46/YH/2018 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 46/YH/2018 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2017

2

3 Sisällys 1. YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ YLEISJOHTO JA HALLINTO AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SAIRAALAN TULOSALUE TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE TILIKAUDEN TULOS, TOIMINTATUOTOT JA -MENOT TALOUSARVION TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUETASOLLA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖSLASKELMAT RAHOITUSLASKELMA TASE TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS LIITTEET... 50

4

5 1. YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS Riihimäen seudun terveyskeskuksen strategian toteuttamista jatkettiin määrätietoisesti vuonna Kuntayhtymän arvoja ovat uudistuminen, asiakas- ja potilaslähtöisyys ja luotettavuus ja tasapuolisuus. Vision perusteella kuntayhtymä on Suomen paras terveyshyödyn tuottaja. Käytännössä kuntayhtymän strategian toteuttaminen tarkoitti mm. toimintojen edelleen keskittämistä Riihimäen sairaalaan, tarpeettomiksi käyneiden kiinteistöjen myyntiä ja terveyskeskuksen kiinteistön toimintojen uudelleen järjestelyjä. Tässä onnistuttiin viime vuonna sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Esimerkiksi kuntayhtymän pääterveysasemalla toimivat vastaanottopalvelut muuttivat Riihimäen sairaalan tiloihin. Vastaavasti pääterveysaseman tiloihin siirtyi nuoriso- ja aikuispsykiatrian toimintoja sairaanhoitopiirin Riihimäen yksiköstä. Strategian toteuttamista jatketaan aktiivisesti kuluvana vuonna. Kuntayhtymän vuoden 2017 toimintaa leimasi vahvasti valmistautuminen sosiaali- ja terveystoimen uudistamiseen. Uudistukseen tuli kesällä 2017 aikalisä, kun perustuslakivaliokunta totesi, ettei tuolloin käsittelyssä ollut lainsäädäntö ole kaikilta osin perustuslain mukainen ja asia palautui uudelleen valmisteluun. Sote-uudistukseen valmistautuminen on vaatinut kuntayhtymältä merkittävää panostusta erityisesti henkilöresurssien muodossa ja kuluvana vuonna panostukset tulevat edelleen kasvamaan. On erittäin tärkeää, että olemme aktiivisesti mukana muutoksen suunnittelussa. Kuntayhtymän kannalta merkittävä asia oli pitkäaikaisen yhtymäjohtaja Tero Pitkämäen irtisanoutuminen lukien. Haluan tässä yhteydessä kiittää Teroa ansiokkaasta työstä kuntayhtymän hyväksi ja toivottaa menestystä uusiin haasteisiin. Talous ja tulevaisuuden näkymät Kuntayhtymän talous kehittyi vuonna 2017 suotuisasti. Toimintavuodelta kertyi ylijäämää yhteensä euroa. Tilikauden tulos sisältää toimintavuodelta kertyneen ylijäämään euroa ja jäsenkuntien kanssa sovitun alijäämän kattamisohjelman mukaiset suoritukset, joita oli yhteensä euroa. Kuntayhtymän hyvä tulos tarkoittaa sitä, että alijäämän kattamisohjelma saatiin päätökseen etuajassa ja vuodelta 2018 ylimääräisiä maksuosuuksia jäsenkunnilta ei tarvitse enää periä. Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä on euroa. euroa ja nousu edelliseen vuoteen verrattuna 0,24 %. Summa sisältää alijäämän kattamisohjelman mukaiset jäsenkuntien suoritukset. Kasvuprosentti oli erittäin maltillinen. Ylijäämäisen tuloksen myötä kuntayhtymän tase osoittaa tässä vaiheessa euron ylijäämää. Kuntayhtymän maksuvalmius on toimintavuonna ollut hyvä. Kuntayhtymällä ei vuodenvaihteessa ollut lyhytaikaista kassalainaa. Pitkäaikaista lainaa vuodenvaihteessa oli 0,11 milj euroa. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden haasteena on tulevana vuonna Riihimäen seudun terveydenhuollon strategian ja palvelurakennevision toteuttaminen ja siihen liittyvien toiminta- ja tilaratkaisujen vieminen eteenpäin. Samoin haasteena tulee olemaan valmistautuminen maakunta- ja sosiaali- ja terveystoimen uudistamiseen. Asiaa koskeva lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä kesällä ja uusi lainsäädäntö astuisi voimaan välittömästi. Tällä hetkellä uuden maakunnan valmistelut ovat kovassa vauhdissa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kesän jälkeen väliaikainen valmistelutoimielin huolehtii maakunnan toimintojen käynnistämisestä, lokakuussa pidetään maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus ottavat ohjat maakunnan toiminnan ja organisaation valmistelusta. Kuntayhtymän kannattaa ja pitää olla mukana vaikuttamassa uuden maakunnan valmisteluun ja suunnitteluun. Uudistuksella tulee olemaan erittäin suuria vaikutuksia kuntayhtymän toimintaan, jos lainsäädäntöehdotukset hyväksytään nyt esitetyssä muodossa. 1

6 Kuluvana vuonna merkittävä asia kuntayhtymälle on maakunnan valinnanvapauden pilottihanke, josta päätöksiä odotetaan vielä tänä keväänä. Tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia kuntayhtymän työntekijöitä, omistajakuntia ja yhteistyökumppaneita toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin onnistuneesta vuodesta Riihimäellä Jussi Savola yhtymäjohtaja 2

7 2. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ YHTYMÄHALLITUS, kokouksia 12, pöytäkirjapykäliä 216. Jäsenet Riihimäki asti Bitter Riku puheenjohtaja Hemmi-Lahtinen Eira Lahtinen Raila Eronen Juha Haapa-aho Leena Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Riihimäki alkaen Kotirinta Kaisu puheenjohtaja Perttula Elias Rekimäki Tero Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Kaltemaa-Uurtamo Mari Louekari Sami Hausjärvi asti Ihalainen Esko, 2. varapuheenjohtaja Pottonen Päivi Tiippana Risto Hausjärvi alkaen Risto Tiippana 1. varapuheenjohtaja Pottonen Päivi Hietanen Satu Loppi asti Kataja Janne Hopearuoho Sirpa, 1. varapuheenjohtaja Rautiainen Marianna Loppi alkaen Ukkola Marja 2. varapuheenjohtaja Rautiainen Marianna Hatakka Jarno Henkilökohtaiset varajäsenet Jormalainen Marko Lindholm-Teräväinen Maarit Luoma Senja Ranta Juha Hirviniemi Rauli Arminen Sari Lindholm-Teräväinen Maarit Eronen Jari Ojanen Reima Närkki Aino Pajari Nina Mämmelä Joonas Hietanen Satu Ollila Maaret Ruottu Marko Ruottu Marko Ollila Maaret Pesula Sanna Kuparinen Jarmo Kauppi Tuula Vuorinen Raili Jarmo Kuparinen Vuorinen Raili Saari Karoliina 3

8 Janakkala asti Forss Jarmo Janakkala alkaen Löytynoja Reijo Heikkinen Anne Elo Irmeli Yhtymähallituksen sihteeri asti Pitkämäki Tero yhtymäjohtaja Yhtymähallituksen sihteeri alkaen Tiainen Juha johtajaylilääkäri, vs. yhtymäjohtaja TARKASTUSTOIMI Jäsenet Riihimäki Nummela Esko asti Riihimäki Paajanen Risto alkaen Hausjärvi Juuri Anu asti Hausjärvi Stråhle Jarkko alkaen Loppi Kuparinen Seppo asti Loppi Laine Rosa alkaen Henkilökohtaiset varajäsenet Leskenmaa Kirsti Portin Ismo Arola Mikko Laitinen Pekka Sahari Eeva Seppälä Tiina Tilintarkastaja asti JHTT, Virolainen Ari, JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, asti Tilintarkastaja alkaen Havia-Niemi Minna, KHT, JHT (APA, CPFA), BDO Oy Vilenius-Hubbard Annastiina, tarkastaja, BDO Oy 4

9 JOHTORYHMÄ Pitkämäki Tero, puheenjohtaja yhtymäjohtaja asti Tiainen Juha, puheenjohtaja johtajaylilääkäri, va. yhtymäjohtaja alkaen Järvinen Sari johtava ylihoitaja, va. Mantila Minna avoterveydenhuollon tulosalueen ylilääkäri Anttila Auli avoterveydenhuollon tulosalueen ylihoitaja / Oma-Häme projektiasiantuntija Puolakka Sanna avoterveydenhuollon tulosalueen ylihoitaja vs. Kataja Eeva sairaalan tulosalueen ylilääkäri Hurme Susanna sairaalan tulosalueen ylihoitaja vs. Peltola-Haavisto Kirsi suun terveydenhuollon tulosalueen ylihammaslääkäri (virkavapaa ) Nikkarila Laura suun terveydenhuollon tulosalueen vs. ylihammaslääkäri Sukula Pirkko ympäristöterveydenhuollon tulosalueen terveysvalvonnan johtaja Mattila Anne henkilöstön edustaja, TEHY:n luottamusmies Johtoryhmään kuuluvat johtavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia oman tulosalueensa osalta. HENKILÖSTÖ Vuoden 2017 lopussa kuntayhtymässä oli 421 vakanssia. Vakanssien määrä jakautuu tulosalueittain seuraavasti: 5

10 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa johtamista. Valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja vastuista sisältyvät voimaan tulleeseen kuntalakiin ( 14). Toiminnan riskien hallinta ja ennakointi on olennainen osa johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada: Kuntayhtymän sisäistä valvontaa toteutetaan osana päivittäistä johtamista. Esimiesten velvollisuutena on valvoa johdettavanaan olevaa toimintaa ennalta laadittujen periaatteiden ja ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty ne keskeiset toimintaprosessit, joihin esimiesten on kiinnitettävä huomiota päivittäisessä johtamisessaan. Tulosalueiden esimiehet seuraavat sisäisen valvonnan avulla toimintaa ja raportoivat tuloksista puolivuosittain. Koko vuoden sisäisen valvonnan raportti viedään yhtymähallitukselle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Esimiesten täyttämien sisäisen valvonnan raporttien perusteella ei toimintavuonna havaittu merkittäviä puutteita tai virheitä. Riskienhallintapolitiikka ja riskienhallintasuunnitelma Kuntayhtymässä noudatetaan yhtymähallituksen vahvistamaa riskienhallintapolitiikkaa ja -suunnitelmaa. Kuntayhtymän johtoryhmä vastaa riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintasuunnitelman toteutumisen seurannasta. - kuntayhtymän esimiehet tietoisiksi riskienhallinnan tärkeydestä - sisäinen valvonta osaksi johtamista - keskeisten toimintaprosessien seuranta osaksi kaikkien esimiesten jokapäiväistä työtä sekä - määritellä sisäisen valvonnan ohjeistuksella ne keskeiset toiminnan osa-alueet ja valvontakohteet, jotka ovat kuntayhtymän riskienhallinnan kannalta tärkeitä. Kuntayhtymässä on käytössä yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty kuntayhtymän toiminnot ja niiden valvontavastuut tulosalueittain. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisia valvottavia osa-alueita ovat päätöksenteko, suunnittelu ja seuranta, kirjanpito ja maksuliike, omaisuuden hallinnointi sekä henkilöstöasiat. Toimintavuonna sisäisen valvonnan ohjeen mukaiset toimenpiteet on kirjattu esimiesten vastuualueet sisältävälle koontilomakkeella, johon esimiehet täyttävät havainnot valvontavastuullaan olevista tehtävistä. 6

11 3. TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon käytön ohjaus ja seuranta jäsenkuntien kanssa erikseen sovittavissa rajoissa. Kuntayhtymä kuuluu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin ja käyttää Riihimäen sairaalan ja Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluja. Yliopistollisena vastuusairaalana on Tampereen yliopistollinen sairaala. Jäsenkunnat kuuluvat Eteva kuntayhtymään. Kuntayhtymän toiminta-ajatus: Kuntayhtymän toimenpitein edistetään yksilön, väestön, yhteisöjen ja elinympäristön terveyttä, ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä sekä vaikutetaan terveyden taustatekijöihin, ehkäistään sairauksia, tapaturmia ja muita terveysongelmia, vahvistetaan mielenterveyttä sekä kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Janakkalan kunta on kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä vuonna 2017 oli seuraava: JÄSENKUNTIEN VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN Kunta Alle 1-v 1-6 v 7-16 v v v v 85 ja yli 85-v Yhteensä Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä VÄESTÖN %-JAKAUMA IKÄRYHMITTÄIN Kunta Alle 1-v 1-6 v 7-16 v v v v 85 ja yli 85-v Yhteensä Hausjärvi 0,8 7,1 13,1 58,9 12,0 5,5 2,6 100,0 Loppi 0,8 5,9 13,7 55,6 13,8 7,4 2,7 100,0 Riihimäki 0,8 6,1 11,4 60,9 12,1 5,9 2,7 100,0 Yhteensä 0,8 6,2 12,1 59,6 12,4 6,1 2,7 100,0 Lähde: Effica-väestövastuu , ikä vuonna Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. 7

12 Organisaatiokaavio 8

13 4. YLEISJOHTO JA HALLINTO Yleisjohdon ja hallinnon tulosalue käsittää kuntayhtymän yleisjohdon, johon kuuluvat yhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri ja johtava ylihoitaja sekä johdon sihteeristö, controller ja kuntayhtymän keskitetty rekrytointi. Tulosalueelle on keskitetty myös kuntayhtymän luottamushenkilöpalkkiot, tutkimus- ja kehittämis-, koulutus- ja kirjallisuusmäärärahat. Yleisjohdon tehtävänä on kuntayhtymän toiminnan ohjaus strategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen jatkettiin yhtymähallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tulosalueen toimintatuottojen kokonaistoteuma oli euroa. Tuloja kertyi euroa budjetoitua vähemmän. Tulosalueen suurimmat tuloerät olivat koulutusvaiheessa olevien lääkäreiden koulutuskorvaukset euroa ja muun henkilöstön koulutuskorvaukset euroa sekä Kiinteistö Oy Museokadun osakkeista saatu myyntivoitto euroa. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli euroa. Tulosalueen toimintavuoden taloudellinen tulos jäi euroa alle budjetoidun. Tämä johtui Lopen terveysaseman kaukolämmön liittymismaksun myynnin tappiosta euroa sekä Ryttylän Kylätalon myyntitappiosta euroa. Taulukko 1 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Myyntituotot % Maksutuotot 0 0 % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset 0 0 % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot ja arvonalentumiset 0 0 % Tilikauden tulos % 9

14 5. AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Vuoden päättyessä suurin osa avoterveydenhuollon toiminnoista siirtyi Riihimäen sairaalan tiloihin. Lähiasemat, neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkavat omissa toimipisteissään kattaen koko kuntayhtymän alueen. Riihimäen terveysasemalle (Penttilänkatu) ovat jäämässä mielenterveys- ja päihdeyksikkö sekä lasten toiminta- ja puheterapia, kun muut terapiapalvelut muuttavat sairaalalle kesään 2018 mennessä. Maakuntasuunnitteluun osallistuminen työllisti etenkin esimiehiä: tämänhetkisen esityksen mukaan terveyskeskuksen avoterveydenhuolto hajoaisi maakuntaan, maakunnan liikelaitokseen ja sote-keskukseen. Kiireellisen hoidon yksikkö Pulssi77 ja vastaanotot Kiireellisen hoidon yksikön ja vastaanoton toimintoja kehitettiin yhtenäisiksi siten, että jatkumo kiireellisestä hoidosta pitkäaikaissairauksien seurantaan on saumaton ja potilaslähtöinen. Huhtikuun alusta viimeisetkin vastaanotot muuttivat saman katon alle Riihimäen terveysasemalta (Penttilänkadulta) Riihimäen sairaalaan Kontiotielle. Syyskuussa otettiin käyttöön rajattu omalääkäri-omahoitaja-malli, jossa paljon palveluja käyttävät ja kansansairauksia sairastavat potilaat saavat valita itseään hoitavan työparin. Ennakkolaskelmien mukaan tällaisia potilaita olisi noin kahdeksan prosenttia kuntayhtymän asukkaista, mutta vasta yksi prosentti on käyttänyt valinnanmahdollisuuttaan. Lääkärin etävastaanottoa kokeiltiin, mutta asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Potilastyytyväisyyttä mitattiin tekstiviestikyselyllä. Tyytyväisyys kiireellisen hoidon yksikön palveluun parantui (2017: NPS 27,6, 2016: NPS 19,7). Vastaanotoilla tyytyväisyys pysyi samalla hyvällä tasolla (NPS 49,8). Kiireellisen hoidon yksikössä suurin yksittäinen tyytyväisyyttä vähentävä tekijä oli odotusaika. Osa potilaista saapuu ilman ajanvarausta, jolloin odotusta ei voi välttää. Hoitajakäyntien määrä toteutui suunnitellusti. Kaksi terveyden-/sairaanhoitajaa sai rajatun reseptin kirjoitusoikeuden maaliskuussa, mikä vähentää lääkäreiden työpaineita. Lääkärikäyntien määrä (ml. vastaanoton ja päivystyksen) jäi 13 prosenttia alle suunnitellun, vaikka lääkärivakanssit olivat 95- prosenttisesti täytettyinä. Lääketieteen kandidaattien ja vastavalmistuneiden suuri osuus ja heidän ohjaamiseensa käytetty työpanos vähensi käyntimääriä. Taloudessa suurimmat ylitykset olivat hoitotarvikkeet sekä ostetut avo- ja laitospalvelut. Hoitotarvikkeet jaetaan terveyskeskuksesta, mutta osittain niiden käyttöönotosta päättää erikoissairaanhoito. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaat käyttivät sekä avo- että laitoshoitoa muissa terveyskeskuksissa ennakoitua enemmän. Terveydenedistäminen Maakuntaa ennakoiden lapsiperheiden parissa työskentelevät eri toimialojen ammattilaiset ovat tiivistäneet yhteistyötä, esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä. Asiakas saa oikean avun oikeaan aikaan, kun ammattilaiset tuntevat toisensa ja ymmärtävät toistensa näkökulmat. Hausjärvellä toimii sosiaalitoimen perhetyöntekijä neuvolan yhteydessä. Lopella vastaava toiminta oli käynnistetty perintövaroin, ja se päättyi syksyyn Vesirokkorokotukset käynnistyivät THL:n ohjeen mukaisesti. Uutena työntekijänä aloitti neuvolapsykologi, joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen lapsen kehityksen ongelmiin. Opiskeluterveydenhuoltoon saatiin uutena puolipäiväinen lääkäri. 10

15 Nuorten lisääntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat näkyvät opiskeluterveydenhuollossa, ja oppilaitoksissa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja varhaisen puuttumiseen. Neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastukset toteutuivat asetusten ja THL:n ohjeiden mukaisesti. Terveyskeskuksemme osallistuu Filhan (entinen Tuberkuloosin vastustamisyhdistys) Raskaus ilman tupakkaa hankkeeseen tavoitteena nuorten aikuisten tupakoinnin vähentäminen. Käyntimäärät toteutuivat samantasoisesti kuin vuonna 2016 eli jäivät kolme prosenttia suunnitellusta. Kuntoutus- ja terapiapalvelut Vanhusten laitoshoidon purkaminen ja kotihoidon lisääminen on siirtänyt fysioterapian painopistettä koteihin, jonne myös uuden fysioterapeutin työpanos kohdistettiin. Lopella aloitettiin kotikuntoutuspilotti elokuussa, jonka tavoitteena on ikäihmisten asuminen toimintakykyisinä ja hyvinvoivina omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tulokset pilotista saadaan vuonna Apuvälinepalvelun toiminta keskitettiin Riihimäen terveysasemalle Penttilänkadulle, jossa se toimii yhdessä hoitotarvikejakelun kanssa. Apuvälineiden luovutuksessa noudatetaan Kanta-Hämeen yhteisiä ohjeita ja työnjakoa keskussairaalan kanssa. Terapiapalveluissa sijaisten saanti oli haaste, joten käyntimäärät jäivät 20 prosenttia suunnitellusta. Silti pitkälti terveyskeskuksen sosiaalityöntekijöiden aloitteesta käynnistettiin uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen yhteistyöryhmä, jossa KELAn, TE-toimiston, sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen ammattilaiset käsittelevät yhdessä pääasiallisesti pitkäaikaistyöttömien tilanteita yhdessä asiakkaan kanssa. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa palveluiden ostot ylittivät suunnitellun 10 prosentilla (ylitys eur). Mielenterveys- ja päihdepalvelut Yksikön toisen toimintavuoden aikana aktiivinen kehittämistyö jatkui yhdessä sairaanhoitopiirin ja sosiaalitoimen kanssa: huhtikuussa aloitti Ketterä-arviointiyksikkö. Mielenterveystai päihdeasioissa yhteyttä ottavat riihimäkeläiset saavat ajan kolmen päivän sisällä Ketterään, jossa arvioidaan, mikä kolmesta organisaatiosta on paras hoitopaikka vai riittääkö pelkkä Ketterässä saatu neuvonta. Vuonna 2018 toiminta laajenee palvelemaan myös Hausjärven ja Lopen asukkaita. Sijaisten saannin ongelmat painoivat vakanssien täyttöasteen alle 80 prosenttiin. Jono yhteydenotosta tai Ketterä-arviosta hoitoon pääsyyn oli pahimmillaan 30 päivää. Käyntimäärät jäivät 20 prosenttia alle suunnitellun. Tulosalueen talous Toimintatuotot ylittyivät budjetoidusta vajaalla kolmella prosentilla. Suurin ylitys oli jäsenkuntien maksuosuuksissa. Toimintakulut ylittyivät reilulla kolmella prosentilla. Suurin ylitys oli palveluiden ostoissa ja hoitotarvikkeissa, kuten yllä kuvattu. 11

16 Taulukko 1: Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma 2017 Erotus tav-tot 2017 Toteuma % Vastaanottokäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit % Päivystyskäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit % Terveyden edistäminen, käynnit % Koulu- ja opiskeluth:n käynnit % Neuvolakäynnit % Kuntoutus- ja terapiapalv, käynnit % Erityistyöntekijåt % Fysioterapia % Lääkinnällinen kuntoutus % Mielenterveys- ja päihdeyksikkö % Käynnit % 12

