Ilmarinen KÄDENJÄLKI RATKAISEE VIHERALAN BISNEKSEN TAPIO POSTI: Miten johdat itseäsi? Yksilöllisyyttä vanhusten hoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen KÄDENJÄLKI RATKAISEE VIHERALAN BISNEKSEN TAPIO POSTI: Miten johdat itseäsi? Yksilöllisyyttä vanhusten hoitoon"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2009 Miten johdat itseäsi? Yksilöllisyyttä vanhusten hoitoon Maksutaso ja eläkemuutokset 2010 TAPIO POSTI: KÄDENJÄLKI RATKAISEE VIHERALAN BISNEKSEN

2 Ilmarinen 4/09 Sisältö Pääkirjoitus Kilpailun tulee tukea työeläketurvaa 4 Yrittäjän elämää Sana hyvästä työnjäljestä kiirii kauas 5 Työelämä Tilitoimisto on pienen yrityksen talousosasto 10 Työhyvinvointi Itsensä johtaminen korostuu virtuaalisessa työyhteisössä 16 Palkittu Itellan muutosjohtamisen malli voitti vuoden henkilöstöteon 19 Vuoden vanhusteko korostaa yksilöllisyyttä vanhusten hoidossa 24 Elämäni kunnossa Kaikki johtaminen alkaa itsensä johtamisesta 20 Yrittäjäinfo 9 Uutta Kolumni 23 Ajankohtaista På svenska Sosiaalivakuutusmaksut 35 Tilaisuuksia 36 JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Vappu Aura, Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Anne Koivula, Paula Ojala-Ruuth, Jouni Saarinen, Päivi Sihvola, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu joulukuussa 2009 KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen, puhelin , faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit. Kuva: Esko Tuomisto 5 10 Yrittäjän elämää Raha ei viheryrittäjälläkään kasva puussa. Tapio Postin Viherviisikolla menee tänään hyvin, mutta hän tietää myös, miltä tuntuu olla puristuksessa. Kuva: Esko Tuomisto Työelämä Usein yrittäjän ensimmäinen tietolähde on tilitoimisto. Sen täytyy hallita asiat monelta alalta: kirjanpito, palkanlaskenta, verotus, yritysoikeudelliset asiat, työlainsäädäntö ja lakisääteiset vakuutukset, sanoo tilitoimistoyrittäjä Sirkku Helenius. Kannen kuva: Esko Tuomisto Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2009 Ilmarinen TAPIO POSTI: KÄDENJÄLKI RATKAISEE VIHERALAN BISNEKSEN Miten johdat itseäsi? Yksilöllisyyttä vanhusten hoitoon Maksutaso ja eläkemuutokset

3 24 Vinkki Jo lähes puolet Ilmarisen asiakkaista tekee vuosi-ilmoituksen helposti verkossa. Tee sinäkin! Palkittu Ulvilassa Pappilanlammen palvelukeskuksessa kehitetty dementiahoidon profiilimalli tarjoaa vanhuksille parempaa hoitoa kohtaamalla vanhukset yksilöinä. Hanke palkittiin vuoden 2009 vanhustekona. Lehtikuva Tavoitteita Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa: keskimääräisen eläkkellesiirtymisiän myöhentyminen 3 vuodella 2050 mennessä. Mittarina eläkkeellesiirtymisajan odote. Kuva: Esko Tuomisto 20 Maaliskuussa 2009 työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa: eläkkeellesiirtymisiän nousu vähintään kolmella vuodella 2025 mennessä. Mittarina 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisajan odote, joka 2008 oli 59,4 vuotta. Johtamistaidon asiantuntijan Pentti Sydänmaanlakan mukaan kaikki johtaminen alkaa itsestä. Siksi hän pitää ihmisen tärkeimpänä matkana matkaa itseensä. Elämäni kunnossa Tutkittua Odote Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet 50-vuotiaan odote 25-vuotiaan odote Lähde: Eläketurvakeskus

4 Pääkirjoitus Kilpailun tulee tukea työeläketurvaa Kuva: Tomi Parkkonen Kuva: Esko Työeläkkeiden rahoituksen kannalta on tärkeää, että työeläkevarat tuottavat K hyvin ja työeläketurvaa hoidetaan tehokkaasti. Työeläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu tukee näitä päämääriä ja lisäksi se kannustaa kehittämään palveluita. Kun työnantaja ottaa työeläkevakuutuksen esimerkiksi Ilmarisesta, työeläketurvaan liittyvät riskit siirtyvät Ilmarisen kannettaviksi. Tästä hyvästä maksetaan työeläkemaksu. Tarjolla on kuitenkin myös muita eläkelaitostyyppejä. Halutessaan työnantaja voi järjestää työntekijöidensä työeläketurvan esimerkiksi eläkesäätiössä. Säätiössä koko riski säilyy työnantajalla, mutta korvaukseksi tästä työnantaja saa hyväkseen onnistuneen sijoitustoiminnan hedelmät. Näin on sijoitusmarkkinoilla yleensäkin: joka kantaa riskin, saa myös mahdollisen hyödyn. Kuluneena syksynä suuri määrä työnantajia on luopunut oman eläkesäätiön pitämisestä ja siirtänyt työeläkeasiat työeläkevakuutusyhtiöön. Perussyy tähän on, että on haluttu keskittyä omaan ydinliiketoimintaan ja ulkoistaa työeläketurvan hoito taholle, jolla juuri se on ydintehtävänä. On kuitenkin tärkeää, että työnantajilla säilyy vaihtoehtona myös eläkesäätiö. Kun eläkesäätiöiden kilpailukykyä on haluttu vahvistaa, on tehty sellaisiakin ehdotuksia, jotka toteutuessaan olisivat vieneet säätiöiltä pohjan pois. Kuka enää haluaisi laittaa pääomia säätiöön, jos sen sijoitustoiminnan ylimääräisiä tuottoja ei saisikaan pitää itsellään? Keskustelu säätiöistä on havaintoesimerkki siitä, että kilpailun pitää olla renki, ei isäntä. Muuten voi käydä niin, että näennäisesti kilpailua edistävillä toimilla tullaankin vieneeksi kilpailulta edellytykset. H, to Jaakko Tuomikoski varatoimitusjohtaja Anna lahjaksi aikaa Luonto kiittää, jos tänä jouluna lahjapaketit sisältävät tavaran sijasta palveluja. Ostetun palvelun rinnalla mainio idea on lahjoittaa aikaa. Monelle aika ja apu ovat arvokkaampi asia kuin jo ennestään täyteen komeroon päätyvä tavara. Aineeton palvelulahja vähentää jätemääriä ja eikä kuluta turhaan luonnonvaroja. Hyviä lahjavinkkejä sekä neuvoja kestävään jouluun löydät esimerkiksi osoitteesta Ilmarinen kiittää kaikkia asiakkaitaan hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa onnea ja menestystä vuodelle

5 Yrittäjän elämää Teksti: Raili Oksa Kuvat: Esko Tuomisto SANA HYVÄSTÄ TYÖNJÄLJESTÄ KIIRII KAUAS Mistä erottaa menestyvän yrityksen? Yrittäjä Tapio Postin mielestä kolme keskeistä tekijää menestykseen ovat laadukas palvelu, hyvä työnjälki sekä asiakkaalle annetun lupauksen pitäminen. Eikä pahitteeksi ole kuuntelemisen taito ja positiivisuuskaan, hän muistuttaa. 5

6 Yrittäjän elämää TKova kilpailu viherbisneksessä ei huolestuta Tapio Postia, sillä omissa töissä riittää puuhaa yllin kyllin. apio Posti ei koskaan haaveillut yrittäjän urasta, vaik- siitä, että vain yksi jatkaa tästä eteenpäin sessa kaikki osakkaat olivat yksimielisiä ka hänen oma isänsäkin ja että se yksi on Tapio Posti. toimii yrittäjänä. Rekkakuski hänestä piti tulla, en silloin itsekään ymmärtänyt, mitä oi- Otin säkin kannettavakseni, vaikka mutta kun 13-vuotiaana ei kein tuli luvattua. Jälkeenpäin ajatellen vielä päässyt ratin taakse, tietämättömyys oli ehkä hyväkin, sillä täytyi taskurahoja ansaita muilla keinoin. rohkeuteni ei varmaankaan olisi muutoin Sain ensimmäisen kosketukseni työelämään viherkasvipalveluja myyvässä konut, että tämä bisnes on hyvä juttu. riittänyt. Kaiken aikaa olen kuitenkin us- Grean Leafissa Helsingin Ruoholahdessa. Ikäni puolesta sain tehdä alkuun vain Viisarit kulkeneet hyvään suuntaan muutaman tunnin työpäiviä. Tehtäviini Tänä päivänä yrittäjä Tapio Posti on tyytyväinen ratkaisuunsa. Helsingin Laut- kuului muun muassa kukkaruukkujen pesemistä pienen liikehuoneiston ahtaissa tasaaressa toimiva Viherviisikko kuuluu WC-tiloissa. Pikku hiljaa tehtäväni laajenivat ja ylenin huoltopäälliköksi. ha- ja vihersisustusalan yrityksiin. Yritys pääkaupunkiseudun suurimpiin puutar- Liikkeen omistaja, edesmennyt Matti on hiljattain muuttanut entistä väljempiin Lehtonen toimi oppi-isänäni ja opasti minut viherkasvien maailmaan. Hän näki mi- konserniin kuuluu myös silkkikukkien, toimitiloihin, ja se on laajentunut. Nyt nussa ilmeisesti potentiaalia, sillä hän tarjosi osakkuutta uudessa yhtiössä, Viherliike Roxy Silkkikukkatukku Oy. -viherkasvien ja -puiden maahantuontiviisikko Oy:ssä, johon Grean Leaf fuusioitiin. Minusta tuli yksi yhtiön viidestä omis- suuntaan. Varsinkin viherrakennus- ja pi- Kaikki viisarit ovat menneet hyvään tajasta vuonna hanhoitopuolella kasvukäyrät osoittavat Viherviisikon uusi konsepti tuli kuitenkin tiensä päähän jo kolmen vuoden luissa nousu on ollut hieman loivempaa, kohtisuoraa ylöspäin. Viherkasvipalve- kuluttua. Vuonna 1999 pidetyssä kokouk- mutta eteenpäin on sielläkin tultu. Koko Yrittäjää auttaa jaksamaan, kun hän näkee porukkansa hymyilevän ja viihtyvän töissä. Hymy kertoo, että homma pelittää, Tapio Posti sanoo. 6

7 Kolme keskeistä tekijää menestykseen ovat laadukas palvelu, hyvä työnjälki sekä asiakkaalle annetun lupauksen pitäminen. Tapio Posti, yrittäjä työhistoriani aikana minulla ei ole koskaan ollut sesonkiaikana näin paljon työntekijöitä töissä, reilun parinkymmenen vakituisen työntekijän yritystä pyörittävä Posti iloitsee. Sesonkiaikana henkilöstöä oli parhaimmillaan nelisenkymmentä. Panostamme toiminnassamme kohtuuhintaiseen palveluun ja hyvään laatuun. Se, mitä tehdään, tehdään hyvin. Ja me myös valvomme, että näin tapahtuu. Tätä moni tänä päivänä arvostaa. Uskon, että sana hyvästä työnjäljestä kiirii kauas ja puhuu puolestamme. Osansa menestykseen hän arvelee olevan myös sillä, että kaikenlainen sisustaminen ja pihanrakentaminen elävät uutta boomia. Yhä useampi haluaa tänä päivänä olohuoneeseensa ja kotipihalleen laadukkaita, toimivia ratkaisuja. Ideat muhivat ideaparkissa Kova kilpailu puutarha- ja vihersisustusalalla ei huolestuta Tapio Postia. Hän ei uhraa ajatuksiaan kilpailijoiden tekemisille, sillä omissa töissä riittää puuhaa yllin kyllin. Sain sedältäni aikoinani viisaan neuvon, että kannattaa keskittyä omaan ruutuun, ei kilpailijan. Oma päämäärä on pidettävä kaiken aikaa kirkkaana mielessä ja katsottava, mihin raide vie. Tähän saakka ohje on toiminut hyvin. Luovuutta ja kekseliäisyyttäkin tarvitaan yrityksen pyörittämisessä. Minulla on työpöytäni takana fläppitaulu, jota kutsun ideaparkiksi. Kirjaan omat ja muiden hyvät ideat taululle ja jätän ne sinne muhimaan. Yksinään idea ei ehkä vielä kanna kovin pitkälle, mutta yhdessä toisen idean kanssa palaset voivat loksahtaa kohdalleen, Posti havainnollistaa. Myös kuuntelemisen taito ja positiivisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia yrittäjälle, hän jatkaa ja muistuttaa, että asiakkaiden lisäksi on kuunneltava myös työntekijöitä. Hehän sitä työtä tekevät, ja sieltä ne parhaat oivalluksetkin syntyvät. Yrittäjyyden keskeisenä haasteena Posti pitää porukan motivointia ja oikeaa asennetta työelämään. Viherviisikossa työhaluja pidetään yllä avoimuudella. Yhteiset palaverit ovat tärkeitä, sillä jokaisen pitää tuntea kuuluvansa samaan joukkueeseen. Palautetta saa antaa vaikka nimettömänä, jos ei uskalla tulla asiasta kasvotusten puhumaan. Raha ei kasva viheryrittäjänkään puussa Tapio Posti sanoo törmäävänsä tuon tuostakin yrittäjyyteen liittyviin vääriin mielikuviin. Kun hän on kertonut jollekin toimivansa yrittäjänä, vastapuoli on saattanut heittää takaisin, että no, sittenhän sinulla on rahaa. Jos hyvinä aikoina pussin pohjalle jotain sattuisi jäämäänkin, on muistettava, että yrittäjän on osattava ennakoida myös tulevia tilanteita, investoiva kalusteisiin jne. Toisaalta pihasuunnittelu ja -rakentaminen ovat sesonkiluontoista toimintaa, mutta palkka- ja muut kulut on katettava ympäri vuoden. Raha ei viheryrittäjälläkään kasva puussa, vaan se on kovan työn takana. Posti tietää, että yrittäjä vastaa viime kädessä yrityksensä elinkelpoisuudesta. Hän on kokenut urallaan senkin, miltä tuntuu olla puristuksessa. Yrittäjäelämän alkutaival oli erittäin vaikea. Heikkoina hetkinä on käynyt mielessä, että elämässä voisi päästä helpom- 7

8 Viherviisikko on pääkaupunkiseudun suurimpia puutarha- ja vihersisustusalan palveluyrityksiä. Yrityksen toiminta-alueena on koko pääkaupunkiseutu, mutta se toimittaa kasveja ja tarvikkeita ympäri Suomen. Viherviisikossa työskentelee reilut parikymmentä työntekijää. Lisää tietoa yrityksestä saat osoitteesta Pitkälehtifiikus muuttaa uuteen kotiin Kim Syrjämäen avustuksella. mallakin. Ja jos ihan rehellinen olen, niin sellaisiakin fiiliksiä on ollut, että on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin. Finanssiasiat ovat niitä, jotka yrittäjää eniten kangertavat fyrkkaa pitää aina löytyä. Pieni valon kajo tunnelin päässä ja optimistinen luonteenlaatu ovat kuitenkin auttaneet selviämään tukalissa paikoissa. Yrittäjäpalkinto ei ollutkaan piilokamerajuttu Yrittäjäkään ei jaksa yrittää, jos yrittäjyyteen ei välillä liittyisi palkitsevia onnenhetkiä. Tällainen onni osui Tapio Postin kohdalle tänä syksynä, kun Lauttasaaren yrittäjät valitsivat hänen yrityksensä Vuoden yrityksesi ja hänet palkittiin Vuoden yrittäjänä Kun Lauttasaaren yrittäjien puheenjohtaja Kari Ehari soitti minulle ja kertoi valinnasta, ajattelin ensin, että tämä on varmaan joku piilokamerajuttu. Puhelun aikana selvisi, että tällainen palkinto ollaan minulle ihan oikeasti myöntämässä. Se oli hieno tunne. Kuten palkinnonjakotilaisuudessakin totesin, tähän saavutukseen on vaikuttanut paljon koko Viherviisikon muu porukka. Minä tarjoan työntekijöilleni puitteet ja luon mahdollisuuksia, ja he vaikuttavat siihen, miten ne käytetään. Eihän kukaan yksinään saa aikaan asioita, vaan siihen tarvitaan osaavaa ja motivoitunutta väkeä rinnalle. Onnistumiset syntyvät yhdessä. Lauttasaaren yrittäjäjärjestö perusteli palkintoa sillä, että Viherviisikko on luonut pitkiä asiakassuhteita laadukkaalla työllä sekä nykyaikaisilla työmenetelmillä ja välineillä. Viherviisikon referenssilista onkin pitkä käsittäen useista isoista pörssiyhtiöistä julkisten rakennusten, kuten eduskuntatalon, sisäpihan hoitamiseen unohtamatta myöskään laajaa yksityisten asiakkaiden joukkoa. Pitkät asiakassuhteet toimivat eteenpäin työntävinä motivaattoreina, kuten ylipäätään kaikki onnistumiset. Yrittäjää auttaa jaksamaan, kun hän näkee porukan hymyilevän ja viihtyvän. Silloin tulee hyvä tunne, sillä hymy kertoo, että homma pelittää. 8

9 Yrittäjäinfo Mitoita eläketurvasi riittäväksi Yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva ovat usein alimitoitettuja. Yrittäjä saattaa hoitaa erinomaisesti henkilökuntansa eläketurvan ja sitä kautta sitouttamisen, mutta omien eläkepäivien järjestelyt saattavat unohtua. Helpoin tapa varmistaa eläketurvan riittävyys on ottaa riittävän suuri YEL-vakuutus ja täydentää turvaa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Suositeltavaa olisi, että YEL-työtulo vastaisi sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän tilalle palkattaisiin yhtä ammattitaitoinen henkilö. Harva yrittäjä kuitenkaan mitoittaa heti yrityksensä alkuvaiheessa työtulonsa oikealle tasolle. Alkuvaiheen investoinnit syövät rahaa ja useimmiten yrittäjä on silloin valmis tinkimään niistä menoista, joista se on kaikkein helpointa. Kuitenkin viimeistään yritystoiminnan kasvaessa ja kehittyessä kannattaa huolehtia, että tulevaisuuden eläke on mitoitettu oikein ja riittää elämiseen. Usein yrittäjät ilmoittavat YEL-työtulonsa hyvinkin alhaiseksi todellisiin tuloihinsa nähden. Silloin tulevaisuuden eläketurva jää matalaksi ja kaipaa täydennystä. Etenkin jos suunnitellaan sukupolven vaihdosta yrityksessä, kannattaa pitää huoli siitä, että yrityksestä luopuvan eläketurva on riittävällä tasolla. Menneiden vuosien eläkkeen karttumisen vajetta ei enää työtulon korottamisella saa paikattua, vaan silloin mahdollisuutena on vapaaehtoinen eläkevakuutus, neuvoo yhteyspäällikkö Mirjami Väinämö OP- Henkivakuutuksesta. Väinämö suosittelee kaikille lakisääteisen eläketurvan tarkistamista kerran vuodessa Ilmarisen postittamasta työeläkeotteesta. Työeläkeote on herättänyt monet yrittäjät nostamaan työtuloaan ja myös täydentämään lakisääteistä eläketurvaansa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Monella yrittäjällä siintävät unelmissa huolettomat eläkepäivät sitten joskus. Suunnitelmissa saattaa olla matkustelun lisääminen, uusi kallis harrastus tai vaikka kesämökin rakentaminen. Jos ei huolehdi ajoissa eläkkeen riittävyydestä, voi käydä niin, että eläkkeelle jäädessä vapaa-aika viisinkertaistuu, mutta tulot putoavat alle puoleen totutusta ja unelmat jäävät toteuttamatta, Väinämö varoittaa. Vapaaehtoinen eläkevakuutus tuo turvaa myös läheisille Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin yrittäjä saa valinnanvapautta eläkepäivien suunnitteluun. Se varmistaa riittävän eläkkeen ja antaa mahdollisuuden itse päättää eläkkeelle jäämisen ajankohdasta. Se voi tuoda turvaa myös läheisille. Vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa on eläkesäästöjä suojaava kuolemanvaraturva. Eli jos vakuutettu kuolee vakuutuksen voimassaoloaikana, maksetaan sovitun kuolemanvaraturvan mukainen summa edunsaajille. Yrittäjällähän ei ole samanlaista henkivakuutusturvaa kuin työntekijöillä. Vapaaehtoista eläkevakuutusta voidaan käyttää myös henkilökunnan hyödyksi. Vakuutus on kustannustehokas tapa sitouttaa ja palkita henkilöstöä. Samalla se parantaa yrityskuvaa ja lisää yrityksen kilpailukykyä ammattitaitoisen henkilöstön keskuudessa. Vapaaehtoinen eläkevakuutus antaa myös mahdollisuuden turvata työntekijöille mahdollisimman varhaisen eläkkeellesiirtymisen erityisesti raskaissa ja kuluttavissa ammateissa. Eläke-edun taso ja sen saamisen edellytykset ovat yrityksen päätettävissä, Väinämö kertoo. Mistä yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle eläketurvaa miettiessään? Lisätietoa saa esimerkiksi OP-Pohjola-ryhmän yritysja yhteisöasiakkaiden nettisivuilta osoitteesta op.fi, käymällä osuuspankin konttorissa tai olemalla yhteydessä omaan yritysmyyjään Pohjola Vakuutuksessa. Kuva: Esko Tuomisto 9

10 Työelämä Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto Sirkku Heleniuksen mukaan tilitoimiston työ on nykyään yhä enemmän kokonaisvaltaista asiakkaan taloushallintoasioiden hoitamista. 10

