyyttä on edistetty monien hankkeiden avulla. Vuonna 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Yhteinen yritys kehittämishankkeen, jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hanke kesti vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaalisten yritysten perustamiseen ja toimintaedellytyksiin liittyvistä seikoista sekä tehdä kehittämisehdotuksia. Hankkeen aikana internetiin avattiin sosiaalisen yrittäjyyden neuvontapalvelu, joka sijaitsee osoitteessa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011a.) Yhteiskunnallisen yrityksen mallia on kehitetty osana Yhteinen yritys hanketta. Ajatuksena on ollut, että sosiaalinen yritys voisi olla yhteiskunnallisen yritysmuodon tiennäyttäjä. Tällä hetkellä sosiaalinen yritys sellaisenaan ei vastaa täysin yhteiskunnallisen yrityksen ajatusmallia vaan sitä pitää kehittää edelleen. Hankkeen pohjalta syntyneitä toimenpide-ehdotuksia ovat yhteiskunnallisten yritysten lainsäädännön kehittäminen sekä kansallinen kehitysohjelma. Yhteiskunnallisen yrityksen mallia on ryhdytty kehittämään omana erillisenä hankkeenaan. Muun muassa Living lab -projekti (ESR) jatkaa siitä, mihin Yhteinen yritys -hanke jäi. (Yhteinen yritys 2011a.) Suomessa valtiovallan tavoitteena on edistää sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaa. On kokonaistaloudellisesti kannattavaa tukea yrityksiä, jotka työllistävät henkilöitä, jotka eivät muutoin pääsisi avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliset yritykset eivät säästä vain työttömyys- ja sosiaaliturvamenoja, vaan lisäävät myös verotuloja. Ne voivat tuottaa palveluja, hyvinvointia, työtä ja iloa monille kansalaisille. Kaikki nämä seikat, niin taloudelliset kuin sosiaalisetkin, tulisi ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa. THL:n mukaan sosiaalista näkökulmaa on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän. Nykyinen hallitusohjelma lupaa uudistaa hankintalakia siten, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät. Lisäksi työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat huomioitaisiin paremmin julkisissa hankinnoissa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.)

10 8 Yhteiskunnallisen yritysten toimintamallia valmistelleen YTYRI-työryhmän mukaan julkisten palvelujen tuottaminen soveltuu hyvin yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaan. Ne voivat täydentää ja monipuolistaa julkisen palvelutuotannon rakennetta esimerkiksi syrjäisillä alueilla, jossa tärkeitä palveluita ei pystytä kilpailutustenkaan avulla turvaamaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011b.)

11 9 LIITTEET LIITE 1 Syfo Oy:n osakasluettelo ( ) Arajärvi Pentti Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Espoon kaupunki Harjulan Setlementti ry Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Idekoop osuuskunta Jantunen Katariina Kaarinan Työttömät ry Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola Kirkon keskusrahasto Kostilainen Harri Kuurojen Palvelusäätiö Lubor Oy Marttila Sirpa Merenmies Jaana N. J. Ahlman Oy Nuorten Ystävät ry Nurmisilta Oy Pontela Risto Puumalainen Anne S. ja A. Bovalliuksen säätiö Sallinen Ritva S-Asunnot Oy Solledel Oy Suomen Kuntaliitto Suomen Setlementtiliitto r.y. Uudenmaan vammaispalvelusäätiö Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry YOI Medical Oy

12 10 Lähteet BIS Department fo Business Innovation & Skills. CIC register Luettu Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalinen yritys voimavarana työvälineitä perustamiseen, ohjaukseen ja neuvontaan CD. Finlex Laki sosiaalisista yrityksistä / Luettu Handelberg, J., Karjalainen, J., Kiuru, P. & Karhu, U Aalto Yliopisto: Posivire Oy Vaikuttavuustutkimus. Luettu: Merenmies, J. SYFO Oy Tukea sosiaalisen yritystoiminnan forumin tavoitteiden toteutumiseen. Teoksessa Pöyhönen, E. & Karhu, K. (toim.) Sosiaaliset yritykset ja hyvinvointipalvelut. Helsinki: Aksidenssi Oy, 3/2008, 81. PosiVire Oy Toimintakertomus Pöyhönen, E. Yhteisötalous ja sosiaalinen yritystoiminta näkökulmia eurooppalaisiin malleihin. Teoksessa Pöyhönen, E. & Karhu, K. (toim.) Sosiaaliset yritykset ja hyvinvointipalvelut. Helsinki: Aksidenssi Oy, 3/2008, 69. Suomalaisen työn liitto Yhteiskunnallinen yritys. Luettu SYFO Oy Luettu Tuovinen, T. Yleishyödylliset yritykset hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Pöyhönen, E. & Karhu, K. (toim.) Sosiaaliset yritykset ja hyvinvointipalvelut. Helsinki: Aksidenssi Oy, 3/2008, 81. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Julkisissa hankinnoissa sosiaalinen näkökulma tarjoaa paljon uusia työllistämismahdollisuuksia. Luettu Tuuliainen, Anna-Maija Ei ainoastaan rahan takia. Tiedonjyvä 4/ Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 13.

13 11 Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011a. Sosiaalisten yritysten kehittämishanke. Luettu Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011b. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Luettu VATES-säätiö Sosiaalinen yritys. Luettu Yhteinen Yritys Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset - Uuden talouden edelläkävijöitä? Luettu Yhteinen yritys 2011a. Yhteiskunnallisen yrityksen kehittäminen. Luettu Yhteinen Yritys. 2011b. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys NYT! Luettu Hämäläinen, Riitta-Maija Sosiaalinen yrittäjyys NYT Luettu: Yhteinen Yritys Toimintasuunnitelma sosiaalisen yrittäjyyden tukemiseksi Euroopassa Luettu: