BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen"

Transkriptio

1

2 BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Suunnitteluperusteet Jarmo Partanen

3 Suunnittelun tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk( t) Kkun ( t) t1 K inv ( t) K käy ( t) K kesk ( t) K kun ( t) dt K inv K käy K kesk K kun Investointikustannukset Käyttökustannukset; häviöt, henkilöstö, varastot, kalusto Keskeytyskustannukset Kunnossapitokustannukset Reunaehtojen puitteissa!!

4 Reunaehtoja ja vaatimuksia Tekniset rajoitukset terminen kestoisuus oikosulkukestoisuus jännitteen laatu; jännitteenalenema käyttövarmuus Turvallisuus vikavirtasuojauksen toimivuus sähköturvallisuusmääräykset, rakennemääräykset työturvallisuus Suunnitelmallisuus/jaksotus henkilöstön ja kaluston tasainen käyttö

5 Suunnittelun osa-alueet Verkostostrategian määrittäminen käytettävä tekniikka laskentaparametrit ja muut suunnittelun lähtötiedot Pitkän aikavälin kehittämissuunnittelu Verkostosuunnittelu, investointisuunnittelu Maastosuunnittelu Rakennesuunnittelu Työsuunnittelu

6 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

7 Verkostosuunnittelun tavoitteet ja luonne Vastaukset kysymyksiin MISSÄ MIKSI MITEN MILLOIN verkostoinvestointeja on tehtävä? Kun verkko on lähes valmis, korvausinvestointien merkitys korostuu. Pitkällä aikavälillä vaihtoehtoisia verkon kehittämismahdollisuuksia on erittäin paljon. Keskeisten kehitysvaihtoehtojen määritys ja vertailu

8 Keskijännite- ja pienjänniteverkkojen suunnittelufilosofiat Pienjänniteverkko: yksittäinen pj-verkko voidaan suunnitella yleensä omana kokonaisuutenaan ja verkko pyritään rakentamaan kerralla valmiiksi ajan suhteen staattinen suunnittelutehtävä, kuormitusten suhteen paljon epävarmuutta Alue- ja keskijänniteverkko: verkkoa kehitetään kokonaisuutena ja jatkuvana prosessina ajan suhteen dynaaminen suunnittelutehtävä, kuormitukset kohtuullisesti ennustettavissa

9 Tavoiteverkkomalli Periaate tavoitevuoden horizon year kuormitukset suunnitellaan tavoitevuoden tilanteeseen paras verkko selvitetään paras investointiohjelma, jolla nykyverkosta päästään tavoiteverkkoon Ominaisuuksia keskeiset päätökset tehdään kaukana epävarmassa tulevaisuudessa esiintyvien lähtötietojen pohjalta - riski vääriin päätöksiin vaikea korjata vääriä päätöksiä historia ei ole rasitteena soveltuu lähinnä täysin uusien alueiden sähköistyssuunnitteluun sekä pienjänniteverkkojen suunnitteluun ( kerralla kuntoon )

10 Ajan suhteen dynaaminen suunnittelumalli Periaate lähtökohtana nykyverkko tavoitteena kehittää verkkoa vuosi vuodelta siten, että tarkasteluaikajakson kokonaiskustannukset minimoituvat pyrkimättä jonkin ajanhetken optimiverkkoon Ominaisuuksia optimointitehtävänä matemaattisesti erittäin vaikea ajan suhteen dynaaminen optimointi päätöksissä lähitulevaisuuden toimenpiteillä suurempi painoarvo kuin kaukana tulevaisuudessa olevilla toimenpiteillä jos korko p > 0 % jos reaalikorko on suuri (p > 10 %) malli voi johtaa liiaksi väliaikaisinvestointien käyttöön - lopulta umpikuja optimoi investoinnin ajankohdan ja tuoton Soveltuu olemassa olevan sähkönjakelujärjestelmän kehittämiseen

11 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

12 Sähköverkkoliiketoiminnan toimintaympäristön kehitys Yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet Ilmastomuutos Sähkön käytön kehittyminen, energiatehokkuus, sähköautot, kysynnän jousto Hajautettu tuotanto ja energiavarastot Sähkömarkkinat ja aktiivinen sähköverkko Asiakasrajapinnan omistajuus; kuka hallitsee asiakasrajapintaa, verkkoyhtiö vai myyjä? Regulaatio Käyttövarmuusvaatimukset Verkon ikääntyminen Tekniikan kehittyminen Omistajaohjaus

13 Sähkön käyttö ja energiatehokkuus

14 Sähkön käyttö Suomessa vuonna 2050 Energiateollisuuden visio Sähkön käyttö TWh/a Suomessa vuonna 2007 ja Kotitaloudet Rakennusten lämmitys Rakennusten jäähdytys 0,2 2 Teollisuus Palvelut & julkinen 15, Liikenne 0, Häviöt 3 4 Yhteensä Sähkön käyttö lisääntyy pahaa vai hyvää??

15 Rakennusten lämmitys Skenaario lämmitysenergian käytöstä lämmitysmuodoittain Lämmitykseen käytettävän energian tarvetta pienentävät rakennusten eristyksen ja lämmitysjärjestelmien hyötysuhteiden parantuminen Lämmitysenergian käyttö [GWh] Muut Lämpöpumput Puu Kaukolämpö Sähkö Öljy Lähde: LUT; Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä

16 Kotitalouksien laitesähkö Kotitalouksien vuotuisessa laitesähkön kulutuksessa (n. 11 TWh) arvioidaan olevan n. 2,5 TWh:n tehostamispotentiaali Laitesähköstä saadaan 0 70 % hyödynnettyä rakennusten lämmityksessä Em. sähkön käytön tehostamisen on arvioitu lisäävän vuotuista lämmitystarvetta 1,6 TWh GWh/a Kotitalouksien laitesähkön kulutus vuonna 2020 (Lähde: Adato 2008) Kylmäsäilytyslaitteet Ruoanvalmistus Astianpesukone Pyykinpesu ja kuivaus Viihde-elektroniikka Tietotekniikkalaitteet Sähkökiuas LVI-laitteet Lattialämmitys Auton lämmitys Sisävalaistus Ulkovalaistus Muut BAU = Business-as-usual BAT = Best Available Technology BAU BAT Lähde: LUT; Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä

17 Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus verkkoyhtiöihin

18 Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus verkkoyhtiöihin energiatehokkuustoimet vaikuttavat verkkojen kautta siirrettäviin tehoihin energioihin (liikevaihtoon) lyhyellä aikavälillä verkkoyhtiö voi reagoida tariffirakenteita muuttamalla pitkällä aikavälillä verkkoyhtiö voi reagoida verkkorakenteita kehittämällä

19 ENETE-projekti; lämpöpumppujen vaikutus verkkoyhtiön energiaan ja liikevaihtoon Tuloksia: Vaikutus kokonaissähköenergiaan

20 ENETE-projekti; lämpöpumppujen vaikutus verkkoyhtiön energiaan ja liikevaihtoon Tuloksia: Vaikutus liikevaihtoon

21 Sähköautot

22 Sähköautot Terminologiaa HEV, hybridiauto PHEV, ladattava hybridi E-REV, REEV, pitkän matkan hybridi (sarjahybridi, polttomoottori -> sähkökone) EV, sähköauto (ei polttomoottoria) Hidas lataus, 1x16 A, 3x 16 A pienjänniteliityntä Pikalataus, kymmenien/satojen kilowattien latausteho Polttokennoauto; sähköauto, jonka polttoaineena vety tai maakaasu

23 Sähköautot Miksi sähköautot nyt? Akkuteknologian kehittyminen yksi kapasiteettituplaus tekee jo vallankumouksen Ylivoimainen energiatehokkuus Fossiilisten polttoaineiden niukkuus on ymmärretty

24 Sähköautot Sähköautot km/a, kwh/100 km -> 2-4 MWh/auto/a esim. jos 100 % peitto Etelä-Karjalassa sähköautoilla (henkilöautot) GWh/a

25 Sähköautojen vaikutus päästöihin ja verkkoinvestointeihin Tehokas tapa vähentää liikenteen CO2-päästöjä Erinomainen hyötysuhde, 10 kwh/100 km, puhdas polttoaine Suomessa vahva sähköverkko Voi ottaa vastaan merkittävän määrän sähköautoja ilman mittavia verkkoinvestointeja Latausjärjestelmä suurelta osin valmiina Lämmityspistorasiat ja tolpat Kuormien vuorottelujärjestelmä jo olemassa (sähkölämmitys, saunat, sähköautot) Kaupunkien keskustat haasteellisia alueita Älykkäällä latausjärjestelmällä varustetut sähköautot voivat jopa pienentää siirron yksikkömaksuja Energiamäärä kasvaa ilman lisäinvestointeja

26 Sähköautojen kuormituksen alueellinen ennustaminen

27 Sähköautojen latausprofiileja; esimerkkiverkko (kaupunki) Huipputeho [MW] EE Lataus yöaikaan klo 22 alkaen Lataus töihin tullessa ja kotiin mennessä Hajautettu yölataus Lähdön teho sähköautojen kanssa Nykyinen teho Älykäs lataus Keskijännitelähtö: - Huipputeho: 6.6 MW - Minimiteho: 4.0 MW - Sähköautojen määrä: Ajomatka: 57 km/auto,päivä - Kulutus: 0.2 kwh/km - Latausenergia: 11.5 kwh/auto,päivä 22.9 MWh/päivä/kaikki autot - Latausteho: 3.6 kw/auto - Verkon huipputeho muutos: MW (riippuu latausmenetelmästä) - Ladattava energia on sama kaikissa latausmenetelmissä Lassila, Kaipia, Haakana, Partanen, European Conference: Smart Grids and Mobility. Würzburg, Germany. June 16th - 17th,

