SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö"

Transkriptio

1 SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 7. toukokuuta 2008

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma ALESTALO, SANNA: Mikkelin kaupungin keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma Diplomityö, 64 sivua, 15 kuvaa, 16 taulukkoa Kesäkuu 2010 Pääaine: Sähkövoimatekniikka Tarkastaja: Professori Pekka Verho Avainsanat: Keskijänniteverkko, jakeluverkko, jakeluverkkojen suunnittelu Tämän diplomityön tarkoituksena oli tehdä ESE-Verkko Oy:lle keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa varten tarkasteltiin verkon nykytilaa verkkotietojärjestelmän laskelmien pohjalta ja laadittiin suunnitelmat verkkotietojärjestelmää hyväksikäyttäen. ESE-Verkko Oy on kehittänyt verkkoaan aktiivisesti viime vuosien aikana ja pääosin verkko onkin hyvässä kunnossa. Alueelle on rakennettu 110 kv:n rengasverkko sekä kaksi uutta sähköasemaa. Mikkelin kaupunki on kehittyvä maakuntakeskus, jossa sähkönkulutuksen oletetaan kasvavan. Etenkin keskustan alueella, missä edelleen on vanhaa verkkoa, kulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Mikäli ennustettu kulutuksen kasvu toteutuu, joudutaan päämuuntajakapasiteettia lisäämään jonkin verran. Tähän on varauduttu siten, että kummallakin uudella sähköasemalla voidaan ottaa käyttöön myös toinen päämuuntaja. Mikkelin keskustan kaapeliverkkoa on uusittava kaapeleiden tullessa teknistaloudellisen elinikänsä päähän sekä siirtokapasiteetin loppuessa kulutuksen kasvun johdosta. ESEn ja Suur-Savon Sähkön yhdistymisen toteutuessa ja verkkoalueita yhdistettäessä ESE-Verkolle tulisi lisää verkostoa, joka pääasiassa olisi saneerauksen tarpeessa olevaa ilmajohtoverkkoa. Tämä aiheuttaa korotuspaineita siirtohintoihin ESE- Verkon alueella.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Electrical Energy Engineering ALESTALO, SANNA: Development Plan for the Medium Voltage Network of the city of Mikkeli Master of Science Thesis, 64 pages, 15 pictures, 16 tables. June 2010 Major: Power Engineering Examiner: Professor Pekka Verho Keywords: medium voltage network, distribution network, network design The aim of this thesis was to design a development plan for the medium voltage network of ESE-Verkko Oy. For the development plan the state of the distribution network was analyzed by using a network information system. ESE-Verkko has developed its network by investing in new power stations and 110 kv power lines. The city of Mikkeli is a burgeoning provincial center in which the usage of power is predicted to increase, especially in the centre of the city. Cables in that area are old and they are coming to the end of their life cycle. If the growth in power consumption comes off, ESE-Verkko has to increase transformer capacity. In both new power stations there is a place for another transformer. If the fusion between ESE and Suur-Savon Sähkö actualizes and network areas are rezoned, ESE-Verkko would get more distribution network that consists mostly of overhead lines. This would mean increasing costs and presumably increased distribution taxes.

4 IV ALKUSANAT Tämä työ on tehty ESE-Verkko Oy:n antamasta aiheesta. Kiitokset ESE-Verkolle mahdollisuudesta tutustua yritykseen ja tehdä tämä työ. Työn tarkastajana toiminutta professori Pekka Verhoa Tampereen teknilliseltä yliopistolta haluan kiittää neuvoista ja kannustavista kommenteista. ESE-Verkon puolesta työn ohjaajina ovat toimineet Pasi Luukkonen ja Risto Kosunen. Kiitokset myös heille. Haluan kiittää myös kotiväkeäni ja nykyisiä työkavereitani kannustavasta suhtautumisesta diplomityöni tekemistä kohtaan. Seinäjoella Sanna Alestalo

5 V SISÄLLYS 1. JOHDANTO SÄHKÖNJAKELUVERKON KEHITTÄMINEN TALOUDELLISUUSLASKELMAT Häviöteho ja energia Uuden johdon mitoittaminen Johtojen saneeraaminen Loistehon kompensointi Investointikustannukset Luotettavuuslaskenta ja keskeytykset LASKENTAPARAMETRIEN MÄÄRITYS Korko Komponenttien pitoajat Kuormitusten ennustaminen Jännitteenalenema OIKOSULKUKESTOISUUS JA -SUOJAUS MAASULKU Maasulkusuojaus ENERGIAYHTIÖN TIETOJÄRJESTELMÄT Asiakastietojärjestelmä Käytönvalvonta- ja käytöntukijärjestelmät Verkkotietojärjestelmä ESEllä käytössä olevat järjestelmät KAAPELEIDEN VANHENEMINEN JA KUNNONVALVONTA SÄHKÖNJAKELUN RISKIT ETELÄ-SAVON ENERGIA OY ESE-VERKKO OY LASKENTAPARAMETRIT VERKON NYKYTILA Tehonjako Siekkilä Pursiala Mikkeli ja Suojalampi Harmaistensuo Oikosulkulaskennan tulokset Maasulkulaskennan tulokset MIKKELI VUONNA VIITOSKORTTELI SOKOS TORIPARKKI JA PIKKUTORI SIILO HÄNNINHAUTA SATAMA MUUT KEHITTYVÄT KOHTEET... 48

