TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Liite :ään 45/2014 YH RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

2

3 Riihimäen seudun Tilinpäätös 2013 Sisällysluettelo 1 KATSAUS VUOTEEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ YLEISJOHTO JA HALLINTO AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SAIRAALAN TULOSALUE TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE TILIKAUDEN TULOS, TOIMINTATUOTOT JA -MENOT TALOUSARVION TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUETASOLLA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖSLASKELMAT RAHOITUSLASKELMA TASE TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS LIITTEET...57 KUNTAYHTYMÄN PAINOALUEET JA TAVOITTEET KUNTAYHTYMÄN HANKKEET... 87

4

5 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) 1 KATSAUS VUOTEEN 2013 Toiminta Terveydenhuollon lainsäädännön hoitotakuun tavoitteisiin pystyttiin toimintavuonna vastaamaan kehittämällä palveluita ja niiden tarjontaa. Terveyskeskus oli mukana Hyvä vastaanotto -hankkeessa, jossa työtapoja kehitetään lääkärin vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseksi. Näin valmistauduttiin myös vuoden 2014 alusta tulevan valinnanvapauden mukanaan tuomiin muutoksiin, jonka mukaan kunnan asukas saa vapaasti valita hoitopaikkansa. Kuntayhtymän yhtymähallitus hyväksyi elokuussa jatkovalmistelun pohjaksi esityksen Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Esitys tehtiin yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ja sen valmistelussa oli mukana edustus kaikista kuntayhtymän jäsenkunnista. Asian jatkovalmistelua varten perustettiin seudullinen tilatyöryhmä, vastaanottotoiminnan kehittämistyöryhmä sekä seudullisten päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdistämistä suunnitteleva työryhmä. Työryhmät käynnistivät jatkovalmistelun vuoden 2014 alussa. Avoterveydenhuollossa Hausjärven ja Lopen vastaanottopalveluiden tuottaja vaihtui kilpailutuksen jälkeen alkuvuodesta. Attendo aloitti vastaanottopalveluiden tuottajana Hausjärvellä helmikuun alusta ja Lopella huhtikuun alusta. Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jonka päivystys oli terveyskeskuksen vastuulla. Päivystyksen käyntimäärä oli n käyntiä. Kokonaiskäyntimäärä oli arvioitua suurempi, mutta vuoden kokemusten perusteella toiminta on kuitenkin selkiyttänyt vastaanottotoiminnan työnjakoa. Päivystys hoitaa välitöntä hoitoa vaativat potilaat, joten pääterveysasemalla ja Lopen ja Hausjärven terveysasemilla pystytään entistä paremmin vastaamaan päiväaikaisten ei-päivystystä vaativien vastaanottoaikojen kysyntään. Sairaalan tulosalueen toiminnan tavoitteena oli terveyskeskussairaalan toiminnan painopisteen siirtäminen lyhytaikaishoitoon ja samalla pitkäaikaisten sairaansijojen vähentäminen. Tämän tavoitteen mukaisesti terveyskeskuksen Hausjärvellä ja Lopella sijaitsevien vuodeosastojen jako suunniteltiin kuntien kanssa siten, että puolet kummankin osaston hoitopaikoista ja henkilökunnasta siirtyi kunnalle Toinen merkittävä muutos sairaalan tulosalueella oli terveyskeskuksen kotisairaanhoidon ja Riihimäen kaupungin kotipalvelun yhdistäminen toiminnallisesti ja siirtyminen samalla yhteisiin tiloihin. Vastaava toiminnallinen yhdistäminen toteutettiin myös Lopella. Sairaalan tulosalueella lääkäritilanne oli loppuvuonna heikko. Tämän takia jouduttiin loppuvuonna käyttämään ostopalvelulääkäreitä. Suun terveydenhuollon uusien hoitohuoneiden rakentaminen pääterveysasemalle aloitettiin loppuvuodesta. Hoitohuoneita rakennetaan seitsemän ja niiden valmistuttua kuntayhtymä luopuu nykyisistä Kontiontien hammashoitolan tiloista. Toiminta keskitetään tältä osin pääterveysasemalle. Riihimäen kaupungin alueella on tämän jälkeen pääterveysaseman hammaslääkärivastaanottojen lisäksi Peltosaaren hammashoitola. Suun terveydenhuollon suunnitelmissa on keskittää Riihimäen kaupungin alueella hammaslääkäreiden vastaanotto jatkossa pääterveysasemalle. Tukipalveluissa luovuttiin kuntayhtymässä tehdyn päätöksen mukaisesti omasta keittiötoiminnasta. Riihimäen pääterveysaseman jakelukeittiö siirtyi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille vuoden alusta. Lopen terveysaseman keittiö siirtyi Lopen kunnalle helmikuun alusta.

6 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Ympäristöterveydenhuollon yhteistyötä Janakkalan kunnan kanssa jatkettiin. Janakkalan kunta tuli kuntayhtymän jäseneksi lukien. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Janakkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon toiminnot yhdistettiin yhteen yksikköön, joka on osa kuntayhtymän organisaatiota. Kuntayhtymän perussopimukseen tehtiin asiaa koskevat tarvittavat muutokset. Kaikki nykyiset jäsenkunnat sekä Janakkalan kunta hyväksyivät perussopimuksen valtuustoissaan. Henkilöstö Kuntayhtymän henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi TYHY-ryhmä laati kuntayhtymälle työhyvinvoinnin tavoitteet vuosille Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisiä teemoja olivat oman ja toisen työn arvostaminen, myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen työyksiköissä, henkilöstön työn kuormittavuuden ja kiireisyyden vähentäminen, turvalliset työolosuhteet sekä tiedottamisen kehittäminen. Työterveyshuoltoa on kehitetty yhteistyössä työterveyshuollon palveluiden tuottajana toimivan Terveystalo Oy:n kanssa, tavoitteena siirtää työterveyshuollon painopistettä yhä enemmän ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Kuntayhtymän lääkäritilanne parani jonkin verran edellisestä vuodesta. Sairaalan tulosalueella lääkäritilanne oli kuitenkin erityisesti loppuvuodesta heikko. Lääkärityövoimaa (ml. hammaslääkärit) vuokrattiin kuitenkin koko toimintavuoden ajan. Lääkärityövoiman ostopalveluihin käytetty euromäärä kasvoi edellisvuodesta. Talous Taloudellisesti toimintavuoden tilinpäätös on useamman alijäämäisen vuoden jälkeen ylijäämäinen. Toimintavuodelta kertyi ylijäämää yhteensä euroa. Ylijäämäinen tulos saavutettiin yhtymähallituksen alkuvuonna vahvistaman talouden tasapainottamisohjelman sekä yhtymähallituksen loppuvuodelle päättämien säästötoimien ansiosta. Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti jo alkuvuodesta talouden sopeuttamistoimista, joiden toimeenpanoa ja toteutumista seurattiin aktiivisesti koko vuoden. Tämän lisäksi yhtymähallitus päätti vielä loppuvuodesta säästötoimista, joiden perusteella pääterveysaseman yksi osasto suljettiin kahdeksi kuukaudeksi sekä Riihimäen pääterveysaseman vastaanoton toimintaa supistettiin joulukuun ajaksi. Talouden tasapainottamiseksi jäsenkunnat maksoivat kuntayhtymälle loppuvuonna 2013 ylimääräisen lisämaksuosuuden 0,4 milj. euroa. Tämä suoritus mukaan lukien jäsenkuntalaskutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,41 %. Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli 35,19 milj. euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän tulot kertyivät talousarvion mukaisesti. Kuntayhtymän toimintakulujen kokonaismäärä ilman poistoja oli 34,17 milj. euroa. Kuntayhtymän toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,5 %. Ylijäämäisestä tuloksesta huolimatta kuntayhtymän taseessa on edelleen noin 4,8 milj. euroa kattamatonta alijäämää. Kuntayhtymän taseeseen kertyneen alijäämän vuoksi kuntayhtymän maksuvalmius on edelleen ollut heikko. Maksuvalmius on turvattu Kuntatodistusohjelman kautta otetuilla lyhytaikaisilla lainoilla, joita vuodenvaihteessa oli käytössä 1,5 milj. euroa. Taseen alijäämä on vähentänyt kuntayhtymän oman pääoman määrää, joten alijäämän kattamisesta on sovittava yhdessä jäsenkuntien kanssa.

7 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Talouden tasapainottamiseen pidemmällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin rakenteellisia ratkaisuja, jotka on tehtävä yhteistyössä kuntayhtymän jäsenkuntien kanssa. Rakenteelliset ratkaisut talouden tasapainottamiseksi liittyvät seudun vanhusten hoitoketjun saattamiseen kuntoon, palveluverkon uudelleen järjestelyyn sekä erikoissairaanhoidon käyttöön vaikuttamiseen. Nämä asiat sisältyvät myös kesällä 2013 hyväksyttyyn kuntayhtymän visioon Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenteesta. Lopuksi kiitän kaikkia kuntayhtymän työntekijöitä, omistajakuntia ja yhteistyökumppaneita taloudellisista paineista huolimatta hyvin onnistuneesta toiminnasta ja toimintavuodesta Riihimäellä Tero Pitkämäki Yhtymäjohtaja

8 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) 2 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ KUNTAYHTYMÄN HALLINTOELIMET YHTYMÄHALLITUS Kokouksia oli 11, pöytäkirjapykäliä 239. Yhtymähallitukseen ovat kertomusvuonna kuuluneet: Jäseninä Riihimäeltä Bitter Riku Hemmi-Lahtinen Eira Lahtinen Raila Lapveteläinen Antero Liimatainen Matti Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Hausjärveltä Ihalainen Esko Pottonen Päivi Tiippana Risto Lopelta Arminen Mika Hopearuoho Sirpa Rautiainen Marianna Janakkalasta Forss Jarmo ( alkaen) Henkilökohtaisina varajäseninä Takala Mikko Lindholm-Teräväinen Maarit Kauppinen Merja Ranta Juha Liimatta Timo Arminen Sari Hietanen Satu Laakso Emmi Ruottu Marko Kuparinen Jarmo Kauppi Tuula Vuorinen Raili Rissanen Titta Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Riku Bitter Riihimäeltä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sirpa Hopearuoho Lopelta ja toisena varapuheenjohtajana Esko Ihalainen Hausjärveltä. Yhtymähallituksen sihteerinä toimi yhtymäjohtaja Tero Pitkämäki.

9 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) TARKASTUSTOIMI Tarkastuslautakuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet: Jäseninä Riihimäeltä Nummela Esko Hausjärveltä Juuri Anu Lopelta Kuparinen Seppo Henkilökohtaisina varajäseninä Leskenmaa Kirsti Ahola Mikko Sahari Eeva Kuntayhtymän tilintarkastajana toimi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:stä tilintarkastaja JHTT Raija Ruuskanen. JOHTORYHMÄ Johtoryhmään kuuluvat johtavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia oman tulosalueensa osalta. Kuntayhtymän johtoryhmään ovat kertomusvuonna kuuluneet: Pitkämäki Tero Knuth Pertti Järvinen Sari Möttönen Heikki Anttila Auli Lukkari Erja (31.5. saakka) Hurme Susanna (1.8. alkaen) Peltola-Haavisto Kirsi Sukula Pirkko Myllyniemi Päivi yhtymäjohtaja johtajaylilääkäri, va. johtava ylihoitaja, va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylilääkäri, va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylihoitaja sairaalan tulosalueen ylilääkäri, va. sairaalan tulosalueen ylihoitaja, vs. suun terveydenhuollon tulosalueen ylihammaslääkäri ympäristöterveydenhuollon tulosalueen terveysvalvonnan johtaja elintarvike- ja vesilaboratorion johtaja Lisäksi johtoryhmään on kuulunut vuonna 2013 henkilöstön edustajana TEHY:n luottamusmies Leila Hämäläinen.

10 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) HENKILÖSTÖ Vuoden 2013 lopussa kuntayhtymässä oli 434 vakanssia. Vakanssien määrä jakautuu tulosalueittain seuraavasti: Tulosalue määrä % Yleisjohto ja hallinto 8,0 2 tulosalue 156,5 36 Suun terveydenhuollon tulosalue 68,0 16 Sairaalan tulosalue 126,5 29 Tukipalveluiden tulosalue 52,0 12 Ympäristöterveydenhuollon tulosalue 23,0 5 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa johtamista. Valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja vastuista sisältyvät voimaan tulleeseen kuntalakiin ( 13). Toiminnan riskien hallinta ja ennakointi on olennainen osa johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada: - kuntayhtymän esimiehet tietoisiksi riskienhallinnan tärkeydestä - sisäinen valvonta osaksi johtamista - keskeisten toimintaprosessien seuranta osaksi kaikkien esimiesten jokapäiväistä työtä sekä - määritellä sisäisen valvonnan ohjeistuksella ne keskeiset toiminnan osa-alueet ja valvontakohteet, jotka ovat kuntayhtymän riskienhallinnan kannalta tärkeitä. Kuntayhtymässä on käytössä yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty kuntayhtymän toiminnot ja niiden valvontavastuut tulosalueittain. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisia valvottavia osa-alueita ovat päätöksenteko, suunnittelu ja seuranta, kirjanpito ja maksuliike, omaisuuden hallinnointi sekä henkilöstöasiat. Kuntayhtymän sisäistä valvontaa toteutetaan osana päivittäistä johtamista. Esimiesten velvollisuutena on valvoa johdettavanaan olevaa toimintaa ennalta laadittujen periaatteiden ja ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty ne keskeiset toimintaprosessit, joihin esimiesten on kiinnitettävä huomiota päivittäisessä johtamisessaan. Tulosalueiden esimiehet seuraavat sisäisen valvonnan avulla toimintaa ja raportoivat tuloksista puolivuosittain. Koko vuoden sisäisen valvonnan raportti viedään yhtymähallitukselle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Toimintavuonna sisäisen valvonnan perusteella ei havaittu toiminnan millään osa-alueella merkittäviä puutteita tai virheitä.

11 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Riskienhallintapolitiikka ja riskienhallintasuunnitelma Kuntayhtymässä noudatetaan yhtymähallituksen vahvistamaa riskienhallintapolitiikkaa ja -suunnitelmaa. Kuntayhtymän johtoryhmä vastaa riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintasuunnitelman toteutumisen seurannasta.

12 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) 3 TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon käytön ohjaus ja seuranta jäsenkuntien kanssa erikseen sovittavissa rajoissa. Kuntayhtymän toiminta-ajatus: Kuntayhtymän toimenpitein edistetään yksilön, väestön, yhteisöjen ja elinympäristön terveyttä, ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä sekä vaikutetaan terveyden taustatekijöihin, ehkäistään sairauksia, tapaturmia ja muita terveysongelmia, vahvistetaan mielenterveyttä sekä kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. JÄSENKUNNAT JA VÄESTÖ Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä vuonna 2013 oli seuraava: JÄSENKUNTIEN VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN Kunta <1 v 1-6 v 7-16 v v v >74 v YHT. Hausjärvi Loppi Riihimäki YHTEEN- SÄ VÄESTÖN % -JAKAUMA IKÄRYHMITTÄIN <1 v 1-6 v 7-16 v v Kunta (%) (%) (%) (%) Hausjärvi Loppi Riihimäki YHTEEN- SÄ 1,2 1,0 1,0 7,8 7,2 6,9 13,4 13,7 11,1 60,0 57,4 62, v (%) 10,1 11,9 10,1 >74 v (%) 7,5 8,8 8,0 YHT. (%) ,0 7,1 12,0 61,4 10,4 8,0 100 Lähde: Effica-väestövastuu , ikä vuonna Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta.

13 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Kuntayhtymä kuuluu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin ja käyttää sekä Kanta- Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön että Hämeenlinnan yksikön palveluja. Yliopistollisena vastuusairaalana on Tampereen yliopistollinen sairaala. Jäsenkunnat kuuluvat Pääjärven kuntayhtymään (ent. erityishuoltopiiri).

14 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) 4 YLEISJOHTO JA HALLINTO TOIMINNALLINEN TULOS Yleisjohdon ja hallinnon tukipalveluiden tulosalue käsittää kuntayhtymän yleisjohdon, johon kuuluvat yhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri, johtava ylihoitaja sekä johdon sihteeristö ja kuntayhtymän keskitetty rekrytointi. Tulosalueelle on keskitetty myös kuntayhtymän luottamushenkilöpalkkiot, tutkimus- ja kehittämis-, koulutus- ja kirjallisuusmäärärahat. Yleisjohdon tehtävänä on kuntayhtymän toiminnan ohjaus strategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. TALOUDELLINEN TULOS Tulosalueen toimintatuottojen kokonaistoteuma oli euroa. Tuloja kertyi euroa budjetoitua vähemmän. Tulosalueen suurimmat tuloerät olivat koulutusvaiheessa olevien lääkäreiden koulutuskorvaukset sekä valtakunnallisesta terveyshyötyhankkeesta (POTKU-hanke) saatavat valtionosuuskorvaukset. Lääkäreiden koulutuskorvauksia kertyi yhteensä euroa. Terveyshyöty-hankkeeseen saatu valtionosuus vuodelle 2013 oli euroa. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli euroa. Toimintamenot alittuivat euroa. Toimintamenojen säästö koostuu pääosin henkilöstömenojen lomapalkkavarauksen arvioitua pienemmästä toteumasta sekä säästöistä painatus- ja ilmoituskuluissa sekä puhelinkuluissa.

15 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) YHTEENSÄ Tp Ta 2013 Toteuma Erotus Tot muutos 2013 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2013 Toteuma Erotus Tot muutos % Myyntituotot % Maksutuotot 0 0 % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot 0 0 % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset 0 0 % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos %

16 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) 5 AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE TOIMINNALLINEN TULOS Päivystys Erikoissairaanhoidon päivystyksen loppuminen Riihimäen seudulta merkitsi suurta muutosta perusterveydenhuollon päivystyksen toiminnassa. Lisäksi muutos on vaikuttanut pääterveysasemalla toimivan vastaanoton toimintaan. Aikaisemmin eipäivystyksellisiä potilaita hoidettiin paljon iltaisin terveyskeskuspäivystyksessä, nykyään heidät hoidetaan virka-aikana terveysasemalla. Vastaanotolla hoidetaan nyt kiireellisiä ja kiireettömiä potilaita, päivystys vastaa välitöntä hoitoa vaativista potilaista. Päivystyksen ensimmäinen toimintavuosi oli vilkas. Kuntalaskutuskäyntejä kertyi 95 % tavoitteesta ( kpl). Lääkäripäivystys on hoidettu osaksi omin voimin, osin ostettu Attendolta. Potilaat ovat haasteellisempia ja vaikeampihoitoisia, osittain erikoissairaanhoidon tasoisia. Terveysasemille on ohjattu triagen mukaisesti mm. sairauslomaa hakevat flunssapotilaat. Päivystysluontoisten laboratorio- ja röntgentutkimusten määrä kasvoi. Odotusaika ilmoittautumisesta lääkärin tai hoitajan vastaanottoon vaihteli hoidon kiireellisyysarvion mukaan, ja se on pysynyt tavoitteen mukaisena. Henkilöstö on saanut koulutusta päivystyspotilaiden tarkkailusta, hoidosta ja tiimin toiminnasta sekä yhteistyöstä. Hoidon laatuun ja henkilöstön vuorovaikutustaitoihin on panostettu ja se näkyy myös potilaspalautteissa. Vastaanotto Hausjärven vastaanottopalvelujen tuottaja vaihtui Mediverkosta Attendoksi helmikuun alussa ja Lopella huhtikuun alussa. Vastaanottojen käyntimäärät ovat vähentyneet. Toiminnallisena muutoksena Lopella ja Hausjärvellä pidennettiin lääkäriaikoja, jotta potilaita voidaan hoitaa kokonaisvaltaisemmin yhdellä käynnillä. Riihimäen vastaanotolta on siirretty 1,5 sairaanhoitajan työpanos päivystykseen. Sairaanhoitajien käyntimäärät vähenivät tilastointitavan muutoksesta johtuen; potilaan käynti tilastoidaan vain kerran, eikä hoitajan ja lääkärin käynti erikseen, kuten aiemmin. Lisäksi kesän kuuden viikon ja joulun viiden viikon supistus vähensi käyntimääriä. Puhelimella tavoitettavuus toteutui, keskiarvon ollessa 90 %. Kiireettömän vastaanoton jonon pituuden laskutapa muuttui syksyllä. Nykyisin käytössä oleva T3 tarkoittaa kolmatta vapaata lääkäriaikaa. Kiireetön jono oli keväällä keskimäärin 14,5 arkipäivää lääkärille ja 5 arkipäivää sairaanhoitajalle. Syksyllä T3 oli 7 päivää lääkärille ja 4 päivää sairaanhoitajalle. Syksyllä Riihimäen vastaanoton toiminnan muutos lyhensi kiireetöntä lääkärin jonoa, mutta pidensi hetkellisesti sairaanhoitajan jonoa. Riihimäen vastaanotto oli mukana Hyvä vastaanotto -hankkeessa, jossa työtapoja kehitetään lääkäreiden vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseksi. Syksyllä lääkärien ja sairaanhoitajien ajanvarauskirjat yhtenäistettiin ja päiväohjelma suunniteltiin vastaamaan kunkin viikonpäivän mukaista tarvetta. Akuutisti sairaiden potilaiden hoitokäytäntöä muutettiin marraskuussa. Suuri osa akuuttipotilaista ohjataan ensin sairaanhoitajan vastaanotolle arvioon ja hoitoon sekä alkututkimuksiin ennen lääkärin vastaanottoa. Muutoksen tuloksena lääkärin vastaanotolle ohjautuu vähemmän potilaita.

17 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) INR-poliklinikka aloitti toiminnan sekä Riihimäellä että Hausjärvellä (Lopella toiminut jo aiemmin). INR-polilla hoitaja ottaa potilaasta verikokeen, jonka tulos saadaan saman tien. Käynnin aikana pystytään tarkastamaan potilaan elämäntilanne, jolloin voidaan paremmin määritellä lääkkeen annos oikealle tasolle. Pitkäaikaissairaiden terveyshyötymallin mukaista toimintaa jatkettiin Potkuhankkeessa ja se laajeni kaikkiin pitkäaikaispotilaisiin. Hoitosuunnitelmia tehtiin tavoitetta vähemmän lomakeongelmien sekä pitkien vastaanottoaikojen puutteen vuoksi. Sähköinen eomahoito pilotoitiin Marevan-potilailla. Koeryhmä oli tyytyväinen ohjelman käyttöön. Elämäntaparyhmät käynnistyivät keskitetysti ja moniammatillisesti Riihimäellä. Hausjärvellä pidettiin ensimmäinen vastaanoton asiakasraati syksyllä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisen suunnitteluun osallistuttiin Riihimäen kaupungin tavoitteiden mukaisesti yhdessä kuntien edustajien kanssa. Hoitotarvikejakelu Hoitotarvikejakelu on toiminut keskitettynä; Oitissa ja Lopen kirkonkylässä jaetaan tarvikkeita yhtenä päivänä viikossa ja Riihimäen jakelupistettä (kolmena päivänä viikossa) voivat käyttää kaikki kuntayhtymän asukkaat. Potilaalle maksuttomia hoitotarvikkeita luovutetaan terveyskeskuslääkärin tekemän yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Diabetestarvikkeiden kilpailutus toi selvää säästöä. Hoitotarvikejakelun menot ( ) olivat 12 % pienemmät kuin edellisenä vuonna ( ). Kustannuksista 43 % menee diabetesvälineisiin (2012: 54 %) ja 23 % inkontinenssituotteisiin (2012: 17 %). HOITOTARVIKEJAKELU (4543) v TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Terveyden edistäminen Asetuksen (338/2011) mukaiset äitiysneuvolan ja lastenneuvolan lääkärintarkastukset toteutuivat, vaikka lääkäriaikoja ei pystytty pidentämään neuvolassa laajoissa tarkastuksissa. Riihimäellä jouduttiin ostamaan Lääkärikeskus Tumalta perhesuunnittelun lääkärikäyntejä (36 kpl) hankalan lääkäritilanteen vuoksi alkuvuodesta. Perhevalmennuksen runko-ohjelma päivitettiin moniammattillisesti. Neuvolapalvelujen käyttö sekä palveluja käyttämättömien lasten tilanne selvitettiin asetuksen 338/2011 mukaisesti vertaamalla väestötietoja neuvolapalveluja käyttävien tietoihin.

18 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Myös kouluterveydenhuollossa asetuksen mukaiset terveystarkastukset toteutuivat. Vanhemmat ovat osallistuneet 1. luokan tarkastuksiin 96-prosenttisesti, 5. luokan 91- prosenttisesti ja yläkouluun tulevien 7-luokkalaisten tarkastuksiin 95-prosenttisesti. Kouluilla tarkastuksiin osallistumattomien tilanteet selvitettiin. Riihimäen kouluterveydenhuolto ja koulutoimi osallistuivat pilottina THL:n Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa -lomakkeen testaukseen. Tavoitteena oli yhteistyön kehittäminen opettajien, perheiden ja terveydenhuollon kanssa. Pilotti sai valtakunnallista huomiota. Ko. lomakkeet sekä 5. ja 8. luokkien tarkastuksiin tehdyt valtakunnalliset kyselylomakkeet otettiin käyttöön koko kuntayhtymässä syksyllä. HPV-rokotukset aloitettiin loppuvuodesta 9-luokkalaisille tytöille kolmen rokotteen sarjana. Rokotusta tarjotaan alussa kaikille peruskoulun 6-9 -luokkalaisille ja jatkossa 6-luokkalaisille tytöille osana rokotusohjelmaa. Moniammatilliset tapaamiset ovat lisääntyneet sekä neuvoloissa että kouluilla. Niiden systemaattista organisointia kehitettiin mm. Kuulas-hankkeessa ja oppilashuollon kehittämishankkeessa. Hausjärvellä on tehty tiivistä yhteistyötä uuden sosiaalitoimen perhetyöntekijän kanssa. Seudulliseen oppilashuoltotyöryhmien kehittämishankkeeseen sekä moniammatillisen oppilashuoltotyön asiantuntijaryhmään on osallistuttu. Moniammatillinen työryhmä on tehnyt yhdessä päivähoidon ja ruokahuollon edustajien kanssa ohjeet päivähoitoon ja kouluille ruoka-aineallergioista sekä henkilöstöä että vanhempia varten. Erityisruokavalioiden määrä on vähentynyt tavoitteen mukaisesti. Internetissä aloitettiin lokakuussa sähköinen ajanvarauspalvelu. Alkuvaiheessa asiakas pystyy varaamaan puhelinajan, näkemään varatun käyntiajan ja perumaan käynnin. Ohjelman käyttöönotto on pitkittynyt käyttöongelmien vuoksi. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa palvelua. Seulontatutkimukset Naisten kohdunkaulan syövän joukkotarkastuksia on jatkettu kansanterveysasetuksen mukaisesti vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Aikaisempiin vuosien tavoin osallistumisaktiivisuus vaihtelee. Näytteitä otettiin kpl, joka on vähemmän kuin v. 2012, mutta enemmän kuin sitä edellisenä vuonna (v kpl ja v kpl). Vuodesta 2011 lähtien näytteet on otettu Terveystalolla Riihimäellä. Seulonnan kustannukset olivat Mammografiaseulontojen tuottaja vaihtui Suomen Terveystalo Oy:stä Radiologikeskus M.A.S.T. Data Oy:ksi. Mammografiaseulonnan kohderyhminä olivat vuosina 1945-, 1947-, 1949-, 1951-, 1953-, 1955-, 1957-, 1959-, ja 1963-syntyneet naiset. Ikäluokkia oli 10, kuten aikaisempina vuosina. Seulontojen kilpailutuksen ja uuden toimijan aikatauluongelmien vuoksi seulontoja ei pystytty toteuttamaan täysin suunnitellussa aikataulussa ja osa tutkimuksista siirtyi v puolelle. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä on toteutettu paksunsuolen syövän seulontoja vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2013 seulontoihin osallistuivat vuosina 1945-, 1947-, 1949-, ja 1953-syntyneet. Seulontaan kutsuttiin kaiken kaikkiaan tutkittavaa, joista seulontaan osallistui 1052 henkilöä (66 %).

19 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Kuntoutus- ja terapiapalvelut Fysioterapia osallistui Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toteuttamaan kaatumisten ehkäisy -projektiin, jonka kokonaistavoitteena on saada hoitokäytäntöjä yhtenäistettyä ja kaatumisista aiheutuvia kustannuksia vähenemään. Verkostoyhteistyö jatkui mm. vertaisohjaajien koulutuksen merkeissä Riihimäellä. Fysioterapeuttien akuuttivastaanoton laajentamista niska- ja olkapääpotilaisiin valmisteltiin, mutta toimintaa ei käynnistetty. Hausjärven fysioterapian resursseja siirrettiin Riihimäen akuuttiosastolle, jossa erityisesti nopeat kotiutukset työllistivät fysioterapiaa ja apuvälinelainaamoa. Sekä ostopalveluiden että apuvälineiden hankintoja ohjeistettiin ja kuluja seurattiin entistä tarkemmin kustannusnousun hillitsemiseksi. Tässä onnistuttiin kohtuullisesti. Valtiokonttorin veteraanikuntoutukseen antama määräraha riitti kattamaan tarpeet eikä peruskuntien määrärahaa käytetty lainkaan. Toimintaterapeutin työ on lasten tutkimista ja arviointia. Terapiat on ostettu lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahoista. Aikuisilla pääpaino on asiakkaiden toimintaympäristön parantamiseksi kohdistuvassa työssä painottuen kotikäynteihin. Puheterapiassa on edelleen lisätty ryhmämuotoista kuntoutusta ja panostettu lapsen lähiympäristön ohjaamiseen. Puheterapiassa ollaan ipadin käytössä edelläkävijöitä, joten tilauskoulutuksia on järjestetty sen käytöstä. Terveyskeskuksessa toimii yksi kokopäiväinen psykologi. Psykologisten tutkimusten määrä on lisääntynyt. Psykologi on osallistunut moniammatillisiin työryhmiin, mm. kipuryhmän suunnitteluun. Kuntayhtymässä toimi alkuvuoden puolitoista, loppuvuoden kaksi sosiaalityöntekijää. Asiakaskäyntien lisäksi sosiaalityössä korostuvat voimakkaasti moniammatilliset yhteistyöpalaverit ja puhelinkontaktit. Asiakkaat, joilla ei ole omaisia hoitamassa asioita, sekä jatkoasumisen kysymykset, lisääntyvät jatkuvasti. Osa sosiaalityön resurssista on kohdistunut potilasasiamiehenä toimimiseen. Yhteydenottoja potilasasiamieheen on vuoden aikana ollut 192 kpl. Yhteydenotoissa korostuu potilaan kuuleminen ja kohtelu. Jalkaterapeutti osallistui haava- ja diabeteshoidon moniammatillisiin työryhmiin. Hän koulutti henkilökuntaa mm. diabetespotilaan alaraajojen tutkimisesta.

20 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Suoritetavoitteet: Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Erotus tavtot 2013 Toteuma % Vastaanottokäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit % Päivystyskäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit Terveyden edistäminen, käynnit % Koulu- ja opiskeluth:n käynnit % Neuvolan perhehoitotyö % Kuntoutus- ja terapiapalv, käynnit % Erityistyöntekijåt % Fysioterapia % Lääkinnällinen kuntoutus % TALOUDELLINEN TULOS Kuntien lisämaksuosuuden ja yhtymähallituksen budjetin ylitysluvan jälkeen tulosalueen tulos oli Toimintatuottojen vaje oli Lääkäripalvelujen asiakasmaksuja kertyi saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta arvioitu tavoite oli korkeampi. Lisämaksuosuudesta huolimatta palvelujen ostot ylittyivät Näitä kompensoitiin säästyneillä henkilöstökuluilla. Ostetut vastaanottopalvelut ylittyivät Säästötoimilla pystyttiin hillitsemään kustannusten nousua. Laskutuksen ohjeet tarkastettiin. Sisäisellä siirrolla kohdennettiin 0,5 sihteerin työpanos Riihimäen vastaanoton ja päivystyksen laskutukseen. Laboratorio- ja röntgentutkimusten ohjeistus tarkastettiin. Tämä auttoi hillitsemään kustannuksia, vaikka päivystyksen muutos lisäsi tutkimusmääriä. Päivystystutkimuksina tehdään enemmän kalliita tutkimuksia perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon päivystyksen poistuttua Riihimäeltä. Lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumusten myöntämistä tiukennettiin. Hoitotarvikejakelun kilpailutus toi huomattavat säästöt diabetestuotteiden kustannuksissa. Säästötoimenpiteenä joulukuussa Riihimäen vastaanotolla hoidettiin vain kiireellisiä potilaita, jolloin ostolääkäreitä ei tarvittu ja kolmen hoitajan työpanos siirrettiin päivystykseen. Arvioitu ylityksen säästö oli tästä Myös kesällä vastaanotolta siirrettiin hoitajia sijaistamaan päivystystä.

21 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) YHTEENSÄ Tp Ta 2013 Toteuma Erotus Tot muutos 2013 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2013 Toteuma Erotus Tot muutos % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos %

22 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) 6 SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE TOIMINNALLINEN TULOS Suoritetavoitteet: Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Erotus tav-tot 2013 Toteuma % Suun terveydenhuollon suoritteet % Hammashoitajan vastaanotto, tutkimus ja ennaltaehkäisevä % Hlääkäri ja hhoitaja vastaanotto % Suuhygienistin vastaanotto % Muut hammashuollon palvelut / hh ja rtg % Kuntalaisten yhteydenotto suun terveydenhuollon keskitettyyn ajanvaraukseen toimi erinomaisesti TeleQ-takaisinsoittojärjestelmän avulla eikä takaisinsoittoajoissa ollut juurikaan poikkeamia. Kokemusperusteisesti havaittiin, että sähköinen ajanvaraus (nettiajanvaraus) on vakiintunut nuoren asiakaskunnan käyttöön. Hoitoaikoja voi tarkistaa, siirtää ja perua netissä. Perumattomia poisjääntejä oli noin 4 % (2 085 kpl) kaikista käynneistä. Asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana saadusta hoidosta ja palvelusta oli kiitettävä kaikissa kunnissa, vaikkakin odotusaika yhteydenotosta suun terveyden hoitoon pääsyyn koettiin pitkäksi. Lakisääteistä arkipäivien virka-ajan ulkopuolista päivystystä (klo 16-21) ja viikonloppupäivystystä (klo ulkopuolella) ei järjestetty, koska muut sairaanhoitopiirin kunnat eivät halunneet ko. toiminnan yhteistä järjestämistä tässä vaiheessa eikä ko. toimintaa ollut mahdollista järjestää myöskään ostopalveluna. Sairaanhoitopiirin kuntien kanssa on sovittu, että asiaan palataan uudelleen vuonna Ostopalveluhammaslääkärien apua tarvittiin huomattavasti vuotta 2012 vähemmän ja loppusyksyllä valmistauduttiin arkipäivystyksen muuttamiseen omaksi toiminnaksi (kaksi hammaslääkäriä ja kaksi hammashoitajaa). Vuonna 2013 saatiin kolme hammaslääkärin virkaa täytettyä vakituisilla hammaslääkäreillä. Hoitohenkilökunnan saatavuus oli myös riittävää: vuonna 2013 täytettiin osastonhoitajan virka, yksi suuhygienistin toimi ja kolme hammashoitajan tointa. Kokonaisuutena hammashoidollisten toimenpiteiden määrä nousi noin 11 %:lla vuodesta 2012 ja samalla prosentilla ylittyi vuodelle 2013 asetettu tavoitetaso. Eniten nousivat hammaslääkäri-hoitaja työparien toimenpidemäärä Lopella (kuvio 1). Tosin Lopella vuonna 2012 toimenpidemäärä oli pieni, koska kokonaisulkoistuksen purku aiheutti jonkin verran hammaslääkärivajetta.

23 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Kuvio 1. Hammaslääkäri-hammashoitaja työparin toimenpiteet v ja Suuhygienistien toimenpiteet nousivat myös noin 9 % vuodesta 2012 ja tavoitetaso ylittyi vastaavalla prosentilla (kuvio 2). Suuhygienistien toimenpiteet nousivat eniten Riihimäellä. Kuvio 2. Suuhygienistien toimenpiteet v ja Kiireetön hoitoonpääsy (tutkimus- tai tarkastusaika) toteutui lakisääteisesti koko kuntayhtymän alueella. Jatkohoitoajan tutkimuksen jälkeen sai nopeimmin Hausjärvellä, keskimäärin n. 50 kalenteripäivän kuluessa. Lopella jatkohoitoajan sai n. 80 päivän kuluttua ja Riihimäellä n. 60 päivän kuluttua. Oikomishoidossa hoitovälien pituudet olivat pitkät (jopa 4 kk, suositus 1-2 kk) johtuen erikoissairaanhoidon aikuispotilaiden määrän lisääntymisestä. Muut erikoishoidot kuten suukirurgia, anestesiahammashoito, protetiikka ja purentafysiologia toteutuivat keskitetysti ja suunnitellusti. Kirurgian osaamisresurssi on lisääntynyt uuden taitavan virkahammaslääkärin myötä, mikä auttoi mm. talousarviossa pysymisessä.

24 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) Terveyden edistämisen alueella aloitettiin ikäihmisten suun terveydenhoidon projekti. Kun ikäihmiselle tehtiin kotihoidon/kotisairaanhoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, samalla kysyttiin erityisellä kaavakkeella suun hoidon tarpeesta. Noin sadalla ikäihmisistä, joille hoito- ja palvelusuunnitelma tehtiin, vaikutti olevan välitön tarve suun hoidon tarkastuksen kotikäyntiin vuonna Suun terveydenhuolto osallistui kaikkiin ensimmäistä lasta odottavien perheiden perhevalmennuksiin (14 kertaa). Alakoulujen terveystietotunneilla käytiin opettamassa suun terveydestä. Neuvola-asetuksen (380/2009) toteuttamista syvennettiin päivittämällä asiakasohjeet, kalibroimalla hoitovälitulkintaa ja tarkastamalla toimenpide- ja AvoHilmo-koodien merkitsemistä asiakirjoihin. Myös aikuisasiakkaiden hoitovälitulkintaa kalibroitiin, sen kirjaaminen ohjeistettiin, toteutettiin ja se on raportoitavissa Effica-potilastietojärjestelmästä. Aikuisasiakkaiden todettiin käyvän suun tarkastuksessa keskiarvoisesti yli kahden vuoden välein. Työhyvinvointikyselyjä tehtiin henkilökunnalle keväällä 2013 kaksi: toinen kuntayhtymän yleinen työhyvinvointikysely ja toinen THL:ssä suunniteltu suun terveydenhuoltoon suunnattu kysely. Kyselyjen perusteella toteutetaan vuorovaikutteisia säännöllisiä palavereita sekä välittömän palautteen annon periaatetta. Vuonna 2013 järjestettiin hoitolakohtaisia, ammattiryhmäkohtaisia (hoitajat, välinehuoltajat, suuhygienistit, hammaslääkärit) ja koko henkilökuntaa koskevia kokouksia suunnitellusti. Vuoteen 2012 verrattuna erityisesti hammashoitajien työhyvinvoinnin kokemus parani. Lopen hammashoitolan kolmas hammaslääkärin hoitohuone kalustettiin hammaslääkärin käyttötarpeeseen vuonna Riihimäen pääterveysaseman lisähoitohuoneiden ja välinehuollon lisätilojen rakentaminen aloitettiin marraskuussa Tarkoitus on, että välinehuoltotoiminta keskitetään pääterveysasemalle entisten Kontiontien, Peltosaaren ja Oitin hoitoloiden osalta. TALOUDELLINEN TULOS Asiakasmaksuja kertyi vuonna 2013 tarkasti talousarvion mukaisesti euroa, joka on noin euroa enemmän kuin vuonna Vanhempi aikuisväestö tarvitsi enenevässä määrin hammasproteettisia palveluja, sillä hammasteknisten laboratoriopalvelujen ostot ylittivät talousarvion menokohdan eurolla. Ostopalveluhammaslääkärien kustannusten osalta talousarvio ylittyi eurolla, mikä johtui arkipäivystyspalvelujen lisätarpeesta ja yhden ostopalveluhammaslääkärin välttämättömästä neljän kuukauden työpanoksesta Riihimäellä keväällä Henkilöstökuluissa niin hoitohenkilökunnan kuin hammaslääkärienkin osalta talousarvio alitettiin yhteensä noin 4 % ( euroa). Kalustomäärärahoja ei käytetty täysmääräisesti, vaan säästösyistä käyttämättä jätettiin noin euroa.

25 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) YHTEENSÄ Tp Ta 2013 Toteuma Erotus Tot muutos 2013 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2013 Toteuma Erotus Tot muutos % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos %

26 Riihimäen seudun Tilinpäätös (87) 7 SAIRAALAN TULOSALUE TOIMINNALLINEN TULOS Osastohoito Terveyskeskussairaalan toiminta on painottunut yhä enemmän lyhytaikaishoitoon. Tavoitteeseen on päästy toimivien hoitoketjujen, moniammatillisen osaamisen ja osastojen profiloinnin ansiosta. Lyhytaikaispotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 18 vuorokautta (vaihteluväli 7-27 vrk). Hoitojaksojen määrä lisääntyi vuonna 2013 reilun viidenneksen (22 %) edelliseen vuoteen verrattuna (2013: vrt. 2012: 1 889) (kuvio 1.). Hoitopäivien määrä sen sijaan väheni noin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ( vrt ). Tämä johtuu sairaansijojen vähentämisestä neljällä sairaansijalla vuoden 2013 alusta. Osastojen kuormitusasteessa ei tapahtunut muutosta verrattaessa edelliseen vuoteen (100,5 % vrt.100,6 %). Potilasvaihto oli vilkkainta akuuttiosastolla (ka 6,84/pv) muilla osastoilla potilasvaihdon ollessa selvästi vähäisempää (Loppi 2,68/pv, Hausjärvi 1,88/pv, kuntoutusosasto 1,48/pv, muistisairauksien tutkimus- ja hoito-osasto 1,44/pv). Kuvio 1. Osastohoidon päättyneet hoitojaksot Kotisairaanhoito Kotisairaanhoidon osalta käyntimäärät ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 %. Vuonna 2012 käyntimääriä oli kpl ja vuonna kpl (kuvio 2). Kotisairaanhoidon asiakkaat ovat yhä moniongelmaisempia, jolloin asiakaskäyntiin menee enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kotisairaanhoidossa on ollut pyrkimyksenä lisätä käynnin kestoa ja siten lisätä hoidon laatua.