17 Taulukko 2: Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 13

18 6. SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Vuonna 2017 suun terveydenhuollon toiminta sujui lähes suunnitellusti. Ajanvaraus toimi hyvin, sillä kaikkiin puheluihin pystyttiin vastaamaan. Syksyllä Riihimäen terveysasemalla otettiin käyttöön ns itseilmoittautumislaite, joka sujuvoitti merkittävästi asiakkaiden ohjausta vastaanotoille. Laajoja hammaslääkärin suorittamia kokonaishoidollisia suun tutkimuksia tehtiin potilaalle. Tutkimukseen sai ajan 105 päivän sisällä. Tavoitteena oli, että jokaisen tutkimuksen yhteydessä potilaalle tehdään perusteellinen kirjallinen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma tehtiin tutkimuksen yhteydessä, joten asetettu tavoite toteutui noin 92 %:ssa tutkimuksia. Suun terveydenhuollon asiakastyytyväisyyttä arvioitiin vuoden 2017 ajan jatkumona tekstiviestikyselyn avulla. Asiakkaat vastasivat kyselyyn saadun palvelun perusteella. Kyselyyn vastasi yli asiakasta, joista 79 % arvioi palvelun laadun kiitettäväksi (arvosanoilla 9 ja 10, asteikko 0-10). Vain 3,2 % asiakkaista arvioi palvelun laadun heikoksi (arvosanoilla 0-6, asteikko 0-10). Vuonna 2017 Oitin hammashoitola siirtyi Lehtimajoille, jonne remontoitiin hoitohuoneet ja muut tarvittavat tilat kolmelle hammaslääkärille ja kahdelle suuhygienistille. Hoitolan siirto uusiin tiloihin suunniteltiin porrastetusti eikä vastaanottotoiminnassa ollut sulkuja. Vuonna 2017 hammaslääkärien toimenpidemäärät toteutuivat selvästi yli tavoitetason: Riihimäkeläisille suoritettu toimenpidemäärä oli vuoteen 2016 verraten hieman pienempi, mutta hausjärveläisille ja loppilaisille toimenpiteitä tehtiin enemmän kuin vuonna 2016 (Kuvio 1). Oikomishoidon toimenpiteiden määrä näyttää jäävän asetettua tavoitetasoa pienemmäksi. On kuitenkin huomioitava, että atk-teknisistä. syitä osa oikomishoidon toimenpiteistä on raportoitu perushammaslääkärin toimenpiteissä. Hausjärveläisille suoritetuista hammaslääkärin toimenpiteistä 59 % ja loppilaisille suoritetuista hammaslääkärin toimenpiteistä 35 % tehtiin Riihimäellä. Suuhygienistien suoritemäärä toteutui 92 % tavoitteesta, jota selittää osaltaan erityyppiset pakolliset suuhygienistien poissaolot ja osaaikaisuudet. Keskimääräinen odotusaika suuhygienistin vastaanotolle oli 4-5 viikkoa. Lasten ehkäisevän hoidon käyntejä siirrettiin hammashoitajilta suuhygienisteille, koska hammashoitajatyövoimaa tarvittiin hammaslääkäreiden avustamiseen. Tästä syystä hammashoitajien vastaanoton suoritemäärät toteutuivat vain 59 % tavoitteesta. Muut hammashuollon palvelut eli röntgensuoritteet toteutuivat vain 93 % tavoitteesta johtuen mm siitä, että röntgenlaite oli ajoittain poissa käytöstä laitevian takia. Tulosalueen talous Vuonna 2017 suun terveydenhuollon toimintakulut alittuivat noin euroa. Aineita ja tarvikkeita kului noin euroa suunniteltua vähemmän. Henkilöstökuluja säästyi noin euroa hoito- ja muun henkilökunnan osalta mm useiden pitkien poissaolojen takia ja koska sijaistyövoimaa ei saatu. Asiakasmaksutulot ylittyivät noin euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin euroa, koska mm nukutuksessa tehtävä suunhoidon tarve oli odotettua suurempaa. Palvelujen ostoihin kirjattiin myös osa erikoistason hammaslääkäreiden palkoista, joka raha säästyi hammaslääkäreiden palkoista. 14

19 Kuvio 1 Hammaslääkäreiden suorittama toimenpiteiden määrä riihimäkeläisille, loppilaisille ja hausjärveläisille vuosina 2012, 2013, 2014, 2015, 2016 ja Riihimäki Loppi Hausjärvi Kuvio 2 Suuhygienistien suorittama toimenpiteiden määrä riihimäkeläisille, loppilaisille ja hausjärveläisille vuosina 2012, 2013, 2014, 2015, 2016 ja Riihimäki Loppi Hausjärvi 15

20 Taulukko 1 Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma 2017 Erotus tav-tot 2017 Toteuma % Suun terveydenhuollon suoritteet % Hammashoitajan vastaanotto, tutkimus ja ennaltaehkäisevä % Hammaslääkärin vastaanotto % Hammaslääkärin vo, oikomishoito % Suuhygienistin vastaanotto % Muut hammashuollon palvelut % Taulukko 2 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 16

21 7. SAIRAALAN TULOSALUE Toimintavuonna 2017 kotisairaalatoimintaa kehitettiin ja laajennettiin, työkierto suunniteltiin yhdessä henkilöstön kanssa ja se päästiin aloittamaan elokuussa, ja osastojen lääkehoitoa kehitettiin uuden osastofarmaseutin avulla. Osastojen toiminnan painottuminen lyhytaikaishoitoon jatkui vuonna Lyhytaikaishoitopäivien osuus oli 96,5 %, kun se edellisenä vuonna oli 92,6 %. Erityisesti geriatrisen kuntoutusosaston toiminta painottui lyhytaikaishoitoon: vielä tammikuussa osaston lyhytaikaishoitopäivien osuus oli 68,6 %, kun se joulukuussa oli 100 %. Yhtenä tekijänä tähän oli osastojen paikkamäärän vähentäminen yhteensä 16 sairaansijalla vähentyneen osastopaikkatarpeen takia. Hoitojaksojen määrä lisääntyi noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna (Kuvio 1.). Hoitopäivien määrä sen sijaan vähentyi merkittävästi, lähes 30 %. Tähän oli useita syitä: kotiuttamiset ovat tehostuneet, kotisairaalan merkitys, hoitoaikojen lyhentyminen, kotihoidon tehostuminen, lyhytaikaispaikkojen lisääntyminen Riihimäellä ja se, että erikoissairaanhoito kotiutti suoraan kotiin ilman terveyskeskuksen osastojaksoa. Keskimääräinen hoitoaika oli noin 7 vrk. Tässä oli suurta vaihtelua yksiköiden välillä: akuuttiosastoilla keskimääräinen hoitoaika oli noin 5 vrk, kun se geriatrisella kuntoutusosastolla oli noin 18 vrk. Hausjärven ja Lopen kotihoitoa kehitettiin yhdessä kuntien kanssa. Tavoitteena oli laadukkaan kotihoitopalvelun tuottaminen. Lisäksi molempien kuntien kotihoito yhdessä terveyskeskuksen kotisairaanhoidon kanssa käynnisti kotihoidon toiminnanohjauksen ja mobiilin käyttöönoton suunnittelun. Lopen kotihoidossa käynnistyi elokuussa 2017 kotikuntoutuspilotti, jossa on mukana moniammatillisesti sekä kunnan kotihoidon työntekijöitä että terveyskeskuksen kotisairaanhoidon ja fysioterapian työntekijöitä. Pilotin tuloksia saadaan vuoden 2018 aikana. Kotisairaanhoidon käyntimäärät lisääntyivät noin 20 % (Kuvio 2.). Suurinta lisäys oli Riihimäen kotisairaanhoidossa, mutta myös Lopen kotisairaanhoidossa käynnit lisääntyivät. Tämä johtui asiakasmäärien lisääntymisestä Lopen kotihoidossa. Kotisairaalan käyntimäärät lisääntyivät lähes 40 % edelliseen vuoteen verrattuna (Kuvio 3.). Kotisairaalassa hoidettiin vuoden aikana yhteensä 576 potilasta. Saattohoidossa oli 51 potilasta. Kotisairaalan asiakastyytyväisyyskyselyssä yli 90 % vastanneista oli tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja kohteluun. Muistisairauksien tutkimukseen ja hoitoon pääsi geriatrian poliklinikalla Kansallisen muistiohjelman mukaisesti. Lääkärin työpanosta keskitettiin tavoitteen mukaisesti ensikäynteihin ja diagnoosin tekemiseen ja sairaanhoitajan työpanosta seurantaan. Geriatrian poliklinikan käyntejä oli noin 10 % enemmän kuin vuonna 2016 (Kuvio 4.). Tehostetun palveluasumisen kotikäynnit jäivät arvioitua pienemmiksi. Suurin osa asioista käsitellään yksiköissä sairaanhoitajan esitteleminä konsultaatioina, jolloin lääkäri ei tapaa potilasta. Kaikkiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin tehdään käyntejä joka toinen viikko: Riihimäellä käyntejä on kolmena ja Lopella ja Hausjärvellä kahtena päivänä viikossa, muina päivinä asiat hoidetaan sähköisesti ja puhelimitse. Sairaalan tulosalueen toimintatuotot toteutuivat noin euroa suunniteltua paremmin (toteuma 101 %). Kotikuntakorvauksia kertyi noin euroa arvioitua enemmän, mikä johtui pääosin kotisairaalassa hoidetuista ulkokuntalaisista. Myös kotisairaalan käyntimaksuja ja geriatrian poliklinikan käyntimaksuja kertyi arvioitua enemmän. Sen sijaan osastohoidon asiakasmaksut jäivät euroa suunniteltua pienimmiksi, mikä johtui pienemmästä potilasmäärästä. Sairaalan tulosalueen toimintakulut jäivät noin euroa pienemmiksi (toteuma 90 %). Hoitohenkilökunnan palkkarahaa jäi käyttämättä noin euroa, erilliskorvauksia euroa ja sijaismäärärahaa noin euroa. Potilaspaikkoja vähennettäessä myös hoitohenkilökunnan määrää tarkistettiin. 17

22 Lisäksi sijaisia ei ollut tarvetta ottaa samassa määrin kuin yleensä, kun osastojen kuormitusaste jäi tavoitetta matalammaksi. Lääkäritilanne oli sairaalan tulosalueella hyvä. Vakituisissa viroissa toimi 7 lääkäriä ylilääkäri mukaan lukien, kahdessa virassa oli määräaikainen sijainen lähes koko vuoden. Kahdelle syksyllä äitiyslomalle jääneelle lääkärille saatiin sijaiset. Lääkäreiden palkkarahaa jäi käyttämättä noin euroa ja sijaismääräraha ylittyi noin euroa. Kuvio 1. Osastohoidon päättyneet hoitojaksot Hoitojaksot yhteensä Lyhytaik.hoitojaksot Pitk.aik.hoitojaksot Kuvio 2. Kotisairaanhoidon käyntimäärät Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit

23 Kuvio 3. Kotisairaalan käyntimäärät Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit 12 Kuvio 4. Geriatrian poliklinikan käyntimäärät Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit Taulukko 1 Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma 2017 Erotus tav-tot 2017 Toteuma % Sairaalan hoitopäivät % Kotisairaanhoidon käynnit % Kotisairaalan käynnit % Palveluasumisen lääkärikäynnit % Geriatrin poliklinikan käynnit % 19

24 Taulukko 2 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 20

25 8. TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE Kuntayhtymän tukipalvelut toimivat yhtenä tulosalueena, joka sisältää taloushallinnon, tietohallinnon, kiinteistö- ja teknisen huollon, siivoustoimen ja vaatehuollon sekä keskusvaraston. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden tilanteen kehitystä seurattiin kuukausittain johtoryhmässä. Tukipalveluiden controllerin laatima toiminnan ja talouden kuukausiraportti käsiteltiin joka kuukausi myös yhtymähallituksessa. Kuntayhtymän taseessa olevan vanhan alijäämän kattamisesta jäsenkuntien kanssa on tehty suunnitelma. Jäsenkunnat maksoivat hyväksytyn suunnitelman mukaiset maksuosuudet kuukausittain kuntayhtymälle. Maksuosuuksien yhteismäärä toimintavuonna oli euroa. Kuntayhtymän palkka- ja taloushallinnon toimintaprosessien kehittämiseksi jatkettiin yhteistyöpalavereja RHL-Data Oy.n (palvelukeskus) kanssa. Säännöllisissä seurantapalavereissa käytiin läpi toimintaa ja haettiin ratkaisuja toiminnassa esille tulleisiin asioihin. Kuntayhtymä tiivisti yhteistyötä Tekme Oy:n kanssa ja solmi yhtiön kanssa logistiikkapalveluita koskevan sopimuksen. Tukipalveluiden toimintatulojen kokonaistoteuma oli euroa. Tukipalveluiden suurin tuloerä oli vuokratuotot, joita kertyi yhteensä euroa. Muita toimintatuottoja kertyi ulkopuolisten kuntayhtymälle maksamista siivoustuloista. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli yhteensä euroa. Tukipalveluiden tulosalueen tulos oli kokonaisuutena euroa arvioitua parempi. Tulosalueen sisällä talousarviomäärärahoissa merkittävin ylitys oli rakennusten vuokramenot euroa. Ylitys johtui Kiinteistö Oy Museokadun lainaosuuden takaisinmaksusta. Määrärahat alitettiin henkilöstökuluissa sekä palveluiden ostoissa.. 21

26 Taulukko 1 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 22

27 9. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Terveysvalvonnan tehtävänä on varmistaa asukkaille terveellinen elinympäristö ja turvalliset elintarvikkeet sekä huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja järjestää alueen kotieläimille tarvittavat eläinlääkäripalvelut. Vuoden 2017 valvonnan teemana oli vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Mittareina olivat riskiperusteisesti laaditun valvontasuunnitelman riittävä toimialakohtainen toteutuminen sekä todetuista epäkohdista annettujen korjausvaatimusten toteutuminen. Tavoite, vähintään 90 % suunnitelmallisista tarkastuksista, toteutui elintarvike- (91 %) ja terveydensuojeluvalvonnassa (93 %). Myös tupakkavalvonnan osalta tulos oli hyvä, 88 %. Kauden aikana tarkastettiin yhteensä 215 Oivajärjestelmään kuuluvaa elintarvikevalvontakohdetta. Näistä 19 kohteelle annettiin kehotus tai määräys korjata elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia epäkohtia. Yhtä kohdetta lukuun ottamatta toimijat korjasivat epäkohdat annetussa määräajassa. Terveydensuojelussa valvonnan painopisteenä oli sisäilman laatu. Suunnitelmallisen valvonnan kohteilta, joissa epäiltiin ongelmia sisäilman laadussa, edellytettiin mittauksiin perustuvia ilmanvaihdon selvityksiä ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Yhteistyö kuntien sisäilmatyöryhmien kanssa tiivistyi ja parani vuoden aikana huomattavasti. Vuonna 2017 oli yksi pienehkö ruokamyrkytysepidemia. Yhtään talousvesivälitteistä epidemiaa ei todettu, mutta yhdessä vesiosuuskunnassa talousvesi saastui putkirikon seurauksena ja siellä toteutettiin keittokehotus ja talousveden klooraus. Eläinlääkintähuollossa suoritemäärä oli edellisvuotta suurempi, mutta jäi hieman tavoitteesta. Epäilyilmoituksiin perustuvan eläinsuojeluvalvonnan tarkastusten määrä, 119 tarkastusta, oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina (Vuonna 2016 tarkastuksia 118, 2017 tarkastuksia 116 ). Tulosalueen talous Ympäristöterveydenhuollon tulosalueen taloudellinen tulos oli selvästi, lähes euroa ylijäämäinen. Toimintakuluissa ostettujen laboratoriopalveluiden kustannukset olivat ennakoitua pienemmät. Terveysvalvonnan tarkastus- ja näytteenottotuotot ylittivät tavoitteen, koska tupakkatuotteiden myyntipaikkojen vuosittaisen valvontamaksun muuttuminen veroluonteiseksi nosti tuottoja ennakoitua suuremmaksi. Myös eläinlääkintähuollon klinikkamaksutuotot ja valvontaeläinlääkäritoimintaan liittyvät valtion maksamat korvaukset olivat hieman ennakoitua suuremmat. Taulukko 1 Toiminnallinen tulos Suoritetavoitteet: Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma 2017 Erotus tav-tot 2017 Toteuma % Ympäristöterveydenhuolto % Terveysvalvonta % Eläinlääkintähuolto % 23

28 Taulukko 2 Taloudellinen tulos YHTEENSÄ Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2017 Toteuma Erotus Tot muutos 2017 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavara % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 24

29 10. TILIKAUDEN TULOS, TOIMINTATUOTOT JA -MENOT Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän tilinpäätös oli 1,56 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos sisältää toimintavuodelta kertyneen ylijäämän 0,72 milj. euroa ja jäsenkuntien kanssa sovitun alijäämän kattamisohjelman mukaiset suoritukset, joita oli yhteensä 0,84 milj. euroa. Toimintatuotot olivat yhteensä 36,86 milj. euroa ja toimintamenot 34,75 milj. euroa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate oli 2,10 milj. euroa ylijäämäinen (v toimintakate 2,97 milj. euroa ylijäämäinen). Toimintakatteesta vähennettyjen rahoituskulujen jälkeen kuntayhtymän vuosikate oli 2,11 milj euroa ylijäämäinen (v vuosikate 2,96 milj. euroa ylijäämäinen). Vuosikate riitti kattamaan kuntayhtymän poistot, joiden määrä oli 0,55 milj. euroa. Toimintatuotot Toimintatuottojen määrä ilman jäsenkuntien alijäämän kattamisohjelman mukaisia suorituksia oli 36,01 milj. euroa. Toimintatuottojen nousu edelliseen vuoteen oli 0,25 %. Kun mukaan lasketaan alijäämän kattamisohjelman mukaiset suoritukset, oli toimintatuottojen kokonaismäärä 36,86 milj. euroa ja nousu edelliseen vuoteen verrattuna 0,24 %. Kuntayhtymän suurin toimintatuottojen tuloerä koostuu jäsenkuntien maksuosuuksista, jotka perustuvat kuntayhtymän tuotteistusjärjestelmän mukaisesti laskettuihin osuuksiin. Maksuosuudet ovat kiinteät koko talousarviovuoden. Jäsenkuntien maksuosuudet nousivat toimintavuonna keskimäärin 0,27 % (nousu v ,08 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymän toimintatuotot alij. kat- ilman taminen alij. katmukana tamista Jäsenkuntien maksuosuudet Muut maksu- ja 2016 ilman alij. kattamista 85,3 % 84,9 % 84,9 % 12,4 % 12,7 % 13,4 % myyntituotot Muut tulot 2,3 % 2,4 % 1,7 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Toimintakulut Toimintakulut olivat 34,75 milj. euroa. Toimintakulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 % (nousu v ,03 %). Euromääräisesti toimintakulujen nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa (nousu v ,10 milj. euroa). Kuntayhtymän toimintakulut Henkilöstökulut 62,1 % 64,2 % Palveluiden ostot 22,8 % 23,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 8,9 % 8,5 % Vuokra- ym. kulut 6,2 % 4,1 % 100,0 % 100,0 % Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on laskenut edellisestä vuodesta. Yksittäisten ostopalvelulääkäreiden ja päivystyspalveluiden hankintaan käytettiin toimintavuonna yhteensä 0,35 milj. euroa (v ,53 milj. euroa.) Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän rahoitusasema parani edellisen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymän investoinnit pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella. Vuosikate % poistoista oli 380,8 %. Kuntayhtymä ei toimintavuoden aikana ottanut pitkäaikaista lainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi kuntayhtymällä oli mahdollisuus käyttää kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaisia kassalainoja. Kuntayhtymän maksuvalmius oli loppuvuonna hyvä eikä kuntayhtymällä vuodenvaiheessa ollut käytössä lyhytaikaista kassalainaa. 25

30 Kuntayhtymällä oli lainaa vuodenvaihteessa noin 0,11 milj. euroa (v ,25 milj. euroa). Omavaraisuusaste nousi 48,1 %:sta 54,4 %:iin. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaisuusaste merkitsee merkittävää velkarasitetta. Suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku huononi jonkin verran ja oli 15,2 % (v ,0 %). Lainanhoitokykyä kuvaava tunnusluku, lainanhoitokate, oli 14,2 (v ,2). Lainanhoitokatteen tyydyttävä arvo on välillä 1 2. Lainanhoitokate on hyvä, kun sen arvo ylittää 2. Kuntayhtymän maksuvalmius oli vuoden lopussa 50,6 päivää (v ,3 pv). Investointien toteutuminen Vuoden 2017 suurimmat investointihankkeet olivat Effica-potilashallintojärjestelmään hankitut uudet osiot sekä pääterveysaseman että Lehtimajojen muutostyöt. Investointimenojen kokonaistoteuma toimintavuonna oli euroa. Investointitulona on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin rahoitusosuus Riihimäen terveysasemalle saneeratuista tiloista. Vuodenvaihteeseen mennessä valmistuneiden muutostöiden kustannukset olivat yhteensä euroa, on sovittu maksettaviksi viidentoista vuoden aikana. Investointitulona on lisäksi Lopen terveysaseman kiinteistön sekä Ryttylän kylätalon ja kiinteistö oy Museokadun osakkeiden myynti. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteumavertailu Jäsenkunta/kaupunki Muutos Muutos% Hausjärvi ,51 % Loppi ,22 % Riihimäki ,54 % Janakkala ,93 % Yhteensä ,27 % 26

31 Kuntayhtymän alijäämän kattamisohjelman mukaiset jäsenkuntien suoritukset vuonna 2017 Alijäämän Jäsenkunta/kaupunki kattaminen Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulot ja -menot TULOT Toiminta Toimintatuotot Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 12 9 Pysyvien vastaavien hyöd.luovutusvoitot Investoinnit Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot Rahoitusosuudet investointimenoihin Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 25 Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Korkokulut 2 7 Muut rahoituskulut 4 8 Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustappiot Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Lyhytaikaisen lainojen vähennys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaistulot - Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset - Raha varojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos

32 Vuosikate %-poistoista ja lainakannan kehitys Vuosikate % poistoista 400,0 380,8 350,0 300,0 250,0 201,0 156,6 262,9 200,0 150,0 115,7 100,0 50,0 0,

33 11. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloslaskelman toteutuminen TA + MUUTOS 2017 TOT 2017 TA-TOT 2016 TA-TOT % TP 2016 Toimintatuotot ,9 % Myyntituotot ,8 % Maksutuotot ,8 % Tuet ja avustukset ,7 % Vuokratuotot ,5 % Muut toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,0 % Henkilöstökulut ,2 % Palkat ja palkkiot ,6 % Henkilösivukulut ,1 % Eläkekulut ,3 % Muut henkilösivukulut ,8 % Palvelujen ostot ,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % Vuokramenot ,2 % Muut toimintakulut ,2 % Toimintakate ,5 % Rahoitustuotot ja -kulut ,6 % Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot ,2 % Korkokulut ,9 % Muut rahoituskulut ,3 % Vuosikate ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % Suunnitelman muk. poistot ,1 % Arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.)

34 12. RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TA 2017 TA muutos TA yhteensä Toteuma Poikkeama Po-% Toiminnan rahavirta Vuosikate ,1 % Tulorahoituksen korjauserät ,1 % Investointien rahavirta Investointimenot ,2 % Pysyvien vastaavien hyöd. luovutusvoitot Rahoitusosuudet investointimenoihin ,1 % Toiminnan ja investointien rahavirta ,4 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 % Lyhytaikaisten lainojen muutos ,4 % Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta ,0 % Rahavarojen muutos ,3 % RAHAVARAT