BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen"

Transkriptio

1

2 BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen

3 Suunnittelun tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk( t) Kkun ( t) t1 K inv ( t) K käy ( t) K kesk ( t) K kun ( t) dt K inv K käy K kesk K kun Investointikustannukset Käyttökustannukset; häviöt, henkilöstö, varastot, kalusto Keskeytyskustannukset Kunnossapitokustannukset Reunaehtojen puitteissa!!

4 Reunaehtoja ja vaatimuksia Tekniset rajoitukset terminen kestoisuus oikosulkukestoisuus jännitteen laatu; jännitteenalenema käyttövarmuus Turvallisuus vikavirtasuojauksen toimivuus sähköturvallisuusmääräykset, rakennemääräykset työturvallisuus Suunnitelmallisuus/jaksotus henkilöstön ja kaluston tasainen käyttö

5 Suunnittelun osa-alueet Verkostostrategian määrittäminen käytettävä tekniikka laskentaparametrit ja muut suunnittelun lähtötiedot Pitkän aikavälin kehittämissuunnittelu Verkostosuunnittelu, investointisuunnittelu Maastosuunnittelu Rakennesuunnittelu Työsuunnittelu

6 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

7 Verkostosuunnittelun tavoitteet ja luonne Vastaukset kysymyksiin MISSÄ MIKSI MITEN MILLOIN verkostoinvestointeja on tehtävä? Kun verkko on lähes valmis, korvausinvestointien merkitys korostuu. Pitkällä aikavälillä vaihtoehtoisia verkon kehittämismahdollisuuksia on erittäin paljon. Keskeisten kehitysvaihtoehtojen määritys ja vertailu

8 Keskijännite- ja pienjänniteverkkojen suunnittelufilosofiat Pienjänniteverkko: yksittäinen pj-verkko voidaan suunnitella yleensä omana kokonaisuutenaan ja verkko pyritään rakentamaan kerralla valmiiksi ajan suhteen staattinen suunnittelutehtävä, kuormitusten suhteen paljon epävarmuutta Alue- ja keskijänniteverkko: verkkoa kehitetään kokonaisuutena ja jatkuvana prosessina ajan suhteen dynaaminen suunnittelutehtävä, kuormitukset kohtuullisesti ennustettavissa

9 Tavoiteverkkomalli Periaate tavoitevuoden horizon year kuormitukset suunnitellaan tavoitevuoden tilanteeseen paras verkko selvitetään paras investointiohjelma, jolla nykyverkosta päästään tavoiteverkkoon Ominaisuuksia keskeiset päätökset tehdään kaukana epävarmassa tulevaisuudessa esiintyvien lähtötietojen pohjalta - riski vääriin päätöksiin vaikea korjata vääriä päätöksiä historia ei ole rasitteena soveltuu lähinnä täysin uusien alueiden sähköistyssuunnitteluun sekä pienjänniteverkkojen suunnitteluun ( kerralla kuntoon )

10 Ajan suhteen dynaaminen suunnittelumalli Periaate lähtökohtana nykyverkko tavoitteena kehittää verkkoa vuosi vuodelta siten, että tarkasteluaikajakson kokonaiskustannukset minimoituvat pyrkimättä jonkin ajanhetken optimiverkkoon Ominaisuuksia optimointitehtävänä matemaattisesti erittäin vaikea ajan suhteen dynaaminen optimointi päätöksissä lähitulevaisuuden toimenpiteillä suurempi painoarvo kuin kaukana tulevaisuudessa olevilla toimenpiteillä jos korko p > 0 % jos reaalikorko on suuri (p > 10 %) malli voi johtaa liiaksi väliaikaisinvestointien käyttöön - lopulta umpikuja optimoi investoinnin ajankohdan ja tuoton Soveltuu olemassa olevan sähkönjakelujärjestelmän kehittämiseen

11 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

12 Sähköverkkoliiketoiminnan toimintaympäristön kehitys Yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet Ilmastomuutos Sähkön käytön kehittyminen, energiatehokkuus, sähköautot, kysynnän jousto Hajautettu tuotanto ja energiavarastot Sähkömarkkinat ja aktiivinen sähköverkko Asiakasrajapinnan omistajuus; kuka hallitsee asiakasrajapintaa, verkkoyhtiö vai myyjä? Regulaatio Käyttövarmuusvaatimukset Verkon ikääntyminen Tekniikan kehittyminen Omistajaohjaus

13 Sähkön käyttö ja energiatehokkuus

14 Sähkön käyttö Suomessa vuonna 2050 Energiateollisuuden visio Sähkön käyttö TWh/a Suomessa vuonna 2007 ja Kotitaloudet Rakennusten lämmitys Rakennusten jäähdytys 0,2 2 Teollisuus Palvelut & julkinen 15, Liikenne 0, Häviöt 3 4 Yhteensä Sähkön käyttö lisääntyy pahaa vai hyvää??

15 Rakennusten lämmitys Skenaario lämmitysenergian käytöstä lämmitysmuodoittain Lämmitykseen käytettävän energian tarvetta pienentävät rakennusten eristyksen ja lämmitysjärjestelmien hyötysuhteiden parantuminen Lämmitysenergian käyttö [GWh] Muut Lämpöpumput Puu Kaukolämpö Sähkö Öljy Lähde: LUT; Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä

16 Kotitalouksien laitesähkö Kotitalouksien vuotuisessa laitesähkön kulutuksessa (n. 11 TWh) arvioidaan olevan n. 2,5 TWh:n tehostamispotentiaali Laitesähköstä saadaan 0 70 % hyödynnettyä rakennusten lämmityksessä Em. sähkön käytön tehostamisen on arvioitu lisäävän vuotuista lämmitystarvetta 1,6 TWh GWh/a Kotitalouksien laitesähkön kulutus vuonna 2020 (Lähde: Adato 2008) Kylmäsäilytyslaitteet Ruoanvalmistus Astianpesukone Pyykinpesu ja kuivaus Viihde-elektroniikka Tietotekniikkalaitteet Sähkökiuas LVI-laitteet Lattialämmitys Auton lämmitys Sisävalaistus Ulkovalaistus Muut BAU = Business-as-usual BAT = Best Available Technology BAU BAT Lähde: LUT; Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä

17 Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus verkkoyhtiöihin

18 Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus verkkoyhtiöihin energiatehokkuustoimet vaikuttavat verkkojen kautta siirrettäviin tehoihin energioihin (liikevaihtoon) lyhyellä aikavälillä verkkoyhtiö voi reagoida tariffirakenteita muuttamalla pitkällä aikavälillä verkkoyhtiö voi reagoida verkkorakenteita kehittämällä

19 ENETE-projekti; lämpöpumppujen vaikutus verkkoyhtiön energiaan ja liikevaihtoon Tuloksia: Vaikutus kokonaissähköenergiaan

20 ENETE-projekti; lämpöpumppujen vaikutus verkkoyhtiön energiaan ja liikevaihtoon Tuloksia: Vaikutus liikevaihtoon

21 Sähköautot

22 Sähköautot Terminologiaa HEV, hybridiauto PHEV, ladattava hybridi E-REV, REEV, pitkän matkan hybridi (sarjahybridi, polttomoottori -> sähkökone) EV, sähköauto (ei polttomoottoria) Hidas lataus, 1x16 A, 3x 16 A pienjänniteliityntä Pikalataus, kymmenien/satojen kilowattien latausteho Polttokennoauto; sähköauto, jonka polttoaineena vety tai maakaasu

23 Sähköautot Miksi sähköautot nyt? Akkuteknologian kehittyminen yksi kapasiteettituplaus tekee jo vallankumouksen Ylivoimainen energiatehokkuus Fossiilisten polttoaineiden niukkuus on ymmärretty

24 Sähköautot Sähköautot km/a, kwh/100 km -> 2-4 MWh/auto/a esim. jos 100 % peitto Etelä-Karjalassa sähköautoilla (henkilöautot) GWh/a

25 Sähköautojen vaikutus päästöihin ja verkkoinvestointeihin Tehokas tapa vähentää liikenteen CO2-päästöjä Erinomainen hyötysuhde, 10 kwh/100 km, puhdas polttoaine Suomessa vahva sähköverkko Voi ottaa vastaan merkittävän määrän sähköautoja ilman mittavia verkkoinvestointeja Latausjärjestelmä suurelta osin valmiina Lämmityspistorasiat ja tolpat Kuormien vuorottelujärjestelmä jo olemassa (sähkölämmitys, saunat, sähköautot) Kaupunkien keskustat haasteellisia alueita Älykkäällä latausjärjestelmällä varustetut sähköautot voivat jopa pienentää siirron yksikkömaksuja Energiamäärä kasvaa ilman lisäinvestointeja

26 Sähköautojen kuormituksen alueellinen ennustaminen

27 Sähköautojen latausprofiileja; esimerkkiverkko (kaupunki) Huipputeho [MW] EE Lataus yöaikaan klo 22 alkaen Lataus töihin tullessa ja kotiin mennessä Hajautettu yölataus Lähdön teho sähköautojen kanssa Nykyinen teho Älykäs lataus Keskijännitelähtö: - Huipputeho: 6.6 MW - Minimiteho: 4.0 MW - Sähköautojen määrä: Ajomatka: 57 km/auto,päivä - Kulutus: 0.2 kwh/km - Latausenergia: 11.5 kwh/auto,päivä 22.9 MWh/päivä/kaikki autot - Latausteho: 3.6 kw/auto - Verkon huipputeho muutos: MW (riippuu latausmenetelmästä) - Ladattava energia on sama kaikissa latausmenetelmissä Lassila, Kaipia, Haakana, Partanen, European Conference: Smart Grids and Mobility. Würzburg, Germany. June 16th - 17th,

28 Sähköautojen latausprofiileja; esimerkkiverkko (maaseutu) Lataus yöaikaan klo 22 alkaen Hajautettu yölataus Keskijännitelähtö: - Huipputeho: 1,25 MW - Minimiteho: 0,75 MW Peak power [MW] Lataus töihin tullessa ja kotiin mennessä Älykäs lataus - Sähköautojen määrä: Ajomatka: 57 km/auto,päivä - Kulutus: 0.2 kwh/km - Latausenergia: 11.5 kwh/auto,päivä 8.6 MWh/päivä/kaikki autot - Latausteho: 3.6 kw/auto - Verkon huipputeho muutos: MW (riippuu latausmenetelmästä) Ladattava energia on sama kaikissa latausmenetelmissä Lassila, Kaipia, Haakana, Partanen, European Conference: Smart Grids and Mobility. Würzburg, Germany. June 16th - 17th,

29 Verkkoyhtiön koko verkko sähköautojen vaikutus investointeihin Jälleenhankintahinta: 50 M ( 2.9 M /a, kun p = 5 % and t = 40 a) Vuosienergia: 200 GWh/a Verkon arvo siirrettyä energiayksikköä kohti 1.46 snt/kwh (nykyisin) Sähköautojen vaatima latausenergia + 46 GWh/a ( autoa, km/auto,a and 0.2 kwh/km) Latausmenetelmästä riippuen verkossa tarvittavat lisäinvestoinnit (muuntajat, johdot) ovat 0 20 M ( k /a). Uusi verkon arvo olisi snt/kwh riippuen sähköautojen lataustavasta Lassila, Kaipia, Haakana, Partanen, European Conference: Smart Grids and Mobility. Würzburg, Germany. June 16th - 17th,

30 Energiankulutus Suomessa vuonna % Energian loppukäyttö 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % BAU 2050 Visio Muut Kaukolämpö Sähkö o o o Energian kulutus vähentyy Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa nykyisestä 28 %:sta 42 %:iin o osa sähköstä tuotetaan käyttöpaikan läheisyydessä Kaukolämmön osuus pysyy samana (10 %), vaikka lämmöntarve rakennuksissa pienentyy

31 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

32 Verkostostrategia Millä tekniikalla ja suunnitteluperusteilla verkkoa kehitetään jakelujärjestelmässä käytettävät jännitetasot rakenteet ja komponentit suunnittelun reunaehdot: jännitteenalenema, vikavirtakestoisuudet talouslaskennan perusparametrit: häviöiden hinnat, korko, pitoajat keskeytyskustannuslaskennan parametrit mitoitustehojen perusteet: normaali tilanne, häiriötilanteet verkon käytettävyysvaatimukset: mitoitusviat suunnittelujakson pituus kuormitusennusteet

33 Jännitetasot 110/20/0.4 kv jakelujärjestelmä käytössä Suomessa Jonkin verran 10 kv verkkoja kaupungeissa ja 45 kv johtoja maaseudulla siirtojännitteenä Jännitetason valinta on harvoin esille tuleva kysymys Tyypillisiä kysymyksiä luovutaanko 10 kv keskijännitteestä luovutaanko 45 kv jännitteestä nostetaanko 20 kv keskijännitettä, esim. 30 kv käytetäänkö 1 kv pienjännitettä

34 Jännitetasot Pigeon-johdon siirtokyky eri jännitetasoilla. Jännitetaso kv a b c MW km % 6,2 12,4 18,6 2, , a) Terminen kuormitettavuus b) Suurin mahdollinen siirtoetäisyys pistekuormalle 3 MW, cos = 0,9, kun sallittu jännitteenalenema on 4 % c) Pituusyksikköä kohti syntyvät häviöt samalla kuormituksella, kun merkitään 10 kv johdolla syntyviä häviöitä 100 %:lla

35 Jännitetason nostamisen seurauksia, esim. 20 kv -> 30 kv Lisää siirtokapasiteettia, pienempi kuormitusvirta Pienemmät häviöt Pienemmät jännitteenalenemat Vähemmän sähköasemia Suuremmat maasulkuvirrat keskijänniteverkossa (johtopituus/päämuuntaja kasvaa) Käyttövarmuus heikkenee, enemmän johtokm/katkaisija Kalliimmat verkkokomponentit

36 Tähtipisteen maadoittaminen, maasulkuvirran kompensointi Saavutetaanko maadoitusjännitevaatimukset maasta erotetussa verkossa Onko taloudellista vähentää avojohtojen jälleenkytkentöjä kompensointia käyttämällä Käytetäänkö keskitettyä vai hajautettua kompensointia Millä tavoin tilanne muuttuu verkon kehittymisen myötä, kun kaapeloinnin osuus todennäköisesti tulee kasvamaan

37 Käytettävät rakenteet, yksikkökoot ja hinnat Sähköasematyypit päämuuntajien määrä kiskostotyyppi Päämuuntajakoot korvattavuus, maasulkuvirrat Avojohtojen, PAS-johtojen ja kaapeleiden käyttö käyttöalueet, ympäristökysymykset poikkipintasarja; montako vaihtoehtoa? johdinvaihtojen tyypit Hinnoittelu yksikköhinnat käyttöikä

38 Suunnittelussa käytettävät tekniset reunaehdot Jännitteenalenema keskijänniteverkossa kyseessä jako pj- ja kj-verkon kesken, alaraja 207 V ei tiukkaa reunaehtoa, esim. 6 % sähköasema- ja lähtökohtainen tarkastelu tarvittaessa pienjänniteverkko mukaan tarkasteluihin Häiriötilanteissa sallittava suurin jännitteenalenema Oikosulkukestoisuus, periaatteessa tiukka raja, mutta muistettava laskennan epätarkkuudet Keskeytysten maksimimäärä ja kesto, tarvitaanko reunaehtoja? U U n / % sähköasema kv jakelumuuntaja asiakas 0,4 kv

39 Käyttövarmuusanalyysien perusteita

40 Käyttövarmuusanalyysit 1. Tilastollinen käyttövarmuus, keskeytyskustannukset. lasketaan luotettavuuslaskennan menetelmin vaatii hyvät lähtötiedot 2. Yksittäisten vakavien vikatapausten analysointi, esimerkiksi sähköasemaviat 3. Harvoin esiintyvät suurhäiriöt, varautumissuunnitelmat 4. Toimitusvarmuuskriteeristö

41 Keskeytyskustannusparametrit tilastollisessa analyysissä Vikataajuudet verkko (avojohdot, kaapelit, PAS-johdot), jakelumuuntajat vikakeskeytykset, työkeskeytykset, jälleenkytkennät alueittain; sähköasemittain, lähdöittäin Vikojen erotus- ja korjausajat etenkin todellinen ero käsin ohjauksen ja kauko-ohjauksen välillä tärkeä Keskeytysteho = keskiteho Keskeytyksestä aiheutuneen haitan arvo (KAH-hinnat) asiakasryhmittäin toimittamatta jääneen sähkön hinta yhtiölle aiheutuvat kustannukset

42 KAH-hinnat keskeytyskustannusten laskennassa Vikakeskeytys Työkeskeytys PJK AJK Asiakasryhmä /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw Kotitalous 0,36 4,29 0,19 2,21 0,11 0,48 Maatalous 0,45 9,38 0,23 4,8 0,2 0,62 Julkinen 1,89 15,08 1,33 7,35 1,49 2,34 Palvelu 2,65 29,89 0,22 22,82 1,31 2,44 Teollisuus 3,52 24,45 1,38 11,47 2,19 2,87 Painotettu keskiarvo 1,1 11 0,5 6,8 0,55 1,1 Esimerkki: 1 tunnin vika keskijännitejohdolla, jossa 500 asiakasta, teho 1500 kw Keskeytyskustannus 1,1* *1500 =

43 Yksittäiset vakavat vikatilanteet Mitoitusviat Lyhyt- ja pitkäaikaiset viat kj-runkojohdon vioittuminen,100 % korvaus päämuuntajan vioittuminen,100 % korvaus kiskoston vioittuminen, x % korvaus koko sähköaseman vioittuminen, x % 110 kv verkon vioittuminen, y % (useita sähköasemia) Riittääkö N-1 tapauksen (yksi vika) tarkastelu Mitkä ovat mahdollisuudet tilapäiskytkentöihin pitkäaikaisissa vioissa Riskianalyysi kaikille kriittisille kohteille (sähköasemat)

44 Yksittäiset vakavat vikatilanteet Huipputehon toimitusmäärä häiriötilanteissa Häiriötilanteiden aikaiset varatehovaatimukset keskeinen verkon kehittämistä ohjaava tekijä Onko varauduttava aina ja kaikissa tilanteissa 100 % huipputehon toimitukseen Riskinottomahdollisuudet - suuri säästö, pieni todennäköisyys toimituskatkoksia asiakkaiden kyky joustaa poikkeustilanteissa

45 Suurhäiriöt Gudrun storm in January 2005 in south Sweden households without electricity ( after two weeks) Amount of three-year logging in whole country in one night From forest owner to landowner in one night

46 Kesän 2010 suurhäiriöt, Parikkalan Valon tiedote Tiedote klo 9: ASTA- JA VEERA-MYRSKYJEN AIHEUTTAMAT SÄHKÖKATKOT 20 kv-runkolinjat ovat kunnossa lukuunottamatta Punasvaaran aluetta, jossa korjaukset tehdään loppuviikosta. Tällä viikolla keskitymme täysipainoisesti pienjännitevikojen korjaamiseen johto/talous kerrallaan Korjaustyöt etenevät jatkossa seuraavasti : maatilat, liikeyritykset ja viranomaiset, vakinaiset asuinkiinteistöt ja lopuksi vapaa-ajan kiinteistöt. Ennen sähköjen kytkemistä voidaan joutua uusimaan rikkoutuneita pylväitä sekä tarkistamaan kiinteistöön menevät sähköjohdot, jotta sähkön toimitus olisi turvallista. Korjaustöiden aikana voi esiintyä sähkökatkoja. Pienjännitevikoja korjataan tänään seuraavilla alueilla : Simpele, Torsanpää, Marjamäki, Kontunen, Melkoniemi, Kaljusenkylä, Pitkäjärvi, Kaljula, Kalpiala, Torsansalo, Korhosenkylä ja Rannankylä. Saukonsaari, Puhakka, Pietolansaari, Vuoriniemi, Kurkiniemi-alueilla korjaustyöt käynnistyvät tiistaina

47 Astamyrskyn jälkiä Kohde 5 Kohde 4 Kohde 3 Kohde 2 Kohde

48 Kohde 1: Pylväsmuuntamo tienläheisyydessä

49 Kohde 2: Johto pikkutien reunassa

50 Kohde 3: Valtatien reuna

51 Kohde 4: Kylätien laidassa uudehko PAS-johto

52 Kohde 5: Pikkutien reunassa uudehko PAS-linja

53 Toimitusvarmuuskriteeristö - tavoitteet Määrittää tavoitetasot verkoston suunnittelukriteeristö seuraaville tunnusluvuille asiakkaan vuoden aikana kokemien vikakeskeytysten kokonaiskesto, h/a asiakkaan kokemien lyhyiden keskeytysten lukumäärät, kpl/a

54 Toimitusvarmuuskriteeristö - periaatteita/lähtökohtia toimitusvarmuuskriteerit ovat ensisijaisesti verkkoyhtiön suunnittelukriteeri, jonka pohjalta verkkoyhtiöt voivat halutessaan laatia omat asiakaslupauksensa verkkoyhtiö päättää itse omat tavoitearvonsa johdonmukaisuus viranomaisten valvontajärjestelmien kanssa, ei päällekkäinen tai ristiriitainen koskee jakeluverkoissa (sähköasemat, kj-verkko, pj-verkko) tapahtuneiden vikojen aiheuttamia keskeytyksiä 3 vuoden aikajaksolla sallitaan ylitys yhtenä vuonna aluejaottelu; city, taajama, maaseutu verkkoyhtiö päättää kunkin liityntäpisteen alueluokittelun käyttäen pohjatietona CLC-aineiston määrittelyjä siirtymäaika , tavoitearvot koskevat vuotta

55 Toimitusvarmuuskriteeristö Toimitusvarmuuden tavoitetaso cityssä Kokonaiskeskeytysaika: Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 1 tunti vuodessa Ei lyhyitä katkoja Toimitusvarmuuden tavoitetaso taajamissa Kokonaiskeskeytysaika: Enintään 3 tuntia vuodessa Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 10 kpl vuodessa Toimitusvarmuuden tavoitetaso maaseudulla Kokonaiskeskeytysaika: Enintään 6 tuntia vuodessa Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 60 kpl vuodessa

56 Toimitusvarmuus Sähkömarkkinalaki, Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaavaalueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella asiakkaalle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Jakeluverkonhaltijan on täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli viimeistään mennessä. Vaatimusten täytäntöönpano olisi toteutettava siten, että vaatimukset täyttyisivät viimeistään mennessä vähintään [50] prosentilla jakeluverkonhaltijan asiakkaista ja viimeistään mennessä vähintään [75] prosentilla asiakkaista. Edellä oleva tavoite on suunnittelukriteeri. Jakeluverkonhaltijoiden on toimitettava suunnitelmat EMV:lle, joka hyväksyy suunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista. Keskeisiä kysymyksiä; millaiseen myrskyyn tulee varautua, millainen verkkorakenne on suurhäiriövarma (kaaopeli, ilmajohto avoimella paikalla)

57 Laskentaparametrien määritys

58 Korko Reaalikorko (inflaatio huomioiden) Pitkän aikavälin riskittömän sijoituksen reaalituotto riskittömän rahan hinta Korolla merkittävä vaikutus taloudellisin perustein tapahtuvaan suunnitteluun

59 Korko Korkea korko käyttökustannusten merkitys vähenee suuret käyttökustannukset kaukana tulevaisuudessa tapahtuvien investointien merkitys kokonaiskustannuksissa vähenee väliaikaisinvestointeja Matala korko edellä mainitut asiat toisinpäin enemmän suuria perusinvestointeja Onko erilaisilla investoinneilla eri korko? Onko riski-investointeja?

60 Suunnittelun tavoitteet ja perusteet - esimerkki Tarkastellaan kahta keskijänniteverkon (20 kv) johtolähtöä, jotka syöttävät kulutuskeskittymiä A, B ja C. Kuvassa on esitetty vain kyseisten johtolähtöjen runkojohdot. Mainitut kulutuskeskittymät on kuvattu kukin yhdellä kulutuspisteellä, joiden kuormitukset alkutilanteessa ovat: A : 2,1 MVA, B : 5,3 MVA, C : 1,8 MVA Raven 18,5 km A 110/20 kv 16 MVA Pigeon 4,5 km uusi Sähköasema Raven 8,3 km B Kuormitusten oletetaan kasvavan 3 % vuodessa. Tämän seurauksena jännitteenalenemaraja (6 %) ylittyy molemmilla lähdöillä viimeistään tarkasteluajanjakson kolmantena vuotena. Verkon jännitetilannetta voidaan parantaa joko johdinvaihdoin tai rakentamalla uusi sähköasema. Uusi sähköasema syöttää kulutuspistettä C sekä valtaosaa kulutuspisteen A kuormituksesta. C

61 Suunnittelun tavoitteet ja perusteet - esimerkki Verkon vahvistamiseksi on olemassa seuraavat vaihtoehdot: 1. Vahvistetaan verkkoa johdinvaihdoin aina tarvittaessa. Johdinvaihtoja tarvitaan tarkasteluaikana (20 vuotta) kaikkiaan noin 0,57 M arvosta. Kun kaikki runkojohdot vahvistetaan poikkipintaan Al 132, voidaan sähköaseman rakentaminen lykätä lähes tarkasteluajanjakson loppuun. Sähköaseman kustannukset ovat 1,16 M. 2. Vahvistetaan verkkoa johdinvaihdoin, kunnes kaikkien runkojohtojen johtimet on vaihdettu kerran (aina seuraavaksi suurempaan poikkipintaan). Johdinvaihtojen kokonaiskustannukset ovat tällöin 0,27 M. Sähköasema on tässä vaihtoehdossa rakennettava jo 14 vuoden kuluttua. 3. Rakennetaan sähköasema jo tarkasteluajanjakson toisena vuonna, jolloin ei tarvita lainkaan johdinvaihtoja. Tavoitteena on minimoida tarkasteluajanjaksolta diskontatut kokonaiskustannukset

62 Suunnittelun tavoitteet ja perusteet - esimerkki K / k p / % Esimerkin eri vaihtoehtojen kokonaiskustannusten nykyarvot laskentakoron funktiona

63 Investointien käyttöaika - takaisinmaksuaika Investointien käyttöajalla merkittävä vaikutus mitoitukseen Lyhyt käyttöaika (< 5 a) investointien annuiteetti eli vuotuiserä suuri käyttökustannusten merkitys lähes merkityksetön Verkon perusinvestoinneilla pitkä todellinen käyttöaika (20 40 a) Verkon väliaikaisinvestoinnit lyhyt käyttöaika (2 10 a) Verkon riski-investoinnit lyhyt käyttöaika (2 10 a) Automaatti-investoinnit lyhyt käyttöaika (2 5 a)

64 Investointien käyttöaika - takaisinmaksuaika Eri verkostokomponenttiryhmien teknistaloudellisia pitoaikoja. Komponenttiryhmä Pitoaika [a] Pylväsmuuntamot Puistomuuntamot, kiinteistömuuntamot ja satelliittimuuntamot Muuntajat kv ilmajohdot ,4 kv ilmajohdot kv johtoerottimet, 20 kv kauko-ohjatut erotinasemat kv maakaapelit (asennus) ,4 kv maakaapelit (asennus) Jakokaapit ja jonovarokekytkimet kv puupylväsjohto ja 110 kv puupylväsjohdot, yksi virtapiiri ja 110 kv teräsristikkopylväsjohdot ja 110 kv maakaapelit Käytönvalvontajärjestelmä 5-10 Verkko- ja asiakastietojärjestelmä 5-10 Energiamittauslaitteet Sähköasemat 110/20 kv muuntajat /20 kv sähköasemat Sähköasemat 110 kv kentät Sähköasemat 20 kv kojeistot

65 Suunnittelun aikajänne Mikä on sopiva suunnittelujakson pituus? tarkka investointisuunnitelma 2 5 vuotta eteenpäin investointien käyttöikä kymmeniä vuosia suurta teknistä murrosta ei näköpiirissä kuormitusten ennustaminen kauas tulevaisuuteen vaikeaa investoinnit vaikuttavat vahvasti toisiinsa investointiketjut tyypillinen suunnittelujakso vuotta Suunnittelun jaksotus (kuormitusennusteet) ensimmäinen jakso 3 5 vuotta

66 Häviöiden arvostus Häviöt ovat todellinen kuluerä verkkotoiminnolle häviöt on itse ostettava. Häviöt hankitaan markkinoilta - sähkökaupan toimintaperiaatteiden mukaan hintakehitys epävarma haettava pitkän aikavälin arvostus, ei hetkellistä päivän spot-hintaa

67 Häviöiden arvostus Periaatteessa useita hintakomponentteja teho, loisteho, energia häviöllä erilainen hinta eri aikoina Useita erilaisia käyttökohteita ja hintoja muuntajan tyhjäkäyntihäviöt sähköasema keskijänniteverkon runkojohdot jakelumuuntajat Pienjännitejohdot Häviöteho aiheuttaa lisähäviöitä siirtotiellään

68 Kuormitusten laskenta - riskitaso Kuormitusten huipputeho on keskeisin mitoitukseen vaikuttava suure. Huipputehon määritys on siis tärkeä toiminto, mutta siihen liittyy aina paljon epävarmuutta. Suunnittelussa kiinnostaa tiettyä ylitystodennäköisyyttä a vastaava maksimiteho Pmax, joka voidaan laskea, kun tiedetään keskiteho ja hajonta P max P z a jos a = 1 %, on za = 2,3 (normaalijakaumasta) a = 5 %, on za = 1,6 a = 50 %, on za =

69 Kuormitusten laskenta - riskitaso Kuormitusmalleihin liittyvä hajonta on suuri ja merkittävä, yleensä useita kymmeniä prosentteja keskitehosta. Keskijänniteverkon tehojen laskennassa hajonnan merkitys on melko vähäinen. Asiakkaita on aina paljon, jolloin hajonta suhteessa keskitehoon pienenee. Tällöin riskitason valinnalla ei ole merkittävää vaikutusta mitoitustehoon, sopiva valinta on esimerkiksi 95 % ylitystodennäköisyys - za = 1,6 Mitoituslämpötilan valinnalla on keskeinen vaikutus tehoihin (4 %/aste) Mikä valitaan mitoituslämpötilaksi? -30C, -40C?

70 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Maisemansuojelu Kyllästetyt pylväät CCA- ja CC-kyllästeet ongelmajätettä kreosootti sallittu (vielä hetken?) Muuntajaöljyt pohjavesiongelma Kasvihuonekaasu SF 6 Melu kellarimuuntamot Magneettikentät

71 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Maisemansuojelua rotkoa ei ylitetä syvimmältä kohdalta maanteiden ylitystä vältetään korkeissa paikoissa pitkiä johtonäkymiä vältetään pinnanmuodostuksen tarjoama tausta käytetään hyväksi. avojohdot sijoitetaan harjanteiden ja puiden taakse

72 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Kasvihuonekaasu SF 6 kasvihuonevaikutus yhteensä noin + 33 o C vesihöyry, hiilidioksidi, otsoni, metaani, typpioksiduuli, freonit, tärkeimmät vaikuttajat rikkiheksafluoridi SF 6 Suomessa 70 tn sähkölaitteistoissa; vuotoa noin 200 kg/a kertainen kasvihuonevaikutus CO 2 :en verrattuna käyttöön voi tulla uusia rajoituksia

73 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Magneettikentät magneettivuontiheys riippuu virrasta ja etäisyydestä yksittäinen johdin: 3-v-johto: r 2 pistemäinen: r 3 50 Hz magneettikentälle väestön suositusarvo on 100 µt, suosituksena tätä pienemmät arvot jakeluverkoissa vuontiheys 0,01 10 µt muuntamot, pj-keskukset esim. kiinteistömuuntamoissa kentänvoimakkuudet otettava huomioon

74 Suunnitteluperusteet, standardisointi Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet (25 A gg-tyyppi) standardilla pyritään varmistamaan turvallisuus ja yhteensopivuus

75 Suunnitteluperusteet, standardisointi Mihin standardeja tarvitaan? yhteensopivuuden turvaamiseen turvallisuuden hallintaan laadun hallintaan viestinnän helpottamiseen lainsäädännön yksinkertaistamiseen suunnittelun helpottamiseen kansainvälisen kaupan helpottamiseen säästöjen aikaansaamiseen puolueettoman sertifioinnin ja testaamisen mahdollistamiseen

76 Suunnitteluperusteet, standardisointi Standardisoimisorganisaatio Yleinen Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Sähkötekniikka Viestintävirasto

77 Suunnitteluperusteet, standardisointi International Electrotechnical Commission IEC perustyö tehdään täällä standardien lisäksi IEC julkaisee teknisiä raportteja (TR) ja julkisia eritelmiä (PAS) IEC:n jäsenenä on 62 kehittynyttä maata eri maanosista

78 Suunnitteluperusteet, standardisointi Direktiivit direktiiveillä esitetään EU:ssa vaatimukset, jotka kukin maa ottaa käyttöön lainsäädännössään uuden menettelyn (new approach) direktiiveissä annetaan vain olennaiset turvallisuusvaatimukset ei yksityiskohtia

79 Suunnitteluperusteet, standardisointi Sähköalan suomalaisten standardien valmistelu lähes kaikki uudet suomalaiset standardit perustuvat CENELECin tai IEC:n standardeihin standardeista vain pieni osa julkaistaan suomenkielisenä kansallisten standardien käytöstä luovutaan ja otetaan tilalle kansainväliset ja eurooppalaiset

80 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

81 Suunnitteluperusteet, kuormitusennusteet Asiakasryhmien ominaiskulutukset kotitalouskäyttö, MWh/asiakas,a maatilat, MWh/asiakas,a sähkölämmitys, MWh/asiakas,a uudet asunnot olemassa olevat asunnot kesäasunnot, MWh/asiakas,a palvelu, MWh/työpaikka,a,MWh/m²,a julkinen hallinto, _MWh/työpaikka,a,MWh/m²,a pk-teollisuus, _MWh/työpaikka,a,MWh/m²,a suuret pistekuormat, MVA Ominaiskulutusennusteet nykytaso ja historiakehitys _asiakastietojärjestelmän tietojen _avulla alueittain (kunnittain) kasvuennusteet valtakunnalisten _ennusteiden mukaisesti KTM, ym. Asiakasryhmien kehitysennusteet maakunnan ja kuntien _kehitysennusteista oma kokemus ja harkinta

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Kuormat ja kuormitusennusteet Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Kuormat ja kuormitusennusteet Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Kuormat ja kuormitusennusteet Jarmo Partanen Kuormat ja kuormitusennusteet Kuormat nykyiset kuormat; energia, teho kuormitusennusteet; energia, teho Kuormitustiedoissa olevilla

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL0A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Verkostosuunnittelu Sähkönjakelu Verkostosuunnittelu, tämän päivän haasteita ja mahdollisuuksia Suurhäiriöt Ikääntyvät verkot Verkkoliiketoiminnan valvonta Galthagen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Kuormat Kuormitukset Kiinnostavia asioita huipputeho (nyt/ tulevaisuudessa) teho tietyllä hetkellä tehon ajallinen vaihtelu sähkön hankinta häviöenergia ower (kw)

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusilta Imatra, 07.10.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät sähköverkot

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2012

KESKEYTYSTILASTO 2012 KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusiltapäivä Lappeenranta, 20.9.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA 4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden

Lisätiedot

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015 Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman verkon toteuttamisen haasteita Merkittävän suuri osa sähkönjakeluverkosta uusitaan nopeutetussa

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen Hinnoittelun perusteet Lähtökohta: Energian ja sen toimituksen hinnoittelu erikseen Sähkön myynti kilpailu yksilöllinen hinnoittelu

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Tutkimusprojekti Tutkimusprojekti toteutettiin aikavälillä

Lisätiedot

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena

Lisätiedot

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA 1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Ville Jääskeläinen Sähkötekniikan koulutusohjelma Energiahuolto Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta)

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN 1. YLEISTÄ... 2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET... 2 2.1. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkossa (0,4 kv)... 2

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityön tekijä Jarno Virtanen MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Sähköasemien varasyöttösuunnitelma

Sähköasemien varasyöttösuunnitelma Paavo Haverinen Sähköasemien varasyöttösuunnitelma Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 16.3.2015 Työn valvoja:

Lisätiedot

NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY

NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY Survey of current situation from standpoint of distribution security criteria: Kymenlaakson Sähköverkko Ltd

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies Latausstandardit Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012 Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies 12.10.2012 Matti Rae, Director, New Technologies 1 Sisältöä ja määritelmiä Standardit Lataustapa 3

Lisätiedot

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatutkimus SER Tutkimusraportti 13.4.2010 SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA Työn ohjaajana

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

OTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ. Diplomityö

OTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ. Diplomityö OTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä?

Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä? Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä? y 11.11.2010 Paula Ala-Nojonen, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Taustaa verkkoyhtiöstämme sekä sähköverkkotoimialasta Suomessa Sähkön merkitys yhteiskunnalle

Lisätiedot

Toimitusvarmuus keskiössä. ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen

Toimitusvarmuus keskiössä. ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen Toimitusvarmuus keskiössä ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen Mistä puhutaan Muuttuva maailma - muuttuvat vaatimukset Toimitusvarmuuden parantaminen mitä, missä, milloin Kaapeliverkon

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ 1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ Työn tarkastajat: Professori

Lisätiedot

LUT ENER GIA. Interaktiivinen asiakasrajapinta peruskonsepti. ST-poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Jarmo Partanen

LUT ENER GIA. Interaktiivinen asiakasrajapinta peruskonsepti. ST-poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Jarmo Partanen Interaktiivinen asiakasrajapinta peruskonsepti ST-poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Jarmo Partanen 31.8.2010 LUT ENER GIA Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka 1 Taustaa - Smart Grid Visio

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 14 Sähköverkot ja häiriötilanteet Matti Lehtonen SÄHKÖJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖTILANTEITA TEHONVAJAUS: TUOTANTO EI RIITÄ KATTAMAAN KULUTUSTA: TAAJUUS LASKEE ó IRROITETAAN KUORMIA

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

3 SÄHKÖN SIIRTO- JA JAKELUVERKOT

3 SÄHKÖN SIIRTO- JA JAKELUVERKOT 3 SÄHKÖN SIIRTO- JA JAKELUVERKOT Sähköenergian tuotannossa käytettävien voimalaitosten sijoituspaikat määräytyvät pitkälti ympäristötekijöiden perusteella. Vesivoimalaitokset on sijoitettava koskien varsille.

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen Aamuseminaari 25.5.2012 Toimitusvarmuuden parantaminen Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy Arto Jukka Gylén Ahonen 18.5.2012 1.4.2012 1/10 1/14 PKS Sähkönsiirto Oy Liikevaihto 44 milj. Investoinnit 17 milj.

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot