4. SIVISTYSPALVELUKESKUS 4.2. VAPAA-AIKALAUTAKUNTA. Sivistyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä:

Transkriptio

1 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: SIVISTYSPALVELUKESKUS TP 2014 TA 2015 Muutos TA 2015 (ta+m) TP 2015 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,57 103,9 Sisäiset tuotot , ,41 115,0 Tuotot yhteensä , ,98 105,3 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,00 0,00-100,0 Toimintakulut , ,45 101,0 Sisäiset kulut , ,77 98,0 Kulut yhteensä , ,68 100,3 TOIMINTAKATE , ,30 99,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,17 40,17-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,27 65,5 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,40 99, VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimielin: Vapaa-aikalautakunta Tehtävä: Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää vapaa-aikapalvelujen hallinnon, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Loimaan opiston (musiikkiopisto ja työväenopisto) toiminnan. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta sekä Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista. Virttaan lainausaseman toiminta päättyi Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalvelujen laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. Henkilöstömäärä Loimaan kirjastossa on alle valtakunnallisen tason. Kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirjaston toiminnassa. Kirjastoammattilaisilta edellytetään hyvää perus- ja täydennyskoulutusta, jotta kansalaisten tiedollinen tasa-arvo voi toteutua. Valtioneuvoston asetuksen (1157/2009) mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Koulutetun henkilöstön osuus täyttyi, mutta korkeakoulutasoisia opintoja edellyttäviä virkoja ja toimia oli vain kolme (25 prosenttia), jolloin vaarana on korkeakoulutetun henkilöstön siirtyminen muualle. Sekä lainojen että kirjastokäyntien määrä laski edellisestä vuodesta. Kokonaislainaus oli lainaa ja kirjastokäyntien määrä Laskuun 1

2 vaikutti osaltaan se, että kirjastot olivat suljettuina kirjastojärjestelmän vaihdon vuoksi Kirjaston käyttö on muuttunut siten, että kirjaston merkitys kohtaamis-, tapahtuma- ja työskentelypaikkana on kasvanut. Pääkirjastossa järjestetty Harry Potter ilta veti runsaasti lapsia ja nuoria paikalle. Tapahtumia järjestettiin myös yhteistyössä yhdistysten ja työväenopiston kanssa. Kansalaisten opastaminen tiedonhallintataitoihin on noussut yhdeksi kirjaston ydintehtävistä. Ikääntyville ihmisille suunnatun SeniorSurf-tapahtuman lisäksi järjestettiin myös henkilökohtaista tietoyhteiskuntataitojen opastusta. Loimaan kaupunginkirjasto on mukana maakunnallisessa Varsinais-Suomen medialähetit hankkeessa, joka päättyy vuonna Hankkeen aikana toteutetaan systemaattinen mediaohjaustaitojen valmennus maakunnan kirjastojen henkilökunnalle. Osana koulutusta toteutetaan mediaohjausta lapsille ja nuorille. Maakunnallinen mediakasvatussuunnitelma valmistui joulukuussa Kaksi lukuvuotta Hirvikosken koulun väistötilana toiminut Hirvikosken kirjaston lukusali palautettiin kirjastokäyttöön kesäkuussa Axiell oy:n Aurora-kirjastojärjestelmä otettiin käyttöön Järjestelmän vaihto tehtiin maksuttomana järjestelmäpäivityksenä, jolloin järjestemän vaihtoon varattu määräraha jäi käyttämättä. Samalla myös verkkokirjasto uusiutui. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita sekä toteuttaa muita tehtäviä kuten järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää perinteen tallentamista ja vastaa osittain ystävyyskuntatoiminnasta ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat musiikkitilaisuuksien ja muun esittävän taiteen tukeminen ja järjestäminen, teatteritoiminnan tukeminen, kotiseutuarkiston ylläpito, elokuvatoiminta, taidekokoelman ylläpitäminen ja kartuttaminen, erilaiset viestintäpalvelut, Vesikosken myllyn, Alpo Jaakolan Patsaspuiston, kuivurigallerian ja Elias-salin näyttelytoiminnasta ja ylläpidosta vastaaminen, Heimolinnan toiminta. Taidetalon tiistaikonserttien sarjaa on edelleen jatkettu. Toritoiminnasta vastaaminen on kulttuuripalvelujen vastuulla. Kulttuuripalveluihin täytettiin vuoden 2015 aikana kulttuuriohjaajan toimi. Taidekokoelmat (kaupungin kokoelma, Anttilan veistoskokoelma, Haapasten kokoelma ja talletukset kuten STS:n kokoelma) ovat osittain esillä Taidetalossa, Rantatie 2. Kiinteistöön on asennettu ilmastointi- ja lämmityslaitteet, jotka ovat käytössä kellarissa (varasto) ja toisessa kerroksessa (näyttely ja hallinto). Samoin turvallisuus on järjestetty museotasoiseksi. Näyttelytilojen koko on n. 250 m 2, varaston noin 200 m 2. Ullakkokerros on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taidetoiminnan käyttöön. Taidetaloon on sijoitettu myös 2

3 Suomen Taiteilijaseuran kokoelma (43 teosta). Kaupunki sai vuonna 2015 neljä teoslahjoitusta ja hankki kuusi taideteosta. Liikuntapalveluiden tehtävänä on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. Tehtäväalue sisältää liikuntatoimen hallinnon, liikuntatoiminnan järjestämisen ja tukemisen, liikuntatilojen ja alueiden käytön koordinoinnin, järjestöavustukset ja liigaseurojen yhteistyösopimukset, jäähalliyhtiön tuen jääaikaa ostamalla sekä urheilustipendien kustannukset. Erityisliikunta on ollut edelleen painopisteenä ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Loimaa on ollut yksi neljästä pilottikunnasta OKM:n ja Turun ammattikorkeakoulun rahoittamassa ja hallinnoimassa Neuroliikkuja paikallistasolla ( ) konsultointi- ja kehittämisprojektissa. Projektin päämäärinä on ollut kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikuntapalveluihin muodostettiin yksi viikoittain kokoontuva ohjattu ryhmä, joka palvelee neuroliikkujia. Loimaalla hankkeessa mukana olivat myös fysioterapia ja kotihoito. Yhteistyössä järjestettiin toista kertaa soveltavan liikunnan tapahtuma Hirvihovin liikuntakeskuksessa. Tapahtuma on saanut hyvän vastaanoton ja siitä tehdään vuosittainen tapahtuma. Kotihoidon kanssa kehiteltiin Kartanonmäen kuntosalilla starttiryhmien toimintaa. Yhteistyössä valmistui myös neuroliikkujan polku. Liikuntapalvelut järjesti 24 ohjattuja erityisliikunta- ja 4 terveysliikuntaryhmää ja 3 lasten ryhmää (ikäihmisten hyvänolon liikunnat ja ohjatut kuntosaliryhmät, vanhusten tasapainoryhmät, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien, neuro-/soveltavanliikunnan- ja kehitysvammaisten ryhmät, miesten kuntoryhmät, circuit, nuorten vähän liikkuvien Time out toiminta). Liikunnanohjaajat vierailevat eläkeläis- ym. järjestöjen tilaisuuksissa antamassa liikuntaneuvontaa ja tietoja kaupungin palveluista. Uimahalli Vesihovi on vauvasta vaariin kuutena päivänä viikossa vesiliikuntapalveluja tuottava seutukunnallinen ohjatun liikunnan (vauva- ja perheuinnit, lasten ja aikuisten uimakoulut, kaikille avoimet ja järjestöjen ostamat vesijumpat, koululaisten uimaopetus) ja omaehtoisen virkistyksen keidas, jonka henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on turvattava. Vesihovi oli avoinna 266 arkipää ja kävijöitä kirjattiin Vesihovi oli mukana perinteisessä Ui kesäksi kuntoon kampanjassa ja syyslomaviikolla yhtenä päivänä hallissa oli WIBIT toimintarata, joka oli erittäin suosittu keräten yli 300 osanottajaa. Liikunnan palveluketjua valmisteltiin poikkihallinnollisena yhteistyönä. Tuloksena syntyi LiPaKe Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille - hanke, johon haettiin avustusta vuodelle 2016 Aluehallintovirastolta. Vuoden mittaan liikuntapalvelut järjesti itse tai yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa erilaisia liikuntatapahtumia esim. hiihtispäivän, lasten temppu- 3

4 ratoja, avoimia luisteluvuoroja jäähallilla, liikuntaleirin Kalikassa, Kevan pyöräretken ym. Saviseudun kuntien liikuntatoimet järjestivät yhdessä vuoden mittaan pyöräilyyn, kävelyyn/juoksuun ja hiihtoon ja uintiin kohdistuneet Saviseutu liikkuu kampanjat, joiden tavoitteena on innostaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan ympäri vuoden. Liikuntatilojen ja alueiden kunnossapitoa ja kehittämistä suunnitellaan käyttäjäryhmien tarpeita kuunnellen yhteistyössä kunnossapidosta vastaavan teknisen palvelukeskuksen kanssa. Hirvikosken yhtenäiskoululle valmistui pitkään toivottu lähiliikuntapaikka, johon kaupunki sai myös valtionavustusta. Jo vuosia esillä ollut jalkapallon tekonurmikentän rakentaminen ei vieläkään toteutunut. Loimaan kaupunki sekä Oripään ja Säkylän kunnat hyväksyivät harjureitin ulkoilureittisuunnitelman ja lähettivät sen ELY-keskuksen vahvistettavaksi. ELYkeskus vahvisti ulkoilulain (606/1973) 4 :n mukaisen Harjureitin ulkoilureittisuunnitelman joulukuussa Kunnat voivat nyt hakea määräystä ulkoilureittitoimitukseen Varsinais-Suomen maanmittaustoimistolta. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää heille suunnattuja palveluja ja että heillä on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Nuorisopalvelut järjesti avointa toimintaa neljällä nuorisotilalla. Hirvikoskella, Alastarolla, Mellilässä ja Citynuokkarilla oli junnunuokkaritoimintaa ja avointen ovien iltoja yläkouluikäisille ja vanhemmille. Hirvikoskella ovat kävijämäärät olleet hyvin pienet ja yläkouluikäisten avoimen toiminnan illat lopetettiin. Junnunuokkareiden osallistujamäärät ovat olleet nousussa erityisesti citynuokkarilla ja Alastarolla. Avoimen toiminnan lisäksi on järjestetty tapahtumia ja kerhotoimintaa esim. 7-luokkaisten ryhmäytys, selviytymispelit 6-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen (ehkäisevää päihdekasvatusta). Harrastustoimintaan ohjaamista järjestettiin kaikille viidesluokkalaisille ja henkilökohtaisena sitä haluaville. Harrastuksiin ohjausta järjestetään myös kaikessa omassa toiminnassa. Alakouluikäisten kesäleirejä järjestettiin Kalikan leirialueella. Leireihin osallistujien määrät ovat hieman vähentyneet. Tavoitteena on, että kaikki loimaalaiset alakouluikäiset voivat osallistua joko kaupungin tai seurakunnan järjestämälle kesäleirille. Yleisten leirien lisäksi järjestettiin yhdessä sosiaalitoimen kanssa perheleiri ja Keskuskoulun kanssa leirikoulu. Nuorten osallisuuden edistäjänä ja nuorten asioiden edistäjänä Loimaalla toimii nuorisovaltuusto. Vuonna 2015 aloitti uusi nuorisovaltuusto toimintansa. Nuorten omaehtoisia ryhmiä ja nuorten aloitteita tuetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuonna 2015 järjestettiin yläkouluilla Nuorisoparlamentti, jossa luokkakohtaiset ideat ja ehdotukset työstettiin yläkoulujen yhteisiksi esityksiksi Loimaan kaupungin palvelujen ja toimintojen ke- 4

5 hittämiseksi. Valmisteluun nousivat liikuntapuisto ja värikuularata. Liikuntapuistoa suunniteltiin yhdessä Puistokadun koulun kanssa. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka edellyttää paikallisia toimia erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen osaalueilla. Nuorisotakuun toteutuksen ja kehittämisen osalta nuorisotoimen vastuulla on etsivä työ. Etsivää työtä toteutettiin seutukunnallisena. Nuorten työpajatoiminta on hallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen alaisuudessa. Loimaan kaupungissa on lasten ja nuorten monialainen työryhmä, joka toimii nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Työryhmän tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkoston tehtävänä on tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta. Yhteistyöryhmä kiinnitti huomiota peruskoulussa annettavaan ehkäisevään työhön. Työryhmä koosti peruskoulun tarjonnan. Syksyllä 2015 aloitettiin kulttuurikasvatussuunnitelman valmistelu. Nuorten tiedonsaannin parantamiseksi ja turvaamiseksi on nuorisotiedotuksella merkittävä rooli. Nuorisotiedotusta edistetään ja yhteistyötahojen kanssa parannetaan nuorten oikeellisen tiedon saamisen mahdollisuuksia sekä palveluista että nuorten oikeuksista. Vuonna 2015 aloitettiin Pelissä elämänhallinta-hanke. Hanke keskittyy kehittämään seuraavia neljää toimenpidettä: 1. Kehitetään uusia toimintamalleja, joilla saavutetaan koko ikäluokka. Toimintamalleja kehitetään niille sektoreille, jotka tutkimusten (esim. kouluterveyskysely, Luuppi-kysely) mukaan nousevat kriittisiksi nuorten elämän kannalta. 2. Rakennetaan liikkuva tiedotuspiste palvelemaan erityisesti hajaasutusalueiden tarpeita. Liikkuvan tiedotuspisteen avulla saavutetaan myös koulun ulkopuoliset nuoret, jolloin nuorten samanarvoisuutta lisätään eri puolilla kuntaa. 3. Kehitetään vertaistiedotusta. Vertaistiedottajiksi rekrytoidaan nuoria, joilla on tarvetta erityistukeen. 4. Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan merkityksen ja tapojen juurruttaminen paikallisten viranomaisten ja toimijoiden arkityöskentelyyn. Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) jatkoi toimintaansa kuuden kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Hankkeina toimivat etsivän nuorisotyön hanke ja uraohjaukseen keskittyvä hanke. Seutukunnallisena toteutettiin nuorten kuulemista ja leiri-/kurssitoimintaa (mm. bändikurssi). Uraohjaushanke päättyi vuoden 2015 lopussa. Maakunnallisena hankkeena on jatkanut Verkot-hanke, jonka tehtävänä on edistää lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman juurruttamista Varsinais- Suomeen nuorisotoimialalla. 5

6 Loimaan kaupunki on saanut oikeuden toteuttaa Erasmus+ -ohjelman kautta nuorisovaihtoa. Vuonna 2015 jatkettiin eurooppalaisten nuorten vapaaehtoisten vastaanottamista sekä nuorten lähettämistä. Osallistuttiin nuorten pohjoismaisen ryhmävaihdon suunnitteluun ja toteutukseen leirimuotoisena. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähtevää opetusta ja oppimistavoitteista harrastustoimintaa, joka tukee kuntalaisten aktiivisuutta, kehittää osaamista ja sivistystä sekä edistää henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Työväenopiston toiminta käsittää varsinaisena toimintana perinteisen vapaan sivistystyön ja lisäksi lapsille ja nuorille annettavaa taiteen perusopetusta. Syksystä 2013 alkaen opistossa on ollut myös teatteritaiteen perusopetusta. Teatteritaiteen perusopetuksen ottaminen opetusohjelmaan on perusteltua, sillä alueella halutaan tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen, opetussuunnitelmaa noudattavaan ja tasolta toiselle etenevään teatteritaiteen opetukseen. Kalenterivuonna 2015 työväenopisto järjesti opetusta kaikkiaan tuntia ja siihen osallistui kurssilaista (v. 2014: tuntia ja kurssilaista). Vuonna 2015 opiston tarjoamaan opetukseen osallistui eri henkilöä (v. 2014: henkilöä). Loimaan työväenopisto ja Auranlaakson kansalaisopisto saivat molemmat vuonna 2014 rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä laatu- ja kehittämistoimintaansa. Hankkeet toteutettiin yhdessä ja pääosin vuoden 2015 aikana. Loimaan koordinoimassa hankeessa ideoitiin Saviseudulle ja Auraanmalle yhteinen lasten ja nuorten taidekoulu ja laadittiin esitys kuvataiteen perusopetuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi. Pöytyän ylläpitämän Auranlaakson kansalaisopiston koordinoimassa hankkeessa mainituille opistoille laadittiin uusi kehittämisstrategia sekä uudistettiin oppilaitosten yhteistä julkikuvaa markkinointiviestinnän keinoin. Syksyllä 2015 Loimaan työväenopistossa käynnistettiin aluehallintoviraston rahoittamana Onni Oppia -kehittämishanke, jossa kumppaneina on kuusi varsinaissuomalaista kansalais- ja työväenopistoa. Loimaan kaupungin saama hankeavustus oli euroa ja se on käytettävä kevääseen 2017 mennessä. Vuonna 2015 työväenopisto ei hakenut opintoseteliavustusta, koska osa edellisen vuoden avustuksista oli vielä käyttämättä. Vuoden aikana tehtiin myös selvitys Loiman työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhdistämisestä uudeksi viiden kunnan opistoksi. Kuntien nimeämistä virallisista neuvottelijoista koostunut selvitystyöryhmä päätyi lopulta syksyllä 2015 esittämään, että opistot jatkaisivat tulevaisuudessakin erillisinä oppilaitoksina, kiinteää yhteistyötä kuitenkin edelleen tehden. Työväenopiston hallinto on hankittu alkaen Pöytyän kunnalta (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori). 6

7 Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. Musiikkiopistossa opetetaan jousi-, puhallin- ja lyömäsoitinten, pianon sekä kitaran soittoa. Opetusta annetaan orkesterisoitossa, kamarimusiikissa, yksin- ja kuorolaulussa, pop- ja jazzmusiikissa. Oppilaille annetaan lisäksi opetusta teoria-säveltapailussa ja opintojen edistymisen mukaan musiikkitiedossa. Musiikkiopistossa toimii avoin linja, jossa kustannukset katetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Avoimella linjalla voivat opiskella kaiken ikäiset oppilaat ilman velvollisuutta osallistua pääsykokeeseen. Vuonna 2015 toiminnan painopisteenä oli musiikkiryhmien ja yhteissoiton kehittäminen. Uusia opiskelijoita vuonna 2015 otettiin perusopetukseen 27 ja valmennusopetukseen kolme. Vuoden aikana perusasteen päättötodistuksen sai seitsemän opiskelijaa ja kurssitutkintoja suoritettiin yhteensä Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA2015 TP 2015 Henkilöstö Vapaa-aikajohtaja Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonjohtajat Kirjastonhoitajat 2 4* 2 Kirjastovirkailijat Kulttuurisihteeri Musiikinohjaaja 0,4 0,4 0,4 Kulttuuriohjaaja Liikuntasihteeri Liikunnanohjaajat Kassa/kahviotyöntekijä Laitoshuoltaja Laitosmies Uimaopettaja/uinninvalvoja Tilapäistyöntekijät 0,5 0,5 0,5 Nuorisosihteeri 0,5 1 0,5 Nuoriso-ohjaaja 2,4 3 2,4 Seutu-/maakunnallinen 3,1 2 3,1 työntekijä, hanketyöntekijä Nuorisotalojen valvojat 0,1 0,2 0,1 Johtava rehtori 0 0* 0 Rehtori Opettaja /työväenopisto Sivut. tuntiopettajat/to

8 Opettaja/musiikkiopisto 5 5 5,5 Sivut. tuntiopettajat/mo ,5 Palvelusihteeri Yhteensä henkilötyövuosia 138,0 66,5 128,1 65,3 133,0 65,9 Tilat/toimipiste Kirjastot ja lainausasemat Kulttuuritilat Liikuntakeskukset Nuorisotilat Virkistysalueet Opistotalot * ostopalveluna Pöytyältä alkaen (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori) Kirjastot ja lainausasemat: Virttaan lainausaseman toiminta päättyi Kulttuuritilat: Heimolinna, Elias-Sali, Vesikosken mylly, Alpo Jaakolan patsaspuisto, Kuivurigalleria, taidetalo, Hirvikosken paloaseman varasto (paloaseman varasto siirtynyt muuhun käyttöön). Taidetalon kävijämäärä oli 2300 ja Patsaspuiston Liikuntakeskukset: Alastaro, Hirvikoski, keskusta-alueen urheilukeskus, Mellilä Virkistysalueet: Kalikka ja Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten toimintaa tuetaan avustuksin. Lähtökohtana vapaa-aikapalveluiden toiminnassa on lisätä sellaisia toimintatapoja ja palveluita, jotka edistävät kuntalaisten kuulumista yhteisöihin. Palveluilla on varmistettava mahdollisuudet osallistua aktiivisesti vapaa-ajalla myös niille kuntalaisille, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjen toiminnan piirissä. Vapaa-aikapalvelut ovat osaltaan kehittämässä kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki/asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet 1. Opetushallitus on myöntänyt Loimaan kaupungille kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta euroa käytettäväksi Saviseudun ja Auranmaan yhteisen lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen. Loimaan työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhteisessä Opetushallituksen rahoittamassa lasten ja nuorten taidekouluhankkeessa, joka päättyi vuoden 2015 lopussa, on selvitelty ko. oppilaitosten taiteen perusopetuksen kehittämistarpeita ja ideoitu sen tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä sekä näkyvyyden parantamista. 8

9 Kuvataidekoulun (taiteen perusopetuksen) kehittäminen on pitkällä ja uudistaminen on perusteltua, koska opiskelijamäärä on tällä hetkellä hyvin vähäinen. Taiteen perusopetuksen uudistettu opetussuunnitelma tulee lautakunnan käsittelyyn alkuvuodesta Yhteistoimintaa Pöytyän kanssa tekemällä pystytään seutukunnan lapsille tarjoamaan kattava ja monipuolinen taiteen perusopetuksen opetustarjonta niin kuvataiteessa kuin teatteritaiteessa ja käsityössäkin. 2.Opetushallitus on myöntänyt Pöytyän kunnalle kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta euroa käytettäväksi yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Tavoitteena on myös rakentaa mainituille oppilaitoksille yhteinen imago sekä laatia päättäjille konkreettinen ehdotus opistojen yhdistämiseksi. Hanke on määrä toteuttaa Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteistyönä. Hankkeessa tuotettu opistojen rehtorin kokoama verrattain laaja ja seikkaperäinen oppilaitosten toimintojen kehittämistä koskeva aineisto on toiminut pohjamateriaalina vuoden 2015 alueopistoselvitystä tehtäessä. Myös opistojen kotisivut sekä niiden yhdessä käyttämä tiedotus- ja markkinointimateriaali on uudistettu. 3. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Loimaan kaupungille euroa käytettäväksi Loimaan työväenopiston koordinoimaan Onni Oppia -hankkeeseen, jossa on mukana seitsemän Ilo Oppia! - opistorenkaan varsinaissuomalaista kansalais- ja työväenopistoa. Hanke toteutetaan vuosina Ilo Oppia! -verkostolla on pitkä perinne ja vahva tahto lujittaa verkostoyhteistyötä entisestään. Se on maakuntansa suurin kansalaisopistoverkosto. Hankkeessa mukana olevien kansalais- ja työväenopistojen toiminta ulottuu Turun, Auran, Pöytyän, Marttilan, Oripään, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Sauvon, Raision, Maskun, Ruskon, Mynämäen ja Nousiaisten kunta-alueille. Hankkeen avulla opistot vahvistavat rooliaan ja näkyvyyttään varsinaissuomalaisella koulutuskentällä. Hankkeen tarkoitus on jalkauttaa sivutoimisten opettajien aineryhmäkohtaiset ja asiakaspalveluhenkilöstön kehittämisfoorumit vuosittain toistuvaksi, systemaattiseksi toimintamalliksi, käynnistää työnohjaustyyppiset aineryhmäkohtaiset kehittämistiimit sekä nivoa henkilöstön kehittämissuunnitelma osaksi Ilo Oppia! -verkostolle laadittavaa yhteistä kehittämisen vuosikelloa. Em. toimenpiteillä parannetaan opetuksen ja opistotyön laatua ja itsearviointia. Valmisteilla on kulttuurikasvatussuunnitelma, jossa sovitaan vapaaaikapalveluiden ja perusopetuksen välisestä palveluiden tuottamisesta uuden opetussuunnitelman puitteissa. 9

10 b) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen o Neuroliikkuja paikallistasolla konsultointi- ja kehittämisprojekti (OKM:n ja Turun AMK:n rahoittama ja ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti alkoi syksyllä 2013 ja päättyy vuonna Projektin päämäärinä on kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikunta pyritään saamaan osaksi neuroliikkujan mahdollista hoito-, palvelu- ja /tai kuntoutussuunnitelmaa.) Liikuntapalveluihin perustettiin keväällä 2015 uusi ohjattu liikuntaryhmä neuroliikkujille. Syksyllä 2015 ryhmän nimeksi muutettiin soveltavan liikunnan ryhmä. Luotiin Neuroliikkujan polku Loimaa ja järjestettiin yhteistyössä fysioterapian, kotihoidon ja Novidan opiskelijoiden kanssa järjestyksessään toinen neuroliikunnan tapahtuma Hirvihovin liikuntakeskuksessa. Kotihoidon kanssa kehiteltiin Kartanonmäen kuntosalin starttikursseja. Loimaan työväenopisto järjesti vuonna 2015 liikkunnan ja terveyden opetusta kaikkiaan 975 tuntia jakautuen 70:een kurssiin. Kurssien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli o Liikuntaneuvontapalvelujen kehittäminen (osana terveysneuvontaa, poikkihallinnollisena yhteistyönä) Suunnittelun tuloksena syntyi LiPaKe (Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille) - hanke, jolle on haettu valtionavustusta liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen (7 750 euroa) aluehallintovirastolta. Hankehakemuksen yhteydessä on valmisteltu hankkeen toimintamallia ja määritelty keskeiset tavoitteet. c) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o Seutukunnallisina toteutetaan etsivän nuorisotyön Elo-hanketta ja työpajatoiminnan rahoituksella toimivaa koulutukseen ja työelämään ohjaavaa Ura-hanketta. Ura hanke päättyi vuoden 2015 lopulla. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy etsivän nuorisotyöntekijän työsuhteen vakinaistaminen. Jatkorahoitusta haetaan vuosittain etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. o Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista Verkot-hanke. Toimintaalueena on Lounais-Suomi. Loimaan nuorisopalvelut hallinnoi hanketta. Tässä hankkeessa painopisteinä on nuorisotyön yleinen kehittäminen kunnissa, monialaisen toiminnan kehittäminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää nuorten tasaarvoista kohtelua koko maakunnan alueilla eri nuorisotyöllisissä palveluissa. o Nuorisopalvelut toteuttaa yhdessä Loimaan Teatterin kanssa kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hankketta. Hanke jatkuu vuodelle Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin 10

11 o o alaohjelma. Loimaa on vastaanottavana tahona neljälle nuorelle ja lähettäjätahona yhdelle nuorelle. Loimaan kaupungin erilaisten lasten ja nuorten monialaisten työryhmien toimintamuotojen ja tehtävien yhdistämistä selvitettiin, mutta toistaiseksi ryhmät säilyetään ennällaan. Loimaan lasten ja nuorten monialaisen työryhmän pääpaino vuonna 2015 oli nuorisotakuun toimenpideohjelman tulosten ja ehkäisevän työn nostaminen peruskoulun opetussuunnitelmiin. Loimaan kaupungin nuorisopalvelut sai euroa rahoitusta Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen paikalliseen kehittämiseen. (Pelissä elämänhallinta hanke). Tavoitteena on kehittää ko. palveluja siten, että nuorten yhdenvertaisuus tieto- ja neuvontapalvelujen osalta toteutuu myös haja-asutusalueilla. (osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, arjen rakentumisen seuranta ja tukeminen, nuorisotyön ja politiikan yleinen kehittäminen). Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta vuosille ) Jyvällä tulevaisuudesta/talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o Toritoiminnan kehittäminen (VAPLAssa käsitelty työryhmän perustamista) Työryhmän raportti on valmistunut ja se on hyväksytty vapaaaikalautakunnassa (26 ). Raportissa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden seuranta/väliarviointi tehdään keväällä o Selvitys Loimaan työväenopiston, musiikkiopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhdistämisestä (järjestämisluvat 2017-) Pöytyän kunnanhallitukselta ( / 48 ) tuli esitys selvitystyön käynnistämisestä Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi opistoksi. Loimaan kaupunginhallitus hyväksyi selvitystyön käynnistämisen (88 ) ja uudelleen (115 ). Selvitystyötä varten nimettiin työryhmä. Työryhmä lähtee loppuraportissaan siitä, että opistot jatkaisivat itsenäisinä ja tekevät nykyiseen tapaan tiivistä yhteistyötä. Vapaaaikalautakunta on kokouksessaan (76 ) hyväksynyt loppuraportin ja esittänyt kaupunginhallitukselle, että opistot jatkavat toimintaansa erillisinä oppilaitoksina. KH päätti (320 ), että Loimaan työväenopisto jatkaa itsenäisenä oppilaitoksena. Arviointi / toiminta vaikuttavuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2014 s TA2015 TP2015 Kirjastopalvelut lainat/asukas 18, ,6 Kulttuuripalvelut taidetalo/käyntikerrat Liikuntapalvelut uimahalli / käyntikerrat erityisliikunnan ryhmiä

12 - osallistujat - käyntikerrat muiden liikuntaryhmien käyntikerrat Nuorisopalvelut avoin toiminta (talotoiminta, muu toiminta) kävijämäärä seutukunnallinen toiminta, osallistujat Työväenopisto toteutuneiden opetustuntien määrä 83,6 % > 90 % 86,8 % ( %) opiskelijoiden määrä Musiikkiopisto opiskelijoiden määrä opetustunteja/ viikko ka Arviointi / toiminta taloudellisuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2014 s TA 2015 TP 2015 Kirjastopalvelut käyttökustannukset /asukas 51,11 s 50,82 50,56 käyttökustannukset/laina 2,74 2,67 3,04 Kulttuuripalvelut käyttökustannukset / asukas 29,91 s 29,37 31,08 Liikuntapalvelut käyttökustannukset/ asukas 90,53 s 85,87 93,15 Nuorisopalvelut käyttökustannukset/ asukas 20,05 s 22,52 17,83 Työväenopisto käyttökustannukset/asukas 25,98 s 27,77 31,39 nettomenot / opetustunti 58,95 s 64,92 69,31 Musiikkiopisto nettomenot /opiskelija 1630 s Asukaslukuna on käytetty (TA), (TP) Kirjaston lainamäärä on vähentynyt viime vuosina ( > > ) Vapaa-aikalautakunnan määrärahojen jakautuminen vuosina (1 000 ): Vuonna 2015 henkilöstömenojen osuus toimintakuluista oli noin 41,2 %, palvelujen ostojen 21,9 %, aine- ja tarvikemenojen 5,7 %, avustusten 7,9 % ja muiden toimintakulujen 23,3 %. Muut toimintakulut muodostuvat pääosin kiinteistöjen vuokrakuluista. Toimintatuotoissa viime vuosina vaihtelua ovat aiheuttaneet pääosin uimahallimaksut ja erilaiset hankkeiden valtionavustukset. 12

13 Toimintatuottojen ja kulujen muutos (1 000 ): muutos-% 12/15 Toimintatuotot ,1 Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,3 Aineet ja tarvikkeet ,0 Avustukset ,7 Muut kulut ,2 Toimintakulut yhteensä ,8 Toimintakate ,6 Vapaa-aikalautakunnan palvelut on viime vuosina järjestetty suunnitellun mukaisesti ja toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä näkyy myös määrärahojen käytön vähäisinä muutoksina. Henkilöstökulujen muutokset perustuvat lähinnä joidenkin tehtävien tilapäisiin osa-aikaisuuksiin tai siihen, että jokin työsuhde on ollut tilapäisesti täyttämättä. Määrärahojen käyttö (talousarvio 2015, tilinpäätös 2015) vastuualueittain: Vapaa-aikalautakunnan palvelut järjestettiin vuonna 2015 käyttösuunnitelman mukaisesti. Toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat, mutta määrärahat ylittivät budjetoidun summan noin eurolla. Sisäiset kulut ylittyivät euroa (liikuntapalvelujen rakennusten ja alueiden kunnossapito). Henkilöstökulut ylittyivät noin euroa ja muut kulut euroa. Ylityksiä kompensoitiin aine- ja tarvikemenojen ja palvelujen ostojen hankintarajoituksella. Palvelujen ostoihin varatut määrärahat alittuivat noin eurolla ja tarvikemenot eurolla. Kulttuuripalveluissa ylittyivät lähinnä henkilöstömenot ja palvelujen ostot, liikuntapalveluissa palvelujen ostot ja toisaalta tulot alittuivat ja työväenopistotoiminnassa ylittyivät henkilöstökulut ja palvelujen ostot. Vapaa-aikapalveluiden vertailutietoja : 13

14 Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Lähde: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia, tilastokeskus. Kulttuuritoimen nettokustannukset sisältävät tehtäväluokat: kirjastotoimi, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta. Vertailutieto/ vuosi / opetuksenjärjestäjä Loimaa Kunnat Kaikki Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,62 82,23 83,04 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,48 83,96 84,80 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,35 87,50 88,10 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,49 88,63 89,30 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,38 88,90 90,44 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,48 92,32 92,87 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,88 62,02 56,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,76 62,26 56,77 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,38 64,02 58,31 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,50 64,66 58,98 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,08 66,88 61,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,91 66,48 60,15 Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opetustunti ,15 68,87 70,85 14

15 Taiteen perusopetus /opetustunti ,74 70,82 73,03 Taiteen perusopetus /opetustunti ,12 73,20 75,27 Taiteen perusopetus /opetustunti ,96 75,55 77,62 Taiteen perusopetus /opetustunti ,21 76,55 78,95 Taiteen perusopetus /opetustunti ,34 78,67 80,91 Lähde: Opetushallituksen raportit. Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset haasteet/ riskit: o hankerahoituksen jatko (mm. nuorisopalveluissa etsivä nuorisotyö ja alueellinen työ rahoitetaan hankkeilla ja niiden jatkaminen ilman hankerahoitusta on vaikeaa). Mm. nuorisopalveluissa merkittävä osa toiminnan järjestämisestä perustuu hankerahoitukseen. Jos hankerahoitus loppuu tulisi palvelut järjestää omalla rahoituksella. Työväenopistossa hankerahoitus on viime vuosina mahdollistanut monipuolisen kehittämistoiminnan. o uimahallin tulevaisuus (korjaustarve, henkilöstön määrä) Uimahallin korjaamistarve edellyttää huomattavia investointeja ja uimahallin korjausjaksot puolestaan merkitsevät, että uimahallipalvelut eivät ole kuntalaisten käytettävissä. Sulkujaksot vähentävät merkittävästi myös liikuntapalvelujen tuloja. Uimahallin henkilöstön vähäisyys on tietynlainen riski hallin häiriöttömälle ja turvalliselle käytölle. o leikki- ja liikuntapaikkojen kunto (resurssit ylläpitoon ja kehittämiseen) Leikki- ja liikuntapaikkojen hoitoon ja uudistamiseen tulisi olla selkeä suunnitelma ja riittävät resurssit, jotta paikat ja välineet olisivat käyttäjille turvalliset. o mahdollisten kuntakentän muutosten vaikutukset yhteistyösopimuksiin Muutoksilla on vaikutusta erityisesti seutukunnalliseen toimintaan ja hankeyhteistyöhön Vapaa-aikalautakunnan tilinpäätös yhteensä VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 Muutos TA 2015 (ta+m) TP 2015 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,17 100,9 Sisäiset tuotot ,66 899,34-100,0 Tuotot yhteensä , ,83 100,6 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,00 Toimintakulut , ,29 99,6 Sisäiset kulut , ,04 103,3 Kulut yhteensä , ,75 100,9 TOIMINTAKATE , ,92 101,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,08 10,08-100,0 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0,00 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,00 101,0 15