28 Sähköautojen latausprofiileja; esimerkkiverkko (maaseutu) Lataus yöaikaan klo 22 alkaen Hajautettu yölataus Keskijännitelähtö: - Huipputeho: 1,25 MW - Minimiteho: 0,75 MW Peak power [MW] Lataus töihin tullessa ja kotiin mennessä Älykäs lataus - Sähköautojen määrä: Ajomatka: 57 km/auto,päivä - Kulutus: 0.2 kwh/km - Latausenergia: 11.5 kwh/auto,päivä 8.6 MWh/päivä/kaikki autot - Latausteho: 3.6 kw/auto - Verkon huipputeho muutos: MW (riippuu latausmenetelmästä) Ladattava energia on sama kaikissa latausmenetelmissä Lassila, Kaipia, Haakana, Partanen, European Conference: Smart Grids and Mobility. Würzburg, Germany. June 16th - 17th,

29 Verkkoyhtiön koko verkko sähköautojen vaikutus investointeihin Jälleenhankintahinta: 50 M ( 2.9 M /a, kun p = 5 % and t = 40 a) Vuosienergia: 200 GWh/a Verkon arvo siirrettyä energiayksikköä kohti 1.46 snt/kwh (nykyisin) Sähköautojen vaatima latausenergia + 46 GWh/a ( autoa, km/auto,a and 0.2 kwh/km) Latausmenetelmästä riippuen verkossa tarvittavat lisäinvestoinnit (muuntajat, johdot) ovat 0 20 M ( k /a). Uusi verkon arvo olisi snt/kwh riippuen sähköautojen lataustavasta Lassila, Kaipia, Haakana, Partanen, European Conference: Smart Grids and Mobility. Würzburg, Germany. June 16th - 17th,

30 Energiankulutus Suomessa vuonna % Energian loppukäyttö 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % BAU 2050 Visio Muut Kaukolämpö Sähkö o o o Energian kulutus vähentyy Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa nykyisestä 28 %:sta 42 %:iin o osa sähköstä tuotetaan käyttöpaikan läheisyydessä Kaukolämmön osuus pysyy samana (10 %), vaikka lämmöntarve rakennuksissa pienentyy

31 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

32 Verkostostrategia Millä tekniikalla ja suunnitteluperusteilla verkkoa kehitetään jakelujärjestelmässä käytettävät jännitetasot rakenteet ja komponentit suunnittelun reunaehdot: jännitteenalenema, vikavirtakestoisuudet talouslaskennan perusparametrit: häviöiden hinnat, korko, pitoajat keskeytyskustannuslaskennan parametrit mitoitustehojen perusteet: normaali tilanne, häiriötilanteet verkon käytettävyysvaatimukset: mitoitusviat suunnittelujakson pituus kuormitusennusteet

33 Jännitetasot 110/20/0.4 kv jakelujärjestelmä käytössä Suomessa Jonkin verran 10 kv verkkoja kaupungeissa ja 45 kv johtoja maaseudulla siirtojännitteenä Jännitetason valinta on harvoin esille tuleva kysymys Tyypillisiä kysymyksiä luovutaanko 10 kv keskijännitteestä luovutaanko 45 kv jännitteestä nostetaanko 20 kv keskijännitettä, esim. 30 kv käytetäänkö 1 kv pienjännitettä

34 Jännitetasot Pigeon-johdon siirtokyky eri jännitetasoilla. Jännitetaso kv a b c MW km % 6,2 12,4 18,6 2, , a) Terminen kuormitettavuus b) Suurin mahdollinen siirtoetäisyys pistekuormalle 3 MW, cos = 0,9, kun sallittu jännitteenalenema on 4 % c) Pituusyksikköä kohti syntyvät häviöt samalla kuormituksella, kun merkitään 10 kv johdolla syntyviä häviöitä 100 %:lla

35 Jännitetason nostamisen seurauksia, esim. 20 kv -> 30 kv Lisää siirtokapasiteettia, pienempi kuormitusvirta Pienemmät häviöt Pienemmät jännitteenalenemat Vähemmän sähköasemia Suuremmat maasulkuvirrat keskijänniteverkossa (johtopituus/päämuuntaja kasvaa) Käyttövarmuus heikkenee, enemmän johtokm/katkaisija Kalliimmat verkkokomponentit

36 Tähtipisteen maadoittaminen, maasulkuvirran kompensointi Saavutetaanko maadoitusjännitevaatimukset maasta erotetussa verkossa Onko taloudellista vähentää avojohtojen jälleenkytkentöjä kompensointia käyttämällä Käytetäänkö keskitettyä vai hajautettua kompensointia Millä tavoin tilanne muuttuu verkon kehittymisen myötä, kun kaapeloinnin osuus todennäköisesti tulee kasvamaan

37 Käytettävät rakenteet, yksikkökoot ja hinnat Sähköasematyypit päämuuntajien määrä kiskostotyyppi Päämuuntajakoot korvattavuus, maasulkuvirrat Avojohtojen, PAS-johtojen ja kaapeleiden käyttö käyttöalueet, ympäristökysymykset poikkipintasarja; montako vaihtoehtoa? johdinvaihtojen tyypit Hinnoittelu yksikköhinnat käyttöikä

38 Suunnittelussa käytettävät tekniset reunaehdot Jännitteenalenema keskijänniteverkossa kyseessä jako pj- ja kj-verkon kesken, alaraja 207 V ei tiukkaa reunaehtoa, esim. 6 % sähköasema- ja lähtökohtainen tarkastelu tarvittaessa pienjänniteverkko mukaan tarkasteluihin Häiriötilanteissa sallittava suurin jännitteenalenema Oikosulkukestoisuus, periaatteessa tiukka raja, mutta muistettava laskennan epätarkkuudet Keskeytysten maksimimäärä ja kesto, tarvitaanko reunaehtoja? U U n / % sähköasema kv jakelumuuntaja asiakas 0,4 kv

39 Käyttövarmuusanalyysien perusteita

40 Käyttövarmuusanalyysit 1. Tilastollinen käyttövarmuus, keskeytyskustannukset. lasketaan luotettavuuslaskennan menetelmin vaatii hyvät lähtötiedot 2. Yksittäisten vakavien vikatapausten analysointi, esimerkiksi sähköasemaviat 3. Harvoin esiintyvät suurhäiriöt, varautumissuunnitelmat 4. Toimitusvarmuuskriteeristö

41 Keskeytyskustannusparametrit tilastollisessa analyysissä Vikataajuudet verkko (avojohdot, kaapelit, PAS-johdot), jakelumuuntajat vikakeskeytykset, työkeskeytykset, jälleenkytkennät alueittain; sähköasemittain, lähdöittäin Vikojen erotus- ja korjausajat etenkin todellinen ero käsin ohjauksen ja kauko-ohjauksen välillä tärkeä Keskeytysteho = keskiteho Keskeytyksestä aiheutuneen haitan arvo (KAH-hinnat) asiakasryhmittäin toimittamatta jääneen sähkön hinta yhtiölle aiheutuvat kustannukset

42 KAH-hinnat keskeytyskustannusten laskennassa Vikakeskeytys Työkeskeytys PJK AJK Asiakasryhmä /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw Kotitalous 0,36 4,29 0,19 2,21 0,11 0,48 Maatalous 0,45 9,38 0,23 4,8 0,2 0,62 Julkinen 1,89 15,08 1,33 7,35 1,49 2,34 Palvelu 2,65 29,89 0,22 22,82 1,31 2,44 Teollisuus 3,52 24,45 1,38 11,47 2,19 2,87 Painotettu keskiarvo 1,1 11 0,5 6,8 0,55 1,1 Esimerkki: 1 tunnin vika keskijännitejohdolla, jossa 500 asiakasta, teho 1500 kw Keskeytyskustannus 1,1* *1500 =

43 Yksittäiset vakavat vikatilanteet Mitoitusviat Lyhyt- ja pitkäaikaiset viat kj-runkojohdon vioittuminen,100 % korvaus päämuuntajan vioittuminen,100 % korvaus kiskoston vioittuminen, x % korvaus koko sähköaseman vioittuminen, x % 110 kv verkon vioittuminen, y % (useita sähköasemia) Riittääkö N-1 tapauksen (yksi vika) tarkastelu Mitkä ovat mahdollisuudet tilapäiskytkentöihin pitkäaikaisissa vioissa Riskianalyysi kaikille kriittisille kohteille (sähköasemat)

44 Yksittäiset vakavat vikatilanteet Huipputehon toimitusmäärä häiriötilanteissa Häiriötilanteiden aikaiset varatehovaatimukset keskeinen verkon kehittämistä ohjaava tekijä Onko varauduttava aina ja kaikissa tilanteissa 100 % huipputehon toimitukseen Riskinottomahdollisuudet - suuri säästö, pieni todennäköisyys toimituskatkoksia asiakkaiden kyky joustaa poikkeustilanteissa

45 Suurhäiriöt Gudrun storm in January 2005 in south Sweden households without electricity ( after two weeks) Amount of three-year logging in whole country in one night From forest owner to landowner in one night

46 Kesän 2010 suurhäiriöt, Parikkalan Valon tiedote Tiedote klo 9: ASTA- JA VEERA-MYRSKYJEN AIHEUTTAMAT SÄHKÖKATKOT 20 kv-runkolinjat ovat kunnossa lukuunottamatta Punasvaaran aluetta, jossa korjaukset tehdään loppuviikosta. Tällä viikolla keskitymme täysipainoisesti pienjännitevikojen korjaamiseen johto/talous kerrallaan Korjaustyöt etenevät jatkossa seuraavasti : maatilat, liikeyritykset ja viranomaiset, vakinaiset asuinkiinteistöt ja lopuksi vapaa-ajan kiinteistöt. Ennen sähköjen kytkemistä voidaan joutua uusimaan rikkoutuneita pylväitä sekä tarkistamaan kiinteistöön menevät sähköjohdot, jotta sähkön toimitus olisi turvallista. Korjaustöiden aikana voi esiintyä sähkökatkoja. Pienjännitevikoja korjataan tänään seuraavilla alueilla : Simpele, Torsanpää, Marjamäki, Kontunen, Melkoniemi, Kaljusenkylä, Pitkäjärvi, Kaljula, Kalpiala, Torsansalo, Korhosenkylä ja Rannankylä. Saukonsaari, Puhakka, Pietolansaari, Vuoriniemi, Kurkiniemi-alueilla korjaustyöt käynnistyvät tiistaina

