Riihimäen seudun Tilinpäätös /100 terveyskeskuksen ky RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 Riihimäen seudun Tilinpäätös /100 terveyskeskuksen ky RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 Yhtymähallitus/ 41/

2

3 Sisältö YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS... 1 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 4 TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ... 7 YLEISJOHTO JA HALLINTO AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE SAIRAALAN TULOSALUE TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE TILIKAUDEN TULOS, TOIMINTATUOTOT JA MENOT TALOUSARVION TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUETASOLLA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖSLASKELMAT RAHOITUSLASKELMA TASE TUNNUSLUKUJEN PERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS LIITTEET... 55

4

5 YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua jatkettiin yhtymähallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksen ensimmäinen vaihe, joka koski Hausjärven ja Lopen osastopaikkojen siirtämistä Riihimäen sairaalaan, hyväksyttiin yhtymähallituksessa lokakuussa Siirto tapahtuu maaliskuussa Palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelua varten perustettiin seudullinen tilatyöryhmä, vastaanottotoiminnan kehittämistyöryhmä sekä seudullisten päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdistämistä suunnitteleva työryhmä. Työryhmät käynnistivät palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelun vuoden 2014 alussa. Kuntayhtymän palveluksessa aloitti vuoden 2014 alussa uusi johtajaylilääkäri Juha Tiainen. Uudella johtajaylilääkärillä on pitkä kokemus erikoissairaanhoidosta, joka on merkittävä etu suunniteltaessa uuden palvelurakenteen edellyttämää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. tulosalueelle kuuluvan päivystyksen kuukausittaiset käyntimäärävaihtelut olivat ensimmäistä toimintavuotta tasaisemmat. Päivystyksen käyntimäärät laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta, koska akuuttipotilaita pystyttiin hoitamaan enemmän terveysasemien vastaanotoilla. Tämä vaikutti myös päivystyksen odotusaikoihin, jotka pysyivät tavoitteiden mukaisina myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Kuntayhtymän vastaanottojen toimintamallia kehitettiin siten, että akuuttipotilaat ohjattiin pääsääntöisesti ensin sairaanhoitajan vastaanotolle arvioon ja hoitoon sekä alkututkimuksiin. Toimintamallin muutos lisäsi Riihimäen pääterveysasemalla hoitajakäyntien määrää, mutta auttoi kohdentamaan lääkäriresurssia entistä paremmin. Vastaanotoilla käytössä olevan takaisinsoittojärjestelmän avulla myös puhelinyhteyden saanti terveyskeskukseen on parantunut. Sairaalan tulosalueen toiminnan tavoitteena oli terveyskeskussairaalan toiminnan painopisteen siirtäminen lyhytaikaishoitoon ja samalla pitkäaikaisten sairaansijojen vähentäminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi sairaalan tulosalueella toteutettiin kaksi isoa muutosta. Hausjärven ja Lopen osastojen pitkäaikaispotilaat siirtyivät kuntien perusturvalle vuoden alusta. Muutoksen myötä Hausjärven ja Lopen osastot profiloituivat lyhytaikaishoitoa antaviksi yksiköiksi, mikä näkyi lyhytaikaishoitojaksojen ja potilasvaihdon lisääntymisenä kyseisillä osastoilla. Toinen suuri uudistus oli kunnan kotihoidon ja terveyskeskuksen kotisairaanhoidon yhdistyminen toiminnallisesti Riihimäellä ja Lopella. Yhdistymisen yhdeksi tavoitteeksi asetettiin nykyistä parempi asiakaslähtöisyys. Hausjärven kotihoidon vastaavaa yhdistymistä alettiin suunnitella kevään 2014 aikana, tavoitteena kotihoidon toiminnallinen yhdistyminen. Suun terveydenhuollolle valmistui seitsemän uutta hoitohuonetta pääterveysasemalle alkuvuonna Hoitohuoneiden valmistumisen myötä kuntayhtymä luopui Kontiontien hammashoitolan tiloista, ja toiminta keskitettiin tältä osin pääterveysasemalle. Riihimäen kaupungin alueella toimii tämän jälkeen pääterveysaseman hammaslääkärivastaanottojen lisäksi Peltosaaren hammashoitola. Suun terveydenhuollon suunnitelmissa on keskittää Riihimäen kaupungin alueella hammaslääkäreiden vastaanotto jatkossa pääterveysasemalle. Suun terveydenhuollon hammaslääkäritilanne parani merkittävästi toimintavuonna. Tähän vaikuttivat osaltaan myös pääterveysaseman 1

6 uudet toimitilat. Lisääntyneen hammaslääkärityövoiman myötä odotusaika kiireettömään hoitoon lyheni erityisesti Riihimäellä. Aikuisen kiireettömän hammaslääkärin tutkimusajan sai vuonna 2014 koko kuntayhtymän alueella 3 4 kk:n kuluessa. Jatkohoitoajan hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen sai keskimäärin kahden kuukauden kuluessa. Suun terveydenhuollon arkipäivystys virkaaikana muutettiin ostopalvelusta omaksi toiminnaksi vuoden 2014 alusta. Arkisin päivystysaikoja oli tarjolla kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. Pääosin suun terveydenhuoltoa palvelevan välinehuollon toiminta keskitettiin pääterveysasemalle. Keskitetty välinehuolto ja uudenlainen välinehuoltajien tiimityö palvelee myös jatkossa parhaiten suun terveydenhuollon toiminnallisia tarpeita. Tukipalveluissa kuntayhtymän talouden ja toiminnan seurantajärjestelmiä kehitettiin toimintavuonna edelleen. Toiminnan ja talouden raportointi uudistettiin toimintavuonna ja näin saatiin johdolle ja yhtymähallitukselle kuukausittain entistä ajantasaisempaa tietoa toiminnasta ja taloudesta. Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella tavoitteeksi asetettiin toiminta- ja menettelytapojen yhtenäistäminen koko toiminta-alueella päivitetyn laatujärjestelmän mukaiseksi. Laatukäsikirjan päivityksen yhteydessä päivitettiin myös menettelytapa- ja tarkastusohjeita sekä asiakirjamalleja. Janakkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto oli ensimmäisen kokonaisen vuoden osa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaa. Tämä näkyi myös tarkastuskäyntien kokonaismäärässä, joihin tuli lisäystä noin 16 %. Tarkastuksia tehtiin yhteensä (v ). Tarkastajaa kohti tarkastusmäärät pysyivät ennallaan, koska Janakkalan liittymisen yhteydessä myös tarkastajien määrä kasvoi. Kuntalakiin ja kilpailulakiin tehtiin muutoksia, jotka vaikuttivat siten, että kuntayhtymän elintarvike- ja vesilaboratorio ei nykyisellä toimintamallilla voinut toimia markkinoilla. Selvitys toiminnan jatkovaihtoehdoista tehtiin yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa, mutta toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa ei löydetty. Tästä syystä yhtymähallitus yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen päätti, että elintarvike- ja vesilaboratorion toiminta loppuu vuoden 2014 lopussa ja tarvittavat laboratoriopalvelut hankitaan ostopalveluna. Henkilöstö Kuntayhtymän TYHY-ryhmän henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi laatimien tavoitteiden toimeenpanoa jatkettiin toimintavuonna. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisiä teemoja olivat oman ja toisen työn arvostaminen, myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen työyksiköissä, henkilöstön työn kuormittavuuden ja kiireisyyden vähentäminen, turvalliset työolosuhteet sekä tiedottamisen kehittäminen. Työterveyshuoltoa on kehitetty yhteistyössä työterveyshuollon palveluiden tuottajana toimivan Terveystalo Oy:n kanssa. Tavoitteena on ollut siirtää työterveyshuollon painopistettä yhä enemmän ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Kuntayhtymän lääkäritilanne parani erityisesti suun terveydenhuollossa edellisestä vuodesta. Sairaalan tulosalueella lääkäritilanne oli erityisesti alkuvuodesta heikko. Lääkärityövoimaa (ml. hammaslääkärit) vuokrattiin koko toimintavuoden ajan. Lääkärityövoiman ostopalveluihin käytetty euromäärä kuitenkin väheni edellisvuodesta. Henkilöstön kannalta merkittävä hanke oli kuntayhtymän Intranet-sivuston uusiminen. Uudistetuille sivuille kerättiin kuntayhtymän ohjeet ja henkilöstöä koskevat ajankohtaiset asiat ja tiedotteet. 2

7 Talous Taloudellisesti kuntayhtymällä oli toinen peräkkäinen ylijäämäinen toimintavuosi. Toimintavuodelta kertyi ylijäämää yhteensä euroa. Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti jo alkuvuodesta talouden sopeuttamistoimista, joiden toimeenpanoa ja toteutumista seurattiin aktiivisesti koko vuoden. Talouden ja toiminnan raportointijärjestelmä uudistettiin toimintavuonna ja näin kuukausittain saatiin entistä ajantasaisemmat tiedot toiminnan ja talouden kehittymisestä johdolle ja yhtymähallitukselle. Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli 35,4 milj. euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän tulojen kertymä ylittyi reilut euroa. Kuntayhtymän toimintakulujen kokonaismäärä ilman poistoja oli 33,5 milj. euroa. Kuntayhtymän toimintamenot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, koska osa Hausjärven ja Lopen osastopaikoista ja niiden kustannuksista siirtyi kuntien vastuulle alkuvuonna Ylijäämäisen tuloksen myötä kuntayhtymän taseen kattamaton alijäämä väheni, mutta on edelleen 3,9 milj. euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius on turvattu Kuntatodistusohjelman kautta otetuilla lyhytaikaisilla lainoilla, joita vuodenvaihteessa oli käytössä 1,0 milj. euroa. Taseen alijäämän kattamista koskevia neuvotteluita ei toimintavuonna aloitettu, koska jäsenkunnat ovat odottaneet alueen kuntarakenneselvityksen ja valtakunnallisten sote-ratkaisujen lopputulosta. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden haasteena jatkossa on Riihimäen seudun palvelurakennevision toteuttaminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Suunnitelmia on vietävä määrätietoisesti eteenpäin riippumatta valtakunnallisten linjausten aikataulusta ja toteutumisesta. Palvelurakenteen toteuttamisen myötä tehtävät rakenteelliset muutokset vakauttavat myös kuntayhtymän taloutta siten, että palveluita pystytään Riihimäen seutukunnalla tuottamaan entistä parempina myös tulevaisuudessa. Lopuksi kiitän kaikkia kuntayhtymän työntekijöitä, omistajakuntia ja yhteistyökumppaneita hyvin onnistuneesta toiminnasta ja toimintavuodesta Riihimäellä Tero Pitkämäki yhtymäjohtaja Juha Tiainen aloitti johtajaylilääkärin virassa vuoden 2014 alusta. 3

8 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ KUNTAYHTYMÄN HALLINTOELIMET 2014 YHTYMÄHALLITUS, kokouksia 11, pöytäkirjapykäliä 207 Jäsenet Riihimäki Bitter Riku, puheenjohtaja Hemmi-Lahtinen Eira Lahtinen Raila Lapveteläinen Antero Liimatainen Matti Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Hausjärvi Ihalainen Esko, 1. varapuheenjohtaja Pottonen Päivi Tiippana Risto Loppi Arminen Mika (15.9. saakka) Kataja, Janne (29.9.alkaen) Hopearuoho Sirpa, 2. varapuheenjohtaja Rautiainen Marianna Janakkala Forss Jarmo Henkilökohtaiset varajäsenet Jormalainen Marko Lindholm-Teräväinen Maarit Kauppinen Merja Ranta Juha Liimatta Timo Arminen Sari Hietanen Satu Laakso Emmi (31.8.saakka) Ollila Maaret (9.12. alkaen) Ruottu Marko Kuparinen Jarmo Kauppi Tuula Vuorinen Raili Rissanen Titta Yhtymähallituksen sihteeri Pitkämäki Tero, yhtymäjohtaja TARKASTUSTOIMI Jäsenet Riihimäki Nummela Esko Hausjärvi Juuri Anu Loppi Kuparinen Seppo Henkilökohtaiset varajäsenet Leskenmaa Kirsti Arola Mikko Sahari Eeva Tilintarkastaja JHTT, Ruuskanen Raija (31.8. saakka), JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy JHTT, Virolainen Ari (1.9. alkaen), JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy 4

9 JOHTORYHMÄ Pitkämäki Tero, puheenjohtaja Tiainen Juha Järvinen Sari Möttönen Heikki ( saakka) Anttila Auli Kataja Eeva (1.6. alkaen) Hurme Susanna Peltola-Haavisto Kirsi Sukula Pirkko Myllyniemi Päivi Hällfors Leila yhtymäjohtaja johtajaylilääkäri johtava ylihoitaja, va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylilääkäri, va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylihoitaja sairaalan tulosalueen ylilääkäri sairaalan tulosalueen ylihoitaja, vs. suun terveydenhuollon tulosalueen ylihammaslääkäri ympäristöterveydenhuollon tulosalueen terveysvalvonnan johtaja elintarvike- ja vesilaboratorion johtaja henkilöstön edustaja, TEHY:n luottamusmies Johtoryhmään kuuluvat johtavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia oman tulosalueensa osalta HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymässä oli 421 vakanssia. Vakanssien määrä jakautuu tulosalueittain seuraavasti: Tulosalue määrä % Yleisjohto ja hallinto 8,0 2 Avoterveydenhuolto 155,0 37 Suun terveydenhuolto 70,0 17 Sairaala 114,0 27 Tukipalvelut 51,0 12 Ympäristöterveydenhuolto 23,0 5 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa johtamista. Valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja vastuista sisältyvät voimaan tulleeseen kuntalakiin ( 13). Toiminnan riskien hallinta ja ennakointi on olennainen osa johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada: - kuntayhtymän esimiehet tietoisiksi riskienhallinnan tärkeydestä - sisäinen valvonta osaksi johtamista - keskeisten toimintaprosessien seuranta osaksi kaikkien esimiesten jokapäiväistä työtä sekä - määritellä sisäisen valvonnan ohjeistuksella ne keskeiset toiminnan osa-alueet ja valvontakohteet, jotka ovat kuntayhtymän riskienhallinnan kannalta tärkeitä. Kuntayhtymässä on käytössä yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty kuntayhtymän toiminnot ja niiden valvontavastuut tulosalueittain. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisia valvottavia osa-alueita ovat päätöksenteko, suunnittelu ja seuranta, kirjanpito ja maksuliike, omaisuuden hallinnointi sekä henkilöstöasiat. Toimintavuonna sisäisen valvonnan ohjetta on täydennetty esimiesten vastuualueet sisältävällä koontilomakkeella, johon esimiehet täyttävät havainnot valvontavastuullaan olevista tehtävistä. Kuntayhtymän sisäistä valvontaa toteutetaan osana päivittäistä johtamista. Esimiesten velvollisuutena on valvoa johdettavanaan olevaa toimintaa ennalta laadittujen periaatteiden ja ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty ne keskeiset toimintaprosessit, joihin esimiesten on kiinnitettävä huomiota päivittäisessä johtamisessaan. Tulosalueiden esimiehet seuraavat sisäisen valvonnan avulla toimintaa ja raportoivat tuloksista puolivuosittain. Koko vuoden sisäisen valvonnan raportti viedään yhtymähallitukselle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. 5

10 Esimiesten täyttämien sisäisen valvonnan raporttien perusteella ei toimintavuonna havaittu toiminnan millään osa-alueella merkittäviä puutteita tai virheitä. Riskienhallintapolitiikka ja riskienhallintasuunnitelma Kuntayhtymässä noudatetaan yhtymähallituksen vahvistamaa riskienhallintapolitiikkaa ja -suunnitelmaa. Kuntayhtymän johtoryhmä vastaa riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintasuunnitelman toteutumisen seurannasta. 6

11 TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon käytön ohjaus ja seuranta jäsenkuntien kanssa erikseen sovittavissa rajoissa. Kuntayhtymä kuuluu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin ja käyttää sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön että Hämeenlinnan yksikön palveluja. Yliopistollisena vastuusairaalana on Tampereen yliopistollinen sairaala. Jäsenkunnat kuuluvat Pääjärven kuntayhtymään (ent. erityishuoltopiiri). Kuntayhtymän toiminta-ajatus: Kuntayhtymän toimenpitein edistetään yksilön, väestön, yhteisöjen ja elinympäristön terveyttä, ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä sekä vaikutetaan terveyden taustatekijöihin, ehkäistään sairauksia, tapaturmia ja muita terveysongelmia, vahvistetaan mielenterveyttä sekä kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Janakkalan kunta on kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä vuonna 2014 oli seuraava: JÄSENKUNTIEN VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN Kunta <1 v 1 6 v 7 16 v v v >74 v YHT. Hausjärvi Loppi Riihimäki YHTEEN- SÄ VÄESTÖN % -JAKAUMA IKÄRYHMITTÄIN Kunta <1 v (%) 1 6 v (%) 7 16 v (%) v (%) v (%) >74 v (%) YHT. (%) Hausjärvi 0,5 7,6 13,3 60,4 10,2 8,0 100 Loppi 0,6 6,9 13,8 57,1 12,4 9,2 100 Riihimäki 0,5 6,7 11,0 62,8 10,6 8,4 100 YHTEEN- SÄ 0,5 6,9 11,9 61,4 10,8 8,5 100 Lähde: Effica-väestövastuu , ikä vuonna Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. 7

12 Kuntayhtymän alue Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Janakkalan kunta on kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. 8

13 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän organisaatio YHTYMÄHALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA YLEISJOHTO JA HALLINTO Yhtymäjohtaja Johtajaylilääkäri Johtava ylihoitaja Sihteeristö Keskistetty rekrytointi Controller JOHTORYHMÄ AVOTERVEYDEN- HUOLLON TULOSALUE Ylilääkäri/Ylihoitaja Vastaanotto Päivystys Terveydenedistäminen Kuntoutus- ja terapiapalvelut SUUN TERVEYDEN- HUOLLON TULOSALUE Ylihammaslääkäri Suun terveydenhuolto Välinehuolto SAIRAALAN TULOSALUE Ylilääkäri/Ylihoitaja Osastohoito Kotisairaanhoito Geriatrian poliklinikka TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE Esimies Taloushallinto, IT Kiinteistöt, tekninen huolto Keskusvarasto Siivoustoimi YMPÄRISTÖTERVEYDEN -HUOLLON TULOSALUE Terveysvalvonnan johtaja Elintarvike- ja vesilaboratorion johtaja Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Elintarvike- j a vesilaboratorio 9

14 10

15 YLEISJOHTO JA HALLINTO Yleisjohdon ja hallinnon tukipalveluiden tulosalue käsittää kuntayhtymän yleisjohdon, johon kuuluvat yhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri, johtava ylihoitaja sekä johdon sihteeristö, kuntayhtymän keskitetty rekrytointi ja controller. Tulosalueelle on keskitetty myös kuntayhtymän luottamushenkilöpalkkiot, tutkimus- ja kehittämis-, koulutus- ja kirjallisuusmäärärahat. Yleisjohdon tehtävänä on kuntayhtymän toiminnan ohjaus strategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Koko kuntayhtymän tasolla kiinnitettiin huomiota sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen kehittämiseen. Kuntayhtymässä saatiin loppuvuonna käyttöön uudistetut Intranet-sivut, joille koottiin kuntayhtymän keskeiset henkilökuntaa ja sisäistä tiedottamista koskevat asiat. Muilta osin koko kuntayhtymää koskevat strategiset tavoitteet sisältyvät jäljempänä oleviin tulosalueiden toimintakertomuksiin. Tulosalueen toimintatuottojen kokonaistoteuma oli euroa. Tuloja kertyi euroa budjetoitua enemmän. Tulosalueen suurimmat tuloerät olivat koulutusvaiheessa olevien lääkäreiden koulutuskorvaukset euroa sekä kertaluonteisena tulona kuntayhtymän asunto-osakkeista myynnistä saatu tulo euroa. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli euroa. Tulosalueen toimintavuoden taloudellinen tulos oli kokonaisuutena euroa ylijäämäinen. 11

16 YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Myyntituotot % Maksutuotot 0 0 % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot 0 0 % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset 0 0 % Vuokrakulut 0 0 % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot 0 0 % Tilikauden tulos % 12

17 AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE tulosalueelle kuuluvat vastaanottopalvelut, päivystys, terveydenedistäminen sekä kuntoutus- ja terapiapalvelut. tulosalueen toiminnallinen ja taloudellinen tulos vastasi pääosin vuodelle 2014 asettuja tavoitteita. Riihimäen sairaalassa toimivan päivystyksen toiminta on vakiintunutta. Päivystyksen odotusajat pysyivät tavoitteen mukaisena myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Päivystyksen yhteistyö sairaankuljetuksen kanssa selkiytyi ja päivystyshoidon jälkeen potilaat pääsivät oikeaan hoitopaikkaan viivytyksettä. Riihimäen pääterveysaseman lisäksi terveyskeskuksella on terveysasemat Lopella ja Hausjärvellä, joihin vastaanottopalvelut tuottaa Attendo Oy. Kuntien vastaanottotoiminta muuttui ajanvarausperusteiseksi, mutta puhelinyhteyden saanti terveyskeskukseen pysyi kohtuullisen hyvänä takaisinsoittojärjestelmän avulla. Akuuttipotilaat ohjataan pääsääntöisesti ensin sairaanhoitajan vastaanotolle arvioon ja hoitoon sekä alkututkimuksiin. Tämä toimintamallin muutos yhdessä INRpoliklinikan kanssa lisäsi Riihimäellä hoitajakäyntien määrää ja auttoi kohdentamaan lääkäriresurssia entistä paremmin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisen suunnittelu eteni tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä Riihimäen kaupungin ja seudun kuntien kanssa. Sähköinen eomahoito -sovellus on käytössä pitkäaikaissairailla. Hoitosuunnitelmat tehdään vastaanotoilla yhdessä potilaan kanssa ja hoitoa tuetaan eomahoito-ohjelmalla. Potilaille maksuttomia hoitotarvikkeita luovutetaan terveyskeskuslääkärin tai hoitajan tekemän yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Suurin tuoteryhmä oli diabetestarvikkeet. Terveyden edistämisen alueella toteutettiin neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukaiset laajat lääkärintarkastukset. Tarkastuksissa otetaan huomioon koko perheen tilanne ja näin voidaan havaita avuntarve varhaisemmassa vaiheessa. Uuden äitiyshuollon runkoohjelman käyttöönoton (elokuussa 2014) myötä pystytään antamaan enemmän aikaa erityistä tukea tarvitseville äideille ja perheille. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan syksyllä ja kuntayhtymän edustajat osallistuivat seudulliseen oppilashuollon kehittämiseen, paikallisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja moniammatillisiin oppilashuoltotyön asiantuntijaryhmiin. Kuntoutus- ja terapiapalveluihin kuuluvat fysioterapia, erityistyöntekijät ja lääkinnällinen kuntoutus. Fysioterapian moniammatillisia kehittämiskohteita olivat perhevalmennus, kipuryhmä ja kotiutus sekä kaatumisten ehkäisy. Lasten toimintaterapeutin työpanos kohdistui pääasiassa lasten tutkimiseen ja arviointiin. Aikuisilla pääpaino oli asiakkaiden toimintaympäristön parantamiseksi kohdistuvassa työssä painottuen kotikäynteihin. Puheterapiassa painotettiin vanhempien ohjauksen merkitystä ja yhteistyötä päivähoidon kanssa. Psykologin työssä tutkimusten määrä lisääntyi. Kaikki erityistyöntekijät, myös jalkaterapeutti, osallistuivat moniammatilliseen kehittämistyöhön. Sosiaalityöntekijöistä oli vajetta alkusyksystä. Toinen sosiaalityöntekijä toimi myös potilasasiamiehenä. Potilasasiamiehen yhteydenottoja oli vuoden aikana 116 kpl. Seulontatutkimukset toteutettiin kansanterveysasetuksen mukaisesti sekä kohdunkaulan syövän että rintasyövän seulonnan osalta. Lisäksi kuntayhtymässä on toteutettu paksunsuolen syövän seulontoja vuodesta 2005 lähtien. 13

18 Tulosalueen tulos oli ylijäämäinen johtuen mm. lääkärivajeesta. Toimintatuottoja kertyi kokonaisuutena odotetusti, mutta myyntituottoja arvioitua enemmän. Tähän vaikutti laskutuksen tehostaminen (0,5 sihteerin työpanos) mm. vakuutusyhtiöiden maksujen perinnässä. Palvelujen ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät talousarvion, mutta näitä kompensoitiin henkilöstökuluilla. Käyttämättä jääneillä lääkäripalkoilla hankittiin ostolääkäreitä sekä hoidettiin päivystysajan lääkäripalveluja. Ostetut avopalvelut ylittyivät , nousua oli edellisestä vuodesta 8 %. Ylitystä tuli eniten Hämeenlinnan päivystyspalvelujen ostosta, joiden käyttö on lisääntynyt. Hoitotarvikejakelun menot olivat samaa tasoa kuin vuonna Avannetuotteiden menekki ja kustannukset kasvoivat, mutta vastaavasti diabetestuotteissa tuli säästöä. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaostojen vuosittainen kustannusten kasvu saatiin hallintaan, vaikka määräraha ylittyi. Veteraanikuntoutukseen riitti Valtiokonttorin antama määräraha, joten peruskuntien ei tarvinnut osallistua kustannuksiin. Laboratoriokulut vähenivät 7 % ja röntgenkulut 16 % edellisestä vuodesta tarkennettujen ohjeiden ja muuttuneiden toimintatapojen seurauksena. 14

19 Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Vastaanottokäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit % Päivystyskäynnit % Lääkärikäynnit % Hoitajakäynnit % Terveyden edistäminen, käynnit % Koulu- ja opiskeluth:n käynnit % Neuvolan perhehoitotyö % Kuntoutus- ja terapiapalv, käynnit % Erityistyöntekijåt % Fysioterapia % Lääkinnällinen kuntoutus % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 15

20 SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Suun terveydenhuoltoon on saatu palkattua useita työsuhteisia hammaslääkäreitä. Vuonna 2013 ja vuonna 2014 vakinaistettiin tai palkattiin Riihimäelle kahdeksan pitkäaikaista hammaslääkäriä. Hausjärvellä toimi vuonna 2014 kolme työsuhteista vakituista hammaslääkäriä ja Lopella yksi työsuhteinen vakituinen hammaslääkäri ja kaksi ostopalveluhammaslääkäriä. Uuden C-hoitolan rakentaminen ja Kontiontien hammashoitolan muutto aiheuttivat poikkeuksellisia huonejärjestelyjä, mutta jo toukokuusta hammaslääkäri-hoitaja työpareilla oli Riihimäen alueella käytössään erinomaiset uudet huonetilat. Kesällä (toukoelokuu) suun terveydenhuollossa työskenteli kolme kesähammaslääkäriä. Odotusaika kiireettömään hoitoon lyheni erityisesti Riihimäellä. Jononpurkua oli jo saatu tehtyä myös alkuvuodesta. Aikuisen kiireettömän hammaslääkärin tutkimusajan sai vuonna 2014 koko kuntayhtymän alueella 3 4 kk:n kuluessa (odotusaika suun tutkimukseen lyheni Riihimäellä kahdella kuukaudella). Jatkohoitoajan hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen sai koko kuntayhtymän alueella keskimäärin alle kahden kuukauden kuluessa. Vuonna 2014 hammaslääkäreiden toimenpidemäärät nousivat Riihimäellä. Hausjärveläisten hammashoitotoimenpiteitä tehtiin Riihimäellä yhteensä ja loppilaisten hammashoitotoimenpiteitä tehtiin Riihimäellä yhteensä Näistä Lopen ja Hausjärven hammashoitotoimenpiteistä noin oli oikojaerikoishammaslääkäreiden toimenpiteitä (hausjärveläisille ja loppilaisille 1 001). Välinehuollon toiminta keskitettiin pääterveysasemalle. Suuri keskitetty välinehuolto ja uudenlainen välinehuoltajien tiimityö palvelivat optimaalisesti operationaalisen toiminnan tarpeita. Keskitetty välinehuollon toiminta on paremmin hallinnassa eikä hammaslääkäriä avustaville hammashoitajille enää tule merkittävää ajoittaista ylimääräistä työtä oman toimen ohella. Suun terveydenhuollon arkipäivystys virkaaikana muutettiin omaksi toiminnaksi Ostopalvelun purkamisesta saatiin suunnitellusti säästöä, jolla perustettiin uusi oikojahammaslääkärin virka. Arkisin päivystysaikoja oli tarjolla kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. Lopen ja Hausjärven hammaslääkärien poissa ollessa (esim. loma-aikana) Lopen ja Hausjärven särkypotilaat hoidettiin Riihimäellä. Arkipäivystys on sujunut omana toimintana hyvin koko vuoden 2014 ajan ja suunniteltuja särkyaikoja on ollut oikea määrä. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys järjestettiin yhteistyössä Hämeenlinnan liikelaitoksen ja Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen kanssa. Vuonna 2014 saatiin oikomishoitoon kohdennettu uusi hammaslääkärin virka ja uusi hammashoitajan toimi. Riihimäelle on saatu rekrytoitua hammaslääkäri, joka perehtyy oikomishoitoon kuntayhtymän erikoishammaslääkäreiden ohjauksella. Tavoitteena on erikoistumiskoulutuksesta sopiminen yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa. Erikoissairaanhoidon tasoista oikomishoitoa on pystytty tuottamaan suunnitellusti omana toimintana. Anestesiahammashoitoa jatkettiin suunnitellusti vuoden 2014 ajan. Anestesiahammashoitoa järjestettiin noin kahden kuukauden välein. Vuonna 2014 iensairauksien erikoishammaslääkäri kävi kerran kuukaudessa yhden päivän. Hammaslääkäreillä ja suuhygienisteillä oli mahdollisuus konsultoida ja saada opastusta vaikeiden iensairauspotilaiden hoidossa. Ikäihmisten suun terveyden projektia jatkettiin ja suuhygienistin kotikäyntejä kotihoidon asiakkaille tehtiin tarpeen mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tekevää vastuuhenkilöä 16

21 ohjeistettiin ja opastettiin kysymään asiakkaan suun hoidon tarpeesta suunnitellun kyselykaavakkeen avulla (viite: Vanhuspalvelulaki 15, velvoite). Suun hoidosta kysymistä työstetään aktiivisesti jatkossa kotihoidon toimijoiden kanssa. Ns. terveyshyötymallin mukainen potilaan terveyden edistämisen ohjeistaminen mahdollistui v. 2014, kun tietojärjestelmään (Effica) saatiin näkyviin myös suun terveydenhuollon suorittajille, oliko potilas terveyshyötymallin kohdepotilas. Vuonna 2014 hammaslääkärit tutkivat 12- vuotiaiden suun terveyden. Kuntayhtymän alueella ikäryhmän lapsilla on keskimäärin 0,7 reikiintynyttä/paikattua hammasta, mikä on parempi suun terveyden taso kuin tieteellinen valtakunnallinen keskiarvo osoittaisi (1,2). selittää myös osaltaan uudesta hammaslääkärin virasta saatu asiakasmaksutuotto. Työsuhteisissa henkilöstökuluissa niin hoitohenkilökunnan kuin hammaslääkärienkin osalta talousarvio alitettiin yhteensä eurolla ja ostopalvelumääräraha puolestaan ylittyi eurolla. Uuden C-hoitolan rakentaminen esti hammaslääkärirekrytointia alkuvuonna. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat ylittivät menokohdan eurolla. Teknikkokuluja säästyi viime vuonna euroa. Koska anestesiahammashoito laajennettiin vanhushoitoon, asiantuntijapalvelujen menokohta ylitettiin eurolla. Suun terveydenhuollon työhyvinvointikysely (THL:ssä suunniteltu strukturoitu kysely, Webropol) tehtiin vuonna Kouluarvosanoilla (4 10) työhyvinvoinnin kokemuksesta annettu yleisarvosanan keskiarvo oli korkein välinehuoltajilla (8,8). Hammaslääkäreillä työhyvinvoinnin yleisarvosanan keskiarvo oli 8,5, suuhygienisteillä 8,25 ja hammashoitajilla 8. Työhyvinvoinnin kokeminen oli noussut suuhygienisteilla vuodesta 2013, jolloin ko. arvo oli 8. Muilla ammattiryhmillä työhyvinvoinnnin kokemus oli pysynyt lähes samana. Suun terveydenhuollossa täytettiin vuonna 2014 kolme hammashoitajan tointa sekä yksi suuhygienistin ja yksi hammashoitajan vuorotteluvapaasijaisuus. Kokonaisuutena suun terveydenhuollon käyttöbudjettitoteuma oli euroa odotettua parempi. Asiakasmaksuja kertyi vuonna 2014 yhteensä eur, joka ylitti talousarvion eurolla. Nousua selittää osaltaan vuoden alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksikorotus, jonka vaikutus asiakasmaksujen nousuun oli n euroa. Asiakasmaksujen nousua 17

22 Rmk Loppi Hausjärvi Taulukko 1 Hammaslääkäreiden suorittama toimenpiteiden määrä riihimäkeläisille, loppilaisille ja hausjärveläisille vuosina 2012, 2013 ja 2014 (sisältää myös joitakin ulkokuntalaisten toimenpiteitä). Rmk Loppi Hausjärvi Taulukko 2 Suuhygienistien suorittama toimenpiteiden määrä vuosina 2012, 2013 ja 2014 (sisältää myös joitakin ulkokuntalaisten toimenpiteitä 18

23 Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Suun terveydenhuollon suoritteet % Hammashoitajan vastaanotto, tutkimus ja ennaltaehkäisevä % Hammaslääkärin ja hammashoitajan vastaanotto % Suuhygienistin vastaanotto % Muut hammashuollon palvelut / hh ja rtg % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 19

24 SAIRAALAN TULOSALUE Toimintavuonna 2014 sairaalan tulosalueella toteutui kaksi isoa muutosta: Hausjärven ja Lopen osastojen pitkäaikaispotilaat siirtyivät kuntien perusturvalle vuoden alusta, ja kotihoito yhdistyi toiminnallisesti Riihimäellä ja Lopella (terveyskeskuksen kotisairaanhoidon ja kaupungin/kunnan kotipalvelun yhdistäminen toiminnallisesti). Terveyskeskussairaalan toiminta painottui tavoitteiden mukaisesti vuonna 2014 yhä enemmän lyhytaikaishoitoon. Tavoitetasoksi oli asetettu lyhytaikaispotilaiden keskimääräinen hoitoaika alle kaksi viikkoa. Tämä toteutui keskimääräisen hoitoajan ollessa 12 vrk. Tavoitteeseen päästiin toimivien hoitoketjujen, moniammatillisen osaamisen sekä Hausjärven ja Lopen osastojen profiloitumisen (lyhytaikaishoitoa antaviksi yksiköiksi) ansiosta. Hoitojaksojen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna (Kuvio 1.). Hoitopäivien määrä sen sijaan väheni noin 23 % edelliseen vuoteen verrattuna ( vrt ). Tämä oli seurausta sairaansijojen vähentämisestä 28 sairaansijalla vuoden 2014 alusta, kun Hausjärven ja Lopen osastojen pitkäaikaispotilaat siirtyivät kuntien perusturvan alaisuuteen. Toimintavuonna aloitettiin myös suunnittelu 14 riihimäkeläisen pitkäaikaispotilaan siirtymisestä kuntayhtymän osastohoidosta Riihimäen kaupungin hoiva-/palveluasumiseen vuoden 2015 alusta. Osastojen kuormitusasteessa tapahtui muutos: kuormitusaste oli keskimäärin 103,1 % vuonna 2014, kun edellisenä vuonna vastaava lukema oli 100,5 %. Potilasvaihto oli vilkkainta akuuttiosastolla (ka 7,18 potilasta/pv) muilla osastoilla potilasvaihdon ollessa vähäisempää. Merkittävää on kuitenkin, että Hausjärven ja Lopen osastoilla potilasvaihto vilkastui edelliseen vuoteen verrattuna, Hausjärven osastolla lähes 35 % (2,53 potilasta/pv vrt. 1,88 potilasta/pv). Riihimäen ja Lopen kotihoidon toiminnallisella yhdistymisellä tavoiteltiin mm. asiakaslähtöisyyttä. Tämä tavoite toteutui, kun asiakaslähtöiset tiimit saatiin muodostettua. Kotihoitoon luotiin uudet asiakastyön kriteerit ja ne otettiin käyttöön sekä Riihimäellä että Lopella. Hausjärven kotihoidon vastaavaa yhdistymistä alettiin suunnitella kevään 2014 aikana tavoitteena kotihoidon toiminnallinen yhdistyminen Hausjärvellä vuoden 2015 alusta. Kotisairaanhoidon osalta käyntimäärät ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna noin 14 % (Kuvio 2.). Käyntimäärien väheneminen selittyy pyrkimyksellä lisätä käynnin kestoa ja tätä kautta kohentaa hoidon laatua asiakkaan näkökulmasta. Käyntimäärien väheneminen on myös seurausta kotihoidon moniammatilliseen tiimityöskentelyyn siirtymisestä. Geriatrian poliklinikan käyntimäärät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 % (Kuvio 3.). Siitä huolimatta käyntimäärät toteutuivat vain 95-prosenttisesti tavoitteeseen nähden. Kuntayhtymä sai palkattua vakinaisen geriatrin syksyllä 2014, jonka jälkeen hoitoon pääsyn jonoja päästiin purkamaan ja käyntimäärät lisääntyivät syksyn aikana. Sairaalan tulosalueen yhtenä strategisena päämääränä oli kaatumistapaturmien väheneminen. Osana Häme Potku 2 -hanketta osasto- ja kotisairaanhoito lähtivät mukaan kaatumisten ennaltaehkäisyyn. Ikinä -mittarin käyttöönotto on lisääntynyt osasto- ja kotisairaanhoidossa, ja HaiPro -ilmoituksia mm. kaatumisista on tehty aktiivisesti. Kaiken kaikkiaan HaiPro -ilmoitusten määrä lisääntyi vuonna 2014 ollen yhteensä 350. Eniten ilmoituksia tehtiin tapaturmista ja onnettomuuksista (n=167), joista suurin ryhmä olivat kaatumiset (n=94). Strategisena päämääränä oli potilaan roolin vahvistaminen hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Tavoitteena oli hoitosuunni- 20

25 telmien laatiminen yhteistyössä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelmat laadittiin pääasiassa hoito- ja fysioterapiahenkilökunnan toimesta. Potilaan ja omaisen mielipidettä kuitenkin kuultiin ja heidän kanssaan laadittiin tavoitteita hoitojaksolle. euroa. Lääkäritilanne oli huono, ja tästä syystä lääkäripalveluita jouduttiin ostamaan. Ostettujen lääkäripalveluiden hinnalla olisi voitu saada enemmän virkalääkäreitä. Lääkäreiden palkkakuluja jäi käyttämättä noin euroa. Potilaan oikeuksien, vastuun ja itsemääräämisen huomioiminen hoitoneuvotteluissa oli yhtenä päämääränä. Hoitoneuvotteluja kehitettiin siten, että hoitoneuvotteluissa oli aina mahdollisuuksien mukaan läsnä sekä potilas että hänen omaisensa tai läheisensä. Sairaalan tulosalueen toimintatuotot toteutuivat liki suunnitellusti (toteuma 99,6 %). Todistusmaksut, kotisairaanhoidon asiakasmaksut ja sotilasvammalain mukaiset korvaukset jäivät hieman tavoitteesta. Kotisairaanhoidon asiakasmaksujen jääminen arvioitua pienemmäksi liittyy kotisairaanhoidon toiminnan muutokseen. Asiakkaiden luona vietetty aika on lisääntynyt ja yhä useampi asiakas on yhteinen kotipalvelun kanssa, jolloin asiakasmaksut menevät kaupungille/kunnalle. Laitoshoidon asiakasmaksut sen sijaan toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti (toteuma 98,9 %). Sairaalan tulosalueen toimintakulut ylittyivät hieman. Talouden toteumaa seurattiin kuukausittain. Ylitysriskit arvioitiin ja niihin puututtiin. Suurimmat toimintakulujen ylitykset olivat hoitohenkilökunnan sijaismäärärahoissa ja erilliskorvauksissa. Sijaismäärärahat ylittyivät noin euroa ja erilliskorvaukset ylittyivät noin euroa. Sijaismäärärahojen ja erilliskorvausten osalta tulos oli kuitenkin alkuvuoden ennustetta parempi. Toiminnan muutos (yhä lyhytaikaisempaa ja akuutimpaa hoitoa) näkyi sairaankuljetuspalveluiden, kuljetuspalveluiden, laboratoriopalveluiden ja röntgenpalveluiden ylityksinä. Kuljetuspalveluiden suurta ylitystä selittää lisäksi se, että sairaanhoitopiiri alkoi laskuttaa potilasruokien kuljetuksesta vuonna Ostettuihin lääkäripalveluihin meni noin

26 Hoitojaksot yhteensä Lyhytaik.hoitojaksot Pitk.aik.hoitojaksot Kuvio 1. Osastohoidon päättyneet hoitojaksot Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit Kuvio 2. Kotisairaanhoidon käyntimäärät Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit Kuvio 3. Geriatrian poliklinikan käyntimäärät 22

27 Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Sairaalan hoitopäivät % Kotisairaanhoidon käynnit % Geriatrin poliklinikan käynnit % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 23

28 TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE Kuntayhtymän tukipalvelut toimivat yhtenä palvelualueena, joka sisältää taloushallinnon, tietohallinnon, kiinteistö- ja teknisen huollon, siivoustoimen, keskusvaraston sekä vaatehuollon. Kuntayhtymän tukipalveluiden kehittämiseksi talous- ja henkilöstöhallinnossa jatkettiin säännöllisiä yhteistyöpalavereja RHL-Data Oy:n (palvelukeskus) kanssa. Säännöllisissä seurantapalavereissa käytiin läpi toimintaa ja haettiin ratkaisuja toiminnassa esille tulleisiin asioihin. Tavoitteena on saada palkkahallinnon ja taloushallinnon toimintaprosesseista mahdollisimman sujuvia. Henkilöstön osalta tavoitteena oli työhyvinvoinnin tukeminen. Tukipalveluiden henkilöstö osallistui kuntayhtymän TYHY -ryhmän toimintaan ja työhyvinvointiohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Talouden tasapainottamiseksi yhtymähallitus vahvisti toimintavuoden keväällä kuntayhtymän talouden sopeuttamistoimet vuodelle Talouden ja toiminnan tilanteen kehitystä on seurattu kuukausittain. Kuukausiraportti on joka kuukausi toimitettu myös yhtymähallitukselle. Tukipalveluissa kuntayhtymän talouden ja toiminnan seuranta- ja raportointijärjestelmiä kehitettiin toimintavuonna edelleen kuntayhtymän controllerin toimesta. Tukipalveluiden toimintatulojen kokonaistoteuma oli euroa. Tukipalveluiden suurin tuloerä oli vuokratuotot, joita kertyi yhteensä euroa. Muita toimintatuottoja kertyi mm. ulkoistettujen terveysasemien palveluiden tuottajille myydyistä tarvikkeista ja palveluista. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli euroa. Tukipalveluiden tulosalueen tulos oli kokonaisuutena euroa ylijäämäinen. Tulosalueen sisällä talousarviomäärärahat ylittyivät rakennusten ja alueiden kunnossapitokuluissa, sähkömaksuissa sekä atk-ohjelmistojen käyttökuluissa. 24

29 YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 25

30 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Janakkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto oli ensimmäisen kokonaisen vuoden osa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaa. Vuoden 2014 tavoitteeksi asetettiin organisaation sisällä toiminta- ja menettelytapojen yhtenäistäminen päivitettävän laatujärjestelmän mukaisesti, sekä yhteistyön kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen kuntien muiden toimialojen kanssa. Laatukäsikirja on päivitetty, samoin siihen liittyviä yksityiskohtaisempia menettelytapa-, tarkastusohjeita ja asiakirjamalleja on päivitetty tarpeen mukaan. Toimintatavat on yhtenäistetty organisaation sisällä, mutta käytäntöjen yhtenäistäminen kuntien eri toimialojen kanssa vaatii kehittämistä. Varsinkin kaavoihin, rakennuslupiin ja ympäristölupiin liittyvien lausuntopyyntöjen osalta menettelyt poikkeavat kuntien välillä edelleen. Tarkastuskäyntien kokonaismäärään, tarkastusta (v. 2013, 1 019), tuli lisäystä edelliseen vuoteen noin 15,7 %. Lisäys on suhteessa sama kuin Janakkalan liittymisen yhteydessä tullut tarkastajien määrän lisäys (15,9 %) vuoteen 2013 verrattuna. Riskiperusteinen suunnitelmallinen valvonta toteutui hyvin, toteuma oli 85,5 %. Valvonta on tavoitteiden mukaisesti siirtynyt aiempaa enemmän riskiperusteisesti kohdistetuksi valvonnaksi. Vuonna 2014 ei todettu yhtään elintarvike- tai vesiperäistä epidemiaa, mutta talousvesien laadussa oli edellisten vuosien tapaan selvittelyjä ja jatkoseurantaa vaatineita ongelmia usean kunnan alueella. Eläinlääkintähuollon suoritemäärä oli huomattavasti edellisvuotta suurempi. Lisäys johtuu osittain siitä, että Janakkalan hygieenikkoeläinlääkärin praktiikkatyöajan osuutta lisättiin vuoden alussa 30 %:sta 50 %:iin. Potilasmäärät ovat kasvaneet kuitenkin henkilöstömäärän lisäystä enemmän. Virka-aikana praktiikka painottui pieneläinten terveyden- ja sairaudenhoitoon. Päivystyksessä hoidettiin lähinnä isoeläimiä ja päivystysalueen laajuuden vuoksi pieneläimiä jouduttiin ohjaamaan paljon yksityisille klinikoille. Viranomaisvalvonnassa epäilyilmoituksiin perustuvan eläinsuojeluvalvonnan tarkastusmäärä pieneni ensimmäisen kerran valvontaeläinlääkärin viran perustamisen jälkeen. Sen osuus kaikista viranomaiskäynneistä oli 45 % (81 tarkastusta), kun se edellisenä vuonna oli 78 % (149 tarkastusta). Kertomusvuonna ehdittiin näin valvoa aiempaa paremmin riskiperusteisia luvan- ja ilmoituksenvaraisia eläintenpitokohteita (mm. kennelit, pieneläinhoitolat, tallit, eläinkaupat) sekä saatiin maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset ajantasalle. Elintarvikelaboratoriossa näytteitä tutkittiin kertomusvuonna kappaletta (tavoite 3 600), mikä on 105 näytettä enemmän kuin Analyysejä tehtiin vaativuuden mukaan painotettuna , joka ylitti tavoitteen , ja oli 735 kappaletta enemmän kuin v Muutokset eri näyte- ja analyysiryhmissä ovat pieniä. Syyskuun 2013 alussa voimaan tulleet kuntalain (626/2013) ja kilpailulain (595/2013) muutokset velvoittavat kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan tai säätiön hoidettavaksi. Yhtymähallitus päätti kokouksessaan selvityksen tekemisestä laboratoriotoiminnan jatkosta. Koska yhdessä Hyvinkään kaupungin edustajien kanssa tehdyn selvityksen perusteella yhtiömuotoiset vaihtoehdot eivät olleet toiminnallisesti tai taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, yhtymähallitus päätti ko- 26

31 kouksessaan käynnistää elintarvike- ja vesilaboratorion toimintaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsiteltiin työnantajan tavoitetta hankkia elintarvike- ja vesilaboratorion palvelut lukien ostopalveluna. Tuloja saatiin odotettua enemmän ja kulut olivat talousarviossa esitettyä alhaisemmat. Varsinkin elintarvike- ja vesilaboratorion osalta taloudellinen tulos oli huomattavasti ennakoitua parempi. Yhteistoimintaneuvottelut elintarvike- ja vesilaboratorion henkilöstön kanssa toteutettiin Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena yhtymähallitus päätti (113 ), että elintarvike- ja vesilaboratorion toiminta päättyy vuoden lopussa, henkilöstö irtisanotaan ja käynnistetään elintarvike- ja vesilaboratoriotoimintoja koskeva kilpailutus. Ympäristöterveydenhuollon tulosalueen taloudellinen tulos oli selvästi ylijäämäinen. 27

32 Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Ympäristöterveydenhuolto % Terveysvalvonta % Eläinlääkintähuolto % Elintarvike- ja vesilaboratorio % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Tuotot % Kulut % Netto % Poistot % Tilikauden tulos % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot muutos 2014 % Myyntituotot % Maksutuotot % Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatuotot % Toimintatuotot % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Vuokrakulut % Muut toimintakulut % Toimintakulut % Toimintakate % Poistot % Tilikauden tulos % 28