Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Transkriptio

1 Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

2 SISÄLTÖ Artikkelin tarkoitus ja metodologia Yhteiskunnallinen yrittäminen ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut Miksi yhteiskunnalliset yritykset soveltuisivat tuottamaan palveluja maaseudulla? Millaisia haasteita yhteiskunnalliset yritykset kohtaavat maaseudulla? Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan vaikuttavuuden arviointi Yhteenveto ja johtopäätöksiä

3 ARTIKKELIN TARKOITUS JA METODOLOGIA Artikkelin tavoitteena on tarkastella yhteiskunnallisten yritysten toimivuutta palvelujen tuottamisen näkökulmasta maaseudulla. Yhtenä näkökulmana on yhteiskunnallisten yritysten rooli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottajina. Artikkelin perustana on tutkimus, jossa on käyty läpi sekä ulkomaista että suomalaista yhteiskunnalliseen yrittämiseen ja sgei-palveluihin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksessa on hyödynnetty Suomessa vuonna 2011 tehtyjä yhteiskunnallisen yrittämisen tapaustutkimuksia ja maaseudun paikallistason asiantuntijoiden haastatteluita.

4 YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄMINEN EU-maissa ei ole yhtä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Yhteiskunnallisille yrityksille on yhteistä se, että ne pyrkivät yhteiskunnallisten tai yhteisöllisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ne eivät pyri voiton maksimointiin vaan tavoitteensa saavuttamiseen, yhteiskunnallisen hyvän toteuttamiseen. Ne käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko omaa toimintaansa edelleen kehittäen tai muulla tavoin. Voittoa ei jaeta yrityksen omistajille tai jäsenille. Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen osoittaminen on tärkeää. (Birkhölzer 2009; Santos 2009; Pöyhönen et al. 2010; Laiho et al. 2011).

5 YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄMINEN Yhteiskunnallinen yrittäminen eroaa voittoa tavoittelevasta liiketoiminnasta keskeisten yhteiskunnallisten tavoitteidensa osalta. Vallalla olevat taloudelliset teoriat perustuvat käsitykseen itsekeskeisistä taloudellisista toimijoista kun taas yhteiskunnallisen yrittämisen perustana on käsitys yhteiskunnalliseen hyvään pyrkivistä toimijoista. Liiketaloudelliset strategisen johtamisen teoriat osoittavat yrityksille, miten ne saavuttavat kilpailuetua, mutta yhteiskunnallisen yrittämisen kohdalla on enemminkin kyse yhteistoiminnasta kuin kilpailusta. Yhteiskunnalliset yritykset etsivät kestäviä ratkaisuja taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

6 YLEISIIN TALOUDELLISIIN TARKOITUKSIIN LIITTYVÄT PALVELUT Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (services of general economic interest, sgei-palvelut) ovat palveluita, jotka katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeiksi, että niiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa, vaikka palveluntarjoajia ei olisi riittävästi markkinoilla. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, tietoliikennepalvelut, päivittäistavarakauppa, vesihuolto ja nuorisopalvelut. Viranomainen asettaa sgei-palvelun tuottajalle julkisen palvelun velvoitteen. Palvelun tuottava yritys tai järjestö tarjoaa tämän viranomaisten määrittelemän palvelun julkisista varoista suoritettua korvausta vastaan.

7 YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄMINEN JA YLEISIIN TALOUDELLISIIN TARKOITUKSIIN LIITTYVÄT PALVELUT Harvaan asuttujen alueiden paikallinen kehittäminen ja palvelujen tuottaminen on yksi yhteiskunnallisen yrittämisen päätoimiala EU-maissa. Yhteiskunnallisen yritykset voivat toimia mm. yhteistyökumppaneina kunnille kehittäen palvelujen tuottamisen malleja, joissa kunta, alueen yhdistykset ja yksityiset yritykset muodostavat yhteisen yrityksen esimerkiksi osuuskunnan tuottamaan sgei-palvelut. Koska yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, niiden toiminta on erityisen perusteltua niillä alueilla, mistä puuttuu palveluita ja mihin voittoa tavoittelevat yritykset eivät halua mennä, koska markkinat eivät toimi (Santos 2009).

8 MIKSI YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SOVELTUISIVAT TUOTTAMAAN PALVELUJA MAASEUDULLA? Yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen - maaseudulla ei ole kyse vain palvelujen tuottamisesta vaan koko alueen elinvoimaisuuden säilyttämisestä ja vahvistamisesta. Tämä merkitsee mm. ihmisten yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Pitkäjänteisyys - se, että yhteiskunnalliset yritykset investoivat voitostaan suurimman osan yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi, luo pitkäjänteisyyttä palvelujen tuottamiseen ja turvaa tällä tavoin pitkän aikavälin toiminnan alueella. Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosan kehittämishanke on oivallinen esimerkki kehittämistyöstä, jolla on saatu katkaistua Ykspihlajan kaupunginosan syrjäytyminen ja rapistuminen ja käännettyä kehitys kohti myönteistä suuntaa.

9 MIKSI YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SOVELTUISIVAT TUOTTAMAAN PALVELUJA MAASEUDULLA? jatkuu Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä strategisia kumppaneita julkiselle sektorille. Tähän on kaksi keskeistä perustelua. Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteet ovat yhtenevät julkisen sektorin tavoitteiden kanssa ja niiden toimintaa ei ohjaa voiton maksimointi omistajille vaan toimintaa ohjaa yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen alueelle. Tästä hyvänä esimerkkinä on Someron kaupunki, joka on ulkoistanut kaikki liikunta- ja kulttuuripalvelut paikallisten urheiluseurojen ja kulttuuriyhdistysten tuotettaviksi.

10 MIKSI YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SOVELTUISIVAT TUOTTAMAAN PALVELUJA MAASEUDULLA? jatkuu Yhteiskunnalliset yritykset edistävät paikallistaloutta monin tavoin. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi edistää palveluntuottajien verkostoitumista ja sitä kautta luoda tehokkuutta palvelujen tuottamiseen. Velkuan Kummeli on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnallinen yritys kykenee maaseudun harvaan asutulla alueella vahvistamaan paikallistaloutta, voimistamaan yhteisöllisyyden tunnetta paikallisten keskuudessa sekä edistämään myös muiden yrittäjien liiketoimintaa alueella.

11 MIKSI YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SOVELTUISIVAT TUOTTAMAAN PALVELUJA MAASEUDULLA? jatkuu Yhteiskunnallisilla yrityksillä on usein laajat sidosryhmät ja ne saattavat yhteen eri intressiryhmiä kuten asiakkaat, yhdistykset, säätiöt, yksityiset yritykset ja kunta. Yhteiskunnallisten yritysten toimintatapaa voidaan pitää luovana, voimia yhdistävänä ja yhteisöllisenä. Rautavaaran asukkaat ovat omatoimisesti ja innovatiivisesti tarttuneet toimeen kaukolämmön ja laajakaistayhteyksien toteuttamiseksi perustamalla Rautavaaran kaukolämpö- ja laajakaistaosuuskunnan. Osuuskuntamallin kautta on haluttu tuoda peruspalveluja kuntalaisille ja ylläpitää päätösvalta paikallisten asukkaiden hallussa.

12 MILLAISIA HAASTEITA YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET KOHTAAVAT MAASEUDULLA? Yksi suurimmista haasteista on se, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on vaikeasti hahmoteltava käsite sekä monille uusi toimintamalli, joka ei ole yleisesti tunnettu. Tällöin erityisesti uskottavuuden saavuttaminen on haastavaa. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat pieniä, muutaman ihmisen työllistäviä organisaatioita. Yrityksen pieni koko ja vähäiset resurssit luovat haasteita yritystoiminnan harjoittamiselle. Yhteiskunnallisilta yrityksiltä puuttuu usein myös yrittäjyysosaamista, jolloin on uhkana, että yritykset ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin.

13 MILLAISIA HAASTEITA YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET KOHTAAVAT MAASEUDULLA? Muita merkittäviä esille tulleita haasteita ovat puuttuva aloituspääoma, riittävän tulovirran synnyttäminen yritystoimintaan sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden neuvonnan puute. Pudasjärven Livon kyläyhdistyksen keskeinen haaste on rahoitus ja Vuoskosken kyläpalvelut loppuivat rahoituksen eväämiseen.

14 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN TOIMINNAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tutkimuksen haastatteluaineisto osoitti, että yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia pidetään erittäin tärkeänä, mutta mittaamismenetelmiä tunnetaan huonosti. Haastateltavat toivoivat erityisesti riittävän yksinkertaisten mittausmenetelmien kehittämistä. Sosiaalinen tilinpito on menetelmä, jonka moni haastatelluista tunsi, mutta menetelmä koettiin hyvin työlääksi ja sitoutumista vaativaksi. Mittaamisen haasteeksi koettiin myös se, että monet yhteiskunnallisista tuloksista eivät näy nopeasti.

15 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Maaseudun harvaan asutuilla alueilla ei useinkaan ole toimivia markkinoita. Palvelujen tuottamisen ohella on kyse maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisestä ja vahvistamista. Yhteiskunnallisessa yrittämisessä on monia tekijöitä, jotka puoltavat sen hyvää soveltuvuutta maaseudun palvelun tuottajaksi. Yhteiskunnallinen yrittäminen edellyttää riittävää määrää sitoutuneita toimijoita. Löytyykö heitä harvaan asutulla maaseudulla, jossa väestö vanhenee?

16 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ jatkuu Yhteiskunnallinen yrittäminen on monin tavoin haastavaa. Sen perusolemusta ja keskeistä tavoitetta, joka eroaa voittoa tavoittelevasta yritystoiminnasta, ei ymmärretä riittävästi. Yhteiskunnalllisen yrittämisen vahvistamiseksi tarvitaan mm. neuvontaa, koulutusta, rahoitusmallien luomista. Lisäksi tarvitaan yhteiskunnallisen yrittämisen kokonaisvaikutusten mittaamista ja näkyväksi tekemistä.