SELITYKSIÄ KOTITYÖPALVELUN LAATUKRITEERISTÖÖN
|
|
- Saija Kahma
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELITYKSIÄ KOTITYÖPALVELUN LAATUKRITEERISTÖÖN Johtaminen Toiminnan suunnittelu, ohjaus ja seuranta Henkilöstö ja osaaminen Resurssit Toiminnot Nämä selitykset on tarkoitettu kouluttajan ja auditoijan tukimateriaaliksi yrityksen koulutuksessa ja sen toimintaa arvioitaessa. Syventävää tietoa selityksistä löytyy yleensä netistä ja kirjallisuudesta. Selitykset kohdistuvat sellaisinaan vain tukimateriaaliksi työnantajayrittäjiin, mutta soveltuvin kohdin niitä voidaan hyödyntää myös yksinyrittäjiin. Lisätietoja antaa laatulautakunnan sihteeri Terhi Nurmi sähköposti: tai puh , TTS - Työtehoseura
2 2 / 22 Sisältö SELITYKSET KOTITYÖPALVELUN LAATUKRITEERISTÖÖN LAATUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI.. 3 LAATUKRITEERIT KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN JOHTAMINEN Strateginen johtaminen Yrityksen arvot, toiminta-ajatus ja visio Yrityksen strategia ja liiketoimintasuunnitelma Toiminnan organisointi Markkinointi ja myynti Viestintä Viestinnän ohjeistus Sähköinen viestintä Monikulttuurisuuden ja erityisryhmien huomioonottaminen Toiminnan suunnittelu, ohjaus ja seuranta Talouden suunnittelu ja seuranta Asiakkuuksien hallinta ja seuranta Aikataulujen ja ajankäytön hallinta ja seuranta Ympäristön huomioiva työtapa 12 3 KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Voimavarat Rekrytointi ja perehdyttäminen Yrittäjä- ja työnantajavelvoitteet Työhyvinvointi, kannustaminen ja palaute Työturvallisuus ja työsuojelu Osaamisen kehittäminen Tieto- ja viestintätekninen osaaminen RESURSSIT Koneet, laitteet ja välineet Tieto- ja viestintätekniset resurssit Verkostot KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN TOIMINNOT Toimintojen kuvaukset ja kehittäminen Kirjalliset sopimukset yrityksen ja asiakkaan välillä Dokumentoidut työohjeet ja -suoritukset... 21
3 3 / 22 KOTITYÖPALVELUN LAATUJÄRJESTELMÄN MOTTO: Luotettavuus, laatu ja sen varmistus ovat kotityöpalvelun tulevaisuuden menestystekijöitä. Laatusertifioinnin kautta kotityöpalvelualan imago, palveluiden markkinointi ja tarvittavat yhteistyöverkostot kokonaisuutena kehittyvät alan yrittäjiä ja asiakkaita palveleviksi. Yrittäjien palautteita laatusertifikaatin tarjoamista hyödyistä Olo on kuin nojatuolissa istuisi. On kunnon selkänoja ja käsituet. Päässämme on ollut paljon tietoa ja ajatuksia laadusta, mutta emme ole osanneet laittaa niitä järjestykseen paperille saatikka toteuttaa niitä. Osallistuminen laatujärjestelmäkoulutukseen on auttanut asiassa. Asiat ovat selkeytyneet ja toiminta muuttunut selkeämmäksi. Olemme saaneet monia yritystä helpottavia työkaluja esimerkiksi palvelusopimus, asiakaspalautekysely, riskinhallintatyökalu, hinnoittelun perusteet, prosessinkuvausmalleja. Sertifikaatti on tehostanut mm. seuraavia toimintojamme: Toiminnan seuranta, suunnittelu ja ennakointi Tuotteistaminen ja hinnoittelu Markkinointi ja asiakaspalvelu Uusien tuotteiden / palveluiden kehittäminen Verkostoituminen, kumppanuus Alan uusin tutkimus- ja kehittämistieto hyödynnettävissä
4 4 / 22 LAATUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Menettely pääpiirtein Varsinaisen auditointitilaisuuden jälkeen auditoija antaa oman arvionsa yrityksen toiminnasta arviointityökalun avulla pisteyttämällä kaikki kriteerit. Arviot lisätään yrittäjän itsearviointilomakkeeseen (=arviointityökaluun). Sen jälkeen ne lasketaan yhteen arviointialueittain. Yrityksen tulee saada vähintään alla mainitut minimipisteet jokaisesta viidestä arviointialueesta. Minimipisteet ovat erilaiset työnantajayrittäjälle ja yksinyrittäjälle, minkä vuoksi myöskin arviointityökalut ovat niille erilaiset. Auditoija antaa heti auditoinnin jälkeen auditoitavalle yritykselle suullisen palautteen. Tämän jälkeen auditoija laatii kirjallisen raportin sitä varten laaditulle lomakkeelle. Auditoija toimittaa raporttinsa ja tarkastamansa sertifiointihakemuksen paperisina sekä muun laatujärjestelmädokumentaation sähköisesti TTS:n hallinnoimalle riippumattomalle laatulautakunnalle, joka päättää lopullisesti sertifikaatin myöntämisestä. Arvioinnin tekeminen Arviointi tehdään ensin yksin tai yhdessä kouluttajan kanssa. Sertifiointi ratkaistaan auditoijan suorittaman arvioinnin ja pisteytyksen pohjalta, jotka merkitään arviointityökaluun. Laatukriteeristön viisi arviointialuetta koostuvat yhteensä työnantajayrittäjän osalta 101 ja yksinyrittäjän osalta 60 kriteeristä. Ensin yrittäjä ja sitten auditoija antavat molemmat arviointityökalussa kullekin kriteerille pisteitä 0-3 sen perusteella, miten hyvin kriteeri yrityksessä toteutuu. Pisteiden lisäksi yrittäjä ja auditoija kirjaavat perusteluja ja kehittämisehdotuksia. Arviointi on suoritettu, kun kaikkien viiden arviointialueen kriteerit on arvioitu asteikolla 0-3. Tämän jälkeen auditoija merkitsee arviointityökalun Perustiedot välilehdelle kullekin kohdalle valmis ja päivämäärän. Pisteytys Kriteerien pisteytyksessä käytetään seuraavia perusteita, jotka myös löytyvät arviointityökalun välilehdiltä: Kriteeerin toteutumisen arviointi 0-3 pistettä 3 p = Asia on dokumentoitu, tavoitteiden toteutumisen seuranta on säännöllistä 2 p = Asia on dokumentoitu, tavoitteiden toteutumisen seurantaa ei vielä ole 1 p = Asiaa ei ole dokumentoitu, mutta se on ollut esillä 0 p = Asiaa ei ole toistaiseksi lainkaan huomioitu yrityksen toiminnassa
5 5 / 22 Kriteerien kokonaisarviointi Jokaiselle arviointialueelle on määritelty laatusertifikaatin myöntämiseksi tarvittavat kriteerien yhteiset minimipisteet. Yrityksen pisteet saadaan laskemalla yhteen kyseisellä arviointialueella olevista kriteereistä annetut pisteet. Kun kriteerien lukumäärä vaihtelee arviointialueittain, minimipisteet ovat erilaiset kullakin viidellä arviointialueella. Samasta syystä ne ovat erilaisia työnantajayrittäjälle ja yksinyrittäjälle. Yrityksen on saavutettava auditoijan arvioinnissa minimipisteet kullakin viidellä arviointialueella saadakseen sertifikaatin. Poikkeuksellisesti ja perustellusta syystä auditoija voi hyväksyä, että yhden arviointialueen puuttuvat minimipisteet korvataan toisen arviointialueen minimipisteet ylittävillä pisteillä. Aina on kuitenkin ylitettävä yhteispisteissä työnantajayrittäjän 100 ja yksinyrittäjän 60 pistettä. Arviointialue Minimipisteet Työnantajayrittäjä Yksinyrittäjä Johtaminen Toiminta Henkilöstö 25 8 Resurssit Toiminnot Yhteensä Arviointiraportti Tämän jälkeen auditoija lähettää - kuten edellä jo todettiin laatulautakunnalle sertifiointihakemuksen omine merkintöineen sekä valmiille lomakkeelle laatimansa raportin auditoinnista. Yrityksen arviointilomake ja laatukäsikirja lähetetään laatulautakunnalle vain sähköisesti. LAATUKRITEERIEN SELITYKSIÄ 1. KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN JOHTAMINEN 1.1. Strateginen johtaminen Yrityksen arvot, toiminta-ajatus ja visio
6 6 / 22 Yrityksen toimintaperiaatteet rakentuvat yrityksen valitsemille arvoille. Suomalaisissa yrityksissä pidetään arvoina yleisimmin yksilön ja ympäristön kunnioittamista, asiakaslähtöisyyttä, rehellisyyttä, tuottavuutta, sosiaalista vastuuta ja jatkuvaa oppimista. Arvoista täytyy käydä jatkuvaa keskustelua, jotta niistä voidaan määritellä toimintasääntöjä. Kehittyneet arvot ja eettiset periaatteet voidaan soveltaa osaksi liiketoimintaa ja käyttää niitä strategisena kilpailutekijänä. Toiminta-ajatus vastaa kysymyksiin: missä liiketoiminnassa olemme mukana, keitä ovat meidän asiakkaamme, miksi yritys on olemassa. Toiminta-ajatus pitää sisällään näkemyksen siitä, mitä yritys haluaa saavuttaa ja millaisten markkinoiden ja asiakkaiden kanssa yritys on tekemisissä nyt ja tulevaisuudessa. Toiminta-ajatuksen tulee olla riittävän laaja, jotta se ei rajoita toimintaa, mutta toisaalta niin selkeästi ilmaistu, että se ohjaa toimintaa. Visio on näkemys halutusta tulevaisuuden tilasta. Vision tarkoitus on ohjata yrityksen strategista toimintaa kohti tätä haluttua tulevaisuuden tilaa. Visio konkretisoi, millaista menestystä yritys haluaa pitkällä tähtäimellä saavuttaa. Visio ohjaa ja suuntaa strategista suunnittelua ja toteutusta Yrityksen strategia ja liiketoimintasuunnitelma Yritys tarvitsee pitkän aikavälin suunnitelmia varmistaakseen toimintansa jatkuvuuden. Strategiassa kiinnitetään huomiota yrityksen säilymisen ja menestyksen kannalta olennaisiin asioihin ja toimintoihin. Strategiatyössä on oleellista selvittää yrityksen sisäinen tila ja toimintaympäristön tilanne. Strategia voidaan kirjoittaa liiketoimintasuunnitelman alkuun johdannoksi. Strategisten liiketoiminta-alueiden avulla määritetään, millä kilpailun alueilla yritys haluaa toimia nyt ja tulevaisuudessa. Strategiaa arvioidaan jatkuvasti toimintaympäristön muuttuessa. Liiketoimintasuunnitelma on tiivis, selkeä ja jäsennelty suunnitelma, joka kattaa riittävän läpileikkauksen yrityksen nykytilasta ja tulevista kehittämisasioista. Se on keskeinen väline myös perustamisvaiheen jälkeen yrityksen kehittämisessä. Yritys-Suomi tarjoaa kotisivuillaan maksuttoman sähköisen liiketoimintasuunnitelmatyökalun, jonka avulla voi pohtia yrityksen tilannetta, visioita ja strategioita. Kotityöpalvelun laatukäsikirjassa on valmis pohja liiketoimintasuunnitelman laadintaa varten. Lisäksi internetistä löytyy erilaisia liiketoimintasuunnitelma - malleja esimerkiksi osoitteesta: tai osoitteesta Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri jatkuvuussuunnittelusta.
7 7 / Toiminnan organisointi Yrityksen toiminnan organisoinnin tavoitteena täytyy olla, että yritys kykenee tuottamaan asiakkaiden tarpeisiin perustuvia laadukkaita palveluja mahdollisimman kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yrityksen toiminnan organisoinnin täytyy myös olla eri strategioissa esitettyjen tavoitteiden edellyttämällä tasolla. Jos yrityksellä on esimerkiksi kunnianhimoisia kasvutavoitteita, täytyy valitun yritysmuodon ja henkilöstön valmiuksien olla näiden tavoitteiden mukaisia. Organisaatiokuvaus auttaa sisäistämään helposti yrityksen valta- ja vastuusuhteet. Organisaatiokuvaukseen voi sisältää myös asiakasyhteyksien kuvauksen sekä ns. yrityksen tukipalvelut. Yrityksen toimintaa pitää arvioida kokonaisuutena, jotta voidaan seurata/mitata kuinka laadukasta, taloudellista, tuottavaa toiminta on. Vastaako henkilökunnan osaaminen asiakkaille suunniteltuja palveluita. Jokaiselle edellä mainitulle osa-alueelle yrityksen on hyvä luoda seuranta, jota voidaan käyttää toiminnan ohjauksen ja seurannan välineenä Markkinointi- ja myynti Yrityksen menestymisen kannalta olennaisimpia alueita ovat myynti ja markkinointi. Markkinointi- ja myyntisuunnitelman laatiminen onkin yksi yrityksen ja yritysjohdon tärkeimmistä tehtävistä. Ensin laaditaan koko yritystä koskeva suunnitelma ja lopuksi erilliset palvelukohtaiset konkreettiset markkinointi- ja myyntisuunnitelmat. Jotta palvelukohtaisten markkinointi- ja myyntisuunnitelmien laatiminen olisi mahdollista, yrityksellä täytyy olla kirjalliset kuvaukset asiakkailleen tarjoamista palveluista ja niiden hinnoista kuluttajasuojalain mukaisesti. Yrityksellä täytyy myös olla käsitys siitä, mitkä ovat sen tarjoamien palvelujen vahvuudet kilpailijoihin verrattuna. Markkinointi- ja myyntisuunnitelman laatimisessa seurataan muistakin liiketoimintasuunnitelmista tuttua rakennetta. Suunnittelu aloitetaan nykytilanteen analysoinnilla, jonka jälkeen tehdään strategisia valintoja esimerkiksi siitä, tavoitellaanko kasvua vai kannattavuutta. Suunnitelmaa toteutetaan aikatauluttamalla esimerkiksi viikkomyyntitavoitteisiin, asiakaskontakteihin yms. liittyviä tehtäviä ja tavoitteita. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja tehdään tarvittavat muutokset suunnitelmaan.