6 VI 4.8. MAAKUNNALLINEN ENERGIAYHTIÖ JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY ESE-VERKKO OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITYSSUUNNITELMA SUOJALAMPI TORI HÄNNINHAUTA TENHOLAHDENTIE VEHKASILTA VARAYHTEYKSIÄ ERI ASEMIEN JA LÄHTÖJEN VÄLILLE VANHOJEN KUPARIKAAPELEIDEN UUSIMINEN SUUNNITELMAN TEHONJAKO UUDEN MAAKUNNALLISEN ENERGIAYHTIÖN VAIKUTUKSIA KUSTANNUKSET YHTEENVETO... 60

7 VII Lyhenteet ja merkinnät ABB AHXAMK-W AJK APYAKMM ATJ CAIDI EMV ESE KAH kj KTJ KVJ MAIFI PAS PEX PJK SAIDI SAIFI SCADA VTJ Asea Brown Boveri keskijännitekaapeli aikajälleenkytkentä öljypaperieristeinen keskijännitekaapeli asiakastietojärjestelmä vikojen keskimääräinen kesto/asiakas/vika Energiamarkkinavirasto Etelä-Savon Energia Oy keskeytyksestä aiheutuva haitta keskijännite käytöntukijärjestelmä käytönvalvontajärjestelmä jälleenkytkentöjen keskimääräinen määrä/asiakas, a päällystettyavojohto ristisilloitettu polyeteeni pikajälleenkytkentä vikojen kokonaiskestoaika/asiakas, a vikojen keskimääräinen määrä/asiakas, a Supervisory Control And Data Acquisition verkkotietojärjestelmä cosφ κ ε tehokerroin diskonttauskerroin apukerroin alaindeksit A1 pienempi poikkipinta A2 suurempi poikkipinta d ero E energia f vika h, häv häviö h max maksimihäviöt i komponentti inv, I investointi

8 VIII j johto, sähkönkäyttäjä k kuormitus, oikosulku kesk keskeytys kn nimellinen kuormitus kun kunnossapito, ylläpito m muuntaja, maadoitus n nimellinen p pätöteho P teho q loisteho R rakentaminen TP kosketus v vaihe, vaihto, vika 0 tyhjäkäynti, ensimmäinen vuosi kv

9 1 1. JOHDANTO Tämän diplomityön tarkoituksena on tehdä kehityssuunnitelma ESE-Verkko Oy:n keskijänniteverkolle keskittyen etenkin Mikkelin keskustan alueeseen. Mikkelin keskustan sähkönkulutus on voimakkaasti kasvussa useiden kiinteistöjen perusparannusten ja laajennusten vuoksi. Sähköverkko keskustan alueella on melko vanhaa; suuri osa 20 kv:n kaapeleista on 50 mm 2 ja 70 mm 2 kuparikaapeleita, joita on asennettu 50-luvulta 70-luvun alkuun asti. Myös osa jakelumuuntamoista on saneerauksen tarpeessa. Kiinteistöjen saneeraamisen yhteydessä olisi hyvä aika saneerata myös muuntamot. Etenkin kiinteistömuuntamoiden saneeraaminen on järkevää ajoittaa muun remontin yhteyteen. ESE-Verkko Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) omistama tytäryhtiö, joka vastaa jakeluverkkoalueellaan tapahtuvasta sähkönjakelusta. ESE-Verkon jakelualue käsittää valtaosan vanhasta Mikkelin kaupungista. Mikkeli on nykyään pinta-alaltaan varsin suuri kaupunki, sillä se on laajentunut kuntaliitosten seurauksena, mutta ESE- Verkon jakeluverkko on keskittynyt melko pienelle alueelle. Keskijänniteverkko on pääosin city- ja taajamaverkkoa, vaikka koko verkon kaapelointiaste onkin vain noin 34 % muutamien pitkien avojohtolähtöjen laskiessa kaapelointiastetta. Tämän diplomityön rakenne on seuraavanlainen: Kappaleessa kaksi käydään läpi sähkönjakeluverkon kehittämisen perusperiaatteita. Kolmannessa kappaleessa esitellään Etelä-Savon Energiaa ja ESE-Verkkoa sekä analysoidaan jakeluverkon nykytilanne. Kappaleessa neljä pohditaan Mikkelin kaupungissa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat sähkönkulutukseen ja -jakeluun. Kappaleessa viisi esitetään sähkönjakeluverkolle kehityssuunnitelma kustannusarvioineen.

10 2 2. SÄHKÖNJAKELUVERKON KEHITTÄMINEN Yhteiskunnan eri toiminnot ovat entistä riippuvaisempia luotettavasta sähkönsaannista, ja ihmiset odottavat lähes keskeytyksetöntä sähköntoimitusta. Palvelun luotettavuuden parantumisesta ei silti olla välttämättä valmiita maksamaan nykyistä enempää. Sähkömarkkinalaissa todetaan, että verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus). [1] Sähkönjakeluverkkojen tulee olla turvallisia ja niiden on täytettävä tietyt tekniset reunaehdot. Suunnittelun lähtökohtana on rakentaa nämä reunaehdot täyttävä edullisin riittävän luotettava verkko. Verkon mitoituksen reunaehtoja ovat terminen kestoisuus, oikosulkukestoisuus, mekaaninen kestoisuus sekä jännitteenalenema, jonka on pysyttävä tarpeeksi alhaisena Taloudellisuuslaskelmat Sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa yleinen periaate on, että valitaan tekniset reunaehdot täyttävistä vaihtoehdoista se, joka on kokonaiskustannuksiltaan edullisin. Suunnittelun yhteydessä tulisikin määrittää eri verkkokomponenttien ja koko jakelujärjestelmän kokonaiskustannukset niiden eliniän ajalta. Verkon ja komponenttien kustannukset voidaan jakaa investointi-, häviö-, keskeytys- ja ylläpitokustannuksiin. Suunnittelun tavoitteena voidaan pitää näistä kustannuksista muodostuvien kokonaiskustannusten nykyarvon minimointia seuraavan yhtälön mukaisesti. [2] min min T 0 ( K ( t) + K ( t) + K ( t) + K ( t) ) T [ Kinv ( t) + K häv ( t) + K kesk ( t) + K kun ( t) ] t= 1 inv häv kesk kun dt (1) missä K inv = investointikustannukset ajanhetkellä t K häv = häviökustannukset ajanhetkellä t = keskeytyskustannukset ajanhetkellä t K kesk

11 3 K kun T = ylläpitokustannukset ajanhetkellä t = suunnitteluajanjakson pituus Häviöteho ja energia Johtojen ja muuntajien tehohäviöillä on suuri merkitys sähkönjakelun taloudellisuuteen. Johdolla syntyvä häviöteho on verrannollinen kuormitusvirran neliöön ja se voidaan laskea kaavalla P h 2 = 3 R I (2) missä R = johtimen resistanssi I = kuormitusvirta Muuntajassa esiintyy tyhjäkäynti- ja kuormitushäviöitä. Muuntajan kilpiarvoissa ilmoitetaan yleensä nimellisteho S n, nimelliskuormitushäviöt P kn ja tyhjäkäyntihäviöt P 0. Tyhjäkäyntihäviöt eivät juurikaan riipu muuntajan kuormituksesta. Muuntajan tyhjäkäyntihäviöt voidaan laskea yhtälöllä (3) ja kuormitushäviöt yhtälöllä (4). U = (3) P0 P0 n U n 2 P k = S S n 2 P kn (4) Häviökustannukset Johdolla ensimmäisenä vuonna syntyvät häviökustannukset saadaan kaavasta K h0 2 0 = ( H P + H E th ) 2 2 U P ( cosϕ) R j (5) jossa H P = häviötehon hinta H E = häviöenergian hinta t h = häviöiden huipunkäyttöaika P 0 = johdolla siirrettävä teho U = pääjännite cos φ = kuormituksen tehokerroin R j = johdon resistanssi

12 4 Investointi- ja häviökustannukset saadaan yhteismitallisiksi diskonttaamalla koko pitoajan häviökustannukset rakentamisajankohtaan. Kertomalla ensimmäisen vuoden häviökustannukset K h0 diskonttauskertoimella κ, saadaan koko pitoajan häviökustannusten nykyarvo. Kokonaiskustannukset voidaan laskea kaavalla K= K R+ κ (6) k 0 missä K R = rakentamiskustannukset k 0 =ensimmäisen vuoden häviökustannukset κ =diskonttauskerroin Tehon kasvaessa tasaisesti koko pitoajan t saadaan diskonttauskerroin κ seuraavasti: κ = ε ε t 1 ε 1 (7) Yhtälössä (7) esiintyvä apukerroin ε määritetään 2 r ε = (8) p missä r = tehon vuosittainen kasvuprosentti p = korkoprosentti Usein suunniteltavana on esimerkiksi uusi asuntoalue, jolloin teho kasvaa aluksi ja alueen valmistuttua pysyy kutakuinkin samana. Tällöin diskonttauskerroin voidaan laskea kaavalla (9). Jos teho kasvaa ajan t vuosittain r %, minkä jälkeen kasvu pysähtyy ja teho pysyy samana tarkasteluajan T loppuun asti, saadaan diskonttauskerroin kaavasta κ = ε 1 t' 1 ε ε β 1 2t' 1 t' α + 1 ε ε T t 2 2 ' 1 1 (9) ( 1+ r /100) 2 2 β ε 1 = = (10) α 1+ p /100

13 5 1 1 ε 2= = (11) α 1+ p /100 Muuntajan kuormitushäviökustannukset saadaan seuraavasti K k ( H P + H E th ) Pk =κ (12) Muuntajan tyhjäkäyntihäviökustannukset voidaan laskea kaavalla K ( H P + H E t) 0 = κ (13) 0 P missä t = tyhjäkäyntiaika vuodessa (8760 h) κ = ε 2 ε ε t Häviösähkön hinta Sähkömarkkinalaissa velvoitetaan verkonhaltijoita hankkimaan sähköverkkonsa häviöenergia avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen mukaisesti [1]. Energiamarkkinavirasto (EMV) valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta, joten verkkoyhtiöt eivät voi kerätä ylimääräistä tuottoa liian korkeiden siirtomaksujen muodossa. Siirtohintojen hinnoittelun tulisi perustua toiminnan kustannuksiin. Häviösähkön hintaa voidaan arvioida sähkön yleisen hintakehityksen perusteella. Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin vuosittaista keskihintaa käyttämällä saadaan jonkinlainen arvio sähkön hinnan kehityksestä. Tulevaisuudessa sähkön hinta tullee todennäköisesti nousemaan, koska kulutus kasvaa jatkuvasti. Vaikkakin vuonna 2009 sähkönkulutus on kääntynyt laskuun, teollisuusjohtajat uskovat TSN Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan sähkönkulutuksen kuitenkin kasvavan myös tulevaisuudessa [3]. Sähkönkulutuksen ennustaminen on vaikeaa ja vuonna 2009 työ- ja elinkeinoministeriö arvioi sähkönkulutuksen kasvun hidastuvan [4]. Myös Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdistyminen Keski-Euroopan sähkömarkkinoiden kanssa saattaa aiheuttaa hinnannousua Pohjoismaissa.

14 6 Nord Poolin Suomen aluehinta ,57 51,02 EUR/MWh ,28 35,3 27,68 30,53 30,01 36, Kuva 1. Nord Poolin Suomen aluehinnan vuosittaiset keskihinnat vuosina Kuvassa 1 on esitetty Pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehintojen vuosittaiset keskiarvot ajanjaksolta [5]. Keskiarvoksi saadaan 35,92 /MWh. Nord Poolin vuosien 2010, 2011 ja 2012 forwardien hinnat ovat olleen noin 40 /MWh tasolla. Häviöenergian hintana tässä työssä käytetään 50 /MWh. Häviötehon hinta saadaan kertomalla häviöenergian hinta häviöiden huipunkäyttöajalla. H P = H t (14) E Energiahäviöt Energiahäviöitä laskettaessa ensin täytyy selvittää johdolla tai muuntajassa syntyvä häviöteho haluttuna hetkenä. Syntyvät energiahäviöt voidaan laskea häviötehon integraalina. W h T = P ( t) dt 0 h P max t (15) h h Häviöenergian määrittäminen häviötehon integraalina on työlästä, joten käsinlaskennassa riittävään tarkkuuteen päästään käyttämällä huippuhäviötehon P hmax ja häviöiden huipunkäyttöajan t h tuloa. Huipunkäyttöaika riippuu kuormituksen ajallisesta käyttäytymisestä. Keskijännitejohtojen häviöiden huipunkäyttöajat ovat yleensä luokkaa tuntia vuodessa. ESE-Verkon johtolähtöjen häviöiden huipunkäyttöajat

15 7 vaihtelevat verkkotietojärjestelmän laskelmien mukaan välillä h/a. Kaikkien lähtöjen häviöiden huipunkäyttöaikojen keskiarvoksi saadaan noin 1700 h/a. [2] Uuden johdon mitoittaminen Keskeinen kysymys uutta johtoa mitoitettaessa on oikean poikkipinnan valinta: On löydettävä sopiva poikkipinta, jolla päästään taloudellisimpaan lopputulokseen. Johdon poikkipinta vaikuttaa rakentamiskustannuksiin ja häviökustannuksiin. Tarkasteluajan häviökustannukset saadaan vertailukelpoisiksi rakentamiskustannusten kanssa diskonttaamalla ne rakentamisajankohtaan. Tämä tehdään kertomalla ensimmäisen vuoden häviökustannukset yhtälön (7) mukaisella kertoimella. Mitoitettaessa uutta johtoa on ratkaistava rajateho, jota suuremmilla tehoilla suuremman ja investointikustannuksiltaan kalliimman poikkipinnan käyttö on edullisempaa häviökustannuksissa saavutettavan säästön takia. K K > K K (16) ha1 ha2 IA2 IA1 missä K ha1 = pienempi poikkipintaisen johtimen häviökustannukset K ha2 = suurempi poikkipintaisen johtimen häviökustannukset K IA1 = pienempi poikkipintaisen johtimen investointikustannukset K IA2 = suurempi poikkipintaisen johtimen investointikustannukset Epäyhtälön (15) avulla voidaan johtaa lauseke rajateholle, jonka suuruinen johdon näennäistehon täytyy ensimmäisenä vuonna olla, jotta suuremman poikkipinnan käyttö olisi taloudellista. S U k κ c IA2 h k ( r r ) A1 IA1 A2 (17) missä k IA1, k IA2 = johdin poikkipintojen A 1 ja A 2 investointikustannukset /km r A1, r A2 = johdinpoikkipintojen A 1 ja A 2 resistanssit Ω/km c h = häviöiden hinta /kw, a κ = häviöiden kapitalisointikerroin

16 8 Teho [MVA] tehonkasvu [%] Kuva 2. Rajatehot poikkipinnoiltaan erikokoisille AHXAMK-W kaapeleille. Kuvassa 2 on esitetty rajatehot poikkipinnoiltaan erikokoisille AHXAMK-W kaapeleille tehonkasvun funktiona. Rajakäyrien sijaintiin vaikuttavat johtojen rakentamiskustannukset, häviösähkön hinnoittelu ja laskentakorkokanta. Kuvan 2 kaaviossa laskentakorkona on käytetty 5 %, häviötehon hintana 85 /kw,a ja rakentamiskustannuksina 120 mm 2 kaapelille 47 /m, 185 mm 2 50,5 /m ja 240 mm 2 59 /m. Rajatehokuvaaja kertoo kuinka suuri siirrettävän tehon tulisi ensimmäisenä vuonna olla, että jonkun tietyn poikkipinnan valinta olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi tehonkasvun ollessa 2 % siirrettävän tehon tulisi ensimmäisenä vuonna olla vähintään 2,2 MVA, että olisi kannattavaa valita 185 mm 2 :n kaapeli 120 mm 2 :n kaapelin sijaan. Jotta investointi suurempaan poikkipintaan ei olisi kannattamaton, tulee tehon kasvaa vähintään laskelmissa esitetyn kasvuprosentin verran. Mahdollinen väärä johdinvalinta ei kuitenkaan aiheuta suuria lisäkustannuksia, ellei väärän valinnan seurauksena jouduta lähivuosina vaihtamaan johdinta suurempaan. Mikäli muut reunaehdot sallivat, kannattaa kaapeleita kuormittaa termiseen rajatehoon asti. Avojohtojen taloudellinen rajateho on taas yleensä pienempi kuin terminen rajateho. Avojohdoilla jännitteenalenema on usein rajoittavampi tekijä kuin terminen kestoisuus. [2] Johtojen saneeraaminen Suomen jakeluverkko on rakennettu pääosin ja 1970 luvuilla, joten se alkaa olla teknistaloudellisen käyttöikänsä lopussa. Verkossa saattaa olla myös oikosulkukestottomia tai häviöiltään suuria johto-osuuksia, minkä vuoksi saneerauksia

17 9 tarvitaan. Johtoa uusittaessa on syytä pohtia rakennetaanko uusi johto samanlaisena ja samalle paikalle kuin vanha johto vai onko syytä tehdä erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi linjan tien varteen siirtoa tai johtimen vaihtamista PAS-johdoksi kannattaa harkita saneerauksen yhteydessä. Johtimen vaihto häviökustannuksiin perustuen on kannattavaa silloin kun voimassa on epäyhtälö k h 1 kh 2 > a Kv (18) missä k h1 = nykyisen johdon seuraavan vuoden häviökustannukset k h2 = poikkipintasarjassa seuraavan suuremman johdon seuraavan vuoden häviökustannukset a = annuiteettikerroin K v = johdinvaihdon kustannukset annuiteettikerroin saadaan p a = 100 (19) 1 1 t p missä p = korkoprosentti t = investoinnin tarkasteluaika vuosina Mikäli johdinvaihto seuraavaan poikkipintaan osoittautuu kannattavaksi, on syytä tarkastaa olisiko vaihto tätäkin suurempaan poikkipintaan vielä kannattavampaa. Johtimen vaihdon kustannukset ovat tyypillisesti noin 50 % uuden johdon rakennuskustannuksista. Korvattavia johtimia saatetaan käyttää verkossa toisessa paikassa uudelleen tai ne hävitetään metalliromuna. Metalliromua kierrättävät ja jalostavat yritykset ostavat sähköyhtiöiltä vanhoja kaapeleita sekä muuta metalliromua. Loistehon siirto kasvattaa häviöitä ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Verkot mitoitetaan näennäistehon perusteella, joten mitä alhaisempi tehokerroin cos φ on, sitä pienemmällä pätötehon arvolla tulee valittavaksi suurempi johdinpoikkipinta. [2] Loistehon kompensointi Loistehon siirtäminen kuormittaa johtimia ja varaa osan siirtokapasiteetista, siksi loisteho kannattaakin tuottaa mahdollisimman lähellä sen kulutusta. Kun loisteho tuotetaan lähellä kulutusta, sekä jännitteenalenema että häviöt pysyvät pienempinä.

18 10 Loistehoa voidaan tuottaa kondensaattoreilla. Loistehoa kuluttavia laitteita ovat esimerkiksi moottorit, purkauslamput ja muuntajat. Kuormituksen loistehon tarpeen P ilmaisee tehokerroin cos ϕ=. [6] S Keskitetystä kompensoinnista puhutaan silloin kun kompensointikondensaattori on sijoitettu sähköasemalle (kytketty 20 kv:n kiskoon). Kompensointi sähköasemilla vähentää loistehon ottoa kantaverkosta ja pienentää päämuuntajan häviöitä. Hajautetussa kompensoinnissa kondensaattorit on sijoitettu keskijänniteverkkoon johtolähtöjen varsille. Hajautetulla kompensoinnilla saavutettavia etuja ovat loistehon oston pieneneminen, johtojen siirtokyvyn paraneminen, jännitteenalenemien pieneneminen sekä edeltävän verkon häviöiden pienentyminen. Hyödyntämällä kondensaattoreita voidaan joskus avojohtoverkossa korvata tai siirtää muita kalliimpia verkkoinvestointeja. Verkkoyhtiöt ohjaavat asiakkaitaan kompensoimaan itse kuluttamaansa loistehoa tehotariffien loistehomaksuilla. Yleensä asiakas saa osan kuluttamastaan loistehosta ilmaiseksi ja loppuosasta veloitetaan hinnaston mukainen hinta. Ilmaisosuuden määrä vaihtelee verkkoyhtiöittäin ollen kuitenkin usealla yhtiöllä 20 % saman kuukauden pätötehohuipusta. Myös sähkönmyyntiyhtiöillä saattaa olla tariffeja, joissa on loistehomaksu. Loistehomaksu on yleensä suurempi kuin pätötehomaksu. [2] Investointikustannukset Jakeluverkon investointikustannukset muodostuvat materiaali- ja työkustannuksista. Myös suunnittelusta aiheutuvat kustannukset voidaan lukea investointikustannuksiin. Investointikustannukset määräytyvät verkkotyypin ja -rakenteen mukaan. Esimerkiksi avo- tai PAS-johtoja käytettäessä investointikustannuksiin sisältyy tarvikkeet, rakentaminen ja suunnittelu, johon kuuluu maastosuunnittelu. Maakaapeliverkon rakentamiskustannuksista suuren osan muodostavat kaapeliojan kaivutyöt. Kaapelin sijainnilla on huomattavan suuri merkitys sen kustannuksiin. Haja-asutusalueella kaapeliojan kaivukustannukset ovat vielä suhteellisen edulliset kun taas kaupunkialueella kaivaminen on yleensä kallista. [2] Verkkoyhtiöiden tulisi kirjata toimintojaan yhtenevien periaatteiden mukaan investoinneiksi ja kuluiksi, jotta yhtiöt olisivat tasavertaisessa asemassa tehokkuustarkastelussa. Tehokkuus on yksi osa-alue, joka vaikuttaa verkkoyhtiön sallittuun tuottoon. [7]

19 Luotettavuuslaskenta ja keskeytykset Sähkönjakelun luotettavuudella tarkoitetaan kykyä siirtää luotettavasti sähköä tuottajalta kuluttajalle. Sähkönjakelun luotettavuuteen vaikuttavat sähkön tuotanto sekä siirto- ja jakeluverkot. Siirtoverkon toimivuudesta vastaa Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Jakeluverkkonsa luotettavuudesta ja toimivuudesta vastaa kukin jakeluverkonyhtiö, joita Suomessa on noin 90. [8] Keskeytykset Sähköntoimituksen keskeytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa jännite on liittymiskohdassa alle 1 % nimellisestä. Keskeytykset voidaan jakaa suunniteltuihin työkeskeytyksiin ja odottamattomiin häiriökeskeytyksiin. Häiriökeskeytysten aiheuttajia ovat yleensä ukkonen, myrskyt, puut, laiteviat, maankaivuu tai eläimet. Sähkönkäyttäjien kokemista häiriökeskeytyksistä noin 90 % johtuu jakeluverkossa ilmenevistä vioista ja merkittävä osa näistä vioista esiintyy keskijänniteverkossa. Suuri osa keskijänniteverkon vioista saadaan selvitettyä jälleenkytkentöjen avulla. Pikajälleenkytkentä (PJK) aiheuttaa alle sekunnin mittaisen keskeytyksen. Aikajälleenkytkennässä (AJK) keskeytys kestää yli sekunnin mutta alle kolme minuuttia. Myös jännitekuopat voivat aiheuttaa lyhyeen keskeytykseen verrattavissa olevia haittoja. Standardeissa ei ole määritelty raja-arvoja keskeytysten määrille, mutta standardissa SFS-EN on annettu indikatiivisia arvoja. [9] Häiriökeskeytykset luokitellaan ja niiden määrästä annetaan indikatiivisia arvoja seuraavasti: Pitkä keskeytys: Pysyvän vian aiheuttama yli 3 minuuttia kestävä keskeytys sähkönjakelussa. Normaaleissa käyttöolosuhteissa pitkiä keskeytyksiä voi olla vuoden aikana alle 10 tai jopa 50 alueesta riippuen. Lyhyt keskeytys: Ohimenevän vian aiheuttama alle 3 minuuttia kestävä jännitekatkos. Lyhyitä keskeytyksiä voi vuosittain esiintyä muutamasta kymmenestä useisiin satoihin ja näistä noin 70 % voi olla kestoltaan alle yhden sekunnin. Jännitekuoppa: Jakelujännite alenee äkillisesti 1 90%:iin nimellisjännitteestä ja palautuu lyhyen ajan kuluttua. Normaaleissa käyttöolosuhteissa jännitekuoppien odotettavissa oleva määrä vuoden aikana voi olla muutamista kymmenistä tuhanteen. Suurin osa jännitekuopista on kestoltaan alle sekunnin ja suuruus on alle 60 % jännitteenalenemana. [10] Sähkönkäyttäjien kokemien keskeytysten määrä ja kesto riippuvat toisaalta jakeluverkon laitteiden ja johtojen vikaantumisista ja toisaalta verkon muodosta, automaatiosta, suojauksesta sekä käyttö- ja korjaustoiminnan järjestelyistä. Normaalisti

20 12 maaseudulla noin 35 % vioista on luonteeltaan pysyviä. Jälleenkytkentöjä ei käytetä maakaapeliverkossa, joten kaupunkialueella, jossa kaapelointiaste on suurempi, pidempiä keskeytyksiä on noin 60 % häiriökeskeytyksistä. Keskeytyksistä aiheutuu kustannuksia niin verkkoyhtiölle kuin asiakkaillekin, joten myös taloudellisesta näkökulmasta sähköntoimituksen luotettavuus on tärkeässä asemassa. Keskeytysten torjumisessa on järkevintä tavoitella tasoa, jolla sekä verkkopalvelumaksut että keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Jakeluverkonhaltijan vastuulla on rakentaa ja ylläpitää kokonaistaloudellisesti edullista verkkoa. Energiamarkkinavirasto valvoo verkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa, jonka laskentaan valvontakaudella vaikuttaa muun muassa sähkön laatu. Sähkön laadun eräs osatekijä on verkon käyttövarmuus eli luotettavuus. Sääntelymallissa tarkastellaan verkkoyhtiön keskeytysten lukumäärää sekä keskeytysten keskimääräistä kesto-aikaa. Parempi luotettavuus ja näin ollen parempi sähkön laatu kasvattaa verkkoyhtiön sallitun tuoton määrää. Tarkasteltaessa säteittäisesti käytettävää keskijännitelähtöä voidaan kyseiseen lähtöön kytketyn asiakkaan keskeytysten määrä, kesto ja kustannukset laskea seuraavien yhtälöiden avulla. [2, 10] Keskeytystaajuus f = (24) j f i i I Vuotuinen keskeytysaika U = f t (25) j i I i ij Keskeytyksen keskipituus U j t j= (26) f j Toimittamatta jäänyt energia E j = f t P (27) j j j Keskeytyskustannukset K j = i I f i [ a j + b j ( tij ) tij] Pj (28)

21 13 Yhtälöissä alaindeksi i kuvaa verkkokomponenttia ja alaindeksi j sähkönkäyttäjää. f = vikataajuus t = vian aiheuttama keskeytysaika P = keskimääräinen keskeytysteho a = keskeytystehon haitta-arvo b = keskeytysenergian haitta-arvo Keskeytyksestä aihetutunut haitta Asiakkaalle keskeytyksestä aiheutuvaa haittaa (KAH) kuvataan niin sanotulla KAHarvoilla, jotka ilmaisevat kuluttajien halukkuutta maksaa keskeytyksettömästä sähkönjakelusta tai vaihtoehtoisesti sitä korvausta, johon kuluttaja katsoo olevansa oikeutettu sähkönjakelussa tapahtuneiden keskeytysten johdosta. Sähkönkäyttäjän kokema keskeytyshaitta riippuu vikojen määrästä ja kestosta sekä käyttäjän tehosta ja tyypistä. KAH-arvoja selvittäneissä tutkimuksissa sähkönkäyttäjät on jaoteltu eri ryhmiin. Näitä ryhmiä ovat kotitaloudet, loma-asunnot, maataloudet, palvelut, julkinen sektori ja pk-teollisuus. Joidenkin ryhmien osalta haitan aiheuttamaa kustannusta pystytään arvioimaan esimerkiksi menetettynä tuotantona tai työaikana. Kotitalouksille aiheutunut haitta on yleensä välillistä eikä sen mittaaminen rahassa ole aivan yksiselitteistä. Asiakkaiden vaatimukset ovat selvästi differentoitumassa; Osalle asiakkaista riittäisi nykyinen tai jopa heikompi käyttövarmuuden taso, kun taas joillekin käyttövarmuudella on erittäin suuri merkitys. Myös samalla asiakkaalla keskeytyksen aiheuttama haitta saattaa vaihdella huomattavasti vuorokauden- ja vuodenajan tai tehtävän työn mukaan. Eri tutkimuksissa on saatu paljonkin toisistaan poikkeavia tuloksia KAH-arvoille. Taulukossa 1. on esitetty vuonna 2006 tehdyn KAH-tutkimuksen arvot viidelle eri asiakas ryhmälle. [2, 10, 11] Taulukko 1. KAH-arvot Asiakasryhmä Vikakeskeytys Työkeskeytys PJK AJK /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw Kotitalous 0,36 4,29 0,19 2,21 0,11 0,48 Maatalous 0,45 9,38 0,23 4,80 0,20 0,62 Julkinen 1,89 15,08 1,33 7,35 1,49 2,34 Palvelu 2,65 29,89 0,22 22,82 1,31 2,44 Teollisuus 3,52 24,45 1,38 11,47 2,19 2,87 Sähkömarkkinalaissa on määritelty pitkistä keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvien haittojen vakiokorvaukset, jotka riippuvat asiakkaan verkkopalvelumaksun suuruudesta.

22 14 Korvauksia maksetaan yli 12 tuntia kestävistä keskeytyksistä. Vakiokorvauksen määrä on sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta: - 10 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 12 tuntia mutta vähemmän kuin 24 tuntia - 25 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 24 tuntia mutta vähemmän kuin 72 tuntia - 50 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 72 tuntia mutta vähemmän kuin 120 tuntia %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 120 tuntia. Vakiokorvauksen enimmäismäärä verkkopalvelun keskeytymisen johdosta on kuitenkin 700 euroa sähkönkäyttäjää kohti. Vakiokorvauksen enimmäismäärää voidaan tarkistaa valtioneuvoston asetuksella rahanarvon muutosta vastaavasti. [1] Luotettavuuslaskentaa hyödynnetään kun optimoidaan verkoston kokonaiskustannuksia yhtälön (1) mukaisesti. Luotettavuuslaskennalla pyritään määrittelemään arvioita asiakkaiden keskeytysmäärille ja keskeytyksistä aiheutuneelle haitalle. Tulokset ovat aina keskiarvoja, koska esimerkiksi lähtötietona käytettävät johtojen vikataajuudet ovat keskiarvoja. Todelliset vikamäärät selviävät jälkikäteen tehdyistä vikatilastoista. Luotettavuuslaskentaa voidaan kuitenkin käyttää apuna verkoston kehittämisessä. Luotettavuusanalyysia tehtäessä määritellään ja rajataan tarkasteltava kohde. Kohde voi olla yksittäinen komponentti tai kokonainen jakeluverkko. Jakeluverkon luotettavuutta tarkasteltaessa lähtötietoina voivat olla esimerkiksi verkkotiedot, komponenttien tekniset tiedot ja ympäristö- ja kuormitusolosuhteet. Lisäksi on määriteltävä järjestelmän toiminta normaali- ja poikkeusolosuhteissa. Luotettavuusmallissa käytettävien luotettavuustietojen kuten komponenttien vikataajuuksien, korjausaikojen sekä KAH-arvojen määritykseen käytetään yleensä tilastoitujen käyttökokemusten perusteella saatuja tietoja. Sähkönjakelun luotettavuuteen liittyy monia käsitteitä, joita käytetään luotettavuusanalyysia tehtäessä. Alla on määritelty eräitä keskeisiä käsitteitä. [2, 12] Käyttövarmuudella tarkoitetaan tarkasteltavan kohteen kykyä suorittaa vaadittu toiminto vaaditulla ajanhetkellä tai aikavälillä tietyissä olosuhteissa. Vika on järjestelmän tai sen osan tila, jossa se ei kykene suorittamaan sille asetettua tehtävää. Kytkentäaika on aika, joka tarvitaan vioittuneen komponentin erottamiseen järjestelmästä vian jälkeen ja kunnossa olevan verkon palauttamiseksi jakelun piiriin. Korjausaika on aika joka kuluu vikaantumisesta siihen, kun vioittunut komponentti otetaan takaisin käyttöön vian syntymisen jälkeen. Korjausaika sisältää kytkentäajan ja varsinaisiin korjaustöihin kuluvan ajan. Vikataajuus ilmaisee, montako vikaa ajanjakson alussa toimivassa laitteessa keskimäärin esiintyy ajanjakson aikana.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2015

KESKEYTYSTILASTO 2015 KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12

Lisätiedot

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Timo Antero Erkkilä KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT 2 Tämä opinnäytetyö on tehty Hiirikosken

Lisätiedot

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ 1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ Työn tarkastajat: Professori

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatutkimus SER Tutkimusraportti 13.4.2010 SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina/ DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN

Lisätiedot

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 585 Liite 1 JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Jakeluverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirretty sähköenergia kyseisen verkon alueella, GWh 0,4 kv:n verkko,

Lisätiedot

RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 1 (57) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN TEKIJÄ: Tanja Nousiainen 2 (57) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen Sähkön liittymismaksut, hinnasto 1.1.2015 alkaen Yleistä Outokummun Energia Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sähkön käyttöpaikkojen liittymisen ehtoja LE 2014

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.lut.fi/fi/technology/electrical_engineering/ DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

Petri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista

Petri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Sisältö Kantaverkon laajuuden päivittäminen Kantaverkon virtapiiri asiakkaan sähköasemalla; muutostilanteet Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään

Lisätiedot

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia

Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Maadoitusjärjestelmät hankkeen tuloksia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 4.2.2016 Hilton Helsinki Airport, Vantaa Antti Mäkinen, Tampereen teknillinen yliopisto Projektipäällikkö Tommi Lähdeaho, Elenia

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi 1 Yleistä Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja -periaatteita on sovellettava jakeluverkossa ja suurjännitteisessä

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2014

KESKEYTYSTILASTO 2014 KESKEYTYSTILASTO 2014 (i) ALKUSANAT Vuoden 2014 keskeytystilasto perustuu 69 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2011

KESKEYTYSTILASTO 2011 KESKEYTYSTILASTO 2011 (i) ALKUSANAT Vuoden 2011 keskeytystilasto perustuu 74 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98,6 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa

Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa LTKK Sähkötekniikka Electrical Engineering LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa VERKON JÄLLEEN- HANKINTA-ARVO 50 % JHA:sta + investoinnit

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2013

KESKEYTYSTILASTO 2013 KESKEYTYSTILASTO 2013 (i) ALKUSANAT Vuoden 2013 keskeytystilasto perustuu 69 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 97,6 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

JENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ

JENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ JENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty

Lisätiedot

Petteri Ojanperä LAPIN SÄHKÖNJAKELUALUEEN NYKYTILA JA TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA

Petteri Ojanperä LAPIN SÄHKÖNJAKELUALUEEN NYKYTILA JA TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA Petteri Ojanperä LAPIN SÄHKÖNJAKELUALUEEN NYKYTILA JA TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 LAPIN SÄHKÖNJAKELUALUEEN NYKYTILA JA TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA Ojanperä, Petteri Satakunnan

Lisätiedot

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien

Lisätiedot

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A KSS VERKKO OY 1 (3) SÄHKÖVERKON LIITTYMISMKSUT 1.1.2013 LKEN Sovelletaan KSS Verkko Oy:n vuoden 2010 jakelualueella arvonlisäverottomia maksuja Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet,

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO

LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY MAAKAASUN TARIFFIT M2014 HINNASTO 1.5.2016 Liittyminen Siirto Myynti Liittymismaksu Maakaasu verkoston tehtyjen ja lähiaikoina tehtävien investointien kattamiseksi peritään verkostoon

Lisätiedot

VERKKOPALVELUHINNASTO

VERKKOPALVELUHINNASTO VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables

KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables Esa Äärynen Kandidaatintyö 18.05.2012 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot Mediatapaaminen Veli-Pekka Saajo 16.2.2017 Verkot Energiaviraston toimivalta ja siirtohinnoittelun kohtuullisuus Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen Toimivalta määritelty sähkömarkkinalainsäädännössä

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 9 Sähköturvallisuus Matti Lehtonen VAIHTOVIRRAN VAIKUTUKSET Ilmiöitä käsitellään perustuen lähinnä 50 tai 60 Hz taajuuksilla sinimuotoisilla virroilla tehtyihin havaintoihin.

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen

Liittymien hinnoitteluperiaatteet. Käytössä alkaen Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 1.4.2011 alkaen A. Yleistä sähköliittymistä Sähköverkon pj-liittymismaksu maksetaan sopimussuhteen alussa ja on kertasuoritteinen, arvonlisäveroton ja siirtokelpoinen,

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa

Sähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa Sähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa Jarmo Partanen, professori 13.4.2015 Netstra Oy 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Pitoaikojen määritykset ja valinta...

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi

KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi KESKIJÄNNITEVERKON YKSIKKÖKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA Unit Costs of the Medium Voltage Network in the Nordic Countries Katariina Rossi Kandidaatintyö 15.4.215 LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

Liittymismaksu. Esitys 5_2011

Liittymismaksu. Esitys 5_2011 Liittymismaksu Esitys 5_2011 2 Miksi liittymismaksu? Tavoite ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä Tavoitteena

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Käyttötoimikunta 2.12.2013 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2013 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.7.2016 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

ASIKKALAN ALUEEN TAVOITEVERK- KOSUUNNITELMA

ASIKKALAN ALUEEN TAVOITEVERK- KOSUUNNITELMA ASIKKALAN ALUEEN TAVOITEVERK- KOSUUNNITELMA Joni Tuomi Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Sähkötekniikan koulutusohjelman Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot