41/YH/2017 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 41/YH/2017 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2016/YH:n pöytäkirja

2

3 Sisällysluettelo YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS...1 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ...4 TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ...7 YLEISJOHTO JA HALLINTO AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SAIRAALAN TULOSALUE TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE TILIKAUDEN TULOS, TOIMINTATUOTOT JA -MENOT TALOUSARVION TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUETASOLLA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖSLASKELMAT RAHOITUSLASKELMA TASE TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS LIITTEET... 51

4

5 YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen jatkettiin yhtymähallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Hausjärven ja Lopen terveysasemien lääkärin vastaanottotoiminnot keskitettiin toukokuun 2016 alusta Riihimäen sairaalaan. Riihimäen kaupungin A-klinikka siirtyi osaksi kuntayhtymän toimintaa vuoden 2016 alusta. Järjestelyn myötä päihdepalvelut ja terveyskeskuksen mielenterveyspalvelut yhdistettiin ja kuntayhtymään perustettiin uusi mielenterveys- ja päihdeyksikkö. Kuntayhtymässä valmistauduttiin toimintavuoden aikana tulevaan sote-uudistukseen. Kuntayhtymän edustajat olivat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja maakuntahallinnon uudistusta valmistelevan Oma Hämeen työryhmissä. Tämän lisäksi kuntayhtymän edustaja toimi koko toimintavuoden Oma Häme-hankkeen osa-aikaisena projektiasiantuntijana. Avoterveydenhuollon tulosalueella toimintamalleja uudistettiin. Hausjärven ja Lopen terveysasemien ulkoistuksista luovuttiin ja lääkärin vastaanottopalvelut muuttivat pääosin Riihimäen sairaalaan. Riihimäen vastaanotto jakautui tässä vaiheessa kahteen osaan. Riihimäen terveysasemalle toistaiseksi jäänyt vastaanotto siirtyy Riihimäen sairaalalle kun tilat sairaalassa valmistuvat. Hausjärven ja Lopen terveysasemat muuttuivat lähiasemiksi, joissa on ajanvarauksella toimiva sairaanhoitajan vastaanotto. Terveyskeskuksen kiireellinen hoito keskitettiin Riihimäen sairaalaan. Uuden kiireellisen hoidon yksikön nimeksi tuli Pulssi77. Päivystyksen käyntimäärät lääkärillä ja hoitajalla kasvoivat edellisestä vuodesta. Päivystyksen lääkärikäyntien kasvuun vaikutti lääkärivajaus vastaanotoilla. Päivystyksessä pysyttiin käyntimäärien noususta huolimatta hoitamaan pääosa sinne tulevista potilaista. Jatkohoitoon erikoissairaanhoitoon lähettiin vain 5 % potilaista. Riihimäen kaupungin A-klinikka siirtyi kuntayhtymän toiminnaksi ja yhdistyi terveyskeskuksen mielenterveyspalveluiden kanssa. Uusi mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa vuoden alusta ja siirtyi Riihimäen terveysaseman tiloihin maaliskuun alussa. Uuden toiminnan kustannusten ja käyntimäärien arviointi etukäteen oli haastavaa. Käynnit toteutuivat kuitenkin hyvin, sillä arvioiduista käynneistä toteutui 75 %. Tavoitteena oli myös alentaa laitoshoidon kustannuksia. Tavoite toteutui ja kulut olivat vain 60 % arvioiduista. Sairaalan tulosalueella kotona annettavaa hoitoa vahvistettiin kotisairaalatoiminnalla. Kotisairaalatoiminta laajeni Riihimäen lisäksi myös Hausjärvelle ja Lopelle. Kotisairaalassa hoidettiin vuoden aikana yhteensä 442 potilasta. Potilaista suurin osa oli hoidossa infektion takia, mutta kotisairaalassa hoidettiin myös saattohoitopotilaita. Vuoden aikana kertyi käyntejä yhteensä vajaat 2 700, mutta käyntimäärä jäi silti tavoitteesta. Tämä johtui pääosin siitä, että matkat hoidettavien potilaiden luo veivät arvioitua enemmän aikaa ja hoidettavina oli paljon saattohoitopotilaita. Terveyskeskussairaalan toiminta painottui tavoitteen mukaisesti lyhytaikaishoitoon. Lyhytaikaishoitopäivien osuus lisääntyikin kaikilla osastoilla ja niiden osuus hoitopäivistä oli liki 93 %. Eniten lyhytaikaishoitopäivät lisääntyivät muistisairaiden osastolla. Tähän tavoitteeseen päästiin toimivien hoitoketjujen, moniammatillisen osaamisen ja profiloitumisen ansiosta. Hausjärven. Lopen ja Riihimäen kotihoidon toiminnallinen yhdistyminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Kotihoitoa kehitettiin kaikkien jäsenkuntien alueella. Tavoitteena oli kuntayhtymän ja kuntien yhteinen kotihoito, joka toimi asiakaslähtöisesti ja toiminnallisesti yhdistyneenä. Kotisairaanhoidon käyntimäärä väheni jonkin verran edellisvuodesta, koska kotisairaanhoidosta siirrettiin neljä sairaanhoitajaa kotisairaalatoimintaan. Suun terveydenhuollon toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. hammaslääkärin kiireettömään tutkimukseen sai ajan kolmen 1