8 8 / 22 Yritysimagon luomisessa yrityksen logolla ja tunnuksilla varustettu työhön sopiva työasu on tärkeä tekijä. Työasulla yritys ja työntekijä viestivät kotityöpalvelualan ammatin arvostusta asiakkaalle Viestintä Viestinnän ohjeistus Asiakaspalveluun kuuluu kaikki, mitä asiakas saa varsinaisen tuotteen ja siihen liittyvän mielikuvan lisäksi. Parempi asiakaspalvelu erottaa yrityksen sen kilpailijoista, lisää asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta. Hyvää asiakaspalvelua on myös se, että asiakas saa yritykseen tarvittaessa yhteyden helposti (puhelin, sähköposti, verkkosivut) ja asiakkaan on helppo antaa yritykselle palautetta, johon hän saa myös vastauksen kohtuullisessa ajassa. Yrityksessä on olemassa työjako: millaisiin yhteydenottoihin vastaa työntekijä ja millaisiin esimies. Viestinnän suunnittelu ja johtaminen ovat tärkeitä liiketoimintaan keskeisesti vaikuttavia asioita kaikenkokoisille yrityksille. Viestinnässä toteutettavat painotukset riippuvat yrityksen koosta ja henkilöstömäärästä. Viestinnän toteuttamisessa on otettava huomioon viestinnän suunnittelu, johtaminen ja organisointi, viestinnän tulosten mittaaminen, muutosviestintään liittyvät asiat, viestintä kriisitilanteissa, verkkoviestinnän vaikutukset ja viestintä työyhteisön sisäisenä voimavarana. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri kriisiviestinnästä Sähköinen viestintä Sähköpostilla on merkittävä rooli viestinnässä. Sen avulla voidaan lähettää viestejä yksittäisille vastaanottajille tai useille vastaanottajille yhtä aikaa. Sähköposti palvelee sekä tiedottamisen että markkinoinnin kanavana ja viestien liitteenä voidaan lähettää erilaisia asiakirjoja. Sähköpostin etuina ovat sen nopeus ja edullisuus. Sähköpostitse asiakkaan on helppo ottaa yhteyttä yritykseen. Yrittäjä on asiakkaan tavoitettavissa, mutta yrittäjän on helpompi hallita omaa ajankäyttöään, kun hän voi valita päivittäin sopivan ajankohdan/ajankohdat sähköpostiviestien käsittelylle. Verkkosivut (internet-sivut) ovat tärkeä tiedotus- ja markkinointikanava pienimmillekin yrityksille. Yrityksen verkkosivut ovat käyntikortti internetissä, joiden avulla niin nykyiset kuin uudetkin asiakkaat saavat helposti tietoa yrityksen toiminnasta ja tuotteista. Yleisemmän yrityksestä kertovan tiedon ja yhteystietojen lisäksi sivuilla on usein tiedot yrityksen
9 9 / 22 tarjoamista ja palveluista ja hinnoista. Verkkosivuilla voidaan tarjota asiakkaille myös vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, mikä vähentää puhelintiedustelujen määrää. Verkkosivut ovat yksi, edullinen tapa mainostaa, mutta ne voivat myös toimia myynti-, tiedotus- tai rekrytointikanavana. Asiakkaille on hyvä tarjota mahdollisuus ottaa yritykseen yhteyttä myös suoraan verkkosivujen kautta. Sähköisen kaupankäynnin yleistymisen myötä osa asiakkaista on halukas hankkimaan tuotteita ja palveluja verkon välityksellä. Sertifioitujen yritysten palveluiden markkinoimiseksi ja sertifikaatin tunnettuuden lisäämiseksi on avattu TTS:n ja Suomen kotityöpalveluyhdistys ry:n yhteinen - portaali. Portaali tarjoaa palveluja tarvitseville asiakkaille ja palveluja tuottaville yrityksille valtakunnallisen kohtaamispaikan, jonka tunnusmerkkinä ovat kotityöpalvelujen hyvä laatu ja luotettavuus. Sivustolta löytyy mm. rekisteri sertifioiduista yrityksistä ja yritysten yhteystiedot. Sivusto palvelee erityisesti seuraavia kohderyhmiä: -Kotityöpalveluja ostavat asiakkaat (kotitaloudet, kunnat, kolmas sektori) -Sertifikaatin suorittaneet palveluyritykset -Laatujärjestelmästä ja alan kehittämisestä kiinnostuneet palveluyritykset ja muut sidosryhmät -Suomen kotityöpalveluyhdistys ry:n jäsenet Sivustolla on myös laatujärjestelmään liittyvä aineisto ja sertifioiduille yrityksille laadittuja yritystä helpottavia työkaluja ja lomakkeistoa. Sertifioiduille yrityksille ja laatujärjestelmäkoulutusta järjestävillä oppilaitoksilla käytössään salasanat, joilla aineiston saa käyttöönsä Monikulttuurisuuden ja erityisryhmien huomioonottaminen Monikulttuurisuus ja ihmisten erilaisuus asettavat yrityksille nykypäivänä entistä suurempia haasteita, mutta se luo myös mahdollisuuksia. Kotityöpalvelun asiakaskunta on tänä päivänä hyvin moninaista. Yritysten tulisikin ottaa tämä huomioon palvelutilanteiden varalle laadituissa toimintaohjeissa. Monien kotityöpalvelualan yritysten henkilöstö koostuu useista eri kulttuureista tulevista työntekijöistä. Jos näin on, se asettaa haasteita ja uusia kehittämismahdollisuuksia yritysten henkilöstöjohtamiselle. Yrityksen henkilöstöllä tulee olla valmiudet työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä. Tämä edellyttää yhteisten toimintaohjeiden laatimista sekä tarpeen mukaisen valmennuksen tarjoamista. Kansainvälisyys vaikuttaa yritysten toimintaan monella eri tavalla. Jopa pienet paikalliset yritykset joutuvat pohtimaan kansainvälisyyden vaikutuksia uusien kilpailijoiden saapuessa heidän markkinoilleen. Kotityöpalveluiden tarve on lisääntynyt myös kansainvälisesti. Tämä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tarjota palvelujaan myös kotimaan ulkopuolella. Tämä edellyttää yrityksen johdolta ja henkilöstöltä erilaisia valmiuksia ja osaamista (esim. vieraat kielet, kulttuurit, liiketoimintamallit). Kansainvälistymisprosessin alkuvaiheissa suositellaan käytettäväksi alan asiantuntijoiden neuvoja ja palveluja.
10 10 / Toiminnan suunnittelu, ohjaus ja seuranta 2.1. Talouden suunnittelu ja seuranta Yrityksen taloudellinen tila muodostuu muutamasta peruskomponentista. Talouden osaaminen ja johtaminen tarkoittaa näiden peruskomponenttien tuntemista: kuinka informaatiota luetaan ja tulkitaan, miten taloudellisia aikaansaannoksia mitataan ja mittareita tulkitaan ja siitä, millaisia taloudellisia tavoitteita asetetaan. Lisäksi on tärkeää hallita kustannusten ryhmittely, josta päästään koko yrityksen kannattavuuden määräytymisen perustaan eli kate-ajatteluun ja hinnoitteluun. Talouden johtaminen edellyttää myös systemaattista suunnittelua ja seurantaa eli käytännössä budjetoinnin perusteiden ja raportoinnin hallintaa. Talouden johtamisessa on usein syytä turvautua myös yrityksen ulkopuolisten asiantuntijoiden (esim. kirjanpito, tilintarkastus, rahoitus) palveluihin. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri tuotannon ja toiminnan turvallisuudesta Asiakkuuksien hallinta ja seuranta Asiakkuuksien johtamisella tarkoitetaan yrityksen johtamista asiakasajattelun pohjalta: asiakkuudet ovat yrityksen keskeinen resurssi. Asiakkuusajattelun merkityksen ymmärtäminen on hyvä aloittaa pohtimalla, millaisia asiakkaita (esim. nykyiset, uudet ja menetetyt asiakkaat) on olemassa. Asiakkuuksien hallinta perustuu asiakastietoon; millaisia asiakkaamme ovat ja mitkä ovat heidän tarpeensa. Yrityksen onnistumista mitataan erilaisilla asiakasmittareilla (asiakkaiden määrä, laatu, asiakaskannattavuus yms.). Tietotekniikan avulla yritys voi tehostaa asiakastietojen hallintaa ja ajantasaista tiedottamista. Tähän käyttöön löytyy useita valmiita ohjelmia. Henkilötietolain mukaan henkilötietoja käsittelevällä henkilöllä on velvollisuus suojata tiedot niin, että niihin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on siihen oikeus. Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta, henkilötietojen käsittely ja käyttö on suunniteltava etukäteen, ja ennalta suunnitellusta käyttötarkoituksesta on pidettävä kiinni. Lisätietoja asiakasrekisterin ylläpitämiseen liittyvistä velvoitteista löytyy henkilötietolaista ks. Sisäiset poikkeamat ovat asioita, tapahtumia, tapauksia tms. mitkä poikkeavat ohjeistuksesta tai sovituista käytännöistä. Poikkeamat kirjataan kaavakkeelle, joka käsitellään työyhteisössä mahdollisimman nopeasti. Poikkeamille laaditaan korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Poikkeamista kootaan yhteinen tilasto.