47 Astamyrskyn jälkiä Kohde 5 Kohde 4 Kohde 3 Kohde 2 Kohde

48 Kohde 1: Pylväsmuuntamo tienläheisyydessä

49 Kohde 2: Johto pikkutien reunassa

50 Kohde 3: Valtatien reuna

51 Kohde 4: Kylätien laidassa uudehko PAS-johto

52 Kohde 5: Pikkutien reunassa uudehko PAS-linja

53 Toimitusvarmuuskriteeristö - tavoitteet Määrittää tavoitetasot verkoston suunnittelukriteeristö seuraaville tunnusluvuille asiakkaan vuoden aikana kokemien vikakeskeytysten kokonaiskesto, h/a asiakkaan kokemien lyhyiden keskeytysten lukumäärät, kpl/a

54 Toimitusvarmuuskriteeristö - periaatteita/lähtökohtia toimitusvarmuuskriteerit ovat ensisijaisesti verkkoyhtiön suunnittelukriteeri, jonka pohjalta verkkoyhtiöt voivat halutessaan laatia omat asiakaslupauksensa verkkoyhtiö päättää itse omat tavoitearvonsa johdonmukaisuus viranomaisten valvontajärjestelmien kanssa, ei päällekkäinen tai ristiriitainen koskee jakeluverkoissa (sähköasemat, kj-verkko, pj-verkko) tapahtuneiden vikojen aiheuttamia keskeytyksiä 3 vuoden aikajaksolla sallitaan ylitys yhtenä vuonna aluejaottelu; city, taajama, maaseutu verkkoyhtiö päättää kunkin liityntäpisteen alueluokittelun käyttäen pohjatietona CLC-aineiston määrittelyjä siirtymäaika , tavoitearvot koskevat vuotta

55 Toimitusvarmuuskriteeristö Toimitusvarmuuden tavoitetaso cityssä Kokonaiskeskeytysaika: Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 1 tunti vuodessa Ei lyhyitä katkoja Toimitusvarmuuden tavoitetaso taajamissa Kokonaiskeskeytysaika: Enintään 3 tuntia vuodessa Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 10 kpl vuodessa Toimitusvarmuuden tavoitetaso maaseudulla Kokonaiskeskeytysaika: Enintään 6 tuntia vuodessa Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 60 kpl vuodessa

56 Toimitusvarmuus Sähkömarkkinalaki, Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaavaalueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella asiakkaalle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Jakeluverkonhaltijan on täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli viimeistään mennessä. Vaatimusten täytäntöönpano olisi toteutettava siten, että vaatimukset täyttyisivät viimeistään mennessä vähintään [50] prosentilla jakeluverkonhaltijan asiakkaista ja viimeistään mennessä vähintään [75] prosentilla asiakkaista. Edellä oleva tavoite on suunnittelukriteeri. Jakeluverkonhaltijoiden on toimitettava suunnitelmat EMV:lle, joka hyväksyy suunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista. Keskeisiä kysymyksiä; millaiseen myrskyyn tulee varautua, millainen verkkorakenne on suurhäiriövarma (kaaopeli, ilmajohto avoimella paikalla)

57 Laskentaparametrien määritys

58 Korko Reaalikorko (inflaatio huomioiden) Pitkän aikavälin riskittömän sijoituksen reaalituotto riskittömän rahan hinta Korolla merkittävä vaikutus taloudellisin perustein tapahtuvaan suunnitteluun

59 Korko Korkea korko käyttökustannusten merkitys vähenee suuret käyttökustannukset kaukana tulevaisuudessa tapahtuvien investointien merkitys kokonaiskustannuksissa vähenee väliaikaisinvestointeja Matala korko edellä mainitut asiat toisinpäin enemmän suuria perusinvestointeja Onko erilaisilla investoinneilla eri korko? Onko riski-investointeja?

60 Suunnittelun tavoitteet ja perusteet - esimerkki Tarkastellaan kahta keskijänniteverkon (20 kv) johtolähtöä, jotka syöttävät kulutuskeskittymiä A, B ja C. Kuvassa on esitetty vain kyseisten johtolähtöjen runkojohdot. Mainitut kulutuskeskittymät on kuvattu kukin yhdellä kulutuspisteellä, joiden kuormitukset alkutilanteessa ovat: A : 2,1 MVA, B : 5,3 MVA, C : 1,8 MVA Raven 18,5 km A 110/20 kv 16 MVA Pigeon 4,5 km uusi Sähköasema Raven 8,3 km B Kuormitusten oletetaan kasvavan 3 % vuodessa. Tämän seurauksena jännitteenalenemaraja (6 %) ylittyy molemmilla lähdöillä viimeistään tarkasteluajanjakson kolmantena vuotena. Verkon jännitetilannetta voidaan parantaa joko johdinvaihdoin tai rakentamalla uusi sähköasema. Uusi sähköasema syöttää kulutuspistettä C sekä valtaosaa kulutuspisteen A kuormituksesta. C

61 Suunnittelun tavoitteet ja perusteet - esimerkki Verkon vahvistamiseksi on olemassa seuraavat vaihtoehdot: 1. Vahvistetaan verkkoa johdinvaihdoin aina tarvittaessa. Johdinvaihtoja tarvitaan tarkasteluaikana (20 vuotta) kaikkiaan noin 0,57 M arvosta. Kun kaikki runkojohdot vahvistetaan poikkipintaan Al 132, voidaan sähköaseman rakentaminen lykätä lähes tarkasteluajanjakson loppuun. Sähköaseman kustannukset ovat 1,16 M. 2. Vahvistetaan verkkoa johdinvaihdoin, kunnes kaikkien runkojohtojen johtimet on vaihdettu kerran (aina seuraavaksi suurempaan poikkipintaan). Johdinvaihtojen kokonaiskustannukset ovat tällöin 0,27 M. Sähköasema on tässä vaihtoehdossa rakennettava jo 14 vuoden kuluttua. 3. Rakennetaan sähköasema jo tarkasteluajanjakson toisena vuonna, jolloin ei tarvita lainkaan johdinvaihtoja. Tavoitteena on minimoida tarkasteluajanjaksolta diskontatut kokonaiskustannukset

62 Suunnittelun tavoitteet ja perusteet - esimerkki K / k p / % Esimerkin eri vaihtoehtojen kokonaiskustannusten nykyarvot laskentakoron funktiona

63 Investointien käyttöaika - takaisinmaksuaika Investointien käyttöajalla merkittävä vaikutus mitoitukseen Lyhyt käyttöaika (< 5 a) investointien annuiteetti eli vuotuiserä suuri käyttökustannusten merkitys lähes merkityksetön Verkon perusinvestoinneilla pitkä todellinen käyttöaika (20 40 a) Verkon väliaikaisinvestoinnit lyhyt käyttöaika (2 10 a) Verkon riski-investoinnit lyhyt käyttöaika (2 10 a) Automaatti-investoinnit lyhyt käyttöaika (2 5 a)

64 Investointien käyttöaika - takaisinmaksuaika Eri verkostokomponenttiryhmien teknistaloudellisia pitoaikoja. Komponenttiryhmä Pitoaika [a] Pylväsmuuntamot Puistomuuntamot, kiinteistömuuntamot ja satelliittimuuntamot Muuntajat kv ilmajohdot ,4 kv ilmajohdot kv johtoerottimet, 20 kv kauko-ohjatut erotinasemat kv maakaapelit (asennus) ,4 kv maakaapelit (asennus) Jakokaapit ja jonovarokekytkimet kv puupylväsjohto ja 110 kv puupylväsjohdot, yksi virtapiiri ja 110 kv teräsristikkopylväsjohdot ja 110 kv maakaapelit Käytönvalvontajärjestelmä 5-10 Verkko- ja asiakastietojärjestelmä 5-10 Energiamittauslaitteet Sähköasemat 110/20 kv muuntajat /20 kv sähköasemat Sähköasemat 110 kv kentät Sähköasemat 20 kv kojeistot

65 Suunnittelun aikajänne Mikä on sopiva suunnittelujakson pituus? tarkka investointisuunnitelma 2 5 vuotta eteenpäin investointien käyttöikä kymmeniä vuosia suurta teknistä murrosta ei näköpiirissä kuormitusten ennustaminen kauas tulevaisuuteen vaikeaa investoinnit vaikuttavat vahvasti toisiinsa investointiketjut tyypillinen suunnittelujakso vuotta Suunnittelun jaksotus (kuormitusennusteet) ensimmäinen jakso 3 5 vuotta

66 Häviöiden arvostus Häviöt ovat todellinen kuluerä verkkotoiminnolle häviöt on itse ostettava. Häviöt hankitaan markkinoilta - sähkökaupan toimintaperiaatteiden mukaan hintakehitys epävarma haettava pitkän aikavälin arvostus, ei hetkellistä päivän spot-hintaa

67 Häviöiden arvostus Periaatteessa useita hintakomponentteja teho, loisteho, energia häviöllä erilainen hinta eri aikoina Useita erilaisia käyttökohteita ja hintoja muuntajan tyhjäkäyntihäviöt sähköasema keskijänniteverkon runkojohdot jakelumuuntajat Pienjännitejohdot Häviöteho aiheuttaa lisähäviöitä siirtotiellään

68 Kuormitusten laskenta - riskitaso Kuormitusten huipputeho on keskeisin mitoitukseen vaikuttava suure. Huipputehon määritys on siis tärkeä toiminto, mutta siihen liittyy aina paljon epävarmuutta. Suunnittelussa kiinnostaa tiettyä ylitystodennäköisyyttä a vastaava maksimiteho Pmax, joka voidaan laskea, kun tiedetään keskiteho ja hajonta P max P z a jos a = 1 %, on za = 2,3 (normaalijakaumasta) a = 5 %, on za = 1,6 a = 50 %, on za =

69 Kuormitusten laskenta - riskitaso Kuormitusmalleihin liittyvä hajonta on suuri ja merkittävä, yleensä useita kymmeniä prosentteja keskitehosta. Keskijänniteverkon tehojen laskennassa hajonnan merkitys on melko vähäinen. Asiakkaita on aina paljon, jolloin hajonta suhteessa keskitehoon pienenee. Tällöin riskitason valinnalla ei ole merkittävää vaikutusta mitoitustehoon, sopiva valinta on esimerkiksi 95 % ylitystodennäköisyys - za = 1,6 Mitoituslämpötilan valinnalla on keskeinen vaikutus tehoihin (4 %/aste) Mikä valitaan mitoituslämpötilaksi? -30C, -40C?

70 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Maisemansuojelu Kyllästetyt pylväät CCA- ja CC-kyllästeet ongelmajätettä kreosootti sallittu (vielä hetken?) Muuntajaöljyt pohjavesiongelma Kasvihuonekaasu SF 6 Melu kellarimuuntamot Magneettikentät

71 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Maisemansuojelua rotkoa ei ylitetä syvimmältä kohdalta maanteiden ylitystä vältetään korkeissa paikoissa pitkiä johtonäkymiä vältetään pinnanmuodostuksen tarjoama tausta käytetään hyväksi. avojohdot sijoitetaan harjanteiden ja puiden taakse

72 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Kasvihuonekaasu SF 6 kasvihuonevaikutus yhteensä noin + 33 o C vesihöyry, hiilidioksidi, otsoni, metaani, typpioksiduuli, freonit, tärkeimmät vaikuttajat rikkiheksafluoridi SF 6 Suomessa 70 tn sähkölaitteistoissa; vuotoa noin 200 kg/a kertainen kasvihuonevaikutus CO 2 :en verrattuna käyttöön voi tulla uusia rajoituksia

73 Suunnitteluperusteet, ympäristönäkökohtia Magneettikentät magneettivuontiheys riippuu virrasta ja etäisyydestä yksittäinen johdin: 3-v-johto: r 2 pistemäinen: r 3 50 Hz magneettikentälle väestön suositusarvo on 100 µt, suosituksena tätä pienemmät arvot jakeluverkoissa vuontiheys 0,01 10 µt muuntamot, pj-keskukset esim. kiinteistömuuntamoissa kentänvoimakkuudet otettava huomioon

74 Suunnitteluperusteet, standardisointi Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet (25 A gg-tyyppi) standardilla pyritään varmistamaan turvallisuus ja yhteensopivuus

75 Suunnitteluperusteet, standardisointi Mihin standardeja tarvitaan? yhteensopivuuden turvaamiseen turvallisuuden hallintaan laadun hallintaan viestinnän helpottamiseen lainsäädännön yksinkertaistamiseen suunnittelun helpottamiseen kansainvälisen kaupan helpottamiseen säästöjen aikaansaamiseen puolueettoman sertifioinnin ja testaamisen mahdollistamiseen

76 Suunnitteluperusteet, standardisointi Standardisoimisorganisaatio Yleinen Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Sähkötekniikka Viestintävirasto

77 Suunnitteluperusteet, standardisointi International Electrotechnical Commission IEC perustyö tehdään täällä standardien lisäksi IEC julkaisee teknisiä raportteja (TR) ja julkisia eritelmiä (PAS) IEC:n jäsenenä on 62 kehittynyttä maata eri maanosista

78 Suunnitteluperusteet, standardisointi Direktiivit direktiiveillä esitetään EU:ssa vaatimukset, jotka kukin maa ottaa käyttöön lainsäädännössään uuden menettelyn (new approach) direktiiveissä annetaan vain olennaiset turvallisuusvaatimukset ei yksityiskohtia

79 Suunnitteluperusteet, standardisointi Sähköalan suomalaisten standardien valmistelu lähes kaikki uudet suomalaiset standardit perustuvat CENELECin tai IEC:n standardeihin standardeista vain pieni osa julkaistaan suomenkielisenä kansallisten standardien käytöstä luovutaan ja otetaan tilalle kansainväliset ja eurooppalaiset

80 Suunnitteluprosessi Omistajapolitiikka Toimintaympäristön kehitys Verkostostrategia Toimintaperiaatteet Kuormitusennusteet Yleissuunnittelu Käytettävä tekniikka Regulaatio Laskentaparametrit Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Investointisuunnittelu Vuotuiset investointiohjelmat

81 Suunnitteluperusteet, kuormitusennusteet Asiakasryhmien ominaiskulutukset kotitalouskäyttö, MWh/asiakas,a maatilat, MWh/asiakas,a sähkölämmitys, MWh/asiakas,a uudet asunnot olemassa olevat asunnot kesäasunnot, MWh/asiakas,a palvelu, MWh/työpaikka,a,MWh/m²,a julkinen hallinto, _MWh/työpaikka,a,MWh/m²,a pk-teollisuus, _MWh/työpaikka,a,MWh/m²,a suuret pistekuormat, MVA Ominaiskulutusennusteet nykytaso ja historiakehitys _asiakastietojärjestelmän tietojen _avulla alueittain (kunnittain) kasvuennusteet valtakunnalisten _ennusteiden mukaisesti KTM, ym. Asiakasryhmien kehitysennusteet maakunnan ja kuntien _kehitysennusteista oma kokemus ja harkinta

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusilta Imatra, 07.10.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät sähköverkot

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusiltapäivä Lappeenranta, 20.9.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista EMV keskustelupäivät 18.11.2013 Tarvo Siukola Sähkömarkkinalaki 52 Jakeluverkon kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat tulee ilmoittaa kahden

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusilta Parikkala, 30.9.2014 Jussi Tuunanen Älykkäät sähköverkot Sisältö Sähköjärjestelmä Suomessa Sähköverkon toimintaympäristön

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2015

KESKEYTYSTILASTO 2015 KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Toimitusvarmuus keskiössä. ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen

Toimitusvarmuus keskiössä. ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen Toimitusvarmuus keskiössä ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen Mistä puhutaan Muuttuva maailma - muuttuvat vaatimukset Toimitusvarmuuden parantaminen mitä, missä, milloin Kaapeliverkon

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden sähköverkko ja sähköasiakas 2030

Haja-asutusalueiden sähköverkko ja sähköasiakas 2030 R4-yhtiöt ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Haja-asutusalueiden sähköverkko ja sähköasiakas 2030 Vyöhyke 2 z 20/1 kv 1/0.4 kv 110/20 kv z z Vyöhyke 3 Vyöhyke 1 ST-poolin tutkimusseminaari 1.2.2017

Lisätiedot

Poistojen käsittely valvontamallissa

Poistojen käsittely valvontamallissa Poistojen käsittely valvontamallissa 9.2.2011 Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi LUT Energy Electricity Energy Environment Poistot valvontamallissa 2008-2011 Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 14 Sähköverkot ja häiriötilanteet Matti Lehtonen SÄHKÖJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖTILANTEITA TEHONVAJAUS: TUOTANTO EI RIITÄ KATTAMAAN KULUTUSTA: TAAJUUS LASKEE ó IRROITETAAN KUORMIA

Lisätiedot

Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä?

Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä? Sähkökatkot tuleeko yllätyksenä? y 11.11.2010 Paula Ala-Nojonen, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Taustaa verkkoyhtiöstämme sekä sähköverkkotoimialasta Suomessa Sähkön merkitys yhteiskunnalle

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatutkimus SER Tutkimusraportti 13.4.2010 SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (8) Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla:

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä 18.11.2013 Arto Gylén toimitusjohtaja, PKS Sähkönsiirto Oy 18.11.2013 Esityksen ydinkohdat Lain edellyttämä toimitusvarmuuden parantaminen on linjassa toimialan tavoitteiden

Lisätiedot

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen Sähkön liittymismaksut, hinnasto 1.1.2015 alkaen Yleistä Outokummun Energia Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sähkön käyttöpaikkojen liittymisen ehtoja LE 2014

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ 1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ Työn tarkastajat: Professori

Lisätiedot

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 4.2.2016 Hilton Helsinki Airport, Vantaa Antti Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto Projektipäällikkö Tommi Lähdeaho, Elenia

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi

KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi Kandidaatintyö 15.4.215 LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Määräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (17) Määräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt sähkömarkkinalain (588/2013) 27 :n 3 momentin nojalla:

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

SÄHKÖVERKON SIJOITTAMINEN

SÄHKÖVERKON SIJOITTAMINEN SÄHKÖVERKON SIJOITTAMINEN TIETOA MEISTÄ Savon Voima Oyj on paikallinen energiakonserni, joka on 100 prosenttisesti alueen kuntien omistama. Savon Voima Verkko Oy:llä on sähköverkkoa Pohjois- ja Etelä-Savon

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi 1 Yleistä Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja -periaatteita on sovellettava jakeluverkossa ja suurjännitteisessä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen. KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin

Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen. KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin 17.9.2013 Tavoitteena Toimintamallit siirtokeskeytystarpeiden hallinnassa yhdenmukaistetaan (investoinnit, kunnonhallinta,

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Erkki Antila Dekaani Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 2013 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähköverkko

Tuulivoima ja sähköverkko 1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 1.4.2011 alkaen A. Yleistä sähköliittymistä Sähköverkon pj-liittymismaksu maksetaan sopimussuhteen alussa ja on kertasuoritteinen, arvonlisäveroton ja siirtokelpoinen,

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot