SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

Transkriptio

1 SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli, Yhteiskunnallinen yritystoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 2. TUTKIMUSKYSYMYKSET 3. KONTEKSTISTA 4. TEOREETTINEN VIITEKEHYS 5. AINEISTO JA MENETELMÄ 6. ALUSTAVIA HAVAINTOJA 7. RELEVANSSISTA

3 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Miten suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset sopivat joihinkin kansainvälisen empiirisen tutkimuksen luokitteluihin? Suomalainen yhteiskunnallisen yritystoiminnan malli on vähän tutkittu tunnettuus heikkoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimuksesta lisäarvoa kansainväliselle akateemiselle yhteisölle ja suomalainen malli mukaan vertailututkimuksiin. Tietoa myös päätöksenteon ja politiikkavalmistelun tueksi.

4 KONTEKSTISTA Suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteet ja syntypolut (toimintaympäristöanalyysia). Hyvinvointivaltiokehyksestä Sisämarkkinasäätelyn vaikutuksia Palvelutuotannon ulkoistamisesta Työvoimapolitiikan muutoksesta Kysynnän ja tarpeiden muutoksesta Yritystoiminnan monimuotoistumisesta

5 TUTKIMUSKYSYMYKSET I. Miten suomalaisia yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan luokitella ja analysoida? II. III. Missä vaiheessa suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaa niiden yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät? Löytyykö suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä erityispiirteitä, jotka altistavat ne taloudellisen kannattavuuden ja yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamisen välisille jännitteille?

6 TEOREETTINEN VIITEKEHYS (1) Tarkastelemme miten monimuotoinen tai keskittynyt suomalainen yhteiskunnallisten yritysten kenttä on (mm. yrityksen omistajat, toimiala, tavoite). Sovellamme Alegren (2012) luomaa luokitusta, joka rakentuu sen varaan missä vaiheessa liiketoimintaa niiden yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät: i. panosten kautta ii. iii. tuotantoprosessissa lopputuotteen tai palvelun kautta Social enterprises are organizations that seek to attain a particular social objective --- through the sale of products and/or services, and in doing so aim to achieve financial sustainability independent of government ---.

7 TEOREETTINEN VIITEKEHYS (2) Täydennämme tarkasteluamme: i. Etsimällä aineistosta Alegren kuvaamaa ilmiötä, jonka mukaan yhteiskunnallisten yritysten kokema jännite yhteiskunnallisen ja taloudellisen tuloksen välillä riippuu siitä mihin luokkaan ne kuuluvat. ii. Ja mahdollisesti myös mallilla, jonka avulla voidaan tarkastella yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia samanaikaisesti kasvattaa taloudellista tulosta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Young 2012).

8 AINEISTO JA MENETELMÄT Yhteiskunnallinen yritys merkin vuonna 2012 saaneiden yritysten Suomalaisen Työn Liitolle tekemät hakemukset, niiden liitteet ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut (tutkimuslupa 29/30). Ainutlaatuinen aineisto, Suomessa ei aiemmin laajasti hyväksyttyä määritelmää ja kriteerejä yhteiskunnallisille yrityksille. Aineisto on luokiteltu siten, että se huomioi Yhteiskunnallinen yritys -merkin kriteerit kattavasti, ja tekee mahdolliseksi teoreettisen viitekehyksen soveltamisen aineistoon. Menetelmänä on laadullinen sisällön analyysi.

9 YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKIN KRITEERIT Ensisijaiset kriteerit 1. Yrityksen tarkoitus on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia 2. Suurin osa voitosta käytetään yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen 3. Toiminta on läpinäkyvää: mm. 1. ja 2. kriteeri on kirjattu yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin Ominaispiirteitä mm. yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen asiakaslähtöinen kehittäminen, asiakkaiden vaikutusvallan parantaminen työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen yrityksen toimintaan ympäristölle ja ihmisten terveydelle tuotettavien haittojen minimointi paikallisyhteisöjen kehittäminen, paikallinen omistajuus ja paikallistalouden tukeminen

10 ALUSTAVIA HAVAINTOJA (1) Yrityksiä voidaan jaotella mm. seuraavien tekijöiden mukaan: Omistuspohja: enemmistö yksityisessä, toiseksi eniten III sektorin omistuksessa. Parissa yrityksessä joko järjestö+yritys tai järjestö+kunta omistus. Toimiala: vajaa puolet sotealan yrityksiä, rakennuttamisen, matkailun, käsityöteollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan, koulutusalan, kulttuuri ja viihdealan sekä kierrätyksen parissa toimivia yrityksiä. 5 on sosiaalisten yritysten rekisterissä. Yritysmuoto: kaksi Osk ja säätiötä, muut Oy Elinkaari: 5 perustettu 1990-luvulla tai aiemmin, loput 2000-luvulla Jatkotarkastelu: mikä on polku y-yritykseksi?

11 ALUSTAVIA HAVAINTOJA (2) I. luokka, 4kpl (Hyväntekijä, Mifuko, Sokeva ja Kierrätysverkko) I. ja IV., 1kpl (Sokeva) II. luokka, 4kpl (Sortso, Annanpura, DKP, Bovallius) II ja III, 2kpl (Sortso ja Bovallius) III. luokka, 19 kpl (Asennetta, Hovi Group, Somea, Korjaamo, Perhekoti Kunto, Hoiva, HDL, S-asunnot, Saso, Oskelakoti, VLK, Taito + seuraavat) III. ja II., 5kpl (Ektakompus, Kierke, Sofia, Sosiotaito, Stark) III. Ja IV., 2kpl (Validia, Syötekeskus Oy) IV. luokka, 2kpl (LPS ja Diacor)

12 RELEVANSSISTA 1. Selviääkö tutkimuksesta millainen suomalainen yhteiskunnallisen yritystoiminnan malli on? Mitä kannattaisi huomioida ja painottaa kontekstiluvussa? 2. Miten tarkastelutapa soveltuu aineiston yrityksiin? Vahvuuksia? Puutteita? Mahdollisuuksia? Kehittämiskohteita? 3. Miten tutkimuskysymyksiä voisi tarkentaa? 4. Mihin kirjallisuuteen tulisi fokusoitua? Kirjallisuutta? Vinkkejä aiemmasta tutkimuksesta? Puuttuko jotain?

13 LISÄTIETOJA Harri Kostilainen Asiantuntija, Tutkija, VTM Diakonia-ammattikorkeakoulu Saila Tykkyläinen Kehittämispäällikkö, YTM Suomalaisen Työn Liitto Sihteeri, FinSERN