11 11 / 22 Asiakkaiden reklamaatiot kerätään systemaattisesti ja niihin reagoidaan riittävän nopeasti. Jälkimarkkinoinnin avulla pyritään luomaan asiakkaalle mahdollisimman positiivinen mielikuva yrityksestä ja sen palveluista. Tavoitteena on pidentää ja vahvistaa asiakassuhdetta pitämällä asiakas tyytyväisenä myös palvelun oston jälkeen. Yleensä yritys vastaa alihankkijoiden toiminasta, kuten omasta toiminnastaan. Yrityksen tulee vaatia näin samoja asioita kuin häneltä itseltään vaaditaan. Yrityksen tulee seurata ja antaa palautetta (positiivinen ja negatiivinen) systemaattisesti. Palautteen anto voi olla suullista tai kirjallista. Keskeistä on, että palautteet tulee dokumentoitua taloudellisista ja toiminnallisista tilanteista. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri tuotannon ja toiminnan turvallisuudesta Aikataulujen ja ajankäytön hallinta ja seuranta Aikataulujen ja ajankäytön hallinta on asiakastyytyväisyyden perusta. Sillä vaikutetaan myös työn sujuvuuteen ja kustannustehokkuuteen. Aikataulujen suunnitteluun ja ajankäytön hallintaan on erilaisia paperisia tai sähköisiä kalenterityökaluja. Pienessä yrityksessä ajankäytön suunnittelu ja seuranta voidaan tehdä esimerkiksi excel -lomakkeilla. Sähköisen varausjärjestelmän ja vuorolistojen avulla yrittäjän on mahdollista hallita asiakkaiden tilauksia ja työntekijöiden vuorolistoja. Kun tiedot ovat sähköisessä muodossa, ne ovat helpommin kerättävissä/siirrettävissä sekä laskutukseen että palkanmaksuun. Sähköisen kalenterin avulla yrittäjä voi hallita omaa ajankäyttöään. Kalenteriohjelmassa olevat tiedot voidaan päivittää myös mobiililaitteisiin kuten puhelimeen tai kannettavaan tietokoneeseen. Yritys on laatinut aikataulumuutoksia käsittelevät kirjalliset ohjeet. Niissä määritellään toimintatapa, miten menetellään, jos myöhästytään sovitusta aikataulusta tai missä vaiheessa ilmoitetaan asiakkaalle (esim. yli 15 min myöhästymiset ilmoitetaan, jos tapaamisesta on sovittu). Myös muista aikataulumuutoksista sovitaan asiakkaan kanssa. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuus-riskityökalussa mainittu kriteeri henkilöturvallisuudesta.
12 12 / Ympäristön huomioiva työtapa Yritys ottaa kaikessa toiminnassaan (menetelmät, välineet, aineet, energian ja veden käyttö) huomioon ekologisuuden, kestävän kehityksen, asiakkaiden ja yhteiskunnan ympäristöodotukset sekä valmentaa henkilöstöään ympäristöasioiden huomioon ottamiseen. Yrityksen toiminnan jäljiltä ympäristö on siisti ja jätteet on asianmukaisesti käsitelty. Virallisen ympäristömerkin saaneiden tuotteiden luettelo löytyy Internetistä sivuilta: Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri ympäristöturvallisuudesta. 3. KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 3.1. Voimavarat Rekrytointi ja perehdyttäminen Rekrytointi on strategisesti tärkeä ja yrityksen henkilöstöjohtamisen kannalta kriittinen prosessi. On tärkeää, että yritys pyrkii noudattamaan rekrytoinnissaan yhtenäisiä menettelytapoja ja rekrytointiin varataan riittävästi resursseja. Päämääränä on varmistaa sekä rekrytointiprosessin laatu (tarkoituksenmukaisuus, laillisuus) että rekrytoitavan henkilön pätevyys ja osaaminen. Keskeisiä rekrytointiin liittyviä periaatteita ovat muun muassa avoin ja läpinäkyvä rekrytointiprosessi, hakijoiden yhdenvertainen kohtelu, selkeästi ja huolellisesti dokumentoidut valintaprosessit ja valinnan perusteet sekä yrityksen julkisuuskuvasta ja vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Yrityksen maineen ja palvelujen luotettavuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että rekrytoitavien henkilöiden taustat on riittävän hyvin selvitetty. Huolellisella rekrytoinnilla ja henkilöiden taustaselvityksillä pienennetään yrityksen sisäisten väärinkäytösten ja haitanteon riskejä ja arvioidaan, ovatko työntekijän hakemuksessa antamat tiedot oikeita. Yrityskohtaisesti tulee harkita, mitä menetelmiä käytetään henkilöresurssien varmentamiseen. Apuvälineenä tähän voi käyttää erillisenä työkaluna olevaa riskinhallintatyökalua. Rekrytoinnin jälkeen tapahtuva työntekijöiden perehdytys ja työnopastus täytyy dokumentoida ja niiden toteutumista seurataan säännönmukaisesti. Perehdyttämisohjeet
13 13 / 22 sisältävät muun muassa: a) turvallisten, oikeaoppisten, huolellisten ja sopimuksenmukaisien työtapojen opastamisen (ml. työmenetelmien, -välineiden ja -aineiden tarkoituksenmukainen käyttö, ), b) työterveyshuoltoasiat ja toiminnan mahdollisen sairauden sattuessa (työntekijät ovat vakuutettuja ja yrityksellä on vastuuvakuutus). Perehdyttämisessä tulee korostaa, myös sitä että yrityksen työntekijöillä on asiakkaan kohtaamisessa tarvittavia ominaisuuksia (yrityksen työasu, siisti olemus, kohtelias käytös ja huolellisuus). Yritysimagon luomisessa yrityksen logolla ja tunnuksilla varustettu työhön sopiva työasu on tärkeä tekijä. Työasulla yritys ja työntekijä viestivät kotityöpalvelualan ammatin arvostusta asiakkaalle. Asiakkaita koskevissa asioissa noudatetaan ehdotonta vaitiolovelvollisuutta. Salassapitovelvollisuudesta sovitaan työntekijän kanssa kirjallisesti. Kotitalousvähennyksen merkitys on kotityöpalvelualalla suuri ja siihen liittyvät käytännöt kannattaa yrityksissä hoitaa mahdollisimman sujuvasti. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainitut kriteerit henkilöturvallisuudesta ja rikosturvallisuudesta Yrittäjä- ja työnantajavelvoitteet Työantajavelvollisuuksista huolehtiminen alkaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta. Nämä velvollisuudet pitävät sisällään mm. palkanmaksuun liittyviä tekijöitä (ennakonpidätykset, eläke- ja vakuutusmaksut, työsuhde-edut). Työnantajan oikeudet -päättää työntekijän työhön ottamisesta -johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä -irtisanoa ja purkaa työsopimus lain sallimissa rajoissa Työntekijän Oikeudet: -työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin työehtoihin -lakien ja sopimusten antamaan suojaan, kuten syrjimättömään kohteluun -ammatilliseen järjestäytymiseen -terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön Työnantajan velvollisuudet Velvollisuudet: -noudattaa lakeja ja sopimuksia -kohdella työntekijöitä tasapuolisesti -huolehtia työturvallisuudesta -antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista -edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä Velvollisuudet: -suorittaa työt huolellisesti -noudattaa työnjohdon ohjeita ja määräyksiä -kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta -olla ilmaisematta liike- ja ammattisalaisuutta -ottaa huomioon työnantajan etu Työnantajavelvoitteista löytyy lisätietoa mm. Verohallinnon sivuilta työeläkevakuuttamisesta saa tietoja Eläketurvakeskuksesta, joka on työeläketurvan keskuslaitos. Tapaturmavakuutuksesta, työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksusta sekä työnantajien työttömyysvakuutusmaksusta saa tietoja tapaturmavakuutusasioita hoitavilta vahinkovakuutusyhtiöiltä. Yritys tekee molempia osapuolia velvoittavan työsopimuksen. Sopimus pidetään ajan tasalla.
14 14 / 22 Yrittäjän tulee tiedostaa yrityksen vastuut työ- tai palvelusuorituksiensa toteuttamisessa. Tärkeimmistä ja oleellisista asioista tulee olla maininta laadittavissa sopimuksissa asiakkaan ja yrityksen välillä. Suotavaa on, että yritys on vakuuttanut toimintansa suurimpien riskitekijöiden varalta. Työpaikalla nähtävänä pidettävä lainsäädäntö ( Ammattitautilaki (1343/1988) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) - (1431/1993) TMp nuorille sopivista kevyistä töistä - (302/2007) STMa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta - (475/2006) VNa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta (2001/56) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (2006/44) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Työaikalaki (605/1996) Työsopimuslaki (55/2001) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Työturvallisuuslaki (2002/738) Vuosilomalaki (162/2005) Ks. myös osoitteesta täydellinen kirja vuoden 2014 osalta tästä lainsäädännöstä. Alla tärkeimpiä kotityöpalvelualaa koskevia säädöksiä: LAKI/ASETUS MITÄ LAISTA LÖYTYY? Suomen perustuslaki (731/1999) sananvapaus, 19, Kotikuntalaki ja asetus ketä meidän kuuluu hoitaa ( 201/1994; A 351/1994) Palveluiden järjestäminen Sosiaalihuoltolaki ja asetus (L 710/1982; A 607/1983) Palvelujen määritykset (kotihoito, palveluasuminen, tukipalvelut) Laki toimeentulotuesta ( 1412/1997) Asiakkaan toimeentuloturva Kansanterveyslaki ja asetus (L 66/1972; A 802/1992)) Palvelujen määritykset (kotihoito, sairaanhoito, ennaltaehkäisevä työ) Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä Asunnon muutos, kuljetus, palveluasuminen palveluista ja tukitoimista (L 380/1987; A759/1987) Päihdehuoltolaki (41/1986) hoidon järjestäminen, pakkokeinot Mielenterveyslaki ja asetus (L1116/1990; A 1247/1990)) Psykiatrinen hoito, pakkokeinot Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Palvelujen määritykset, erikoissairaanhoidon järjestäminen Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) palveluseteli, palveluiden järjestystapa, valtionosuudet Arvonlisäverolaki (1501/1993) hankinnat, ostopalvelujen verollisuus Laki julkisista hankinnoista (348/2007) hankinnat, kilpailuttaminen Kirjanpitolaki ja asetus (L1336/1997; A 1339/1997) kirjanpito Arkistolaki (831/1994) asiakirjojen säilyttäminen, Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa asiakirjojen pätevyys (sähköinen) (13/2003) Pelastuslaki(468/2003; pelastus- ja turvasuunnitelmat Laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta (L 152/1990 ; A 744/1990) yksityinen palvelutuotanto, ammatinharjoittaminen, luvat. rekisteri
15 15 / 22 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (L 603/1996) Terveydensuojelulain (691/2001) ja hygieniaosaamisasetus (1115/2001) yksityinen palvelutuotanto, luvat, rekisteri kotiympäristö, hygieniapassi LAKI/ASETUS Asiakkaan oikeudet Henkilötietolaki (523/1999) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki holhoustoimesta (L442/1999; 889/1999) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992 ; 912/1992) Sotilasvammalaki ja asetus täytäntöönpanosta (L 404/1948; A 405/1948) Laki ja asetus kuolemansyyn selvittämisestä (L 459/1973; A948/1973) Sosiaalivakuutus ja kansaneläkelainsäädäntö MITÄ LAISTA LÖYTYY? henkilötietojen käsittely potilaan oikeudet sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja salassapito edunvalvonta asiakasmaksujen määräytyminen, taksat, maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut, maksulaki uudistumassa vuonna 2008 vaikeavammaiset sotainvalidit menettely kuoleman tapauksissa hoitotuki, korvaukset Henkilöstö Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Työturvallisuuslaki (738/2003) Työterveyshuoltolaki ( 1383/2001) Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista (577/2003) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Alan työehtosopimukset Suositukset Ikäihmisten hoitoa ja palveluita koskeva laatusuositus, STM ja Suomen kuntaliitto, oppaita 2001:4 Koko kunta ikääntyneiden asialle, STAKES raportteja 259, 2001 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) , Vammaisten asumispalveluiden laatusuositus, STM oppaita 2003:4 Terveys 2015 kansanterveysohjelma, STM oppaita 2001:4 työntekijöiden ja työnantajan velvollisuudet korvausperusteet kelpoisuusehdot työturvallisuus, oikeudet ja velvollisuudet työterveyshuollon järjestäminen sosiaalitilat, taukotilat työnantajan tiedonsaantioikeus, salassapito alle 18 v:n kanssa työskentelevät vrt työsopimuslaki laatuvaatimukset, uusi ilmestynee 2008 laatuvaatimukset, kotihoidon laadunarviointiin ilmestynyt juuri uusi opas tavoitteet ja painopistealueet laatuvaatimukset tavoiteohjelma (suunnittelun pohja)
16 16 / 22 Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri tuotannon ja toiminnan turvallisuudesta Työhyvinvointi, kannustaminen ja palaute Kotityöpalvelualalla työtehtävät ovat usein fyysisesti kuormittavia. Sen tähden on tärkeää, että yrityksessä on laadittu työhyvinvointisuunnitelma, joka ottaa huomioon yrittäjän ja henkilöstön henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin. Suunnitelmassa otetaan huomioon ainakin seuraavat seikat: a) työterveyshuolto, b) työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta), c) työyhteisön toimivuus. Suunnitelmassa tuodaan esille, miten työnantaja ennalta ehkäisee työntekijöiden liiallista fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormitusta, jaksamisongelmia sekä edistää yleistä työhyvinvointia. Yksinyrittäjän työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hänellä on esimerkiksi mahdollisuus säännöllisten lomien pitämiseen. Yrityksessä seurataan aktiivisesti työtapoja ja kehitetään niitä edelleen. Yrityksessä on käytössä toimintatapoihin sopivat henkilöstön kannustustavat ja niiden toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Yrityksessä on käytössä henkilöstön palautejärjestelmä, jonka kautta yrityksen työntekijät voivat antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia yritysjohdolle. Asiakkailta saatu palaute käsitellään asianosaisten henkilöiden kesken. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri työturvallisuudesta, jossa on yksityiskohtaisemmin kuvattu erilaisia työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä Työturvallisuus ja työsuojelu Työturvallisuus koostuu konkreettisista toimenpiteistä työnteon terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Nämä toimenpiteet ovat yhteisiä niin yhden kuin usean henkilön yritykselle. Työturvallisuuden lähtökohtana on luoda turvallinen työympäristö henkilökunnalle ja asiakkaille sekä taata työntekijöiden hyvinvointi. Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus kertoa turvallisuuden puutteista ja kehittämiskohteista. Tämä helpottaa tapahtumien, niiden syiden ja tarvittavien toimenpiteiden analysointia ja seurantaa. Kaikki työhön liittyvät vaarat ja uhat on 1) selvitettävä ja tunnistettava, 2) pyrittävä poistamaan mahdollisimman nopeasti ja kokonaisuudessaan tai ellei se ole mahdollista, vähennettävä ja arvioitava vaara sekä 3) laadittava suunnitelma työolojen jatkuvalle parantamiselle. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää selvittää ja tunnistaa työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja -olosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallisuuslaissa on myös määrätty, että työntekijällä on oltava riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä häntä on opastettu, kuinka turvallisuutta ja terveyttä uhkaavat vaarat ja haitat vältetään. Lisätietoja työturvallisuuslaista (738/2002) ks.
17 17 / 22 Väkivallan uhan mahdollisuus tulee arvioida työpaikalla tai työtä muualla tehtäessä sekä alalla yleensä. Yritys voi laatia toimintaohjeet erilaisiin rikos- ja uhkatilanteisiin, esimerkiksi yksiselitteiset ja nopeasti luettavat toimintaohjeet akuutissa uhkatilanteessa, kuten henkilöstöön kohdistunut väkivalta tai ryöstö, menettelyohjeet väärinkäytöksestä ja poikkeamista ilmoittamiseen sekä yhteistyö viranomaisten kanssa. Työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä löytyy Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sivuilta: Facts 23. Työpaikkakiusaaminen. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainitut kriteerit työturvallisuudesta, pelastustoiminnasta, rikosturvallisuudesta sekä kiinteistö- ja toimitilaturvallisuudesta Osaamisen kehittäminen Yritys kehittää henkilöstönsä osaamista strategiasta nousevien vaatimusten mukaisesti. Osaamisen kehittäminen koostuu kolmesta osasta: (1) tarvittavan osaamisen määrittelystä, (2) nykyisen osaamisen arvioinnista ja (3) sen kehittämisestä. Tarvittava osaaminen määritellään arvojen, strategiateemojen ja menestystekijöiden vaatimien osaamisalueiden avulla. Tavoitteena on määrittää ne yksilötason osaamiset, jotka ovat tärkeitä yrityksen perustehtävän ja vision toteuttamisen kannalta. Henkilöstöllä täytyy esimerkiksi olla työssä tarvittava ammatillinen osaaminen, josta osoituksena on perus- tai ammattitutkinto. Tärkeää on myös määrittää henkilötasolla mitä ammatillista osaamista yrityksen eri tehtävissä (esim. asiakaspäällikkö, kirjanpitäjä) ja palveluissa (siivous, remontointi, tietotekniikka) toimiminen edellyttää. Näistä johdetaan minimikoulutusvaade ja tarvittava täydennyskoulutus (esim. perus- tai ammattitutkinto, kielitaito, henkilökohtaiset osaamistodistukset kuten hygieniaosaamistodistus, märkätilasertifikaatti, palveluja kotiin- passi). Kotityöpalveluita tarjoavissa yrityksissä henkilöstön tulisi tuntea esim, kuluttajasuojalain sisällön sekä kotitalouden verovähennysoikeuden edellytykset Tieto- ja viestintätekninen osaaminen Perustaitoja tieto- ja viestintätekniikan osaamisessa ovat: käyttöjärjestelmän käyttö ja tiedonhallinta puhelimen ja muiden työssä tarvittavien mobiililaitteiden käyttö internetin ja sähköpostin käyttö sekä tarvittavien työvälineohjelmien (esim. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta) peruskäyttö. Yrittäjältä ja henkilökunnalta edellytettävä tieto- ja viestintätekninen perusosaaminen on yhteydessä yrityksessä käytössä oleviin toimintamalleihin, laitteisiin ja sovelluksiin.
18 18 / 22 Osaamista edellyttävät esim. puhelin, tekstiviestit, tuntikirjaukset, varausjärjestelmän käyttö jne. Tietoyhteiskunnassa tarvittavia tieto- ja viestintäteknisiä perusvalmiuksia on käsitelty tarkemmin Tietokoneen ajokortti -tutkintojen perusteissa (ks. Tietoturvan osalta tavoitteena on yrityksen toimintojen ja henkilökunnan taitojen kehittäminen niin, että riskit yrityksille tärkeiden tietojen häviämisestä tai varastamisesta ovat mahdollisimman pienet. Tietoturva ei ole pelkästään tekniikkaa, viruksia tai tietomurtoja vaan enemmänkin käytännön toimintaa ja osaamista. Tekniikka ei auta pitkälle ellei yrityksessä ole mietitty mikä on yrityksen kannalta arvokasta ja suojattavaa tietoa, kuka vastaa tietoturvasta, osaako henkilökunta toimia oikein ongelmatilanteissa tai otetaanko varmuuskopioita yritykselle tärkeistä tiedoista. Sähköinen asiointi on asian hoitamista tai tuotteen hankkimista tietoverkossa tarjottua palvelua käyttäen. Sähköinen asiointi on lisääntynyt yritysten ja julkishallinnon toimijoiden tarpeista toimia yhä kustannustehokkaammin. Sen etuja ovat mm. se, että se helpottaa viranomaisilmoitusten toimittamista, säästää aikaa eikä ilmoituksen tekeminen riipu paikasta ja ajasta. Vaikka viranomaisasioiden toimittaminen sähköisesti internetissä ei ole aina mahdollista, suurin osa tarvittavista lomakkeista on saatavissa verkosta esim RESURSSIT 4.1.Koneet, laitteet ja välineet Palvelun tuottamisessa käytetään asianmukaisia, säännöllisesti huollettuja ja hyväkuntoisia koneita, laitteita, välineitä ja oikeanlaisia aineita. Tavoitteena on, että yritys käyttää työssään yrityksen hallinnassa olevia välineitä ja laitteita, jolloin niiden kunnosta ja turvallisuudesta vastaa yritys. Niiden valinnassa otetaan huomioon työturvallisuus, ergonomisuus, ympäristövaikutukset ja soveltuvuus käyttöympäristöön ja -tapaan. Turvalaitteet ovat kunnossa ja asennettuina. Koneita, laitteita, välineitä ja aineita säilytetään ja kuljetetaan niin, ettei niistä koidu vaaraa ulkopuolisille. Sähkölaitteiden huolloista pidetään huoltokirjaa. Yrityksessä tunnetaan ja seurataan välineisiin, aineisiin ja menetelmiin liittyvää kehitystä ja tuotemarkkinoita. Esimerkiksi siivousalan kehitystä ja koulutusta voi seurata Suomen siivousteknisen liiton sivuilta, Huonekalujen yleishoito-ohjeita on saatavissa Puusepänteollisuuden Liitto ry:n sivuilta: oito-ohjeet.pdf. Henkilöstöä pidetään ajan tasalla ja koulutetaan uusien koneiden, aineiden ja välineiden käytössä.
19 19 / 22 Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri työturvallisuudesta 4.2.Tieto- ja viestintätekniset resurssit Tietoteknisten ratkaisujen tulee perustua yrityksen tarpeisiin. Kaikkia uusimpia teknologioita ei ole tarkoituksenmukaista kokeilla, jos selkeää tarvetta niille ei ole olemassa. Yrityksen tarpeiden selvittämisen voi aloittaa miettimällä esimerkiksi missä päivittäisissä rutiineissa menee paljon aikaa. Löytyykö sieltä alueita, joilla tietotekniikan hyödyntäminen toisi ajan tai kustannusten säästöä? Tietokoneen käytön hyötyjä pohdittaessa tulee ottaa huomioon oman toiminnan tehostamisen lisäksi myös asiakkaiden tarpeet. Etenemisjärjestys voisi olla esimerkiksi: taloushallinto, asiakaspalvelu, markkinointi ja myynti, viranomaisilmoitukset jne. Tietoteknisissä hankinnoissa kohdataan erilaisia haasteita. Omia tarpeita ei välttämättä osata peilata tarjontaan ja saatetaan hankkia liian monimutkaisia järjestelmiä. Toisaalta päätöksiä voidaan tehdä liian sidoksissa tämän päivän tilanteeseen, jolloin tulevaisuuden tarpeet saattavat jäädä huomaamatta. Lisätietoa tietotekniikkaan liittyvistä hankinnoista löytyy sivustolta kohdasta Tietotekniikan hyödyntäminen» Tietotekniikkahankinnat. Ohjelmistojen osalta vaihtoehto saattaa löytyä myös ns. avoimen lähdekoodin ohjelmista. Pk-yrittäjille maksuton tietoturvakartoitus on tehty yrityksen tietoturvatason testausta varten. Testauspalvelun tarkoitus on tarjota pk-yrittäjille mahdollisuus kartoittaa yksinkertaisella tavalla tietoturvan eri osa-alueiden toteutus. Kartoitus löytyy osoitteesta Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuus-riskityökalussa mainitut kriteerit tietoturvallisuudesta sekä tuotannon ja toiminnan turvallisuudesta Verkostot Verkostojen avulla yritys voi varmistaa, turvata ja vahvistaa toimintaansa monella tavalla yhteistoimintaa hyödyntämällä: toimintavalmiudet (esimerkiksi sijaisjärjestelyt), yhteistyösopimukset (markkinointiyhteistyö) ja toimintaperiaatteet (asiakkaan ohjaaminen erikoisosaajien luokse), tiedonkulun varmistaminen kaikkien verkostoon kuuluvien yritysten välillä. Liiketoimintaverkoston yleisinä kriteereinä pidetään sitä, että siihen kuuluu vähintään kolme jäsentä, verkosto rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti, verkostolla on sen toimintaa ohjaava päämäärä sekä verkoston jäsenillä on tietyt sovitut roolit. Verkostoituminen voi tarjota pienille yrityksille mahdollisuuksia, joihin niillä ei yksin olisi resursseja. Verkostoja voi olla useita erilaisia. Ne voivat poiketa hierarkiarakenteeltaan,
20 20 / 22 kooltaan, sijainniltaan, merkitykseltään ja tavoitteiltaan. Verkostojen erilaisuuden tunnistaminen on tärkeää, sillä eri verkostoja on kehitettävä eri tavalla. Verkostojen johtaminen vaatii toisenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja kuin yhden yrityksen johtaminen. Verkostojen johtamisen peruskysymys onkin, kuinka paljon vastuuta tulee keskittää ja kuinka paljon hajauttaa. Ainakin kokoamisvaiheessa on hyvä olla aktiivisesti verkostoja yhteen kutova koordinoija. Sitä mukaa, kun verkostomainen toiminta syvenee ja vakiintuu, on hyödyllistä, että osapuolet huolehtivat koordinoinnista itse ja ulkopuolisen verkoston kutojan työpanos vähenee. 5. KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN TOIMINNOT 5.1. Toimintojen kuvaukset ja kehittäminen Selitykset Toimintojen kuvaaminen on osa niiden kehittämistä. Ne ovat apuvälineitä yrityksen toimintatapojen hahmottamisessa. Yrityksen johto käyttää kuvauksia johtamisen, ohjauksen, päätöksenteon ja suunnittelun välineenä. Lisäksi kuvauksia voidaan hyödyntää esimerkiksi työnjaon ja vastuiden selkiyttämisessä, henkilöstön perehdyttämisessä ja koulutuksessa. Toimintojen kuvausten avulla yritetään ymmärtää sitä, mikä on kriittistä yrityksen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä mahdollistaa sen, että mittaaminen ja kehittäminen voidaan kohdistaa näihin kriittisiin vaiheisiin. Yrityksen toimialan hyviä käytäntöjä kartoittamalla on myös mahdollista saada paljon hyödyllistä tietoa yrityksen omien prosessien kehittämistyöhön. Toimintojen kuvaamisen lähtökohta on, että yrityksen johto tunnistaa prosessit ja määrittelee niille omistajat (vastuuhenkilöt). Yrityksen keskeisimpiä (pää-)toimintoja ovat ne prosessit, jotka näkyvät asiakkaalle. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi yrityksen markkinointi, asiakashankinta, asiakkaan tarpeiden kartoittaminen, palvelun tuottaminen asiakkaalle, palvelun tuotteistaminen ja hinnoittelu. Yrityksen toissijaisia toimintoja ovat yrityksen sisäiseen toimintaan liittyvät ns. tukiprosessit, joita ovat esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinto, atk- tuki, työterveyspalvelut ja logistiikkapalvelut. Tukiprosesseilla luodaan edellytykset yrityksen toiminnalle. Toimintojen kuvaukset koostuvat prosessin perustiedoista, sanallisesta kuvauksesta ja mahdollisista prosessikaaviosta (graafinen kuvaus), jotka täydentävät toisiaan. Kuvauksissa tärkeintä on se, että niistä löytyvät tarpeelliset asiat selkeästi ja johdonmukaisesti. Jokainen kuvattava prosessi on osa suurempaa kokonaisuutta. Toimintojen kartaksi kutsutaan yrityksen tasolla tehtyä yleistä, usein graafista kuvausta organisaation tärkeimmistä prosesseista ja niiden välisistä yhteyksistä.
21 21 / 22 Kuvausmalleja on hyvin erilaisia, joihin voi tutustua esimerkiksi internetin kautta. Lisäksi kotityöpalvelun laatukäsikirjaan on koottu erilaisia malleja yritysten prosessien kuvausten laadinnan helpottamiseksi. 5.2 Kirjalliset sopimukset yrityksen ja asiakkaan välillä Yritys kirjaa asiakkaan kanssa sovitut asiat kirjallisiin dokumentteihin. Työ, sen vaatima aika, tarvittavat materiaalit, laitteet ja välineet arvioidaan paikan päällä ennen sopimuksen tekemistä. Samalla kustannusarvio täsmennetään. Yrityksellä on kaavake, jonka avulla yritys sopii kirjallisesti asiakkaan kanssa palvelun hinnan tai tuntihinnan, keston ja käyntitiheyden sekä kohteessa suoritettavat tehtävät (palvelukuvaus) ja yleisen laatutason. Remonteista vastaavasti sovitaan aikataulu, suoritettavat työt ja niissä käytettävät materiaalit sekä kuka hankkii tarvittavat materiaalit. Siivouksessa määritellään siivoustiheys eli mitkä kohteet siivotaan jokaisella käyntikerralla ja mitkä tietyin ajoin harvemmin tai millä perusteella kohteen siivous määrittyy (esim. näkyvät tahrat poistetaan ovenpielistä). Lisäksi määritellään käytettävä siivousmenetelmä. Yrityksellä on erilaajuisia palvelupakettimalleja, joiden pohjalta asiakkaan on helpompi hahmottaa talouteensa sopiva työnsisältö ja hinta. Yrityksellä on kuvaus tavoiteltavan/ toteutuneen laatutason osoittamiseksi. Remontit ovat yleensä kertaluonteisia työkohteita, jolloin työnkuvauksesta jää pois toistoon liittyvät ominaisuudet. Laatutason osoittimena voidaan käyttää aiempia työkohteita esimerkkinä (esim. valokuvat). Sopimukset ja muut dokumentit pidetään ajan tasalla. Yrityksen hallussa olevista asiakkaan avaimista tulee huolehtia hyvin. Tähän tarkoitukseen on saatavissa esim. erilaisia avainten säilytyskaappeja. Ks. myös Kotityöpalvelun turvallisuusriskityökalussa mainittu kriteeri tuotannon ja toiminnan turvallisuudesta Dokumentoidut työohjeet ja -suoritukset Yrityksellä on kirjalliset työohjeet, joiden perusteella työnopastus on järjestetty ja joiden mukaan työntekijät toimivat. Työohjeet sisältävät myös toimintaohjeita erilaisia asiakastilanteita varten. Työntekijä jättää asiakkaalle (kotitaloudelle) käynnistään kirjallisen dokumentin osoituksena työn suorittamisesta, jos se poikkeaa normaalista/sovitusta-. Dokumentti toimii tällöin palautteena asiakkaalle. Asiakkaan sopimusta uudistettaessa voidaan ehdottaa työtä ja työn tulosta edistäviä uudistuksia menetelmiin ja tehtäviin (uudet välineet, toteuttamistapa). Työnjohdolle kirjataan asiakaskäynnin tietojen lisäksi tarvittaessa palaute.
22 22 / 22 Lisätietoja antaa laatulautakunnan sihteeri Terhi Nurmi, TTS Työtehoseura terhi.nurmi@tts.fi puh
Yrityksemme LAATUKÄSIKIRJA. Yksinyrittäjä Päiväys
Yrityksemme LAATUKÄSIKIRJA Yksinyrittäjä Päiväys 1 Yksinyrittäjä on yrittäjä, jolla ei ole palveluksessaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Yksinyrittäjät voivat toimia yhteisessä yrityksessä. Sisältö
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotKOTITYÖPALVELUN LAATUKRITEERISTÖ
KOTITYÖPALVELUN LAATUKRITEERISTÖ YRITYKSEN AVAIN MENESTYKSEEN Johtaminen Toiminnan suunnittelu, ohjaus ja seuranta Henkilöstö ja osaaminen Resurssit Prosessit Tämä laatukriteeristö on tarkoitettu yrityksen
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotYrityksemme LAATUKÄSIKIRJA. Työnantajayrittäjä Päiväys
Yrityksemme LAATUKÄSIKIRJA Työnantajayrittäjä Päiväys 1 Sisältö LAATUKÄSIKIRJAN TAVOITE JA TARKOITUS... 2 LAATUSERTIFIKAATIN HAKEMINEN, KÄYTTÖ JA VALVONTA... 2 A. YRITYSESITTELY... 3 TIEDOT YRITYKSESTÄ...
Lisätiedottyössäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat
1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotPuheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto
Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto 10.11.2017 Hyvä hallinto on yhdistyksen organisaation hallintojärjestelmä Järjestelmällä yhdistystä johdetaan
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotLIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden
LisätiedotTuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet
Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (180 osp) on tarkoitettu henkilöille, jotka
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden
LisätiedotUlkomaisen työvoiman valvonta
Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA
KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1 S i v u Kokkolan kaupungin tietoturvapolitiikka 1. JOHDANTO Tietojenkäsittely tukee Kokkolan kaupungin palvelujen tuottamista ja palveluiden tehokkuus riippuu
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
Lisätiedot2.1 Yhteispalveluna tarjottavat avustavat asiakaspalvelutehtävät
1 LOMAKE: YHTEISPALVELUSOPIMUS 9.2.2007; LUONNOS 1. Sopimusosapuolet 1.1. Toimeksisaaja(t) 1.2. Toimeksiantajat 1 2 3 4 5 6 2. Yhteispalveluntehtävät 2.1 Yhteispalveluna tarjottavat avustavat asiakaspalvelutehtävät
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotMitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012
Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotOmavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira
Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Asiakaspalvelu, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o huolehtii työympäristöstä o valmistautuu palvelutilanteisiin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Esimerkki 1
Hyvinvointia työstä Esimerkki 1 Työsuojelun yhteistoiminta Jarmo Vorne Jaana Luomanen Yhteistoiminnan ydin Johtaminen päätöksenteko, tavoitteet Yhteistoiminta suunnittelu, koordinointi, tiedonvälitys Työn
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotPäiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:
Nastolan kunta Varhaiskasvatus Palveluseteli lasten päivähoidossa PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:
LisätiedotVastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)
Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan
LisätiedotEnsimmäisen vuoden työssäoppiminen (10 ov)
Ensimmäisen vuoden työssäoppiminen (10 ov) 1. Sisäinen - ja asiakasviestintä (5 ov) Opintojakson sisältö Sisäinen - ja asiakasviestintä ammattitaitovaatimus Mitä opiskelija osaa suoritettuaan tämän jakson
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu
Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus
Osaamistavoitteet Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön muutokset. kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa
LisätiedotTarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Myynnin tukipalvelut Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotEläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka
Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 1 (5) Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tietosuojatoimintaa ohjaavat tekijät...
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
Lisätiedot2016 Perehdyttäminen
2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen
LisätiedotKOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?
KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,
LisätiedotMainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti
LisätiedotTietorekisteriseloste. Fysioterapeutti Annukka Laukkanen 2019
Tietorekisteriseloste Fysioterapeutti Annukka Laukkanen 2019 REKISTERIN NIMI... 2 REKISTERINPITÄJÄ... 3 ASIAKASREKISTERIN VASTUUHENKILÖ... 3 REKISTERIASIOITA HOITAVA HENKILÖ... 3 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN
LisätiedotOMAVALVONTASUUNNITELMA Honkalampi-säätiö HLS-Avustajapalvelut Oy SPESIO
1 / 6 Honkalampi-säätiö 2 / 6 PERUSTIEDOT 1. Palvelun tuottaja Organisaation nimi: (), Y-tunnus 2588684-8 Osoite: Salpakatu 2 A, 80100 Joensuu Liiketoiminnasta vastaava henkilö: toimitusjohtaja Jouko Liukkonen,
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotLAATUSUUNNITELMAMALLI
Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotYhteistyöllä osaamista
Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotPelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotIntegrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola
Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden
LisätiedotKESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET TYÖNTEKIJÄNÄ
KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET TYÖNTEKIJÄNÄ Yleinen vastuu työn tekemisestä 1. Työntekijän on työskenneltävä työsopimuksen mukaisesti vastuuntuntoisesti sekä Suomen lakia noudattaen kansalaisuudesta riippumatta.
LisätiedotLiisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin
LisätiedotKeski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotKOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut
KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
Lisätiedottyössäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat
1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Sähköinen kaupankäynti 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen. Hän seuraa kilpailutilannetta ja alan trendejä
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotRekisteri- ja tietosuojaseloste, Mökkivuokraajan käsikirja -palvelu
Rekisteri- ja tietosuojaseloste, Mökkivuokraajan käsikirja -palvelu Mökkivuokraajan käsikirja -palvelun toiminta perustuu mökkivuokrauksesta kiinnostuneiden kouluttamiseen, maksulliseen ja maksuttomaan.
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
LisätiedotPääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan
Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotTuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli
Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTyösuojeluvaalit 2017
Työsuojeluvaalit 2017 Tee työpaikastasi vielä parempi - lähde ehdolle työsuojeluvaaleissa Työsuojeluvaltuutettu pääsee vaikuttamaan työpaikan työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Hän kehittää työympäristöä
Lisätiedot