11 Tilitoimisto on pienen yrityksen talousosasto Tilitoimiston ja sen asiakkaan välille syntyy luottamuksellinen suhde. Tilitoimisto onkin usein ensimmäinen paikka, joka tulee yrittäjän mieleen, kun häntä askarruttaa jokin liiketoimintaan, talouteen ja vaikkapa eläkevakuutukseen liittyvä kysymys. Tilitoimistossa työskentelevät ovat asiantuntijoita omalla laajalla alallaan, mutta heidän täytyy tuntea myös monen muun alan asioita. Tilitoimiston täytyy hallita muun muassa palkanlaskenta, kirjanpito, verotus, yritysoikeudelliset asiat, työlainsäädäntö, eläkeasiat ja muut lakisääteiset vakuutukset. Asiakkaat kysyvät myös esimerkiksi työttömyysturvasta, Kelan sairauskorvauksista ja äitiyslomista, Tilitoimisto Helenius Oy:n omistaja Sirkku Helenius luettelee. Heleniuksen mielestä yleisellä tasolla oleva neuvonta kuuluu hyvän asiakkuuden hoitamiseen. Laskutuskello ei heti rupea raksuttamaan, vaan asiakasta pyritään aina auttamaan. Selkeistä toimeksiannoista, joista tulee kustannuksia, kerrotaan etukäteen asiakkaalle. Yrittäjät kysyvätkin kaikenlaista, myös yksityistalouteen liittyviä neuvoja. Asiakas voi sanoa tietävänsä, että asia ei kuulu teille, mutta sinä tulet ensimmäisenä mieleen, jolta voi kysyä, Helenius nauraa. Tilitoimiston on tärkeää tietää, milloin ei tiedä ja milloin pitää kääntyä muun asiantuntijan puoleen. Pieni yritys haluaa kokonaispalvelua Heleniuksen tilitoimistossa työskentelee hänen lisäkseen kolme kokopäiväistä työntekijää ja kaksi opiskelijaa. Asiakaskunta koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Yleensä kaikki yrittäjät ostavat vähintään peruspalvelut: kirjanpidon, arvonlisäverotilitykset, tilinpäätökset ja veroilmoitukset. Tapauksesta riippuen tilitoimisto tarjoaa myös verosuunnittelua, konsultointia, laskutusta, reskontranhoitoa, laskujen maksatusta, kustannuslaskentaa ja erilaisia johdon raportteja. Jos yrittäjällä on vierasta työvoimaa, tilitoimisto yleensä hoitaa myös palkkalaskennan, johon liittyvät eläke- ja muut lakisääteiset vakuutukset. Toimeksiannossa sovitaan työnjaosta tilitoimiston ja yrityksen välillä, Helenius kertoo. Yritykset ostavat mielellään tilitoimistolta kokonaispalvelua ja keskittyvät omaan yritystoimintaansa. Yritämme olla pienen yrityksen talousosasto. Uskon, että tämä on kaikkien tilitoimistojen tavoitteena. Tilitoimistossa taantuma ei näy ensimmäisenä Tilitoimistoala ei ole yhtä suhdanneherkkä kuin muut alat. Asiakkaan liiketoiminnan hiljeneminen näkyy tilitoimiston työssä viiveellä. Olipa tilanne mikä tahansa, yrityksen pitää huolehtia kirjanpidosta, palkanmaksusta ja veroilmoituksista. Jos ne jätetään hoitamatta, ongelmat vain lisääntyvät ja kasaantuvat. Taantuman aikana neuvonnan ja konsultoinnin tarve lisääntyy, asiakas kaipaa tukea ja myötäelämistä. Taantuma voi myös nopeuttaa sukupolvenvaihdosta tai vanhemman yrittäjän yrityksen myyntiä, Helenius sanoo. Tilitoimisto on yrittäjän tietolähde myös vakuutusasioissa Myös vakuutusasioissa yrittäjä ottaa usein ensimmäisenä yhteyttä tilitoimistoon. Osan perusasioista tunnemme itsekin, mutta jos on yhtään mutkikkaampi asia, joudumme ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön. Asiakas voi myös haluta, että tilitoimisto hoitaa hänen asiansa vakuutusyhtiöön päin. Tilitoimisto ei kuitenkaan voi hoitaa kaikkia asioita asiakkaan puolesta, vaan se voi olla tiedonvälittäjä vakuutusyhtiön ja asiakkaan välillä. Tilitoimiston yhteistyökumppaneita ovat kaikki vakuutusyhtiöt. Riippumattomana toimijana se ei suosittele vakuutusyhtiötä, vaan päätöksen tekee yrittäjä. 11

12 Tilitoimisto Helenius Oy Jos yrityksellä on palkattuja työntekijöitä, yrittäjä mielellään antaa tilitoimistolle myös TyEL-asiat, jolloin se ilmoittaa uudet työsuhteet, hoitaa kuukausi-ilmoitukset tai vuosi-ilmoituksen. Tilitoimisto pitää huolta myös siitä, että työntekijämäärän kasvaessa asiakas ilmoittaa uuden palkkasumman, ettei vuosilaskennassa tule isoja jälkimaksuja. Yrittäjä tinkii työtulostaan Tilitoimistofaktaa Kun nykyään kaikki työntekijät ovat saman työeläkelain piirissä, eläkeasioiden hoitaminen on Heleniuksesta yksinkertaista. Koska vakuutussummat perustuvat verotettavaan tuloon, ne saadaan yleensä suoraan palkanlaskentaohjelmasta ja ilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti vakuutusyhtiöön. Yrittäjän YEL-työtulon määrittäminen ja joskus eläkelakien rajanveto siitä, kuuluuko yrittäjä työntekijän vai yrittäjän eläkelain piiriin, vaativat pohdintaa. Jos yrityksen omistus muuttuu, tilitoimiston täytyy tietää muutoksista yhtä lailla kuin eläkeyhtiön. Työtulon taso on taas kaksipiippuinen juttu sikäli, että mitä korkeammaksi arvioi työtulon, sitä korkeampi on eläke, mutta myös vakuutusmaksut. Vaikka alkava yrittäjä saakin alkuvuosina maksuunsa helpotusta, maksutaso on korkea. Yrittäjälle tuntuu olevan helpompi hyväksyä se, että kun maksaa työntekijälle tietyn palkan, siitä menee tietty maksu. Kun YEL-vakuutuksessa on pelivaraa, yrittäjä valitettavasti tinkii omasta eläketurvastaan eikä ota riittävän isoa työtuloa. Jos työtulon taso ei ole riittävä, tilitoimisto ja eläkeyhtiö voivat kertoa yrittäjälle, mikä merkitys työtulolla on eläkkeeseen ja sairauspäivärahaan. Useimmiten yrittäjä tietää tämän itsekin. Yrittäjä kuitenkin itse määrittelee ja vastaa siitä, mistä arvosta oman eläketurvansa tai ylipäätään omaisuutensa vakuuttaa. Verkkopalvelut helpottavat eläkeasioiden hoitoa Tilitoimistotoimipaikkoja (Tilastokeskus 2007) Alan liikevaihto 729 Me (Tilastokeskus 2007) Alalla työskentelee (Tilastokeskus 2007) Toimipaikkakoko vaihtelee 1-2 henkilöstä yli 50 henkilöön Taloushallintoliittoon kuuluvia tilitoimistoja on Suomessa noin 757 Alan tutkinnon, KLT, suorittaneita Taloushallintoliiton jäsenyrityksissä työskentelee keskimäärin 6,5 työntekijää (Jäsentutkimus 2009) Liiton ulkopuolella olevien toimipaikkojen koko 1,5 työntekijää 4 6 työntekijän tilitoimisto hoitaa keskimäärin yrityksen asioita Tilitoimisto Helenius Oy kuuluu Taloushallintoliittoon ja on auktorisoitu tilitoimisto. Sirkku Helenius on toiminut tilitoimistoyrittäjänä 22 vuotta. Hän on yrittäjäsuvun kasvatti ja valmistunut kauppakorkeakoulusta. Yrittäjyyttä ei 1970-luvun koulutuksessa mitenkään korostettu, eikä hänellä ollut aluksi aikomusta perustaa omaa yritystä. Toisin kuitenkin kävi. Heleniuksen tilitoimiston toiminta lähti käyntiin, kuten niin moni muukin tilitoimistoyritys. Aluksi hän hoiti vain muutamien asiakkaiden kirjanpitoa. Toimeksiantojen lisääntyessä toiminta laajeni, jolloin tuli tarve palkata lisää henkilöstöä. Asiakkaan asioiden hoitamisessa auttaa, jos tilitoimistolla on hyvä yhteyshenkilö vakuutusyhtiössä. Samoin sähköiset järjestelmät ja verkkopalvelut helpottavat työtä. Tilitoimiston näkökulmasta hankaluutena on kuitenkin se, että vakuutusyhtiöitä on useita ja jokaisella on hieman erilaiset verkkosivut, kirjautumiskäytännöt, tunnukset ja salasanat. Helenius toivoisi vakuutusyhtiöiltä tähän viidakkoon jonkinlaista yhteistyötä ja yhtenäistä käytäntöä. Tämä tuskin toteutuu, mutta olisi hyvä, jos olisi olemassa vakuutusyhtiöiden yhteinen verkkopalvelu, Helenius visioi. Verohallintoon ja joihinkin viranomaisiin päin asioita voi jatkossa jo hoitaa yhteisillä Katso-tunnisteilla. Työ ihmisten parissa motivoi Sirkku Helenius arvelee, että ulkopuolisista tilitoimistotyö on rutiiniluonteista tallentamista, kirjaamista ja kirjanpitoa. Tämä ei nykyään enää pidä paikkaansa. Tilitoimisto hyödyntää paljon tietotekniikkaa, ja työ on asiakkaan taloushallintoasioiden kokonaisvaltaista hoitamista, neuvontaa ja konsultointia. Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista eikä yksikään päivä ole samanlainen. Mukavinta on se, että olemme ihmisten kanssa tekemisissä. Ilahduttaa, kun pystyy auttamaan ja hoitamaan yrityksen asioita, saa hyvästä palvelusta palautetta ja voi kokea onnistumisen iloa asiakkaan menestymisen kautta. Vaikeinta on ajan tasalla pysyminen. Lainsäädäntö, ohjelmat ja tietotekniikka muuttuvat nopeasti. Reaaliaikaisuudesta on hyötyä asiakkaalle, sillä tietoa ja raportteja pystytään tuottamaan nopeammin. Toisaalta tämä lisää kiirettä. Myös keväällä ja vuodenvaihteessa joutuu tekemään pitkää päivää, Helenius sanoo. 12