6 kuukauden sisällä ja puolikiireellisen ajan 2-3 viikon sisällä. Kaikki alle 18-vuotiaat kutsuttiin määräaikaistarkastuksiin. Suun terveydenhuollon suoritemäärät toteutuivat suunnitellusti. Hammaslääkärit tekivät toimenpiteitä jopa hieman suunniteltua enemmän. Hausjärveläisille tehdyistä hammaslääkärin toimenpiteistä noin puolet ja loppilaisille tehdyistä toimenpiteistä noin kolmannes tehtiin Riihimäellä. Suunhoidon viikonloppuja arki-iltainen päivystys keskitettiin koko maakunnan alueella Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Riihimäen seudun kunnista viikonloppupäivystyksessä kävi keskimäärin reilut 4 asiakasta ja arkisin virka-ajan ulkopuolisessa päivystyksessä alle 2 asiakasta viikossa. Hammaslääkäreiden osaamista vahvistettiin koulutuksella. Iensairauksien hoidossa hammaslääkäreitä ohjasi kerran kuukaudessa iensairauksiin erikoistunut hammaslääkäri. Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa aloitettiin yhteinen pilottiprojekti esikoululaisten ksylitolin käytön lisäämiseksi. Tukipalveluiden tulosalueella jatkettiin vaatehuollon kehittämistä kuntayhtymän pitkäaikaisena yhteistyökumppanina toimineen Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:n kanssa. Yhteistyön tuloksena kuntayhtymässä siirryttiin henkilökunnan suojavaatteissa vuokravaatejärjestelmään toukokuun 2016 alusta. Varastotoimen kehittämisestä tehtiin selvitys yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin omistaman Tekme Oy:n kanssa. Selvityksen perusteella aloitettiin valmistelu hyllytyspalveluun siirtymisestä. Toimintamallin muutos mahdollistaa luopumisen kuntayhtymän omasta keskusvarastosta Kuntayhtymän potilastietojärjestelmän (Effica) pääkäyttäjät osallistuivat loppuvuonna Efficajärjestelmän tietokantojen yhdistämishankkeeseen (E1-hanke). Hankkeen tarkoituksena oli saattaa potilastiedot yhteiseen tietokantaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella sekä yhtenäistää potilastietojärjestelmän kirjauskäytännöt. Kuntayhtymän graafinen ilme uudistettiin toimintavuonna. Henkilökunnalle järjestetyn kilpailun perusteella saatiin ehdotus, josta mainostoimisto muokkasi kuntayhtymälle uuden logon ja graafisen ilmeen. Uusi logo ja graafinen ilme on käytössä kaikissa kuntayhtymän virallisissa asiakirjoissa ja internetsivuilla. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena oli riskiperusteisesti laaditun valvontasuunnitelman toteuttaminen toimialakohtaisesti. Tavoite toteutui tupakkavalvonnan osalta, mutta jäi tavoitteista terveydensuojelulain mukaisten tarkastusten ja elintarviketarkastusten osalta. Tarkastuskäyntejä tehtiin yhteensä 847 kappaletta, joka on noin 15 % edellisvuotta vähemmän. Osa tarkastajanviroista oli koko vuoden ajan täytetty osa-aikaisesti, mikä vaikutti tarkastuskäyntien toteumaan. Eläinlääkintähuollossa suoritemäärä jäi jonkin verran tavoitteista, vaikka olikin edellisvuotta suurempi. Eläinsuojeluvalvonnan tarkastusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 118 kappaletta. Henkilöstön työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä saatiin valmiiksi yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa loppuvuonna. Järjestelmä otetaan käyttöön tulevan vuoden keväällä. Kuntayhtymän TYHY-työryhmän jatkoi laatimiensa tavoitteiden toimeenpanoa. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisiä teemoja olivat oman ja toisen työn arvostaminen, myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen työyksiköissä, henkilöstön työn kuormittavuuden ja kiireisyyden vähentäminen, turvalliset työolosuhteet sekä tiedottamisen kehittäminen. Kuntayhtymän työterveyshuoltopalveluiden tuottajana aloitti toukokuun 2016 alusta Työsyke Oy Työsyke on Kanta-Hämeessä toimiva kunnallinen yhtiö, joka tuottaa työterveyshuollon palveluita omistajilleen. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on yhtiön osakas. Talous ja tulevaisuuden näkymät Taloudellisesti kuntayhtymällä oli neljäs peräkkäinen ylijäämäinen toimintavuosi. Toimintavuodelta kertyi ylijäämää yhteensä 2

7 1,84 milj. euroa. Tilikauden tulos sisältää toimintavuodelta kertyneen ylijäämän 1,00 milj. euroa ja jäsenkuntien kanssa sovitun alijäämän kattamisohjelman mukaiset suoritukset, joita oli yhteensä 0,84 milj. euroa. Alijäämän kattamisesta on jäsenkuntien kanssa suunnitelma, jonka mukaan taseen alijäämä katetaan kaikkien jäsenkuntien osalta ylimääräisillä maksuosuuksilla vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitelman toteuttaminen aloitettiin toimintavuonna. Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä on 36,77 milj. euroa ja nousu edelliseen vuoteen verrattuna 5,63 %. Summa sisältää alijäämän kattamisohjelman mukaiset jäsenkuntien suoritukset. Toimintatuottoihin sisältyviä asiakasmaksuja kertyi 0,49 milj. euroa arvioitua enemmän. Asiakasmaksutulojen kasvuun vaikutti merkittävästi vuoden alusta tehty päätös asiakasmaksujen korotuksesta. Päätös perustui asiakasmaksuasetuksessa määriteltyihin asiakasmaksujen korotuksiin. uudistusta. Tulevassa sote-uudistuksessa Riihimäen seutu on nähtävä kokonaisuutena, jossa väestölle rakennetaan asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelukokonaisuus. Lopuksi kiitän kaikkia kuntayhtymän työntekijöitä, omistajakuntia ja yhteistyökumppaneita hyvin onnistuneesta toimintavuodesta Riihimäellä Tero Pitkämäki yhtymäjohtaja Kuntayhtymän toimintakulujen kokonaismäärä ilman poistoja oli 33,80 milj.euroa. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta, koska Riihimäen kaupungin A-klinikan toiminta siirtyi kuntayhtymälle ja kuntayhtymä vuokrasi lisää tiloja Riihimäen sairaalasta vastaanottotoimintaa varten. Ylijäämäisen tuloksen myötä kuntayhtymän taseen kattamaton alijäämä väheni. Taseessa olevan vanhan alijäämän määrä on nyt 1,28 milj. euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius on toimintavuonna ollut hyvä. Kuntayhtymällä ei vuodenvaihteessa ollut lyhytaikaista kassalainaa. Pitkäaikaista lainaa oli vuodenvaihteessa 0,25 milj. euroa. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden haasteena on tulevanakin vuonna Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakennevision toteuttaminen ja siihen liittyvien toiminta- ja tilaratkaisujen vieminen eteenpäin. Toinen kuntayhtymän ja koko Riihimäen seudun sote-palveluiden tulevaisuuteen vaikuttava asia on tuleva sote-uudistus. Kuntayhtymän edustajat ovat tiiviisti mukana Oma Hämeen valmisteluorganisaatiossa, joka valmistelee Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja maakuntahallinnon 3

8 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ YHTYMÄHALLITUS, kokouksia 11, pöytäkirjapykäliä 174. Jäsenet Riihimäki Bitter Riku puheenjohtaja Hemmi-Lahtinen Eira Lahtinen Raila Mikkonen Jari saakka Eronen Juha alkaen Liimatainen Matti saakka Haapa-aho Leena alkaen Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Hausjärvi Ihalainen Esko, 2. varapuheenjohtaja Pottonen Päivi Tiippana Risto Loppi Kataja Janne Hopearuoho Sirpa, 1. varapuheenjohtaja Rautiainen Marianna Janakkala Forss Jarmo Henkilökohtaiset varajäsenet Jormalainen Marko Lindholm-Teräväinen Maarit Luoma Senja Ranta Juha Ranta Juha Liimatta Timo saakka Hirviniemi Rauli alkaen Arminen Sari Hietanen Satu Ollila Maaret Ruottu Marko Kuparinen Jarmo Kauppi Tuula Vuorinen Raili Heikkinen Anne Yhtymähallituksen sihteeri Pitkämäki Tero, yhtymäjohtaja TARKASTUSTOIMI Jäsenet Riihimäki Nummela Esko Hausjärvi Juuri Anu Henkilökohtaiset varajäsenet Leskenmaa Kirsti Arola Mikko 4

9 Loppi Kuparinen Seppo Sahari Eeva Tilintarkastaja JHTT, Virolainen Ari, JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy JOHTORYHMÄ Pitkämäki Tero, puheenjohtaja Tiainen Juha Järvinen Sari Koskinen Petri ( ) Mantila Minna ( ) Anttila Auli Kataja Eeva Hurme Susanna Peltola-Haavisto Kirsi Sukula Pirkko Mattila Anne yhtymäjohtaja johtajaylilääkäri johtava ylihoitaja, va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylilääkäri avoterveydenhuollon tulosalueen ylilääkäri vs./va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylihoitaja sairaalan tulosalueen ylilääkäri sairaalan tulosalueen ylihoitaja, vs. suun terveydenhuollon tulosalueen ylihammaslääkäri ympäristöterveydenhuollon tulosalueen terveysvalvonnan johtaja henkilöstön edustaja, TEHY:n luottamusmies Johtoryhmään kuuluvat johtavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia oman tulosalueensa osalta. HENKILÖSTÖ Vuoden 2016 lopussa kuntayhtymässä oli 424 vakanssia. Vakanssien määrä jakautuu tulosalueittain seuraavasti: Tulosalue määrä % Yleisjohto ja hallinto 9,0 2 Avoterveydenhuolto 161,5 38 Suun terveydenhuolto 72,0 17 Sairaala 113,5 27 Tukipalvelut 52,0 12 Ympäristöterveydenhuolto 16,0 4 5

10 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa johtamista. Valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja vastuista sisältyvät voimaan tulleeseen kuntalakiin ( 13). Toiminnan riskien hallinta ja ennakointi on olennainen osa johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada: Kuntayhtymän sisäistä valvontaa toteutetaan osana päivittäistä johtamista. Esimiesten velvollisuutena on valvoa johdettavanaan olevaa toimintaa ennalta laadittujen periaatteiden ja ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty ne keskeiset toimintaprosessit, joihin esimiesten on kiinnitettävä huomiota päivittäisessä johtamisessaan. Tulosalueiden esimiehet seuraavat sisäisen valvonnan avulla toimintaa ja raportoivat tuloksista puolivuosittain. Koko vuoden sisäisen valvonnan raportti viedään yhtymähallitukselle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Esimiesten täyttämien sisäisen valvonnan raporttien perusteella ei toimintavuonna havaittu toiminnan millään osa-alueella merkittäviä puutteita tai virheitä. Riskienhallintapolitiikka ja riskienhallintasuunnitelma Kuntayhtymässä noudatetaan yhtymähallituksen vahvistamaa riskienhallintapolitiikkaa ja -suunnitelmaa. Kuntayhtymän johtoryhmä vastaa riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintasuunnitelman toteutumisen seurannasta. - kuntayhtymän esimiehet tietoisiksi riskienhallinnan tärkeydestä - sisäinen valvonta osaksi johtamista - keskeisten toimintaprosessien seuranta osaksi kaikkien esimiesten jokapäiväistä työtä sekä - määritellä sisäisen valvonnan ohjeistuksella ne keskeiset toiminnan osa-alueet ja valvontakohteet, jotka ovat kuntayhtymän riskienhallinnan kannalta tärkeitä. Kuntayhtymässä on käytössä yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty kuntayhtymän toiminnot ja niiden valvontavastuut tulosalueittain. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisia valvottavia osa-alueita ovat päätöksenteko, suunnittelu ja seuranta, kirjanpito ja maksuliike, omaisuuden hallinnointi sekä henkilöstöasiat. Toimintavuonna sisäisen valvonnan ohjeen mukaiset toimenpiteet on kirjattu esimiesten vastuualueet sisältävälle koontilomakkeella, johon esimiehet täyttävät havainnot valvontavastuullaan olevista tehtävistä. 6

11 TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon käytön ohjaus ja seuranta jäsenkuntien kanssa erikseen sovittavissa rajoissa. Kuntayhtymä kuuluu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin ja käyttää sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön että Hämeenlinnan yksikön palveluja. Yliopistollisena vastuusairaalana on Tampereen yliopistollinen sairaala. Jäsenkunnat kuuluvat Pääjärven kuntayhtymään (ent. erityishuoltopiiri). terveyttä, ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä sekä vaikutetaan terveyden taustatekijöihin, ehkäistään sairauksia, tapaturmia ja muita terveysongelmia, vahvistetaan mielenterveyttä sekä kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja kaupunki. Janakkalan kunta on kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä vuonna 2016 oli seuraava: Kuntayhtymän toiminta-ajatus Kuntayhtymän toimenpitein edistetään yksilön, väestön, yhteisöjen ja elinympäristön JÄSENKUNTIEN VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN Kunta <1 v 1-6 v 7-16 v v v >74 v YHT. Hausjärvi Loppi Riihimäki YHTEENSÄ VÄESTÖN %-JAKAUMA IKÄRYHMITTÄIN Kunta <1 v 1-6 v 7-16 v v v >74 v YHT. Hausjärvi 0,9 7,5 13,1 59,6 11,0 7,9 100 Loppi 0,8 6,4 13,9 56,1 13,1 9,8 100 Riihimäki 0,8 6,4 11,3 61,5 11,4 8,5 100 YHTEENSÄ 0,8 6,6 12,1 60,2 11,6 8,6 100 Lähde: Effica-väestövastuu , ikä vuonna Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. 7

