BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
|
|
- Hannu-Pekka Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BL0A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Verkostosuunnittelu Sähkönjakelu
2 Verkostosuunnittelu, tämän päivän haasteita ja mahdollisuuksia Suurhäiriöt Ikääntyvät verkot Verkkoliiketoiminnan valvonta Galthagen Box KALLBÄCK Omistajat Resurssit Ilmastomuutos Energiapolitiikka Luotettavuus Pientuotanto Sähkön käyttö Tekniikan kehittyminen Verkostosuunnittelu, Keskeiset infraverkot ja saneeraustarpeet SÄHKÖ ( km, > km/a) TELE ( km v. 015 mennessä) VESI ( km, tarve km/a) VIEMÄRI ( km, tarve 900 km/a) KAUKOLÄMPÖ ( km km/a) MAANTIET ( km, tarve km/a) RAUTATIET (5 900 km, tarve km/a)
3 Verkoston mitoitus Tavoitteena teknisesti kelvollinen taloudellisesti edullisin kokonaisratkaisu { I+H+K+L } I = investointikustannukset H = häviökustannukset K = käyttökustannukset L = keskeytyshaitat REUNAEHTOJEN PUITTEISSA: normaalit käyttötilanteet vika- + muut varasyöttötilanteet Suunnittelun reunaehdot: kuormitettavuus jännitteenalenema oikosulkukestoisuus nollausehdot (pj-verkko) 5 Verkoston mitoitus, kokonaiskustannusten minimointi T Ctot min Cinv( t) Copex( t) Ckeskeytys( t) dt 0 Investointikustannukset Käyttö- ja kunnossapitokustannukset Keskeytyskustannukset - Rakentaminen - Materiaalit - Pääomakustannukset - Suunnittelu, tutkimus ja kehitys - Varastointi, kuljetukset - Verkon käyttötoiminta - Verkon kunnossapitotoiminta - Verkon sähköiset häviöt - Viankorjaus - Asiakkaiden kokema sähkönjakelun keskeytyksistä aiheutuva taloudellinen haitta 6
4 Taloudellisuuslaskelmat Sähköjärjestelmässä on monenlaisia kustannuksia: investointikustannukset häviökustannukset keskeytyskustannukset ylläpitokustannukset Tavoitteena järjestelmän suunnittelussa ja käytössä on kokonaiskustannusten minimointi teknisten reunaehtojen puitteissa. Kustannukset voivat olla kiinteitä tai muuttuvia ja kertaluonteisia tai jaksollisia. kiinteä muuttuva kerta jaksollinen investoinnit X (X) X (X) häviöt (X) X X keskeytykset (X) X X ylläpito X (X) X 7 Kiinteiden ja jaksollisten kustannusten vertailu Kiinteitä ja jaksollisia kustannuksia voidaan verrata: joko jakamalla kiinteät kulut tasaeriksi tarkasteluajanjaksolle, ns. annuiteettimenetelmä tai laskemalla jaksollisten kustannusten kokonaisarvo tarkasteluajanjaksolta, ns. nykyarvomenetelmä Nykyarvomenetelmä lasketaan tarkasteluajanjakson aikana syntyvien vuotuiskustannusten nykyarvo ts. lasketaan, kuinka paljon rahaa olisi nyt oltava, että sen avulla voidaan maksaa kaikki tulevat vuotuiserät. vuotuiserän siirto nykyhetkeen nykyarvo NA 1 t 1 p t Esim. jos 10 vuoden kuluttua vuotuiserä on 100, on sen nykyarvo korkoprosentin p funktiona p (%) nykyarvo
5 Kiinteiden ja jaksollisten kustannusten vertailu Neliöllisesti muuttuvien vuotuiserien nykyarvo (esim. häviöt) Jos tehonkasvu on r [%/a], kasvavat häviökustannukset tehonkasvun neliössä. Tarkasteluajanjakson kaikkien vuotuiserien nykyarvo voidaan laskea ns. kapitalisointikertoimen avulla, jos ensimmäisen vuoden vuotuiskustannus tunnetaan. K h K h1 1 r /100 1 p /100 t 1 1 K h1 = ensimmäisen vuoden kustannus 9 Kiinteiden ja jaksollisten kustannusten vertailu Vakioprosentin muuttuvien vuotuiserien nykyarvo (esim. keskeytyskustannukset) Jos tehonkasvu on r [%/a], kasvavat keskeytyskustannukset vastaavan määrän. Tarkastelujakson kaikkien vuotuiserien nykyarvo voidaan laskea em. kaavalla kuitenkin siten, että 1 r /100 1 p /100 Vakiona pysyvien vuotuiserien nykyarvo Kapitalisointikerroin voidaan laskea em. kaavoilla laittamalla r = 0 %/a. Esim. muuntajan tyhjäkäyntihäviöt pysyvät vakiona, vaikka muuntajan kuorma kasvaisikin. 10
6 Esimerkki kapitalisointikertoimesta t = 10 vuotta p (%) r (%/a) (1) () (3) 8 1 (1) = neliöllinen kasvu () = vakioprosenttikasvu (3) = ei kasvua, vakioerä 8,19 7,40 6 1,51 9,04 6, ,70 11,01 6,8 6,0 6 10,18 7,48 5, ,68 9,07 11 Annuiteettimenetelmä Muutetaan kiinteät kustannukset, esim. investointikustannukset, vuotuisiksi kuoletus- ja korkomenoiksi ns. annuiteettikertoimen avulla p p t p (%) t (a) 5 0, ,15 0 0,10 5 0, ,18 0 0,13 1
7 Häviökustannusten laskenta Häviökustannukset syntyvät tehohäviöistä energiahäviöistä Lasketaan yleensä vuotuiskustannuksina häviöteho: häviöenergia: Wh Ph dt Ph t 0 t h = häviöiden huipunkäyttöaika 0,83t k th 0,17tk 8760 Häviökustannukset P h 3I R tehohäviöt KHP Ph ( /a) energiahäviöt KHE Wh ( /a) t h t h /h t k /h Häviöiden käyttöaika (t h ) kuormituksen käyttöajan (t k ) funktiona. 13 Keskeytyskustannusten hallinta Koko järjestelmän vikataajuus: Vikataajuudet : katkaisija f k, erotin f E, johto f l f f k E f f Ei i1 i1 l l i Kulutuspisteessä Vuotuinen keskeytysaika: t i = komponentin i vikaantumisen aiheuttama keskeytyksen pituus Keskimääräinen keskeytysaika/vika: Toimittamatta jäänyt energia: P k = keskeytysteho (yleensä oletetaan keskitehoksi P k ) Keskeytyskustannukset: a ja b = toimittamatta jääneen sähkön hintaparametrit A t I i1 A f W AP k f i t i K f ( abt) P k 14
8 Esimerkki Rakennetaan 10 km pitkä Raven-johto (0 kv). Laske johdon investointi-, keskeytys- ja häviökustannukset. Johdon pitoaika t = 40 a. Johdon kuorma on nyt MW, cos() = 0,95, r = %/a. Korkoprosentti p = 5 %. Häviöiden hinta on 30 /kw ja 0,03 /kwh. Kuormituksen huipunkäyttöaika t k = 300 h ja häviöiden huipunkäyttöaika t h = 1900 h. Johdon vikatiheys f = 0,1 vikaa/km,a, johdon korjausaika = h. Keskeytyskustannusparametrit a = 0,5 /kw ja b = 1 /kwh. Investointikustannukset: 10 km /km = Häviökustannukset: ,99 33, 3 1,05 1 K h K h1 15 Esimerkki P cos P h 1 3I R R W U 59,4 kw 59, kwh 11,8 MWh h1 Ph 1 th Tehohäviökustannukset: 59,4 kw/a 30 /kw = 178 /a Energiahäviökustannukset: 11, kwh 0,03 /kwh = 3384 /a Yhteensä: 5166 /a Häviökustannukset: K h = 33,
9 Esimerkki Keskeytyskustannukset: Kk k Kk1 3,34 k K k 1 f l P W P 8760 a b t Pmax t 8760 k 730kW 1 1 r p /100 /100 Huom! Ei neliöllistä riippuvuutta kuormituksen kasvusta (r)! (vrt. häviökustannusten laskenta) K k 0, a a 1 0, Keskeytyskustannukset: K k 3, Lassila, J. Keravan Energia Oy:n ja Etelä-Suomen Energia Oy:n sähköverkkojen yleissuunnitelma 1. TYÖN TAVOITE. KÄYTETTÄVÄT LÄHTÖTIEDOT, MENETELMÄT JA SUUNNITTELUPERUSTEET. ALUEIDEN KUORMITUSKASVUENNUSTEET.3 JOHTOJEN TALOUDELLINEN MITOITUS.4 OIKOSULKULASKENTA JA VIKAVIRTASUOJAUS.5 MAASULKULASKENTA 3. VERKON NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 TEKNISTALOUDELLINEN NYKYTILA JA AKUUTIT KEHITYSTOIMENPITEET Tehonjakotulokset nykyverkolle 3.1. Oikosulkulaskennan tulokset ja tarvittavat toimenpiteet Oikosulkusuojauksen kannalta poikkeukselliset kytkentätilanteet 3. VERKON KUORMITUKSEN KASVUN RAJAT 3.3 VARASYÖTTÖ JA KORVAUSTARKASTELUT 18
10 KÄYTETTÄVÄT LÄHTÖTIEDOT, MENETELMÄT JA SUUNNITTELUPERUSTEET Laskentajännite U = 0.5 kv Korkoprosentti p = 5 %/a Tarkasteluaika t = a Kasvuprosentti r = %/a kohteesta riippuen Suurin sallittu jännitteenalenema u hmax = 5 % (normaali käyttötilanne) 7 % (korvaustilanne) Tehokerroin cos = 0.96 Kuormitushäviöiden hinta H häv,teh H häv,ener = 37 /kw,a = 0.0 /kwh 19 ALUEIDEN KUORMITUSKASVUENNUSTEET Alue % % Pohjois-Sipoo Talma Sipoon keskus Keski-Sipoo Lounais-Sipoo Immersby Söderkulla Kaakkois-Sipoo Saaristo Yhteensä TALMA SIPOON KESKUSTA KESKI-SIPOO IMMERSBY LOUNAIS-SIPOO KAAKKOIS- SIPOO POHJOIS- SIPOO SÖDER- KULLA SAARISTO Väestö Työpaikat = tilanne vuonna = lisäys v. 00 mennessä PIHKANIITTY Väestö Työpaikat KYTÖMAA Väestö Työpaikat VIRO-METSOLA Väestö Työpaikat KURKELA Väestö Työpaikat UNTOLA Väestö Työpaikat KILTA YLIKERAVA Väestö Työpaikat
11 3.0 JOHTOJEN TALOUDELLINEN MITOITUS (uusi johto) Alkuhetken teho P 0 [MW] PIGEON RAVEN SPARROW PAS 10 PAS 70 K K h K 0 t 1 K 1 ( K h1 K h K 01 K 0 ) K v P0 U cos H ( R R ) p j1 j 0 v Kuormituksen kasvu r [%] 1 OIKOSULKULASKENTA JA VIKAVIRTASUOJAUS 110 kv:n syöttävä verkko 110/0 kv:n päämuuntaja R k110 X k110 R km X km I k I k PJK AJK t t 1 e t 0 t t 1 t/s t 0 t 0,1 0, t + 0,1 10 t + 0,1 t = releeseen aseteltava laukaisun aikahidastus PJK = pikajälleenkytkentä AJK = aikajälleenkytkentä
12 VERKON NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT - Tehonjakotulokset nykyverkolle Sähköasema ja päämuuntaja 16 Laskettu huipputeho [MW] Mitattu huipputeho [MW] Laskettu / mitattu teho Martinkylä 0 MVA % Massby 5 MVA 10.8* % Kallbäck 31.5 MVA % Johtolähtö S max [MVA] u hmax [%] P häv [kw] E häv [MWh/a] J07 Ingman J08 Nickby J10 Immersby J11 Söderkulla Huipputeho [MW] Oikosulkulaskennan tulokset ja tarvittavat toimenpiteet Sähköasema [MVA] I k110 [ka] I k0 [ka] Martinkylä (11.) 5.0 (5.1) Massby (7.7) 5.9 (5.9) Kallbäck (7.7) 7.1 (7.) Ylikerava (10.) 6.0 (6.1) Alikerava (11.0) 6.1 (6.) Savio (10.3) 4.0 (4.1) Fingrid: Suluissa olevat lukemat kertovat arvion tilanteesta vuonna kv:n syöttävä verkko 110/0 kv:n päämuuntaja R k110 X k110 R km X km I k 4
13 110/0 kv S n = 0 MVA P 0 = 13,5 kw P k = 100 kw z k = 10 % muuntajan muuntajakilvessä olevat tiedot 110 kv 0 kv r k Pk S n 100 % 100 kw 100 % 0,5 % 0000 kva x k R k X k 10 0,5 9,99% 110 kv 0,005 3, 05 0 MVA 59, 9 1,98 (ensiöön laskettuna) 0,1 (toisioon laskettuna) z k = u k x k r k 5 Oikosulkulaskennan tulokset ja tarvittavat toimenpiteet Sähköasema ja johtolähtö Kallbäck Oikosulun kestoaika ennen pjk:ta t A Oikosulun kestoaika ennen ajk:ta t B Oikosulun kestoaika ajk:n jälkeen t C Releen havahtumisvirta pikalaukaisulla I >> Vanha Uusi Vanha Uusi Vanha Uusi Vanha Uusi J07 Ingman 1 s 0.5 s 0.1 s 0.3 s 1 s 0.5 s - - J8 Kalkstrand s 0.3 s 1 s 0.5 s 4.0 ka 3.0 ka J10 Gumbostrand s 0.3 s ka 3.0 ka J1 Galthagen s 0.3 s ka 3.0 ka J14 Spjutsund 1 s 0.8 s 0.1 s 0.3 s Massby J08 Nickby 1 s 0.5 s 0.1 s 0.3 s 1 s 0.5 s 4.5 ka 3.0 ka J10 Immersby 1 s 0.6 s 0.1 s 0.3 s 1 s 0.6 s 4.0 ka 3.0 ka J11 Söderkulla 1 s 0.8 s 0.1 s 0.3 s 1 s 0.8 s 4.5 ka 3.5 ka Sähköasema ja johtolähtö Massby Sijainti Johtolaji Pituus Oikosulkukestoisuus * J08 Nickby ES31 Gesterby, Gästerby AC m 111 % Martinkylä J07 Nickby ES09 Nickby gård, Nickby AC16 30 m 11 % J09 Porvoo ES3503 Kirkoby, Sipoo AC10 57 m 34 % 6
14 VARASYÖTTÖ JA KORVAUSTARKASTELUT Sähköaseman korvaussuunnitelma: Hindsby Martinkylä: Kaasumoottori 1.7 MW.6 % Mäntsälän Sähkö Oy Jokelanseutu MW Naapuriyhtiöistä saatava varateho: PSS Brusas - Ruskeapää 0.5 MW Immersby Nickby MASSBY Kallbäck: Ingman 4.5 MW 6.4 % Kallbäck: Söderkulla 3. MW.3 % Kallbäck: Galthagen 1.4 MW 1.4 % KALLBÄCK KEO Sorsakorpi 3 MW MARTINKYLÄ Kaasumoottori Nikkilä 5.5 MW PSS Bys-Bertas - Veckoski -3 MW PSS Savijärvi - Nikkilä -3 MW PSS Besslakärr - Box 1 MW MASSBY KALLBÄCK PSS Kärrby - Spjutsund 0.5 MW 7 ÖSTERSUNDOMIN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KEHITTÄMINEN - UUSI SÄHKÖASEMA Ylikerava Martinkylä Alikerava Savio Massby Kallbäck Vaarala (Vantaan Energia Oy) Mellunkylä (Helsingin Energia) Uusi sähköasema Investointikohde Hinta [M ] 110 kv:n metallipylväsrakenteinen siirtojohto, 6.5 km 1.1 Kenttärakenteet 0.34 Päämuuntaja I, 5 MVA 0.9 Päämuuntaja II, 10 MVA 0.18 Asemarakennus kv:n kojeisto
15 ÖSTERSUNDOMIN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KEHITTÄMINEN - KESKIJÄNNITERATKAISU MASSBY Landbo Östersundom Kj-verkon rakentamiskustannukset Määrä Rakenne Hinta [k ] 7.0 km PAS km MAX km MAX kpl Automaattierotinasema 5 6 kpl Kaapelipääte 7.3 Häviökustannukset (P 0 = 6.0 MW) Kuormituksen kasvuprosentti ja teho tarkasteluajan lopussa PAS 10 [k ] PAS 150 [k ] PAS 185 [k ] PAS 40 [k ] 1 % MW % MW % MW ETELÄ-KERAVAN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KEHITTÄMINEN Sähkön laatuongelmia Sula (TJE Oy) Ylikerava ,50 0,45 0,40 Alikerava Kuormitusvirta [A] ,35 0,30 0,5 0,0 0,15 Kiskojännite [kv] 0 0,10 0, ,00 Savio Uusi voimalaitos 110 kv kytkinasema Kiskojärjestelyjä Aika [ms] K1 K 30
16 Käytännön esimerkkejä, pylväskatkaisija Viat muutamalta viimeiseltä vuodelta. Keskijännitejohdot vanhoja, 1960 ja -70 luvulla rakennettuja. 31 Käytännön esimerkkejä, pylväskatkaisija P max =.8 MW (100 %) l = 6 km (100 %) KALLBÄCK 10 mp 59 asiakasta 317 MWh Kalkstrand P max = 0.8 MW (9 %) l = 1 km (19 %) 10 mp 47 asiakasta 446 MWh P max = 1.1 MW (39 %) l = 34 km (55 %) 11 mp 63 asiakasta 1894 MWh Spjutsund 5 mp 171 asiakasta 407 MWh 5 mp 195 asiakasta 97 MWh 3
17 Johdon siirto tienvarteen Nykyinen johtoreitti kulkee pääosin metsässä. Saneerauksen yhteydessä voitaisiin hyödyntää maantien reunaa ja esim. PAS-tekniikkaa johtolähdön käyttövarmuuden parantamiseksi. Ilmavalokuvien käyttö verkkotietokannan pohjalla helpottaa mahdollisten johtoreittien esivalintaa jo suunnittelupöydällä. 33 Vian vaikutusalue - perinteinen ratkaisumalli 34
18 Vian vaikutusalue - 0/1/0.4 kv ratkaisumalli 35 Joitakin lähteitä verkostosuunnitteluun liittyen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Diplomitöitä Saira, V. 009, 1000 V jakelujännitteen käyttömahdollisuudet Kymenlaakson Sähköverkko Oy:ssä Raussi, T. 5/009, Käytöntukijärjestelmän toiminnoista saatavat hyödyt ja niiden analysointi Haakana, J. 9/008, Haja-asutusalueen keskijänniteverkon kaapeloinnin ja automaation suunnittelumetodiikka Voutilainen, V. 11/007, Tasasähkönjakelun käyttöpotentiaalin määrittäminen Tella, M. 11/007, Sähköverkkoyhtiön keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma Ihonen, T. 9/007, Sähkönjakeluverkon ja sähköasemien kehittämissuunnitelma Salonen, P. 11/006, Tasasähkön hyödyntämismahdollisuudet sähkönjakelussa Simonen, M. 8/006, Sähkönjakeluverkon suunnitteluperusteet Matikainen, M. 3/006, Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelma luotettavuuden näkökulmasta Karkkulainen, T. 11/005, Sähkömittareiden kaukoluennan kannattavuus ja käyttöönotto sähköverkkoyhtiössä Martikainen, A. 8/005, Ilmastonmuutoksen vaikutus sähköverkkoliiketoimintaan Laatikainen, A. 8/005, Elinkaarikustannusten ja toimitusvarmuuden analysointi sähkönjakelun saneerausmenetelmille Rouvinen, J. 5/005, Sähköverkkoyhtiön kehityssuunnitelman laatiminen Sorsa, H. 1/004, Sähköverkkoyhtiön keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma Kaipia, T. 4/004, 1000 V sähkönjakelujärjestelmän teknistaloudellisen kannattavuuden tarkastelu Kaarlela, M. 1/00, Kaapeloinnin kannattavuus Fortum Sähkönjakelun keskijänniteverkossa Lassila, J. 1/000, Keravan Energia Oy:n ja Etelä-Suomen Energia Oy:n sähköverkkojen yleissuunnitelma Väitöskirjoja Kimmo Kivikko: "Assessment of Electricity Distribution Reliability Interruption Statistics, Reliability Worth, and Applications in Network Planning and Distribution Business Regulations, 11/010 : Strategic Development of Electricity Distribution Networks Concept and Methods, 1/009 36
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio
LisätiedotSähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen
Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto KERAVAN ENERGIA OY:N JA ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto DIPLOMITYÖ KERAVAN ENERGIA OY:N JA ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,
LisätiedotROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Haaranen ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotSÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityön tekijä Jarno Virtanen MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn
LisätiedotSÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BLA7 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Kuormat Kuormitukset Kiinnostavia asioita huipputeho (nyt/ tulevaisuudessa) teho tietyllä hetkellä tehon ajallinen vaihtelu sähkön hankinta häviöenergia ower (kw)
Lisätiedot1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ 1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ Työn tarkastajat: Professori
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto Sähköenergiatekniikan opintosuunta
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto Sähköenergiatekniikan opintosuunta DIPLOMITYÖ ELINKAARIKUSTANNUSTEN JA TOIMITUSVARMUUDEN ANALYSOINTI SÄHKÖNJAKELUN SANEERAUSMENETELMILLE
Lisätiedot1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA
1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Ville Jääskeläinen Sähkötekniikan koulutusohjelma Energiahuolto Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKehittämissuunnitelmista toteutukseen
Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön
LisätiedotMuuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka
LisätiedotKAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA
Timo Antero Erkkilä KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT 2 Tämä opinnäytetyö on tehty Hiirikosken
LisätiedotÄlykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi
Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusilta Imatra, 07.10.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät sähköverkot
LisätiedotSANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö
SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 7. toukokuuta
LisätiedotSÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina/ DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2012
KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotPaikallista energiaa Sinun eduksesi! Sähköä jo yli 100 vuotta
Paikallista energiaa Sinun eduksesi! Sähköä jo yli 100 vuotta Arvot LUOTETTAVUUS -> osaamme ja hoidamme tehtävät -> kehittyminen tehtävissä PAIKALLISESTI PARAS PALVELUT -> lähellä asiakasta - kasvot kaikelle
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen Hinnoittelun perusteet Lähtökohta: Energian ja sen toimituksen hinnoittelu erikseen Sähkön myynti kilpailu yksilöllinen hinnoittelu
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen
LisätiedotKantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä
Kantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013
SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus
LisätiedotMUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET
590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia
LisätiedotSÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotOTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ. Diplomityö
OTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
Lisätiedot3(5+(,7b$ ,$$68172-$
6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2015
KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA Työn ohjaajana
LisätiedotJAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET
585 Liite 1 JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Jakeluverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirretty sähköenergia kyseisen verkon alueella, GWh 0,4 kv:n verkko,
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotDIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI Työn tarkastajat: Työn ohjaajat:
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotToivo Nivala TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA: 45 KV ALUEVERKON TILA JA KORVAAVAT VAIHTOEHDOT
Toivo Nivala TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA: 45 KV ALUEVERKON TILA JA KORVAAVAT VAIHTOEHDOT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotTUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA
TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotSähköasemien varasyöttösuunnitelma
Paavo Haverinen Sähköasemien varasyöttösuunnitelma Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 16.3.2015 Työn valvoja:
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotHämeen työalue, Veijo Siiankoski. Merkittävimmät siirtokeskeytykset
Hämeen työalue, Merkittävimmät siirtokeskeytykset 2016-2018 Hämeen alueen verkko on vahvistunut viime vuosina merkittävästi 2012 Forssan varavoimalaitos, 2 x 150 MVA kaasuturpiinia 2013 Hikiä-Nurmijärvi
LisätiedotInvestointilaskentamenetelmiä
Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotYleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017
Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen
LisätiedotAlueverkkoon liittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Alueverkkoon liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 17.11.2016 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot
LisätiedotÄlykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi
Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusiltapäivä Lappeenranta, 20.9.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät
LisätiedotAjankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen
Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotVäestön toiminta Sipoossa
henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset
LisätiedotLiittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 20.10.2017 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot sekä Fingrid
LisätiedotInteraktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta
LisätiedotRelion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta
Relion Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Verkosto-automaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Savon Voima Verkko Oy ottaa
LisätiedotLoissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle
Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotVerkkotietojärjestelmän kehittämistarpeet yleissuunnittelun näkökulmasta
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Henri Vierimaa Verkkotietojärjestelmän kehittämistarpeet yleissuunnittelun näkökulmasta Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2018
KESKEYTYSTILASTO 218 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen Suunnittelun tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk( t) Kkun ( t) t1 K inv
LisätiedotMääräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005
Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)
LisätiedotRaportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2017
Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2017 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu energiapalveluiden sopimusyritysten raportoimia
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotTERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö
TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty
LisätiedotJUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI
JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2016
KESKEYTYSTILASTO 216 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 21 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2017
KESKEYTYSTILASTO 217 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotMENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
SISÄLLYS: MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN 1. YLEISTÄ... 2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET... 2 2.1. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkossa (0,4 kv)... 2
LisätiedotJakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio
Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa 30.8.2017 Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio kimmo.lummi@tut.fi Sisältö 1. Taustaa ja yleistä tietoa tehdyistä tarkasteluista
LisätiedotRENGASYHTEYDEN KANNATTAVUUSTARKASTELU
RENGASYHTEYDEN KANNATTAVUUSTARKASTELU Keminmaan Energia Knuutila Jukka Opinnäytetyö Tekniikan ja liikenteen koulutusala Sähkötekniikka Insinööri (AMK) 2016 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikan ja liikenteen
LisätiedotSähkön siirron hinnoittelu
Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Kuormat ja kuormitusennusteet Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Kuormat ja kuormitusennusteet Jarmo Partanen Kuormat ja kuormitusennusteet Kuormat nykyiset kuormat; energia, teho kuormitusennusteet; energia, teho Kuormitustiedoissa olevilla
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
Lisätiedot4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA
4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden
LisätiedotElenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua
Elenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua Turo Ihonen, Käyttöpäällikkö Kuuleeko kansalainen? Seminaari myrskytiedottamisen kehittämiseksi 11.9.2013 Tampere Sähköverkko Suomessa Tuotantoyhtiöt Fingrid
Lisätiedot$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER
$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER Asuntokunnat 753 Sipoo-Sibbo Kaikki talotyypit 6 994 1 727 2 308 1 032 1 174 562
LisätiedotASEMAKAAVA-ALUEEN TAVOITEVERKON SUUNNITTELU JA SITÄ OH- JAAVAT TEKIJÄT KESKIJÄNNITEVERKOSSA
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Marja Lotta Vessari ASEMAKAAVA-ALUEEN TAVOITEVERKON SUUNNITTELU JA SITÄ OH- JAAVAT TEKIJÄT KESKIJÄNNITEVERKOSSA Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi
LisätiedotKäyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
LisätiedotSuomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7
Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...
LisätiedotJA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )
Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän
LisätiedotSiirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013
Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotNikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus
Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus Energiantuotantoratkaisut 30.9.2016 Page 1 Mika Strachan Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin.
LisätiedotRatkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy
Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika
LisätiedotSähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015
Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti
LisätiedotHVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen. Käyttötoimikunnan kokous Tuomas Rauhala
HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen Käyttötoimikunnan kokous 05--0 Tuomas Rauhala Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen strateginen hanke Aluehinnat < 30 /MWh 30-35 /MWh 35-0 /MWh 0-5
LisätiedotPKS Sähkönsiirto Oy:n esittely
Fingrid Oyj, verkkotoimikunta 15.2.2017 PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely PKS Sähkönsiirto Oy 1 Sisältö Yhtiö, tunnusluvut 20 ja 0,4 kv verkkojen kehittäminen 20 kv vierimetsien hoito 110 kv verkko Odotukset/toiveet
LisätiedotEQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille
EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä
Lisätiedot