Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

Transkriptio

1 KULTIS Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille Porvoonseudun musiikkiopisto kutsuu kaikki Porvoon koulujen kakkosluokkalaiset tutustumaan sinfoniaorkesteriin keväällä Tavoitteena on tehdä orkesteria ja sen soittimia tutuksi koululaisille ja samalla tarjota oppilaille mahdollisuus päästä kuulemaan sinfoniaorkesteria livenä. Tämä on osa Porvoon koulujen kulttuuripolku Kultista. Koululaiset pääsevät kuuntelemaan Lohjan kaupunginorkesterin kenraaliharjoitusta Porvoon Taidetehtaan Avanti-salissa torstaina klo Kenraaliharjoitus on kaksikielinen, juonnettu tilaisuus, jossa kuullaan soitinesittelyjen lisäksi Ludvig van Beethovenin neljättä sinfoniaa. Orkesteria johtavat jousikvartetti Meta4 ja kapellimestari Tuomas Törmi, ja juontajina toimivat Sinikka Sorvali ja Johanna Lönnfors musiikkiopistolta. Kenraaliharjoitus on kouluille maksuton ja koulujen on mahdollista hakea musiikkiopistolta avustusta kuljetuskustannuksiin Taidetehtaalle. Kulttuurikasvatuksen ja -elämyksen lisäksi harjoitus on tärkeä osa orkesterin työtä ja valmistautumista illan konserttiin. Pyydämmekin, että jokainen opettaja puhuu luokkansa kanssa jo etukäteen siitä, ettei harjoituksessa hälistä ja tarvittaessa myös varmistaa orkesterin työrauhan harjoituksen aikana. Orkesterin varsinainen konsertti on samana päivänä, torstaina 7.3 Avanti-salissa klo 19. Konsertissa kuullaan Beethovenin 4. sinfonian lisäksi W. A. Mozartin pianokonsertot nro. 20 ja 21, solistina pianisti Paavali Jumppanen. Konserttiin on mahdollista varata perhelippuja musiikkiopiston kansliasta p Ennen vierailua Helmikuusta 2019 alkaen luokanopettajien on mahdollista kutsua musiikkiopiston kummiopettaja luokkaansa vierailulle. Kummi esittelee oman soittimensa ja kertoo sinfoniaorkesterista, orkesterimuusikon työstä sekä konserttitilanteeseen kuuluvista asioista. Oppilaiden on myös mahdollista kokeilla vierailevan opettajan opettamaa instrumenttia ja orkesterin johtamista. Nämä vierailut varataan apulaisrehtori Maire Aakolta ja niiden aikataulusta sopivat musiikkiopiston kummiopettaja ja kakkosten opettajat keskenään. Luokanopettajat voivat pohjustaa orkesterivierailua oheisten valmisteluehdotusten avulla ja halutessaan tehdä tämän työn musiikinopettajan kanssa yhdessä. Ehdotuksiin on koottu yksityiskohtia ja huomioita, jotka tekevät orkesterin ja Beethovenin sinfonian tutummaksi ja helpommin lähestyttäväksi. Neljäs sinfonia on noin 35 minuuttia kestävä neliosainen teos, jonka kuunteleminen pulpeteissaan istuvien kakkosluokkalaisten kanssa alusta loppuun ei välttämättä ole toimivin ratkaisu. Ohessa on ehdotuksia ja huomioita, mihin kuuntelun aikana kannattaisi keskittyä. Kaikki neljä osaa ovat mielenkiintoisia ja keskenään erilaisia, joten voisi olla hyvä kuunnella kaikista osista ainakin alku ja loppu. Kolmas ja neljäs osa ovat paitsi vauhdikkaampia, myös lyhyempiä (noin 6-7 min), joten niitä lienee helpompi kuunnella myös kokonaisina. Kuuntelun aikana oppilaat voivat vaikka maata patjoilla tai piirtää, mikä vaan sopivalta tuntuu. Mukana on Youtube-linkki, jonka mukaan ehdotukset on tehty. Eri esityksissä tempot voivat olla hyvinkin erilaisia, joten väliajat täsmäävät tähän nimenomaiseen esitykseen. Myös Ylen Orkesterikone on hyvin suositeltava ja jos se ei ole opettajalle ennestään tuttu, olisi siihen hyvä tutustua etukäteen. Orkesterikone sisältää kuvat ja ääninäytteet kaikista sinfoniaorkesterin soittimista ja myös oikein sympaattiset, videomuotoiset soittajaesittelyt. Oppilaitten kannalta on varmasti mielekkäintä, että tämä esityö on suurelta osin tehty ennen kenraaliharjoitukseen tuloa. Kultis-hankkeeseen liittyen musiikkiopistolta on mahdollista varata myös kouluille tehtäviä oppilasorkesterikonsertteja sekä soitinesittely- ja kokeiluvierailuja. Näihin konsertteihin ovat koko koulun oppilaat tervetulleita ja nekin varataan apulaisrehtori Maire Aakolta.

2 Lisätietoja: apulaisrehtori Maire Aakko puh tai (vierailujen koordinointi, avustukset kuljetuskustannuksiin, koulukonsertit sekä soitinesittelyt ja -kokeilut) viulun- ja alttoviulunsoitonopettaja Sinikka Sorvali, puh tai (materiaalipaketti ja vierailujen aikana tapahtuvat asiat) musiikkiopiston kanslia puh tai (konserttiliput) Valmisteluehdotuksia Ylen Orkesterikone, soitinesittelyt ja muuta mielenkiintoista: Pääpaino orkesterikoneeseen tutustumisessa kannattaa pitää jousisoittimissa (viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso) ja puupuhaltimissa (huilu, oboe, klarinetti ja fagotti), ja jos aikaa riittää, jatkaa tutustumista vaskipuhaltimiin (käyrätorveen, trumpettiin, pasuunaan ja tuubaan) ja lyömäsoittimiin. Jos mahdollista, tästä voisi tehdä vaikka joka-aamuisen teeman koko keväälle soitin kerrallaan. Beethovenin aikana ei tuubaa vielä oltu keksitty, eli jos satsaat vain yhteen soittimeen, kannattaisi sen olla joku muu, jotta oppilailla on orkesterivierailulla hauskempaa. Youtube-linkki sinfoniaan: Ludvig van Beethoven: Sinfonia nro 4 B-duuri, Op. 60, kesto noin 35 minuuttia Frankfurtin Radion Sinfoniaorkesteri (hr-sinfonieorchester), kapellimestari Andrés Orozco- Estrada Beethoven eli vuosina ja neljäs sinfonia on sävelletty vuonna Säveltäjän antamat ohjeet esittäjille (nopeus, tunnelma jne.) ovat italiaksi, mikä on edelleenkin vallitseva kansainvälinen käytäntö. Kapellimestari kävelee lavalle, kättelee eturivissä istuvat viulistit, konserttimestarit, ja kumartaa yleisölle. Konserttimestari on vastuussa jousiston ja viime kädessä koko orkesterin soinnista ja on ikään kuin soittajien esimies, joten hänen kättelemisensä symboloi kaikkien muusikoiden tervehtimistä. Kumartaminen on taas tapa tervehtiä yleisöä. Yleisö vastaa tähän taputtamalla käsiään. Koulusta tuttu, kuorossa lausuttu Hyvää päivää! tai muu vastaava tervehdys ei ehkä oikein sopisi konserttitilanteeseen. Kun tervehdykset on vaihdettu, hiljennytään ja keskitytään hiljaisuudesta alkavaan musiikkiin. 1. OSA Adagio- Allegro vivace (Hitaasti - Varsin nopeasti) 00:35 Teos alkaa. Katso, miten kapellimestari laittaa soiton käyntiin. Mieti, miten soittajat saadaan aloittamaan täsmälleen yhtä aikaa, varsinkaan kun konsertissa ei voi esimerkiksi huutaa än yy tee nyt! Musiikki alkaa arvoituksellisesti, ikään kuin näytelmän esirippu alkaisi hitaasti aueta. Tunnelmaa kehitellään vähitellen, kunnes 03:15 päästään vauhtiin. Melodiat ja kompit liikkuvat soitinryhmältä toiselle, ikään kuin eri soitinryhmät kävisivät etenevää keskustelua erilaisin kommentein. Huomaa, miten kohdassa 03:15 esiintyvä teema pyörii mukana läpi koko osan. Esimerkiksi kohdassa 07:40 huilu tuo alkuperäisen teeman keskusteluun mukaan ja homma jatkuu. 8:25 alkaa noin minuutin mittainen, tunnelmaltaan tihenevä hiipimis jakso vähän Yksin kotona-

3 elokuvan rosvojen tyyliin 10:10 aletaan tehdä loppuyhteenvetoa ensimmäisen osan keskustelunaiheista ja osa päättyy iloisessa yhteisymmärryksessä. 2. OSA Adagio (Hitaasti) 12:10 Osa alkaa kakkosviulujen (osa viuluista) kompilla suk-ka suk-ka ja sen päälle ykkösviulu (toinen osa viuluista) alkaa soittaa kaunista, laulavaa melodiaa. Melodiat ja säestyskompit kehittyvät ja muuntuvat ja kulkevat tässäkin osassa soitinryhmältä toiselle. 19:55 alkaa osa kääntyä kohti loppuaan. Osan teemoihin palataan vielä ja vaikka keskustelu tuntuu päättyvän kohdassa 20:45, johdattaa huilu tämänkin osan vielä loppuyhteenvetoon ja jopa patarumpu pääsee soittamaan sukkakomppia (21:20) ennen osan loppua. 3. OSA Allegro molto e vivace (Hyvin nopeasti) Kolmannessa osassa vuorottelee kaksi jaksoa, hyvin nopea ja hieman rauhallisempi. 22:05 osa alkaa nopealla teemalla ja nyt juos-taan kii-reel-lä py-sä-kil-le ja jo tutuksi tulleeseen tapaan tämäkin teema saa kommentteja muilta soitinryhmiltä ja se muuttuu kulkiessaan soitinryhmiltä toisille. 23:52 siirrytään rauhallisempaan keskusteluun tais bus-si men-nä jo ja sen aloittaa oboe 25:00 otetaan vauhtia ja taas juostaan kiireellä pysäkille 25:55 todetaan uudestaan, että tais bussi mennä jo, mutta pian aletaan taas ottaa vauhtia ja 27:03 juostaan taas. Ehdittiinkö bussiin? 4. OSA Allegro ma non troppo (Nopeasti, mutta ei liikaa) 27:40 alkaa läpi koko osan jatkuva reipas ja iloinen hölkkä. Kaikki soitinryhmät pääsevät soittamaan vauhdikkaasti. Esimerkiksi kohdassa 32:41 näkyy, millaista liikettä basistien vasemmat kädet tekevät otelaudalla. Huomaa pysähtelyt ennen loppua ja hieno, vaikkakin lyhyt taikahetki loppuhuipennuksen jälkeen, kun kaikki ovat vielä aivan hiljaa ja liikkumatta. Yleisö taputtaa ja kapellimestari pyytää orkesterin seisomaan ottamaan suosionosoitukset vastaan. Aplodien jatkuessa protokollaan kuuluu, että orkesteri istuu välillä alas ja kapellimestari pyytää pidempiä sooloja soittaneita muusikoita erikseen seisomaan, jolloin he saavat ikään kuin omat kiitokset. Kapellimestarin toiminta saattaa näyttää erikoiselta. Tärkein kapellimestarin tehtävä on näyttää, milloin ja mitä vauhtia soitetaan sekä toisaalta minkälaista tunnelmaa haetaan. Tässä hän käyttää sekä käsiään että ilmeitä ja eleitä. Kun kapellimestari harjoittaa orkesteria, hän käyttää myös erilaisia mielikuvia, vaikkapa niin, että pyytää soittamaan jonkun paikan samalla tavalla kuin Nakke Nakuttaja ampuu oman helikopterinsa potkuria. Luokissa voisi kokeilla jonkun tutun laulun johtamista niin, että kapellimestari saa laulun alkamaan yhtä aikaa ja esimerkiksi

4 voimistumaan ja hiljenemään. Malliksi voi katsoa vaikka tällaisen videon: Ohessa hieman sinfonian partituuria, josta kapellimestari näkee, mitä kaikki eri soittimet milloinkin soittavat.

5