12 Kuntayhtymän alue 8

13 Organisaatiokaavio YHTYMÄHALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA YLEISJOHTO JA HALLINTO Yhtymäjohtaja Johtajaylilääkäri Johtava ylihoitaja Sihteeristö Keskistetty rekrytointi Controller JOHTORYHMÄ AVOTERVEYDEN- HUOLLON TULOSALUE Ylilääkäri/Ylihoitaja Vastaanotto Päivystys Terveydenedistäminen Kuntoutus- ja terapiapalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut SUUN TERVEYDEN- HUOLLON TULOSALUE Ylihammaslääkäri Suun terveydenhuolto Välinehuolto SAIRAALAN TULOSALUE Ylilääkäri/Ylihoitaja Osastohoito Kotisairaala Kotisairaanhoito Geriatrian poliklinikka TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE Esimies Taloushallinto, IT Kiinteistöt, tekninen huolto Keskusvarasto Siivoustoimi YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON TULOSALUE Terveysvalvonnan johtaja Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto 9

14 YLEISJOHTO JA HALLINTO Yleisjohdon ja hallinnon tulosalue käsittää kuntayhtymän yleisjohdon, johon kuuluvat yhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri ja johtava ylihoitaja sekä johdon sihteeristö, controller ja kuntayhtymän keskitetty rekrytointi. Tulosalueelle on keskitetty myös kuntayhtymän luottamushenkilöpalkkiot, tutkimus- ja kehittämis-, koulutus- ja kirjallisuusmäärärahat. Yleisjohdon tehtävänä on kuntayhtymän toiminnan ohjaus strategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksissa otettiin käyttöön sähköinen kokouskäytäntö keväällä Yhtymähallituksen jäsenet saivat käyttöönsä tarvittavat laitteet ja paperisista kokousasiakirjoista luovuttiin. Kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia uudistettiin sisällön ja valmisteluaikataulun osalta. Tulosalueiden johtoa koulutettiin strategisen ja asiakaslähtöisen johtamisen osa-alueilla huomioiden kuntayhtymän arvot ja painoalueet. Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen jatkettiin yhtymähallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Toimintavuonna Hausjärven ja Lopen lääkärinvastaanotot siirrettiin Riihimäen sairaalaan toukokuun alusta Samalla myös terveyskeskuksen kiireellinen hoito keskitettiin sairaalaan. Uuden kiireellisen hoidon yksikön nimeksi tuli Pulssi77. Riihimäen kaupungin A-klinikka siirtyi osaksi kuntayhtymän toimintaa vuoden 2016 alusta. Järjestelyn myötä päihdepalvelut ja terveyskeskuksen mielenterveyspalvelut yhdistettiin ja kuntayhtymään perustettiin uusi päihde- ja mielenterveysyksikkö. Tulosalueen toimintatuottojen kokonaistoteuma oli euroa. Tuloja kertyi euroa budjetoitua enemmän. Tulosalueen suurimmat tuloerät olivat koulutusvaiheessa olevien lääkäreiden koulutuskorvaukset euroa ja sairaanhoitoopiskelijoista saadut korvaukset euroa. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli euroa. Tulosalueen toimintavuoden taloudellinen tulos oli kokonaisuutena euroa alijäämäinen. Alijäämä johtui pääosin kuntayhtymän kiinteistöjen arvioinneissa käytettyjen asiantuntijapalveluiden kustannuksista ja painatuspalveluiden ylityksestä. Kuntayhtymän koko väestölle tehtiin tiedote vastaanottopalveluiden muutoksesta Riihimäen sairaalaan keväällä

15 Taulukko 1 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Myyntituotot % Maksutuotot 0 0 % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset 0 0 % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot ja arvonalentumiset % Tilikauden tulos % 11

16 AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Avoterveydenhuollon lähes jokaisen yksikön toiminta tai sijainti muuttui merkitsevästi vuoden aikana. Kokonaan uusi yksikkö, mielenterveys- ja päihdeyksikkö, perustettiin vuoden alussa. Vastaanotot muuttivat osittain Riihimäen sairaalalle, Lopen ja Hausjärven terveysasemien muuttuivat lähiasemiksi ja kiireellisen hoidon yksikön tehtävät lisääntyivät. Muutokset Hausjärven ja Lopen palveluissa virittivät runsaasti palautetta kuntalaisilta. Kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 ja vastaanotot Lopen ja Hausjärven vastaanottopalveluiden ulkoistuksesta luovuttiin toukokuun alussa, jolloin lähiasemille jäi sairaanhoitajien kiireellinen ja kiireetön vastaanotto ajanvarauksella. Riihimäen vastaanotto laajeni ja jakautui kahteen toimipisteeseen, Riihimäen sairaalalle ja terveysasemalle. Samaan aikaan kaikki kiireellinen hoito, kiireellisyys 0-3 päivää, keskitettiin Riihimäen sairaalalle Pulssi77:aan. Pulssi77 joutui lähettämään jatkohoitoon vain noin 5 % potilaistaan. Vastaanoton kiireetöntä lääkäriaikaa odottavia potilaita alettiin ottaa jonoon syyskuussa. Jono on vuoden päättyessä 278 potilasta, mutta hoitotakuun mukaisessa kolmen kuukauden aikarajassa on pystytty pysymään. Vastaanoton ja Pulssi77:n yhteenlasketut lääkärien käyntimäärät jäävät alle kymmenen prosenttia tavoitteesta. Hoitajakäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Taloudessa lääkäreiden palkkakuluissa on säästynyt, mutta vastaavasti ostopalvelut ovat ylittyneet. Hoitotarvikejakelun kulut ovat nousseet, koska joitakin aiemmin erikoissairaanhoidosta jaettuja tarvikkeita jaetaan nykyään terveyskeskuksesta. Terveydenedistämisen tulosyksikkö Maksuton ehkäisy alle 18-vuotiaille aloitettiin siten, että tytöt voivat hakea ehkäisypillerit terveydenhoitajalta koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta tai neuvoloista. Isyyden tunnustaminen tuli mahdolliseksi äitiysneuvolassa vuoden 2016 alussa, ja toiminta alkoi kuntayhtymämme neuvoloissa helmikuussa. Laajat terveystarkastukset 4- ja 18- kuukautisten ja 4-vuotiaiden lasten perheille ja ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille toteutuivat asetuksen mukaisesti. Käyntimäärien laskun selittää asetusmuutosten lisäksi syntyvyyden lasku: 379 syntynyttä lasta 2016, 437 syntynyttä lasta 2015, 456 syntynyttä lasta Tämän vuoksi puolikkaan terveydenhoitajan vakanssi jätettiin täyttämättä. Kuntoutus- ja terapiapalvelujen tulosyksikkö Toukokuussa vastaanottojen muutosten yhteydessä myös fysioterapian toimintaa keskitettiin Riihimäen terveysasemalle. Fysioterapeutin vastaanottoja oli edelleen yläkouluilla jokaisessa kunnassa, Hausjärven ja Lopen lähiasemilla sekä Riihimäen terveysasemalla ja Pulssi77:ssa. Takaisinsoitto- järjestelmä otettiin käyttöön fysioterapiassa ja apuvälinelainaamossa. Kehitysvammaisten asioissa yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa lisättiin, ja heille nimettiin vastaanotolta vastuuhoitaja. Fysioterapian käyntimäärissä näkyvän vajeen selittää ryhmäkäyntien väheneminen, mutta yksilökäyntien määrä on ylittynyt tavoitteeseen nähden. Erityistyöntekijöiden käyntimäärien toteumassa on noin 15 % vaje johtuen psykologin siirtymisestä mielenterveys- ja päihdeyksikköön (MPY) ja sijaisten saannin haasteista. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Uusi yksikkö aloitti toimintansa heti vuoden alussa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän mielenterveyspalvelujen ja Riihimäen kaupungin A-klinikan organisatorisen yhdistymisen myötä, mutta palveluiden aktiivinen kehittäminen mahdollistui vasta työryhmien muutettua yhteisiin toimitiloihin terveysasemalle maaliskuussa. 12

17 Mielenterveys- tai päihdeasiakkaan tilanne kartoitetaan hoidon tarpeen arvioimiseksi, ja hoitojakso suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. MPY toteuttaa avohoitoa Riihimäen lisäksi myös Hausjärven ja Lopen lähiasemilla. Päihdeasiakkaiden laitoshoidon tarve arvioidaan MPY:ssä ja tarvittaessa terveyskeskus myöntää maksusitoumuksen. Kehittämistyö jatkuu yhdessä erikoissairaanhoidon ja kuntien sosiaalitoimen kanssa. Käyntimäärätavoite toteutui 75-prosenttisesti, mutta tavoitteen asettaminen etukäteen oli haastavaa, koska yksikkö perustettiin vasta vuoden alussa. Yhtenä tavoitteena yksikköä perustettaessa oli päihdehuollon laitoskustannusten vähentäminen: kulut jäivät 60 prosenttiin talousarviosta tehostuneen avohoidon ansiosta. Tulosalueen talous Toimintatuotot ylittyivät kolme prosenttiyksikköä johtuen asiakasmaksujen korotuksista ja vakuutusyhtiöiden korvauksista. Toimintakulut toteutuivat 99-prosenttisesti. Henkilöstökuluissa toteuma oli 90 % lääkärivajeesta johtuen, mutta taas ostetut palvelut ylittyivät, koska jouduttiin käyttämään vuokralääkäreitä. Muut toimintakulut ylittyivät 46 prosenttiyksiköllä, minkä selittävät Riihimäen sairaalan ennakoitua suuremmat vuokrakulut. Taulukko 1 Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 Erotus tav-tot 2016 Toteuma % Vastaanottokäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit % Päivystyskäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit % Terveyden edistäminen, käynnit % Koulu- ja opiskeluth:n käynnit % Neuvolakäynnit % Kuntoutus- ja terapiapalv, käynnit % Erityistyöntekijåt % Fysioterapia % Lääkinnällinen kuntoutus % Mielenterveys- ja päihdeyksikkö % Käynnit % 13

18 Taulukko 2 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 14

19 SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Vuonna 2016 suun terveydenhuollon toiminta sujui lähes suunnitellusti. Hammaslääkärin kiireettömään tutkimukseen sai ajan noin kolmen kuukauden sisällä ja puolikiireellisen ajan keskimäärin 2-3 viikossa. Alle 18- vuotiaat kutsuttiin määräaikaisiin tarkastuksiin. Kahden vuoden aikajanalla (vuodet ) arvioiden kaikki alle 18-vuotiaat ja noin puolet 18 vuotta täyttäneistä jäsenkuntien asukkaista käytti terveyskeskuksen suunhoidon palveluja. Virka-aikana suunhoidon päivystyksessä Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä hoidettiin lähes päivystyspotilasta. Suunhoidon viikonloppupäivystys toteutettiin uudella tavalla ostopalveluyhteistyönä sairaanhoitopiirin kuntien kanssa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Viikonloppuisin Kanta-Hämeen keskussairaalassa päivystyksessä kävi keskimäärin 4,4 Riihimäen, Lopen tai Hausjärven asukasta. Aiempiin vuosiin verraten viikonloppupäivystyksen potilasmäärä laski lievästi. Vuoden alusta suunhoidon virka-ajan ulkopuolinen päivystys oli arki-iltaisin Kanta- Hämeen keskussairaalassa. Riihimäen, Lopen ja Hausjärven asukkaista päivystyksessä kävi keskimäärin seitsemän potilasta kuukaudessa. Kun arki-iltapäivystys oli aiemmin järjestetty Helsingissä, päivystyksessä kävi kuukausittain vähemmän potilaita. Hammaslääkäreiden osaamista vahvistettiin mm. erikoishammaslääkäritasoisten iensairauksien hoidossa. Ienhoidon spesialisti kävi antamassa ohjausta vaikeiden iensairauspotilaiden hoidossa. Suunterveyden edistämisessä tehtiin yhteistyötä Turun Yliopiston kanssa ja aloitettiin pilottiprojekti esikoululaisten systemaattisen ksylitolin käytön lisäämiseksi. Vuonna 2016 hammaslääkärien toimenpidemäärät toteutuivat suunniteltua paremmin: riihimäkeläisille suoritettu toimenpidemäärä oli vuoteen 2015 verraten lähes sama, hausjärveläisille toimenpiteitä tehtiin noin 200 toimenpidettä enemmän ja loppilaisille lähes toimenpidettä enemmän kuin vuonna 2015 (kuvio 1).. Hausjärveläisille suoritetuista hammaslääkärin toimenpiteistä noin puolet ja loppilaisille suoritetuista toimenpiteistä noin kolmannes tehtiin Riihimäellä. Uusi oikomishoitoon erikoistuva hammaslääkäri työskenteli terveyskeskuksessa helmikuun alusta alkaen. Oikomishoidon toimenpiteiden määrä jäi asetettua tavoitetasoa pienemmäksi, mutta ylitti merkittävästi vuoden 2015 toteuman. Suuhygienistien suoritemäärä toteutui 91 % tavoitteesta, jota selittää osaltaan yhden suuhygienistin irtisanoutuminen ja välivaihe ennen kuin ko. toimi saatiin uudelleen täytettyä (kuvio 2). Keskimääräinen odotusaika suuhygienistin vastaanotolle oli noin 3 viikkoa. Hammashoitajien vastaanoton suoritemäärät toteutuivat 81 % tavoitteesta, mutta käyntejä oli kuitenkin enemmän kuin vuonna Muut hammashuollon palvelut (röntgensuoritteet) lisääntyivät vuodesta 2015, mutta jäivät jonkun verran asetetusta tavoitteesta. Syksyllä 2016 suun terveydenhuollossa otettiin käyttöön tekstiviestillä vastattavissa oleva asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyys on havaittu olevan erinomaisella tasolla (NPS arvo lähes 70 %). Vuonna 2016 välinehuollon tiloja parannettiin käytännöllisimmiksi Pääterveysaseman muuhun remonttiin liittyen. Tulosalueen talous Vuonna 2016 suun terveydenhuollon toimintakulut alittuivat noin euroa. Mm. aineita ja tarvikkeita kului noin euroa suunniteltua vähemmän. Asiakasmaksutulot ylittyivät n euroa johtuen voimaan tulleista terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksesta. Palvelujen ostot ylittyivät noin euroa, koska mm. kevytnukutuksessa tehtävä suunhoidon tarve ja hammastekniset kulut olivat odotettua suuremmat. Palvelujen ostoihin kirjattiin myös osa erikoistason hammaslääkäreiden palkoista. 15

20 Kuvio 1 Hammaslääkäreiden suorittama toimenpiteiden määrä riihimäkeläisille, loppilaisille ja hausjärveläisille vuosina 2012, 2013, 2014, 2015 ja Kuvio 2 Suuhygienistien suorittama toimenpiteiden määrä riihimäkeläisille, loppilaisille ja hausjärveläisille vuosina 2012, 2013, 2014, 2015 ja

21 Taulukko 1 Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 Erotus tav-tot 2016 Toteuma % Suun terveydenhuollon suoritteet % Hammashoitajan vastaanotto, tutkimus ja ennaltaehkäisevä % Hammaslääkärin vastaanotto % Hammaslääkärin vo, oikomishoito % Suuhygienistin vastaanotto % Muut hammashuollon palvelut % Taulukko 2 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 17

22 SAIRAALAN TULOSALUE Toimintavuonna 2016 kotona annettavaa hoitoa vahvistettiin kotisairaalatoiminnalla. Kotisairaala aloitti pilotilla loppuvuodesta 2015, ja toiminta laajeni Hausjärvelle ja Lopelle vuoden 2016 alusta. Osastohoidon puolella akuuttiosasto 2 profiloitui yhä enemmän paitsi akuuttihoitoon, myös vaativampaan saattohoitoon. Terveyskeskussairaalan toiminta painottui tavoitteen mukaisesti yhä edelleen lyhytaikaishoitoon. Lyhytaikaishoitopäivien osuus oli 92,6 %, joka oli noin 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lyhytaikaishoitopäivien osuus lisääntyi lähes kaikilla osastoilla lisäyksen ollessa kuitenkin suurinta muistisairaiden osastolla (noin 28 prosenttiyksikköä). Tavoitteeseen päästiin toimivien hoitoketjujen, moniammatillisen osaamisen ja osastojen profiloitumisen ansiosta. Hoitojaksojen määrä lisääntyi noin 9 % edelliseen vuoteen verrattuna (Kuvio 1.). Hoitopäivien määrä sen sijaan väheni noin 4 % ( vrt ). Keskimääräinen hoitoaika oli 10,3 vrk. Keskimääräisessä hoitoajassa oli vaihtelua eri osastojen välillä hoitoajan ollessa akuuttiosastoilla selvästi alle 10 vrk. Potilasvaihto oli vilkkainta akuuttiosastoilla (ka 6,26 ja 5,40). Osastojen kuormitusaste on laskenut systemaattisesti parin viime vuoden aikana: vuonna 2014 kuormitusaste oli 103,1 %, vuonna ,4 % ja vuonna ,2 %. Tätä voidaan hyvänä kehityksenä, koska optimaalinen kuormitusaste on 95 %. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kotihoidon kehittämistä vietiin eteenpäin kaikissa kunnissa työpajatyöskentelyn avulla. Kehittämistoimet ja työpajat toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Kunkin kunnan kotihoidon tiimien voidaan sanoa toimivan tällä hetkellä asiakaslähtöisesti ja toiminnallisesti yhdistyneenä. Kotisairaanhoidon osalta käyntimäärät ovat edelleen vähentyneet, noin 17 % (Kuvio 2.) Suurin yksittäinen selittävä tekijä tähän oli kotisairaanhoitajien vähentyminen neljällä työntekijällä. Kotisairaanhoidosta siirrettiin yhteensä neljä sairaanhoitajan vakanssia kotisairaalaan, mikä osaltaan vaikutti siihen, että käyntimäärät eivät toteutuneet suunnitellusti. Osaltaan laskua selittää myös se, että käyntien kestoa on pyritty lisäämään ja siten kohentamaan hoidon laatua. Kotisairaala aloitti toimintansa jo marraskuussa 2015 kahden kuukauden mittaisella pilotilla. Toiminta kuitenkin käynnistyi varsinaisesti 2016 koko kuntayhtymän alueella. Kotisairaalassa hoidettiin vuoden aikana yhteensä 442 potilasta, joista suurin osa oli hoidossa infektion takia. Lisäksi kotisairaalassa hoidettiin 33 saattohoidossa ollutta potilasta. Kotisairaala on saanut potilailta ja omaisilta pelkästään myönteistä palautetta. Käyntejä oli keskimäärin 223 kuukaudessa, yhteensä vajaa vuoden aikana (Kuvio 3.). Käyntimäärissä oli kuitenkin suurta vaihtelua kuukausittain, mikä kertoo kotisairaalan päivystyksellisestä luonteesta. Kotisairaalan käyntimäärät jäivät tavoitteesta. Tähän on kaksi selittävää tekijää. Yhtenä tekijänä on se, että saattohoitopotilaita hoidettiin kotisairaalassa ennakoitua enemmän. Saattohoitopotilaiden hoitaminen vie keskimäärin kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin esimerkiksi infektiopotilaiden. Toiseksi kotisairaalan työntekijöiden matkat potilaiden luo veivät arvioitua enemmän aikaa. Geriatrian poliklinikan käyntimäärät jäivät tavoitteesta (Kuvio 4.). Käyntejä oli noin 28 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä selittyy osaltaan sillä, että vuonna 2015 purettiin jonoja kohtuullisen suuri määrä, jolloin kyseisen vuoden käyntimäärät olivat suuret. Geriatrian poliklinikalle tuli jonkin verran myös konsultaatioyhteenottoja omasta organisaatiosta. Sairaalan tulosalueen toimintatuotot toteutuivat lähes euroa suunniteltua paremmin (toteuma 101,7 %). Osastoilla oli ennakoitua enemmän tapaturmapotilaita hoidossa, mikä näkyi lähes kolminkertaisina vakuutuskorvauksina. Lisäksi todistusmaksuja ja geriatrian poliklinikan lääkärin käyntimaksuja on tullut arvioitua paremmin. Sairaalan tulosalueen toimintakulut jäivät noin euroa suunniteltua pienemmiksi (toteuma 94,6 %). Lääkäreiden palkkamäärärahaa jäi käyttämättä noin euroa ja hoitohenkilöstön palkkamäärärahaa noin euroa. Kaikkiin lääkärin vakansseihin ei saatu palkattua lääkäriä ja keskimääräinen vaje koko vuodelle laskettuna oli 1,2 lääkäriä. 18

23 Kuntoutusosaston osastonhoitajan virka oli koko vuoden täyttämättä johtuen muistiosaston ja kuntoutusosaston yhdistymisestä. Suurimmat ylitykset olivat hoitotarvikkeissa ylityksen ollessa noin euroa. Tähän oli useita syitä: mm. henkilökunnan turvallisuutta lisäävät potilaiden suonensisäiseen hoitoon tarkoitetut kanyylit ja vaativat haavanhoidot kotihoidossa. Kuvio 1. Osastohoidon päättyneet hoitojaksot Hoitojaksot yhteensä Lyhytaik.hoitojaksot Pitk.aik.hoitojaksot Kuvio 2. Kotisairaanhoidon käyntimäärät Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit

24 Kuvio 3. Kotisairaalan käyntimäärät Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit 25 Kuvio 4. Geriatrian poliklinikan käyntimäärät Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit Taulukko 1 Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 Erotus tav-tot 2016 Toteuma % Sairaalan hoitopäivät % Kotisairaanhoidon käynnit % Kotisairaalan käynnit % Palveluasumisen lääkärikäynnit % Geriatrin poliklinikan käynnit % 20

25 Taulukko 2 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 21

26 TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE Kuntayhtymän tukipalvelut toimivat yhtenä tulosalueena, joka sisältää taloushallinnon, tietohallinnon, kiinteistö- ja teknisen huollon, siivoustoimen ja vaatehuollon sekä keskusvaraston. Työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä saatiin valmiiksi yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa loppuvuonna. Järjestelmä otetaan käyttöön tulevan vuoden keväällä. Kuntayhtymän vaatehuollon kehittämistä jatkettiin kuntayhtymän pitkäaikaisena yhteistyökumppanina toimineen Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:n kanssa. Yhteistyön tuloksena kuntayhtymässä siirryttiin henkilökunnan suojavaatteissa vuokravaatejärjestelmään toukokuun 2016 alusta. Varastotoimen kehittämisestä tehtiin selvitys yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin omistaman Tekme Oy:n kanssa. Selvityksen perusteella aloitettiin valmistelu hyllytyspalveluun siirtymisestä. Toimintamallin muutos mahdollistaa luopumisen kuntayhtymän omasta keskusvarastosta. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden tilanteen kehitystä seurattiin kuukausittain johtoryhmässä. Tukipalveluiden controllerin laatima toiminnan ja talouden kuukausiraportti käsiteltiin joka kuukausi myös yhtymähallituksessa. Kuntayhtymän taseessa olevan vanhan alijäämän kattamisesta jäsenkuntien kanssa tehty suunnitelma tuli voimaan toimintavuoden alusta. Jäsenkunnat maksoivat hyväksytyn suunnitelman mukaiset maksuosuudet kuukausittain kuntayhtymälle. Maksuosuuksien yhteismäärä toimintavuonna oli euroa. Kuntayhtymän palkka- ja taloushallinnon toimintaprosessien kehittämiseksi jatkettiin yhteistyöpalavereja RHL-Data Oy.n (palvelukeskus) kanssa. Säännöllisissä seurantapalavereissa käytiin läpi toimintaa ja haettiin ratkaisuja toiminnassa esille tulleisiin asioihin. Tukipalveluiden toimintatulojen kokonaistoteuma oli euroa. Tukipalveluiden suurin tuloerä oli vuokratuotot, joita kertyi yhteensä euroa. Muita toimintatuottoja kertyi mm. ulkoistettujen terveysasemien palveluiden tuottajille ja jäsenkunnille myydyistä tarvikkeista ja palveluista. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli yhteensä euroa. Tukipalveluiden tulosalueen tulos oli kokonaisuutena euroa ylijäämäinen. Tulosalueen sisällä talousarviomäärärahoissa merkittävin ylitys oli ICT- palveluiden käyttökuluissa. Lopen terveysasemakiinteistön tasearvosta tehtiin alaskirjaus kuntayhtymän kirjanpitoon. Alaskirjaus tehtiin tukipalveluiden tulosalueelle. 22

27 Taulukko 1 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 23

28 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Terveysvalvonnassa vuoden 2016 tavoitteena oli riskiperusteisesti laaditun valvontasuunnitelman riittävä toimialakohtainen toteutuminen. Tavoite, vähintään 90 % suunnitellusta, toteutui ainoastaan tupakkavalvonnan osalta (90 %). Terveydensuojelulain mukaisista tarkastuksista toteutui 84 % ja elintarviketarkastuksista noin 80 %. Tarkastuskäyntien kokonaismäärään, 847 tarkastusta (v. 2015, 1000), tuli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 15 %. Sen sijaan näytteenottokäyntien määrä (379 käyntiä) kasvoi edelliseen vuoteen nähden 12 %. Osa viroista oli täytetty koko vuoden ajan osa-aikaisina, ja tämä vaikutti osaltaan odotettua matalampiin tarkastusmääriin. Vuonna 2016 oli kaksi ruokamyrkytystapausta, joista molemmista tehtiin yksityiskohtainen epidemian selvitys. Yhtään talousvesivälitteistä epidemiaa ei todettu, mutta talousvesien laadussa oli selvittelyjä ja jatkoseurantaa vaatineita mikrobiologisia ongelmia usealla vedenjakelualueella. Eläinlääkintähuollossa suoritemäärä oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta jäi tavoitteesta. Toinen praktikkovirka oli täytetty osaaikaisesti (80 %) koko vuoden ajan, joten suoritemäärä vastasi käytössä ollutta henkilöstöresurssia. Epäilyilmoituksiin perustuvan eläinsuojeluvalvonnan tarkastusten määrä, 118 tarkastusta, oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna (116 tarkastusta). Tulosalueen talous Ympäristöterveydenhuollon tulosalueen taloudellinen tulos oli selvästi, lähes euroa ylijäämäinen. Osa-aikaisina täytetyistä viroista johtuen säästöä syntyi varsinkin henkilöstökuluissa. Toimintakuluissa ostettujen laboratoriopalveluiden kustannukset olivat ennakoitua pienemmät. Terveysvalvonnan tarkastus- ja näytteenottotuotot jäivät tavoitteesta, koska maksullinen suunnitelmallinen valvonta ei toteutunut odotetusti. Sen sijaan eläinlääkintähuollon klinikkamaksutuotot ja valvontaeläinlääkäritoimintaan liittyvät valtion maksamat korvaukset olivat hieman ennakoitua suuremmat. Taulukko 1 Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 Erotus tav-tot 2016 Toteuma % Ympäristöterveydenhuolto % Terveysvalvonta % Eläinlääkintähuolto % 24

29 Taulukko 2 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2016 Toteuma Erotus Tot muutos 2016 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 25

30 TILIKAUDEN TULOS, TOIMINTATUOTOT JA -MENOT Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän tilinpäätös oli 1,84 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos sisältää toimintavuodelta kertyneen ylijäämän 1,00 milj. euroa ja jäsenkuntien kanssa sovitun alijäämän kattamisohjelman mukaiset suoritukset, joita oli yhteensä 0,84 milj. euroa. Toimintatuotot olivat yhteensä 36,77 milj. euroa ja toimintamenot 33,80 milj. euroa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate oli 2,97 milj. euroa ylijäämäinen (v toimintakate 2,11 milj. euroa ylijäämäinen). Toimintakatteesta vähennettyjen rahoituskulujen jälkeen kuntayhtymän vuosikate oli 2,96 milj euroa ylijäämäinen (v vuosikate 2,09 milj. euroa ylijäämäinen). Vuosikate riitti kattamaan kuntayhtymän poistot, joiden määrä oli 0,89 milj. euroa. Toimintatuotot Toimintatuottojen määrä ilman jäsenkuntien alijäämän kattamisohjelman mukaisia suorituksia oli 35,92 milj. euroa. Toimintatuottojen nousu edelliseen vuoteen oli 3,21 %. Kun mukaan lasketaan alijäämän kattamisohjelman mukaiset suoritukset, oli toimintatuottojen kokonaismäärä 36,77 milj. euroa ja nousu edelliseen vuoteen verrattuna 5,63 %. Kuntayhtymän suurin toimintatuottojen tuloerä koostuu jäsenkuntien maksuosuuksista, jotka perustuvat kuntayhtymän tuotteistusjärjestelmän mukaisesti laskettuihin osuuksiin. Maksuosuudet ovat kiinteät koko talousarviovuoden. Jäsenkuntien maksuosuudet nousivat toimintavuonna keskimäärin 2,08 % (lasku v ,04 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntalaskutuksen muutosprosenttia laskettaessa on huomioitu yhtymähallituksen marraskuussa tekemä päätös, jonka perusteella jäsenkuntien joulukuun maksueristä vähennettiin yhteensä euroa. Talousarvion mukainen jäsenkuntalaskutuksen nousu johtui A-klinikan siirtymisestä kuntayhtymän toiminnaksi toimintavuoden alusta ja samalla osaksi kuntayhtymän uutta päihde- ja mielenterveysyksikköä. Myös tilavuokrat lisääntyivät Riihimäen sairaalassa, koska lääkärin vastaanottotoiminnot Hausjärveltä ja Lopelta siirtyivät lukien Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiriltä vuokrattuihin tiloihin Riihimäen sairaalaan. Kuntayhtymän toimintatuottojen kasvuun vaikutti myös yhtymähallituksen toimintavuoden alusta hyväksymä asiakasmaksujen korotus. Asiakasmaksutulot ylittivät talousarviossa arvioidun määrän noin 0,49 milj. euroa ja asiakasmaksutulot kasvoivat edellisestä vuodesta reilut 0,80 milj. euroa. Kuntayhtymän toimintatuotot 2016 *) 2016 **) 2015 Jäsenkuntien maksuosuudet 85,3 % 84,9 % 85,9 % Muut maksu- ja myyntituotot 13,1 % 13,4 % 12,4 % Muut tulot 1,6 % 1,7 % 1,7 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % *) alijäämän kattaminen mukana **) ilman alijäämän kattamista Toimintakulut Toimintakulut olivat 33,80 milj. euroa. Toimintakulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,03 % (lasku v ,45 %). Euromääräisesti toimintakulujen nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,10 milj. euroa (lasku v ,82 milj. euroa). Kuntayhtymän toimintakulut Henkilöstökulut 64,2 % 63,1 % Palveluiden ostot 23,2 % 25,9 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 8,5 % 7,7 % Vuokra- ym. kulut 4,1 % 3,3 % 100,0 % 100,0 % Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on noussut edellisestä vuodesta. Tämä johtuu siitä, että Hausjärven ja Lopen terveysasemien ulkoistussopimukset päättyivät ja palvelut hoidettiin tästä eteenpäin kuntayhtymän palveluksessa olevan lääkäri- ja hoito- 26