13 Uutta 2010 Katso sosiaalivakuutusmaksut-taulukko Työeläkemaksu likimain ennallaan Kaikkien työnantajien vuoden 2010 keskimääräinen TyELmaksu on edelleen 22,0 prosenttia palkoista. Maksussa on otettu huomioon keskimääräinen hyvitys ja muut alennukset, mutta ei maksun tilapäistä alennusta. Maksun tilapäinen alennus pienenee hieman. Tällä alennuksella varaudutaan työttömyyseläkkeiden päättymiseen purkamalla eläkelajiin liittyviä varauksia. TyEL:n vuoden 2010 alentamaton perusmaksuprosentti on 22,4 prosenttia palkoista eli sama kuin tänä vuonna. Samoin asiakashyvityksen arvioidaan olevan edelleen 0,3 prosenttia palkoista. Maksun osien keskimäärissä tapahtuu pieniä muutoksia. Maksun laskennassa käytettävä perustekorko nousee alkaen 3,5 prosenttiin. Tänä vuonna se on ollut 3 prosenttia. Alentamaton työeläkemaksu % palkoista Vanhuuseläke 2,9 2,9 Työkyvyttömyyseläke 1,6 1,3 Työttömyyseläke 0 0 Tasausosa 16,8 17,1 Muut osat 1,1 1,1 Perusmaksuprosentti 22,4 22,4 Maksun tilapäinen alennus vuonna 2010 Alennus on enimmillään 0,6 prosenttia palkoista eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Enimmäismääräisen alennuksen saa, jos palkkasumma vuodelta 2008 on alle euroa. Jos palkkasumma on välillä euroa, alennus on 0,6 0 prosenttia palkoista. Alennusta ei saa, jos palkkasumma ylittää euroa. Jos yritys on aloittanut vuoden 2008 jälkeen, käytetään vakuutushakemuksen mukaista tai arvioitua palkkasummaa. Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet % palkoista (Tilapäinen maksun alennus, muut alennukset ja hyvitykset ovat tässä mukana) Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus 4,3 4,5 53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus 5,4 5,7 Työnantajan osuus keskimäärin 16,8 16,9 Keskimääräiset maksut Pienillä työnantajilla, joilla palkkasumma on enintään euroa, maksu ilman hyvityksiä on 21,8 prosenttia palkoista. Kun keskimääräiset hyvitykset (0,3 % palkoista) otetaan huomioon, keskimääräiseksi maksuksi saadaan noin 21,5 %. Työnantajat, joiden palkkasumma on välillä euroa, keskimääräinen maksu on 21,5 22,1 prosenttia. Jos palkkasumma on vähintään euroa, keskimääräinen maksu on 22,1 prosenttia hyvitysten jälkeen. Tilapäisen työnantajan maksu on aina 22,4 prosenttia palkoista. Hyvitykset ja maksun tilapäinen alennus eivät koske tilapäisiä työnantajia. Työntekijän maksuosuus on sama kuin sopimustyönantajilla. Alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu nousee 0,4 prosenttiyksikköä 21,2 prosenttiin ja 53 vuotta täyttäneiden maksu 0,5 prosenttiyksikköä 22,4 prosenttiin. Työkyvyttömyysmaksu riippuu suuryrityksen työkyvyttömyysmenosta Vuoden 2010 maksuun vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2007 ja 2008 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Työnantajat on jaettu tällä perusteella 11 maksuluokkaan. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuun. Jos kuntoutustuen saajalle myönnetään myöhemmin työkyvyttömyyseläke, otetaan se siinä vaiheessa huomioon maksuluokkaa määrättäessä. Työnantajilla, joiden palkkasumma on välillä euroa, yrityksen oma maksuluokka vaikuttaa maksuun vain osittain, tätä suuremmilla yrityksillä täysipainoisesti. Edellä esitetyt maksut vastaavat perusluokkaa 4, johon kuuluvilla yrityksillä työkyvyttömyysmeno on keskimääräisellä tasolla. Perusluokan kokonaismaksu ei riipu vakuutetun iästä. Työttömyyseläkkeestä voi vielä tulla kustannuksia Työttömyyseläkkeet poistuvat. Työttömyyseläkettä voivat saada vain vuonna 1949 ja aikaisemmin syntyneet. Viimeiset työttömyyseläkkeet myönnetään vuonna Erillistä työttömyyseläkeosaa ei maksussa enää ole, mutta omavastuun piirissä oleville työnantajille kustannuksia tai palautusta voi vielä joissakin tapauksissa tulla. 13

14 Uutta 2010 Vuonna 1953 syntyneen osa-aikaeläke myöhentyy Nuorempien ikäluokkien mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle myöhentyy kahdella vuodella. Muutos tähtää työurien pidentämiseen. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 60 vuoteen nykyisestä 58 vuodesta. Ikärajan nosto koskee vain 1953 syntyneitä ja sitä nuorempia ikäluokkia. He voivat siirtyä osa-aikaeläkkeelle vuotiaina, siis aikaisintaan vuonna Myös osa-aikaeläkkeen aikana karttuva eläke pienenee, sillä uutta eläkettä karttuu vain työansioista. Muutoksen vaikutus vanhuuseläkkeen määrään ei ole kovin suuri, koska kokoaikainen työ jatkuu kaksi vuotta pidempään. Osa-aikaeläkkeen määrä on edelleen puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön ansioiden erotuksesta. Vanhemmilla ikäluokilla osa-aikaeläkkeen ehdot säilyvät ennallaan. Ennen vuotta 1947 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja vuosina syntyneet vuotiaana. Heillä karttuu uutta eläkettä osa-aikatyön ansiotulojen lisäksi ansion alenemasta. Parannuksia nuorten työkyvyttömyyseläkkeeseen Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työhön paluu helpottuu ja nuorena työkyvyttömäksi tulevan eläkkeen taso paranee vuoden 2010 alusta. Eläkkeen taso nousee Työkyvyttömyyseläkkeeseen lasketaan yleensä työvuosien lisäksi mukaan ns. tulevan ajan eläke niiltä vuosilta, jotka ovat jäljellä työkyvyttömyyden alkamisesta 63 vuoden ikään. Jos työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010 tai myöhemmin, koko tulevalta ajalta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa. Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen vuotta 2010, tulevalta ajalta karttuu eläkettä vuotiaana 1,5 prosenttia vuodessa ja 1,3 prosenttia vuotiaana. Paluu työhön helpottuu Työkyvyttömyyseläkkeen saajan mahdollisuus tehdä työtä helpottuu. Vuodesta 2010 alkaen eläkkeen rinnalla saa aina ansaita ainakin 600 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa eläkkeen maksamiseen. Jatkossakin täyden työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi ansaita enintään 40 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta tai työtulosta. Eläkkeen voi myös jättää lepäämään 3 24 kuukaudeksi, jos ansioraja ylittyy. Eläkkeen saa maksuun uudelleen, kun ansioraja alittuu. Jos työansiot ylittävät ansaintarajan, täysi eläke voidaan muuttaa osaeläkkeeksi. Maksaminen voidaan keskeyttää, jos ansiot ovat yli 60 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeeseen kertakorotus Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus turvaa vuodesta 2010 alkaen nuorena työkyvyttömäksi tulleen eläkkeen tason säilymistä. Kertakorotuksen saa, jos eläkkeensaaja on alle 56-vuotias ja eläkkeen alkamisesta on kulunut vähintään viisi kalenterivuotta. Korotus on enintään Kuva: Neodes Työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on mahdollisuus entistä helpommin kokeilla paluuta työhön. 25 prosenttia ja sen määrä on sitä suurempi, mitä nuorempana työkyvyttömyys on alkanut. Korotusta ei tarvitse itse hakea. Täyden 25 prosentin korotuksen saa vuotias eläkkeensaaja. Sitä vanhempien korotusprosentti pienenee yhden prosentin ikävuotta kohden niin, että 55- vuotias saa vielä yhden prosentin korotuksen. Pysyvän eläkkeen korotuksen tällä tavalla saa vain kerran. 14

15 Osasairauspäivärahaa jo aikaisemmin Yrittäjällä ja työntekijällä on ensi vuodesta alkaen mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada Kelalta osasairauspäivärahaa jo sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Nykysäännösten mukaan osasairauspäivärahaa on voinut saada vasta, kun päivärahaa on maksettu noin kolmen kuukauden työkyvyttömyysajalta. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osasairauspäivärahakaudelta täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Muutoksella pyritään lisäämään osasairauspäivärahan käyttöä ja tarjoamaan työntekijälle mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti jo aikaisemmassa vaiheessa työkyvyttömyysjaksoa. Tavoitteena on tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja palaamista kokoaikaiseen työhön. Elinaikakerroin ottaa huomioon elinajan pitenemisen 2010 alkaen Elinaikakerroin vaikuttaa alkavaan työeläkkeeseen ensimmäisen kerran vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden kertoimeksi 0, Nyt vahvistettu elinaikakerroin koskee vuonna 1948 syntyneiden vanhuuseläkkeitä. Samaa kerrointa sovelletaan iästä riippumatta henkilöihin, joiden työkyvyttömyys alkaa vuonna Vahvistettu elinaikakerroin merkitsee työeläkelakien perusteella myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin ensi vuonna 0,83 prosentin pienennystä siitä, mitä myönnettävä vanhuuseläkkeen määrä olisi ilman elinaikakerrointa. Työkyvyttömyyseläkkeitä elinaikakerroin pienentää vähemmän kuin vanhuuseläkkeitä, koska kertoimella kerrotaan vain se osa henkilön työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on kertynyt työssäoloaikana. Kerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä, ja se lasketaan viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen mukaan. Kertoimen vaikutus on sen käyttöönoton alkuvuosina vähäinen, Elinaikakertoimen vaikutuksen voi korvata työskentelemällä pitempään. mutta vaikutus kasvaa yleisen elinajan pitenemisestä riippuen. Pienennyksen voi korvata työskentelemällä pitempään. Vuosien paikkeilla elinaikakerroin pienentää alkavia eläkkeitä arvion mukaan noin 10 prosenttia, minkä voi korvata 1 1,5 vuoden lisätyöskentelyllä. Lyhyesti Työnantajan sosiaaliturvamaksu kaikilla sama Työnantajan sosiaaliturvamaksu on vuonna 2010 kaikilla työnantajilla 2,23 prosenttia palkasta. Kun työnantajan kansaneläkemaksu poistuu, sosiaaliturvamaksuna maksetaan vuonna 2010 vain työnantajan sairausvakuutusmaksu. Työnantajan, palkansaajan ja yrittäjän sairausvakuutusmaksu on ensi vuonna tämänvuotista korkeampi. Työttömyysvakuutusmaksut nousevat Työnantajan ja palkansaajan maksamat työttömyysvakuutusmaksut nousevat. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkkasummasta euroon asti ja sen ylittävältä palkkasumman osalta 2,95 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,40 prosenttia palkasta. Hallituksen antaman esityksen mukaan yliopistot maksaisivat väliaikaisesti alempaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksua vuosina Muutoksella pyritään turvaamaan yliopistojen talous yliopistouudistuksen siirtymävaiheessa. Työeläkeindeksiin pieni nousu Työeläkeindeksi nostaa maksussa olevia työeläkkeitä tammikuun alussa 0,26 prosenttia. Palkkakerroin, jolla ansiot tarkistetaan eläkettä laskettaessa, nousee 3,27 prosenttia. Tällä kertoimella tarkistetaan myös maksun pohjana oleva YEL-työtulo. Työeläkkeen ansainta vuorotteluvapaan ajalta Vuorotteluvapaasta tulee pysyvä järjestelmä. Ilman lainmuutosta vuorotteluvapaajärjestelmä olisi päättynyt tämän vuoden lopussa. Vuorottelukorvaus on edelleen 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu. Jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria, korvaus on 80 prosenttia. Vuoden 2010 alusta työeläkettä kartuttaa 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta nykyisen 75 prosentin sijasta. 15

16 Työhyvinvointi Teksti ja kuvat: Eila Parkkonen Itsensä johtaminen korostuu virtuaalisessa työyhteisössä Työhyvinvointi on yhä kasvavassa määrin haaste kansainväliselle yritykselle. Ei vähiten siksi, että työntekijöitä on monessa maassa ja esimiehen sijaintipaikka saattaa olla toisessa maassa kuin hänen alaisensa. Työskentely virtuaalisessa ja kansainvälisessä yrityksessä asettaa haasteita työhyvinvoinnille. Tämä vaatii esimiestyön kehittämistä ja työntekijältä taitoja itseohjautuvuudessa ja verkostoitumisessa, sanoo Sanna-Mari Myllynen Nokialta. 16

17 Nokia on moderni, virtuaalisesti toimiva kansainvälinen yritys, jossa on muiden samankaltaisten yritysten lailla virtuaalisen työskentelyn tuomia työhyvinvoinnin etuja ja haasteita. Hyvää Nokian kaltaisessa yrityksessä työhyvinvoinnin kannalta on Senior Manager Sanna-Mari Myllysen mukaan se, että nokialaisilla on mahdollisuus tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta. He voivat aloittaa puhelinkonferenssin kotona ja jatkaa kokousta vaikkapa työmatkalla. Tämä antaa mahdollisuuden sovittaa yhteen työ ja henkilökohtainen elämä, mutta toisaalta se voi hämärtää työ- ja vapaa-ajan rajoja. Myös nuorten odotukset työelämästä ovat erilaiset kuin aiemmin. Tutkimuksista tiedämme, että korkeakouluopiskelijat odottavat tulevaisuuden työnantajalta mahdollisuutta yhdistää työ ja perhe. Virtuaalinen työskentely antaa tähän mahdollisuuden uudella tavalla, Myllynen sanoo. Työhyvinvoinnin uhkia Työn luonne on nyky-yhteiskunnassa muuttunut. Asiantuntijaorganisaatioissa työ on pääasiassa sisällöltään vaativaa ja aivoja käytännössä koko työssäoloajan rasittavaa tietotyötä. Myös johtamisen ja esimiestyön vaatimukset ovat muuttuneet. Yksi suurimpia työhyvinvoinnin uhkia virtuaaliorganisaatioissa on yksinäisyyden tunne ja henkilökohtaisen suhteen puuttuminen oman esimiehen kanssa. Yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen ovat työntekijän sisäisen motivoitumisen tärkeimpiä tekijöitä. Nyt Nokiallakin organisoidaan työn tekemistä niin, että nämä tarpeet voivat täyttyä, vaikka esimies ja tiimi istuisivat eri maassa. Nuori ja uusi työntekijä kaipaa enemmän läsnäolevaa esimiestä, ihmistä, johon hän voi luottaa, jolle uskoa työhuolet ja joka kohtelee oikeudenmukaisesti, neuvoo ja ohjaa eteenpäin. Työelämän kasvun prosessi vaatii, että oma työ tulee nähdyksi, siitä saa palautetta ja sen avulla oppii tavan tehdä työtä, Myllynen sanoo. Itseohjautuvuus ja kyky luoda verkostoja tärkeitä Minkälaisia taitoja ja osaamista työskentely tällaisessa organisaatiossa vaatii? Myllysen näkemyksen mukaan työntekijälle välttämättömiä taitoja ovat itsensä johtaminen, itseohjautuvuus ja kyky luoda verkostoja. Omaan ammatillisuuteen, sen kehittymiseen ja kiinnostuksen kohteisiin liittyvät verkostot ovat sisäisen motivaation kannalta tärkeitä, sillä asiantuntijat haluavat työssään jatkuvan mahdollisuuden kehittyä. He myös haluavat kuulua itselleen merkitykselliseen ryhmään. Projektinomaisessa työssä on hyvä osata tunnistaa omat rajansa ja järjestää arkensa niin, että pystyy esimerkiksi osallistumaan eri vuorokaudenaikoina eri paikoissa tapahtuviin projektikokouksiin ja puhelinkonferensseihin. Usein rajoitukset oman työajan organisoinnissa ovat omassa päässämme, mutta samalla esimiesten ja projektin johtajien tulee olla tietoisia työn organisoinnin vaikutuksista työntekijöiden työ- Ulkomaantyön vakuuttamisessa riittää pähkäiltävää Ulkomaankomennukseen liittyvät asiat ovat usein monisäikeisiä, joten tietoja on hyvä päivittää säännöllisesti ja myös kerrata nykyisiä käytäntöjä. Vielä 25 vuoden kokemuksen jälkeen, tulee jatkuvasti eteen uusia tilanteita, vaikka lainsäädäntö ei viime vuosien aikana ole kovin paljon muuttunut, sanoo Ilmarisen ulkomaantyön seminaarin järjestänyt Riitta Räsänen. Vuosittainen ulkomaantyön seminaari tarjosi kattavan tietopaketin ulkomailla työskentelevien työntekijöiden työeläkevakuuttamisesta, verotuksesta ja Kelan etuuksista. Seminaariin osallistui 80 asiakasyrityksissä ulkomaanasioita hoitavaa henkilöä. Työhyvinvointiin panostaminen on ykkösasia henkilöstön jaksamisessa. Osanottajia kiinnosti, minkälaisten työhyvinvoinnin haasteiden kanssa virtuaalisessa työympäristössä toimiva globaali yritys painii. Osanottajien kommentteja ulkomaan seminaarin annista: Kattava paketti, josta jää hyvät muistiinpanot omaan työhön. Eläkevakuutusasiat vaikuttivat taas niin yksinkertaisilta kunnes pääsee oman työpöydän ääreen ratkomaan omia tapauksia. Kattava kokonaisuus ulkomaantyöskentelyyn, ja paikalla ne tahot, joihin joutuu komennusasioissa olemaan yhteydessä.. Esitys työhyvinvoinnista antoi tietoa, missä maailmalla tänä päivänä mennään ja mihin satsataan. Niistä saa vinkkejä, miten omassa yrityksessä voi asioita viedä eteenpäin. 17

18 Työhyvinvointi kykyyn. Samalle työntekijälle ei saisi olla kolme yöllistä puhelua viikossa, tai siitä tulee pian uhka hänen työkyvylleen. Johtamisen kehittäminen tavoitteeksi Esimiestyön laatu vaikuttaa eniten työhyvinvointiin, mikä käy ilmi kaikissa työhyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa. Kaikki panostukset, joita yritys tekee esimiestyön kehittämiseksi, maksavat itsensä takaisin myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Nokia on asettanut työhyvinvoinnin tavoitteiksi oman hyvinvoinnin johtamisen taidon ja esimiestyön kehittämisen hajautetussa organisaatiossa. Esimiestyötä pitää pystyä tekemään huolimatta siitä, että esimies ja työntekijä työskentelevät tuhansien kilometrien päässä toisistaan ja eri aikavyöhykkeellä. Esimiehelle vastuutettua työhyvinvoinnin johtamista samalla tavoin kuin yrityksissä yleensä ei meillä voi olla, Myllynen huomauttaa. Myllysen mielestä kehittyminen esimiehenä vaatii kasvamista ihmisenä ja kykyä tunnistaa omat sokeat pisteensä. Hän ihmettelee sitä, miten hidasta esimiestyön kehittyminen Suomessa on ollut. Esimieskoulutukseen tarvittaisiin hänestä uusia innovaatioita. Tosin yritykset, joissa on tehty systemaattista ja menetelmällisesti hyvää työtä, ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia, hän sanoo. Ei riitä, että audiotoriossa esitelmöidään esimiehen oikeudenmukaisuudesta sekä kyvystä antaa ja ottaa vastaan palautetta. Tai kerrotaan muista hyvän esimiestyön vaatimuksista, kuten luotettavuudesta, inhimillisyydestä, kyvystä ratkaista ongelmia ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Meillä on kyllä paljon tietoa aikuisen ihmisen tavasta oppia, Suomihan on kasvatustieteessä oppimisen huippumaa, sanoo Myllynen, joka on ensimmäiseltä ammatiltaan opettaja. Esimiehille henkilökohtaista ja ryhmävalmennusta Nokialla on parhaillaan meneillään hanke, jonka tarkoituksena on parantaa esimiesten kykyä tehdä omaa työhyvinvointia koskevia päätöksiä. Esimiehet saavat henkilökohtaista ja ryhmävalmennusta. Ryhmävalmennuksessa nostetaan esiin teemoja, jotka ovat oman työhyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin johtamisen kannalta merkittäviä, Myllynen kertoo. Uskomme, että kun esimiehet alkavat oman itsensä kautta ymmärtää työhyvinvoinnin haasteita, heistä tulee parempia esimiehiä myös muiden työhyvinvoinnin johtamisessa. Esimiehiä valmennetaan lisäksi keskustelemaan työkyvystä ja siitä, miten esimies voi ottaa sen asiallisesti ja inhimillisesti esille, myös puhelimitse. Asiantuntijoille on kehitetty portaittain etenevä tukimalli, jolla esimerkiksi pyritään puuttumaan työuupumiseen hyvin varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisenä lääkkeenä tarjotaan henkilökohtaista valmennusta, kun terveysongelmia ei vielä ole. Usein ihminen ei itse näe, milloin vauhti on liian luja. Seuraavassa vaiheessa tulee työterveyshuolto mukaan yhteistyöhön. Työntekijälle voidaan tarjota mieli kuntoon prosessi kertaa, kun Sanna-Mari Myllynen kertoi kansainvälisen ja virtuaalisen yrityksen työhyvinvoinnin haasteista Ilmarisen ulkomaantyön seminaarissa. masennus tai työuupumus on todettu, vaikka hänen ei ole tarvinnut vielä jäädä päiväksikään sairauslomalle. Tällä pyrimme siihen, että ihmisellä on voimia hakea itselleen apua. Ihminen ei saa jäädä kolmeksi kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi kotiin ilman apua, Myllynen toteaa. Ilmarisen ulkomaantyön palvelut ulkomaantyön vakuuttamiseen liittyvä neuvonta puhelimitse ja yrityskohtaisissa tilaisuuksissa ulkomaantyön seminaari vuosittain eläketurvaa täydentävät vakuuttamisratkaisut perustietoa muiden maiden sosiaaliturvasta Lisätietoja Suurasiakkaat: Pk-asiakkaat ja yrittäjät: ,

19 Palkittu Teksti: Milla Kauppila Itellan joukkue vei voiton kilpailun tuomarit ja järjestäjät pääsivät samaan kuvaan. Itella teki vuoden henkilöstöteon Itellan osallistavan muutosjohtamisen malli KaMu Kaikki mukana muutoksessa palkittiin vuoden henkilöstötekona Muutosvauhti kiihtyy eikä paikalleen voi jäädä. Itellassa muutoksiin on varauduttu luomalla yhtenäinen muutosjohtamisen toimintamalli työkaluineen ja mittareineen. Toimintamallin nimenä on KaMu Kaikki mukana muutoksessa, ja se sopii erilaisiin muutoksiin isoihin ja pienempiin. Jo mallin nimikin viittaa osallistumisen tärkeyteen muutoksessa. Meillä kaikilla on oikeus, lupa ja jopa velvollisuus kysyä, saada tietoa ja keskustella muutoksesta ja osallistua näin toiminnan kehittämiseen, Itellan henkilöstöjohtaja Tuike Karppinen tähdentää. KaMun tavoitteena onkin varmistaa henkilöstön jaksaminen muutostilanteissa. Malli ohjaa ja sitouttaa myös yhtenäiseen toimintatapaan ylimääräiseen oma-aloitteisuuteen ei muutosjohtajia kannusteta. Mallia osoittaen voimme sanoa, että nyt me kaikki teemme näin. Malli ohjaa myös reagoinnista valmistautumiseen: pyrimme reagoimaan asioihin, ennen kuin ne tapahtuvat, Tuike Karppinen kiteyttää. Kunniakirjat verkostomentorointija tarrantekohankkeille Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n ja Ilmarisen järjestämä henkilöstötekokilpailu järjestettiin tänä vuonna kymmenen kerran. Liekö merkkivuoden ansiota se, että kisaan osallistui ennätysmäärä yrityksiä. Finalisteiksi valikoituivat Itellan lisäksi F-Secure Oyj:n, Canonin ja Fujitsun Verkostomentorointihanke sekä Pfizerin Työhyvinvointi ei ole sattumaa case tarrantekokampanja. Finalistit esittäytyivät ja voittaja julistettiin HENRY-päivän seminaarissa 17. marraskuuta. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen, Työterveyslaitoksen Osaamiskeskuksen johtaja Kari Lindström sekä toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen Diacor terveyspalvelut Oy:stä. Ilmarinen-palkinnon, euroa, jakoi eläkejohtaja Timo Aro Ilmarisesta. Työhyvinvointi eläkehakemusten ja tutkimuksen valossa HENRY-päivän seminaarin veti Kenneth Söderholm HENRY ry:stä. Muina esiintyjinä olivat E. Olavi Salminen Salmentor Oy:stä sekä Timo Aro Ilmarisesta. Timo Aro käsitteli puheenvuorossaan päivän teemaan liittyen työhyvinvointia suomalaisilla työpaikoilla. Aron mukaan eläkeyhtiössä työhyvinvointia kiikaroidaan eläkehakemusten ja tutkimuksen näkökulmasta. Taantuman myötä eläkehakemusten määrä on kasvanut sekä Ilmarisessa että muissa eläkeyhtiössä rajusti. Se ei niinkään kuvasta työhyvinvoinnin tilaa suomalaisilla työpaikoilla, vaan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen liittyvää epävarmuutta. Työttömyys ja pelko toimeentulosta ajaa suomalaisia eläkkeelle, Aro tulkitsee. Aro esitteli myös seminaarissa Ilmarisen tuoreinta tutkimusta, jonka mukaan suomalaisyritysten toimihenkilöt voivat työntekijöitä paremmin. Epävarmempia työkyvystään ovat kuormittuneet. Kuormittunut ja uupunut henkilö kokee myös enemmän tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireita, masennusta ja unettomuutta. Suomessa on samoilla oireilla henkilöstöä sekä töissä että sairaslomalla. Tässä ei siis ole pelkästään kyse sairauksista, vaan työpaikan järjestelyillä työntekijät saadaan usein pysymään työssään. Kaikista tärkein työviihtyvyyden lisääjä on oma esimies, Aro muistuttaa. 19

20 Elämäni kunnossa Pentti Sydänmaanlakka näkee johtamisen tänä päivänä niin tärkeänä asiana, ettei sitä voi jättää yksin johtajan harteille. Johtaminen on entistä enemmän yhteistoimintaa. Pitkän linjan henkilöstöjohtamisen ammattilainen ja Ilmarisen työhyvinvointiseminaarien suosittu luennoitsija Pentti Sydänmaanlakka liittää kysymyksen älykkäästä itsensä johtamisesta laajempaan johtamisen viitekehykseen. Työyhteisöt toimivat jatkuvasti muuttuvassa, monimutkaisissa ja enenevässä määrin globaaleissa liiketoimintaverkostoissa. Organisaatiot ovat muuttuneet entistä monimuotoisemmiksi, mikä on nostanut monimuotoisuuden johtamisen entistä tärkeämmäksi. Siksi nykyjohtajalta vaaditaankin tänä päivänä monipuolista älykkyyttä. Sydänmaanlakan mukaan enää ei riitä, että johtaja on pelkästään rationaalisesti älykäs, vaan hänellä pitää olla myös tunneälyä. Hänen on osattava lukea toisten ihmisten tunteita, samoin kuin tiedostettava omat tunteensa ja oltava niille herkkä. Johtajan on lisäksi oltava käytännöllisesti älykäs, sillä hänen on osattava soveltaa tietoa käytäntöön. Tietäminen ja tekeminen ovat kaksi eri asiaa, hän muistuttaa ja lisää hyvän johtajan ominaispiirteisiin vielä henkisen ja kulttuurillisen älykkyyden. Yksi johtamisen tärkeimpiä ulottuvuuksia on se, että esimies yhdessä porukkansa kanssa yrittää löytää työn syvemmän merkityksen ja tarkoituksen. Sisäisen motivaation löytäminen auttaa meitä jaksamaan, koska silloin työ tuntuu tärkeältä. Kulttuurillisesti älykäs esimies taas on tietoinen työyhteisönsä erilaisuudesta ja osaa arvostaa ja hyödyntää sitä johtamisessaan. Tavoitteita, tahtoa ja tarmoa Kaikki johtaminen alkaa itsestä, ja siksi Sydänmaanlakka pitää ihmisen tärkeimpänä matkana matkaa itseensä. Ennen kuin voi johtaa muita, jokaisen on tunnistettava omat vahvuutensa ja tiedostettava omat kehittämiskohteensa. Kun ihminen on kehittynyt itsensä johtamisessa, hän voi aluksi johtaa pientä tiimiä, sitten vähän isompaa tiimiä, sen jälkeen isoa osastoa jne. Sydänmaanlakka saa kuulostamaan johtamisen helpolta ainakin teoriassa. Mistä sitten kiikastaa? Hän muistuttaa, että kaikkien uudistusten tapaan totuttujen tapojen muuttaminen vaatii paljon energiaa, suunnitelmallisuutta ja seurantaa. Meidän on helppo tehdä nopeita muutoksia liikunta- tai ruokailutottumuksiimme, mutta niiden juurruttaminen arkeen vaatii paljon kärsivällisyyttä. Kun ote vähänkin herpaantuu, käy helposti niin, että vanhat tavat palaavat lähes huomaamattamme takaisin. Itsensä johtaminen on pitkällinen oppimisprojekti, joka edellyttää kolmen t:n periaatteen toteutumista: tavoitteita, tahtoa ja tarmoa eli lujaa työtä. Johtamista ei voi jättää yksin johtajille Yksi Sydänmaanlakan lempitermejä on jaettu johtajuus. Mitä se tarkoittaa? Älykkäässä organisaatiossa työskentelee asiantuntijoita, jotka ovat aktiivisia. He eivät jää odottelemaan, että pomo tulee ja sanoo, mitä pitää tehdä. He tekevät itsekin johtamista, ja tämä 20

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Talous- ja palkkahallintopäivä

Talous- ja palkkahallintopäivä Talous- ja palkkahallintopäivä 2016 TyEL-ajankohtaista TyEL-tunnusluvut vuodelle 2017 Tilapäinen työnantaja 25,1 % Sopimustyönantaja 25,1 % Palkkasumma alle tai ei vakinaisia työntekijöitä 8 334 / 6 kk

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus

Lakisääteisen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Lakisäätsen TyEL-eläkevakuutuksen hakemus Työnantaja Vakuutusnumero 56- Työnantajan nimi Tämä hakemus koskee 1.1.2007 voimaan tulleen työntekijän eläkelain mukaista lain vähimmäisehdot täyttävää eläkevakuutusta.

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA Oheisesta tiedotteesta löydät tärkeää tietoa mm. vuodenvaihteen veromuutoksista, eläkeuudistuksesta sekä verovapaista kustannusten korvauksista. Tulevista

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille 2017

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille 2017 Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille 2017 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden asiantuntija. Tarjoamme

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen sataprosenttista työkykyä? 2. Mihin kaikkeen työaika tarkalleen kuluukaan?

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana?

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 19.11.2016 11.11.2016 TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Lakisääteinen sosiaalivakuutus

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

PALKKA.FI-PALVELUUN MUUTOKSIA 18.11.2008

PALKKA.FI-PALVELUUN MUUTOKSIA 18.11.2008 18.11.2008 PALKKA.FI-PALVELUUN MUUTOKSIA 18.11.2008 Työntekijän kielivalinta Työntekijän sekä työ- ja tekijänoikeuskorvauksen saajan tietoihin on lisätty kielitieto. Palkkalaskelma ja korvauksensaajan

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot