SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö"

Transkriptio

1 SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 7. toukokuuta 2008

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma ALESTALO, SANNA: Mikkelin kaupungin keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma Diplomityö, 64 sivua, 15 kuvaa, 16 taulukkoa Kesäkuu 2010 Pääaine: Sähkövoimatekniikka Tarkastaja: Professori Pekka Verho Avainsanat: Keskijänniteverkko, jakeluverkko, jakeluverkkojen suunnittelu Tämän diplomityön tarkoituksena oli tehdä ESE-Verkko Oy:lle keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa varten tarkasteltiin verkon nykytilaa verkkotietojärjestelmän laskelmien pohjalta ja laadittiin suunnitelmat verkkotietojärjestelmää hyväksikäyttäen. ESE-Verkko Oy on kehittänyt verkkoaan aktiivisesti viime vuosien aikana ja pääosin verkko onkin hyvässä kunnossa. Alueelle on rakennettu 110 kv:n rengasverkko sekä kaksi uutta sähköasemaa. Mikkelin kaupunki on kehittyvä maakuntakeskus, jossa sähkönkulutuksen oletetaan kasvavan. Etenkin keskustan alueella, missä edelleen on vanhaa verkkoa, kulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Mikäli ennustettu kulutuksen kasvu toteutuu, joudutaan päämuuntajakapasiteettia lisäämään jonkin verran. Tähän on varauduttu siten, että kummallakin uudella sähköasemalla voidaan ottaa käyttöön myös toinen päämuuntaja. Mikkelin keskustan kaapeliverkkoa on uusittava kaapeleiden tullessa teknistaloudellisen elinikänsä päähän sekä siirtokapasiteetin loppuessa kulutuksen kasvun johdosta. ESEn ja Suur-Savon Sähkön yhdistymisen toteutuessa ja verkkoalueita yhdistettäessä ESE-Verkolle tulisi lisää verkostoa, joka pääasiassa olisi saneerauksen tarpeessa olevaa ilmajohtoverkkoa. Tämä aiheuttaa korotuspaineita siirtohintoihin ESE- Verkon alueella.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Electrical Energy Engineering ALESTALO, SANNA: Development Plan for the Medium Voltage Network of the city of Mikkeli Master of Science Thesis, 64 pages, 15 pictures, 16 tables. June 2010 Major: Power Engineering Examiner: Professor Pekka Verho Keywords: medium voltage network, distribution network, network design The aim of this thesis was to design a development plan for the medium voltage network of ESE-Verkko Oy. For the development plan the state of the distribution network was analyzed by using a network information system. ESE-Verkko has developed its network by investing in new power stations and 110 kv power lines. The city of Mikkeli is a burgeoning provincial center in which the usage of power is predicted to increase, especially in the centre of the city. Cables in that area are old and they are coming to the end of their life cycle. If the growth in power consumption comes off, ESE-Verkko has to increase transformer capacity. In both new power stations there is a place for another transformer. If the fusion between ESE and Suur-Savon Sähkö actualizes and network areas are rezoned, ESE-Verkko would get more distribution network that consists mostly of overhead lines. This would mean increasing costs and presumably increased distribution taxes.

4 IV ALKUSANAT Tämä työ on tehty ESE-Verkko Oy:n antamasta aiheesta. Kiitokset ESE-Verkolle mahdollisuudesta tutustua yritykseen ja tehdä tämä työ. Työn tarkastajana toiminutta professori Pekka Verhoa Tampereen teknilliseltä yliopistolta haluan kiittää neuvoista ja kannustavista kommenteista. ESE-Verkon puolesta työn ohjaajina ovat toimineet Pasi Luukkonen ja Risto Kosunen. Kiitokset myös heille. Haluan kiittää myös kotiväkeäni ja nykyisiä työkavereitani kannustavasta suhtautumisesta diplomityöni tekemistä kohtaan. Seinäjoella Sanna Alestalo

5 V SISÄLLYS 1. JOHDANTO SÄHKÖNJAKELUVERKON KEHITTÄMINEN TALOUDELLISUUSLASKELMAT Häviöteho ja energia Uuden johdon mitoittaminen Johtojen saneeraaminen Loistehon kompensointi Investointikustannukset Luotettavuuslaskenta ja keskeytykset LASKENTAPARAMETRIEN MÄÄRITYS Korko Komponenttien pitoajat Kuormitusten ennustaminen Jännitteenalenema OIKOSULKUKESTOISUUS JA -SUOJAUS MAASULKU Maasulkusuojaus ENERGIAYHTIÖN TIETOJÄRJESTELMÄT Asiakastietojärjestelmä Käytönvalvonta- ja käytöntukijärjestelmät Verkkotietojärjestelmä ESEllä käytössä olevat järjestelmät KAAPELEIDEN VANHENEMINEN JA KUNNONVALVONTA SÄHKÖNJAKELUN RISKIT ETELÄ-SAVON ENERGIA OY ESE-VERKKO OY LASKENTAPARAMETRIT VERKON NYKYTILA Tehonjako Siekkilä Pursiala Mikkeli ja Suojalampi Harmaistensuo Oikosulkulaskennan tulokset Maasulkulaskennan tulokset MIKKELI VUONNA VIITOSKORTTELI SOKOS TORIPARKKI JA PIKKUTORI SIILO HÄNNINHAUTA SATAMA MUUT KEHITTYVÄT KOHTEET... 48

6 VI 4.8. MAAKUNNALLINEN ENERGIAYHTIÖ JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY ESE-VERKKO OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITYSSUUNNITELMA SUOJALAMPI TORI HÄNNINHAUTA TENHOLAHDENTIE VEHKASILTA VARAYHTEYKSIÄ ERI ASEMIEN JA LÄHTÖJEN VÄLILLE VANHOJEN KUPARIKAAPELEIDEN UUSIMINEN SUUNNITELMAN TEHONJAKO UUDEN MAAKUNNALLISEN ENERGIAYHTIÖN VAIKUTUKSIA KUSTANNUKSET YHTEENVETO... 60

7 VII Lyhenteet ja merkinnät ABB AHXAMK-W AJK APYAKMM ATJ CAIDI EMV ESE KAH kj KTJ KVJ MAIFI PAS PEX PJK SAIDI SAIFI SCADA VTJ Asea Brown Boveri keskijännitekaapeli aikajälleenkytkentä öljypaperieristeinen keskijännitekaapeli asiakastietojärjestelmä vikojen keskimääräinen kesto/asiakas/vika Energiamarkkinavirasto Etelä-Savon Energia Oy keskeytyksestä aiheutuva haitta keskijännite käytöntukijärjestelmä käytönvalvontajärjestelmä jälleenkytkentöjen keskimääräinen määrä/asiakas, a päällystettyavojohto ristisilloitettu polyeteeni pikajälleenkytkentä vikojen kokonaiskestoaika/asiakas, a vikojen keskimääräinen määrä/asiakas, a Supervisory Control And Data Acquisition verkkotietojärjestelmä cosφ κ ε tehokerroin diskonttauskerroin apukerroin alaindeksit A1 pienempi poikkipinta A2 suurempi poikkipinta d ero E energia f vika h, häv häviö h max maksimihäviöt i komponentti inv, I investointi

8 VIII j johto, sähkönkäyttäjä k kuormitus, oikosulku kesk keskeytys kn nimellinen kuormitus kun kunnossapito, ylläpito m muuntaja, maadoitus n nimellinen p pätöteho P teho q loisteho R rakentaminen TP kosketus v vaihe, vaihto, vika 0 tyhjäkäynti, ensimmäinen vuosi kv

9 1 1. JOHDANTO Tämän diplomityön tarkoituksena on tehdä kehityssuunnitelma ESE-Verkko Oy:n keskijänniteverkolle keskittyen etenkin Mikkelin keskustan alueeseen. Mikkelin keskustan sähkönkulutus on voimakkaasti kasvussa useiden kiinteistöjen perusparannusten ja laajennusten vuoksi. Sähköverkko keskustan alueella on melko vanhaa; suuri osa 20 kv:n kaapeleista on 50 mm 2 ja 70 mm 2 kuparikaapeleita, joita on asennettu 50-luvulta 70-luvun alkuun asti. Myös osa jakelumuuntamoista on saneerauksen tarpeessa. Kiinteistöjen saneeraamisen yhteydessä olisi hyvä aika saneerata myös muuntamot. Etenkin kiinteistömuuntamoiden saneeraaminen on järkevää ajoittaa muun remontin yhteyteen. ESE-Verkko Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (ESE) omistama tytäryhtiö, joka vastaa jakeluverkkoalueellaan tapahtuvasta sähkönjakelusta. ESE-Verkon jakelualue käsittää valtaosan vanhasta Mikkelin kaupungista. Mikkeli on nykyään pinta-alaltaan varsin suuri kaupunki, sillä se on laajentunut kuntaliitosten seurauksena, mutta ESE- Verkon jakeluverkko on keskittynyt melko pienelle alueelle. Keskijänniteverkko on pääosin city- ja taajamaverkkoa, vaikka koko verkon kaapelointiaste onkin vain noin 34 % muutamien pitkien avojohtolähtöjen laskiessa kaapelointiastetta. Tämän diplomityön rakenne on seuraavanlainen: Kappaleessa kaksi käydään läpi sähkönjakeluverkon kehittämisen perusperiaatteita. Kolmannessa kappaleessa esitellään Etelä-Savon Energiaa ja ESE-Verkkoa sekä analysoidaan jakeluverkon nykytilanne. Kappaleessa neljä pohditaan Mikkelin kaupungissa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat sähkönkulutukseen ja -jakeluun. Kappaleessa viisi esitetään sähkönjakeluverkolle kehityssuunnitelma kustannusarvioineen.

10 2 2. SÄHKÖNJAKELUVERKON KEHITTÄMINEN Yhteiskunnan eri toiminnot ovat entistä riippuvaisempia luotettavasta sähkönsaannista, ja ihmiset odottavat lähes keskeytyksetöntä sähköntoimitusta. Palvelun luotettavuuden parantumisesta ei silti olla välttämättä valmiita maksamaan nykyistä enempää. Sähkömarkkinalaissa todetaan, että verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus). [1] Sähkönjakeluverkkojen tulee olla turvallisia ja niiden on täytettävä tietyt tekniset reunaehdot. Suunnittelun lähtökohtana on rakentaa nämä reunaehdot täyttävä edullisin riittävän luotettava verkko. Verkon mitoituksen reunaehtoja ovat terminen kestoisuus, oikosulkukestoisuus, mekaaninen kestoisuus sekä jännitteenalenema, jonka on pysyttävä tarpeeksi alhaisena Taloudellisuuslaskelmat Sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa yleinen periaate on, että valitaan tekniset reunaehdot täyttävistä vaihtoehdoista se, joka on kokonaiskustannuksiltaan edullisin. Suunnittelun yhteydessä tulisikin määrittää eri verkkokomponenttien ja koko jakelujärjestelmän kokonaiskustannukset niiden eliniän ajalta. Verkon ja komponenttien kustannukset voidaan jakaa investointi-, häviö-, keskeytys- ja ylläpitokustannuksiin. Suunnittelun tavoitteena voidaan pitää näistä kustannuksista muodostuvien kokonaiskustannusten nykyarvon minimointia seuraavan yhtälön mukaisesti. [2] min min T 0 ( K ( t) + K ( t) + K ( t) + K ( t) ) T [ Kinv ( t) + K häv ( t) + K kesk ( t) + K kun ( t) ] t= 1 inv häv kesk kun dt (1) missä K inv = investointikustannukset ajanhetkellä t K häv = häviökustannukset ajanhetkellä t = keskeytyskustannukset ajanhetkellä t K kesk

11 3 K kun T = ylläpitokustannukset ajanhetkellä t = suunnitteluajanjakson pituus Häviöteho ja energia Johtojen ja muuntajien tehohäviöillä on suuri merkitys sähkönjakelun taloudellisuuteen. Johdolla syntyvä häviöteho on verrannollinen kuormitusvirran neliöön ja se voidaan laskea kaavalla P h 2 = 3 R I (2) missä R = johtimen resistanssi I = kuormitusvirta Muuntajassa esiintyy tyhjäkäynti- ja kuormitushäviöitä. Muuntajan kilpiarvoissa ilmoitetaan yleensä nimellisteho S n, nimelliskuormitushäviöt P kn ja tyhjäkäyntihäviöt P 0. Tyhjäkäyntihäviöt eivät juurikaan riipu muuntajan kuormituksesta. Muuntajan tyhjäkäyntihäviöt voidaan laskea yhtälöllä (3) ja kuormitushäviöt yhtälöllä (4). U = (3) P0 P0 n U n 2 P k = S S n 2 P kn (4) Häviökustannukset Johdolla ensimmäisenä vuonna syntyvät häviökustannukset saadaan kaavasta K h0 2 0 = ( H P + H E th ) 2 2 U P ( cosϕ) R j (5) jossa H P = häviötehon hinta H E = häviöenergian hinta t h = häviöiden huipunkäyttöaika P 0 = johdolla siirrettävä teho U = pääjännite cos φ = kuormituksen tehokerroin R j = johdon resistanssi

12 4 Investointi- ja häviökustannukset saadaan yhteismitallisiksi diskonttaamalla koko pitoajan häviökustannukset rakentamisajankohtaan. Kertomalla ensimmäisen vuoden häviökustannukset K h0 diskonttauskertoimella κ, saadaan koko pitoajan häviökustannusten nykyarvo. Kokonaiskustannukset voidaan laskea kaavalla K= K R+ κ (6) k 0 missä K R = rakentamiskustannukset k 0 =ensimmäisen vuoden häviökustannukset κ =diskonttauskerroin Tehon kasvaessa tasaisesti koko pitoajan t saadaan diskonttauskerroin κ seuraavasti: κ = ε ε t 1 ε 1 (7) Yhtälössä (7) esiintyvä apukerroin ε määritetään 2 r ε = (8) p missä r = tehon vuosittainen kasvuprosentti p = korkoprosentti Usein suunniteltavana on esimerkiksi uusi asuntoalue, jolloin teho kasvaa aluksi ja alueen valmistuttua pysyy kutakuinkin samana. Tällöin diskonttauskerroin voidaan laskea kaavalla (9). Jos teho kasvaa ajan t vuosittain r %, minkä jälkeen kasvu pysähtyy ja teho pysyy samana tarkasteluajan T loppuun asti, saadaan diskonttauskerroin kaavasta κ = ε 1 t' 1 ε ε β 1 2t' 1 t' α + 1 ε ε T t 2 2 ' 1 1 (9) ( 1+ r /100) 2 2 β ε 1 = = (10) α 1+ p /100

13 5 1 1 ε 2= = (11) α 1+ p /100 Muuntajan kuormitushäviökustannukset saadaan seuraavasti K k ( H P + H E th ) Pk =κ (12) Muuntajan tyhjäkäyntihäviökustannukset voidaan laskea kaavalla K ( H P + H E t) 0 = κ (13) 0 P missä t = tyhjäkäyntiaika vuodessa (8760 h) κ = ε 2 ε ε t Häviösähkön hinta Sähkömarkkinalaissa velvoitetaan verkonhaltijoita hankkimaan sähköverkkonsa häviöenergia avointen, syrjimättömien ja markkinapohjaisten menettelyjen mukaisesti [1]. Energiamarkkinavirasto (EMV) valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta, joten verkkoyhtiöt eivät voi kerätä ylimääräistä tuottoa liian korkeiden siirtomaksujen muodossa. Siirtohintojen hinnoittelun tulisi perustua toiminnan kustannuksiin. Häviösähkön hintaa voidaan arvioida sähkön yleisen hintakehityksen perusteella. Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin vuosittaista keskihintaa käyttämällä saadaan jonkinlainen arvio sähkön hinnan kehityksestä. Tulevaisuudessa sähkön hinta tullee todennäköisesti nousemaan, koska kulutus kasvaa jatkuvasti. Vaikkakin vuonna 2009 sähkönkulutus on kääntynyt laskuun, teollisuusjohtajat uskovat TSN Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan sähkönkulutuksen kuitenkin kasvavan myös tulevaisuudessa [3]. Sähkönkulutuksen ennustaminen on vaikeaa ja vuonna 2009 työ- ja elinkeinoministeriö arvioi sähkönkulutuksen kasvun hidastuvan [4]. Myös Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdistyminen Keski-Euroopan sähkömarkkinoiden kanssa saattaa aiheuttaa hinnannousua Pohjoismaissa.

14 6 Nord Poolin Suomen aluehinta ,57 51,02 EUR/MWh ,28 35,3 27,68 30,53 30,01 36, Kuva 1. Nord Poolin Suomen aluehinnan vuosittaiset keskihinnat vuosina Kuvassa 1 on esitetty Pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehintojen vuosittaiset keskiarvot ajanjaksolta [5]. Keskiarvoksi saadaan 35,92 /MWh. Nord Poolin vuosien 2010, 2011 ja 2012 forwardien hinnat ovat olleen noin 40 /MWh tasolla. Häviöenergian hintana tässä työssä käytetään 50 /MWh. Häviötehon hinta saadaan kertomalla häviöenergian hinta häviöiden huipunkäyttöajalla. H P = H t (14) E Energiahäviöt Energiahäviöitä laskettaessa ensin täytyy selvittää johdolla tai muuntajassa syntyvä häviöteho haluttuna hetkenä. Syntyvät energiahäviöt voidaan laskea häviötehon integraalina. W h T = P ( t) dt 0 h P max t (15) h h Häviöenergian määrittäminen häviötehon integraalina on työlästä, joten käsinlaskennassa riittävään tarkkuuteen päästään käyttämällä huippuhäviötehon P hmax ja häviöiden huipunkäyttöajan t h tuloa. Huipunkäyttöaika riippuu kuormituksen ajallisesta käyttäytymisestä. Keskijännitejohtojen häviöiden huipunkäyttöajat ovat yleensä luokkaa tuntia vuodessa. ESE-Verkon johtolähtöjen häviöiden huipunkäyttöajat

15 7 vaihtelevat verkkotietojärjestelmän laskelmien mukaan välillä h/a. Kaikkien lähtöjen häviöiden huipunkäyttöaikojen keskiarvoksi saadaan noin 1700 h/a. [2] Uuden johdon mitoittaminen Keskeinen kysymys uutta johtoa mitoitettaessa on oikean poikkipinnan valinta: On löydettävä sopiva poikkipinta, jolla päästään taloudellisimpaan lopputulokseen. Johdon poikkipinta vaikuttaa rakentamiskustannuksiin ja häviökustannuksiin. Tarkasteluajan häviökustannukset saadaan vertailukelpoisiksi rakentamiskustannusten kanssa diskonttaamalla ne rakentamisajankohtaan. Tämä tehdään kertomalla ensimmäisen vuoden häviökustannukset yhtälön (7) mukaisella kertoimella. Mitoitettaessa uutta johtoa on ratkaistava rajateho, jota suuremmilla tehoilla suuremman ja investointikustannuksiltaan kalliimman poikkipinnan käyttö on edullisempaa häviökustannuksissa saavutettavan säästön takia. K K > K K (16) ha1 ha2 IA2 IA1 missä K ha1 = pienempi poikkipintaisen johtimen häviökustannukset K ha2 = suurempi poikkipintaisen johtimen häviökustannukset K IA1 = pienempi poikkipintaisen johtimen investointikustannukset K IA2 = suurempi poikkipintaisen johtimen investointikustannukset Epäyhtälön (15) avulla voidaan johtaa lauseke rajateholle, jonka suuruinen johdon näennäistehon täytyy ensimmäisenä vuonna olla, jotta suuremman poikkipinnan käyttö olisi taloudellista. S U k κ c IA2 h k ( r r ) A1 IA1 A2 (17) missä k IA1, k IA2 = johdin poikkipintojen A 1 ja A 2 investointikustannukset /km r A1, r A2 = johdinpoikkipintojen A 1 ja A 2 resistanssit Ω/km c h = häviöiden hinta /kw, a κ = häviöiden kapitalisointikerroin

16 8 Teho [MVA] tehonkasvu [%] Kuva 2. Rajatehot poikkipinnoiltaan erikokoisille AHXAMK-W kaapeleille. Kuvassa 2 on esitetty rajatehot poikkipinnoiltaan erikokoisille AHXAMK-W kaapeleille tehonkasvun funktiona. Rajakäyrien sijaintiin vaikuttavat johtojen rakentamiskustannukset, häviösähkön hinnoittelu ja laskentakorkokanta. Kuvan 2 kaaviossa laskentakorkona on käytetty 5 %, häviötehon hintana 85 /kw,a ja rakentamiskustannuksina 120 mm 2 kaapelille 47 /m, 185 mm 2 50,5 /m ja 240 mm 2 59 /m. Rajatehokuvaaja kertoo kuinka suuri siirrettävän tehon tulisi ensimmäisenä vuonna olla, että jonkun tietyn poikkipinnan valinta olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi tehonkasvun ollessa 2 % siirrettävän tehon tulisi ensimmäisenä vuonna olla vähintään 2,2 MVA, että olisi kannattavaa valita 185 mm 2 :n kaapeli 120 mm 2 :n kaapelin sijaan. Jotta investointi suurempaan poikkipintaan ei olisi kannattamaton, tulee tehon kasvaa vähintään laskelmissa esitetyn kasvuprosentin verran. Mahdollinen väärä johdinvalinta ei kuitenkaan aiheuta suuria lisäkustannuksia, ellei väärän valinnan seurauksena jouduta lähivuosina vaihtamaan johdinta suurempaan. Mikäli muut reunaehdot sallivat, kannattaa kaapeleita kuormittaa termiseen rajatehoon asti. Avojohtojen taloudellinen rajateho on taas yleensä pienempi kuin terminen rajateho. Avojohdoilla jännitteenalenema on usein rajoittavampi tekijä kuin terminen kestoisuus. [2] Johtojen saneeraaminen Suomen jakeluverkko on rakennettu pääosin ja 1970 luvuilla, joten se alkaa olla teknistaloudellisen käyttöikänsä lopussa. Verkossa saattaa olla myös oikosulkukestottomia tai häviöiltään suuria johto-osuuksia, minkä vuoksi saneerauksia

17 9 tarvitaan. Johtoa uusittaessa on syytä pohtia rakennetaanko uusi johto samanlaisena ja samalle paikalle kuin vanha johto vai onko syytä tehdä erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi linjan tien varteen siirtoa tai johtimen vaihtamista PAS-johdoksi kannattaa harkita saneerauksen yhteydessä. Johtimen vaihto häviökustannuksiin perustuen on kannattavaa silloin kun voimassa on epäyhtälö k h 1 kh 2 > a Kv (18) missä k h1 = nykyisen johdon seuraavan vuoden häviökustannukset k h2 = poikkipintasarjassa seuraavan suuremman johdon seuraavan vuoden häviökustannukset a = annuiteettikerroin K v = johdinvaihdon kustannukset annuiteettikerroin saadaan p a = 100 (19) 1 1 t p missä p = korkoprosentti t = investoinnin tarkasteluaika vuosina Mikäli johdinvaihto seuraavaan poikkipintaan osoittautuu kannattavaksi, on syytä tarkastaa olisiko vaihto tätäkin suurempaan poikkipintaan vielä kannattavampaa. Johtimen vaihdon kustannukset ovat tyypillisesti noin 50 % uuden johdon rakennuskustannuksista. Korvattavia johtimia saatetaan käyttää verkossa toisessa paikassa uudelleen tai ne hävitetään metalliromuna. Metalliromua kierrättävät ja jalostavat yritykset ostavat sähköyhtiöiltä vanhoja kaapeleita sekä muuta metalliromua. Loistehon siirto kasvattaa häviöitä ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Verkot mitoitetaan näennäistehon perusteella, joten mitä alhaisempi tehokerroin cos φ on, sitä pienemmällä pätötehon arvolla tulee valittavaksi suurempi johdinpoikkipinta. [2] Loistehon kompensointi Loistehon siirtäminen kuormittaa johtimia ja varaa osan siirtokapasiteetista, siksi loisteho kannattaakin tuottaa mahdollisimman lähellä sen kulutusta. Kun loisteho tuotetaan lähellä kulutusta, sekä jännitteenalenema että häviöt pysyvät pienempinä.

18 10 Loistehoa voidaan tuottaa kondensaattoreilla. Loistehoa kuluttavia laitteita ovat esimerkiksi moottorit, purkauslamput ja muuntajat. Kuormituksen loistehon tarpeen P ilmaisee tehokerroin cos ϕ=. [6] S Keskitetystä kompensoinnista puhutaan silloin kun kompensointikondensaattori on sijoitettu sähköasemalle (kytketty 20 kv:n kiskoon). Kompensointi sähköasemilla vähentää loistehon ottoa kantaverkosta ja pienentää päämuuntajan häviöitä. Hajautetussa kompensoinnissa kondensaattorit on sijoitettu keskijänniteverkkoon johtolähtöjen varsille. Hajautetulla kompensoinnilla saavutettavia etuja ovat loistehon oston pieneneminen, johtojen siirtokyvyn paraneminen, jännitteenalenemien pieneneminen sekä edeltävän verkon häviöiden pienentyminen. Hyödyntämällä kondensaattoreita voidaan joskus avojohtoverkossa korvata tai siirtää muita kalliimpia verkkoinvestointeja. Verkkoyhtiöt ohjaavat asiakkaitaan kompensoimaan itse kuluttamaansa loistehoa tehotariffien loistehomaksuilla. Yleensä asiakas saa osan kuluttamastaan loistehosta ilmaiseksi ja loppuosasta veloitetaan hinnaston mukainen hinta. Ilmaisosuuden määrä vaihtelee verkkoyhtiöittäin ollen kuitenkin usealla yhtiöllä 20 % saman kuukauden pätötehohuipusta. Myös sähkönmyyntiyhtiöillä saattaa olla tariffeja, joissa on loistehomaksu. Loistehomaksu on yleensä suurempi kuin pätötehomaksu. [2] Investointikustannukset Jakeluverkon investointikustannukset muodostuvat materiaali- ja työkustannuksista. Myös suunnittelusta aiheutuvat kustannukset voidaan lukea investointikustannuksiin. Investointikustannukset määräytyvät verkkotyypin ja -rakenteen mukaan. Esimerkiksi avo- tai PAS-johtoja käytettäessä investointikustannuksiin sisältyy tarvikkeet, rakentaminen ja suunnittelu, johon kuuluu maastosuunnittelu. Maakaapeliverkon rakentamiskustannuksista suuren osan muodostavat kaapeliojan kaivutyöt. Kaapelin sijainnilla on huomattavan suuri merkitys sen kustannuksiin. Haja-asutusalueella kaapeliojan kaivukustannukset ovat vielä suhteellisen edulliset kun taas kaupunkialueella kaivaminen on yleensä kallista. [2] Verkkoyhtiöiden tulisi kirjata toimintojaan yhtenevien periaatteiden mukaan investoinneiksi ja kuluiksi, jotta yhtiöt olisivat tasavertaisessa asemassa tehokkuustarkastelussa. Tehokkuus on yksi osa-alue, joka vaikuttaa verkkoyhtiön sallittuun tuottoon. [7]

19 Luotettavuuslaskenta ja keskeytykset Sähkönjakelun luotettavuudella tarkoitetaan kykyä siirtää luotettavasti sähköä tuottajalta kuluttajalle. Sähkönjakelun luotettavuuteen vaikuttavat sähkön tuotanto sekä siirto- ja jakeluverkot. Siirtoverkon toimivuudesta vastaa Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Jakeluverkkonsa luotettavuudesta ja toimivuudesta vastaa kukin jakeluverkonyhtiö, joita Suomessa on noin 90. [8] Keskeytykset Sähköntoimituksen keskeytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa jännite on liittymiskohdassa alle 1 % nimellisestä. Keskeytykset voidaan jakaa suunniteltuihin työkeskeytyksiin ja odottamattomiin häiriökeskeytyksiin. Häiriökeskeytysten aiheuttajia ovat yleensä ukkonen, myrskyt, puut, laiteviat, maankaivuu tai eläimet. Sähkönkäyttäjien kokemista häiriökeskeytyksistä noin 90 % johtuu jakeluverkossa ilmenevistä vioista ja merkittävä osa näistä vioista esiintyy keskijänniteverkossa. Suuri osa keskijänniteverkon vioista saadaan selvitettyä jälleenkytkentöjen avulla. Pikajälleenkytkentä (PJK) aiheuttaa alle sekunnin mittaisen keskeytyksen. Aikajälleenkytkennässä (AJK) keskeytys kestää yli sekunnin mutta alle kolme minuuttia. Myös jännitekuopat voivat aiheuttaa lyhyeen keskeytykseen verrattavissa olevia haittoja. Standardeissa ei ole määritelty raja-arvoja keskeytysten määrille, mutta standardissa SFS-EN on annettu indikatiivisia arvoja. [9] Häiriökeskeytykset luokitellaan ja niiden määrästä annetaan indikatiivisia arvoja seuraavasti: Pitkä keskeytys: Pysyvän vian aiheuttama yli 3 minuuttia kestävä keskeytys sähkönjakelussa. Normaaleissa käyttöolosuhteissa pitkiä keskeytyksiä voi olla vuoden aikana alle 10 tai jopa 50 alueesta riippuen. Lyhyt keskeytys: Ohimenevän vian aiheuttama alle 3 minuuttia kestävä jännitekatkos. Lyhyitä keskeytyksiä voi vuosittain esiintyä muutamasta kymmenestä useisiin satoihin ja näistä noin 70 % voi olla kestoltaan alle yhden sekunnin. Jännitekuoppa: Jakelujännite alenee äkillisesti 1 90%:iin nimellisjännitteestä ja palautuu lyhyen ajan kuluttua. Normaaleissa käyttöolosuhteissa jännitekuoppien odotettavissa oleva määrä vuoden aikana voi olla muutamista kymmenistä tuhanteen. Suurin osa jännitekuopista on kestoltaan alle sekunnin ja suuruus on alle 60 % jännitteenalenemana. [10] Sähkönkäyttäjien kokemien keskeytysten määrä ja kesto riippuvat toisaalta jakeluverkon laitteiden ja johtojen vikaantumisista ja toisaalta verkon muodosta, automaatiosta, suojauksesta sekä käyttö- ja korjaustoiminnan järjestelyistä. Normaalisti

20 12 maaseudulla noin 35 % vioista on luonteeltaan pysyviä. Jälleenkytkentöjä ei käytetä maakaapeliverkossa, joten kaupunkialueella, jossa kaapelointiaste on suurempi, pidempiä keskeytyksiä on noin 60 % häiriökeskeytyksistä. Keskeytyksistä aiheutuu kustannuksia niin verkkoyhtiölle kuin asiakkaillekin, joten myös taloudellisesta näkökulmasta sähköntoimituksen luotettavuus on tärkeässä asemassa. Keskeytysten torjumisessa on järkevintä tavoitella tasoa, jolla sekä verkkopalvelumaksut että keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Jakeluverkonhaltijan vastuulla on rakentaa ja ylläpitää kokonaistaloudellisesti edullista verkkoa. Energiamarkkinavirasto valvoo verkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa, jonka laskentaan valvontakaudella vaikuttaa muun muassa sähkön laatu. Sähkön laadun eräs osatekijä on verkon käyttövarmuus eli luotettavuus. Sääntelymallissa tarkastellaan verkkoyhtiön keskeytysten lukumäärää sekä keskeytysten keskimääräistä kesto-aikaa. Parempi luotettavuus ja näin ollen parempi sähkön laatu kasvattaa verkkoyhtiön sallitun tuoton määrää. Tarkasteltaessa säteittäisesti käytettävää keskijännitelähtöä voidaan kyseiseen lähtöön kytketyn asiakkaan keskeytysten määrä, kesto ja kustannukset laskea seuraavien yhtälöiden avulla. [2, 10] Keskeytystaajuus f = (24) j f i i I Vuotuinen keskeytysaika U = f t (25) j i I i ij Keskeytyksen keskipituus U j t j= (26) f j Toimittamatta jäänyt energia E j = f t P (27) j j j Keskeytyskustannukset K j = i I f i [ a j + b j ( tij ) tij] Pj (28)

21 13 Yhtälöissä alaindeksi i kuvaa verkkokomponenttia ja alaindeksi j sähkönkäyttäjää. f = vikataajuus t = vian aiheuttama keskeytysaika P = keskimääräinen keskeytysteho a = keskeytystehon haitta-arvo b = keskeytysenergian haitta-arvo Keskeytyksestä aihetutunut haitta Asiakkaalle keskeytyksestä aiheutuvaa haittaa (KAH) kuvataan niin sanotulla KAHarvoilla, jotka ilmaisevat kuluttajien halukkuutta maksaa keskeytyksettömästä sähkönjakelusta tai vaihtoehtoisesti sitä korvausta, johon kuluttaja katsoo olevansa oikeutettu sähkönjakelussa tapahtuneiden keskeytysten johdosta. Sähkönkäyttäjän kokema keskeytyshaitta riippuu vikojen määrästä ja kestosta sekä käyttäjän tehosta ja tyypistä. KAH-arvoja selvittäneissä tutkimuksissa sähkönkäyttäjät on jaoteltu eri ryhmiin. Näitä ryhmiä ovat kotitaloudet, loma-asunnot, maataloudet, palvelut, julkinen sektori ja pk-teollisuus. Joidenkin ryhmien osalta haitan aiheuttamaa kustannusta pystytään arvioimaan esimerkiksi menetettynä tuotantona tai työaikana. Kotitalouksille aiheutunut haitta on yleensä välillistä eikä sen mittaaminen rahassa ole aivan yksiselitteistä. Asiakkaiden vaatimukset ovat selvästi differentoitumassa; Osalle asiakkaista riittäisi nykyinen tai jopa heikompi käyttövarmuuden taso, kun taas joillekin käyttövarmuudella on erittäin suuri merkitys. Myös samalla asiakkaalla keskeytyksen aiheuttama haitta saattaa vaihdella huomattavasti vuorokauden- ja vuodenajan tai tehtävän työn mukaan. Eri tutkimuksissa on saatu paljonkin toisistaan poikkeavia tuloksia KAH-arvoille. Taulukossa 1. on esitetty vuonna 2006 tehdyn KAH-tutkimuksen arvot viidelle eri asiakas ryhmälle. [2, 10, 11] Taulukko 1. KAH-arvot Asiakasryhmä Vikakeskeytys Työkeskeytys PJK AJK /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw Kotitalous 0,36 4,29 0,19 2,21 0,11 0,48 Maatalous 0,45 9,38 0,23 4,80 0,20 0,62 Julkinen 1,89 15,08 1,33 7,35 1,49 2,34 Palvelu 2,65 29,89 0,22 22,82 1,31 2,44 Teollisuus 3,52 24,45 1,38 11,47 2,19 2,87 Sähkömarkkinalaissa on määritelty pitkistä keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvien haittojen vakiokorvaukset, jotka riippuvat asiakkaan verkkopalvelumaksun suuruudesta.

22 14 Korvauksia maksetaan yli 12 tuntia kestävistä keskeytyksistä. Vakiokorvauksen määrä on sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta: - 10 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 12 tuntia mutta vähemmän kuin 24 tuntia - 25 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 24 tuntia mutta vähemmän kuin 72 tuntia - 50 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 72 tuntia mutta vähemmän kuin 120 tuntia %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 120 tuntia. Vakiokorvauksen enimmäismäärä verkkopalvelun keskeytymisen johdosta on kuitenkin 700 euroa sähkönkäyttäjää kohti. Vakiokorvauksen enimmäismäärää voidaan tarkistaa valtioneuvoston asetuksella rahanarvon muutosta vastaavasti. [1] Luotettavuuslaskentaa hyödynnetään kun optimoidaan verkoston kokonaiskustannuksia yhtälön (1) mukaisesti. Luotettavuuslaskennalla pyritään määrittelemään arvioita asiakkaiden keskeytysmäärille ja keskeytyksistä aiheutuneelle haitalle. Tulokset ovat aina keskiarvoja, koska esimerkiksi lähtötietona käytettävät johtojen vikataajuudet ovat keskiarvoja. Todelliset vikamäärät selviävät jälkikäteen tehdyistä vikatilastoista. Luotettavuuslaskentaa voidaan kuitenkin käyttää apuna verkoston kehittämisessä. Luotettavuusanalyysia tehtäessä määritellään ja rajataan tarkasteltava kohde. Kohde voi olla yksittäinen komponentti tai kokonainen jakeluverkko. Jakeluverkon luotettavuutta tarkasteltaessa lähtötietoina voivat olla esimerkiksi verkkotiedot, komponenttien tekniset tiedot ja ympäristö- ja kuormitusolosuhteet. Lisäksi on määriteltävä järjestelmän toiminta normaali- ja poikkeusolosuhteissa. Luotettavuusmallissa käytettävien luotettavuustietojen kuten komponenttien vikataajuuksien, korjausaikojen sekä KAH-arvojen määritykseen käytetään yleensä tilastoitujen käyttökokemusten perusteella saatuja tietoja. Sähkönjakelun luotettavuuteen liittyy monia käsitteitä, joita käytetään luotettavuusanalyysia tehtäessä. Alla on määritelty eräitä keskeisiä käsitteitä. [2, 12] Käyttövarmuudella tarkoitetaan tarkasteltavan kohteen kykyä suorittaa vaadittu toiminto vaaditulla ajanhetkellä tai aikavälillä tietyissä olosuhteissa. Vika on järjestelmän tai sen osan tila, jossa se ei kykene suorittamaan sille asetettua tehtävää. Kytkentäaika on aika, joka tarvitaan vioittuneen komponentin erottamiseen järjestelmästä vian jälkeen ja kunnossa olevan verkon palauttamiseksi jakelun piiriin. Korjausaika on aika joka kuluu vikaantumisesta siihen, kun vioittunut komponentti otetaan takaisin käyttöön vian syntymisen jälkeen. Korjausaika sisältää kytkentäajan ja varsinaisiin korjaustöihin kuluvan ajan. Vikataajuus ilmaisee, montako vikaa ajanjakson alussa toimivassa laitteessa keskimäärin esiintyy ajanjakson aikana.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA 4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL0A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Verkostosuunnittelu Sähkönjakelu Verkostosuunnittelu, tämän päivän haasteita ja mahdollisuuksia Suurhäiriöt Ikääntyvät verkot Verkkoliiketoiminnan valvonta Galthagen

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2012

KESKEYTYSTILASTO 2012 KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma

Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Kaustisen keskijänniteverkon tavoiteverkkosuunnitelma Eeva-Maria Heininen Tekniikan koulutusalan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 TIIVISTELMÄ 2 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU,

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA

ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Haaranen ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN 1. YLEISTÄ... 2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET... 2 2.1. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkossa (0,4 kv)... 2

Lisätiedot

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ 1000 V JAKELUJÄNNITTEEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ Työn tarkastajat: Professori

Lisätiedot

TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö

TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty

Lisätiedot

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Timo Antero Erkkilä KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT 2 Tämä opinnäytetyö on tehty Hiirikosken

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 dnro 963/002/2011 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT... 4 KÄYTETYT LYHENTEET... 6 1 JOHDANTO... 7 2 FSS OY:N KESKIJÄNNITEVERKON ERITYISPIIRTEITÄ...

SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT... 4 KÄYTETYT LYHENTEET... 6 1 JOHDANTO... 7 2 FSS OY:N KESKIJÄNNITEVERKON ERITYISPIIRTEITÄ... 1 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT... 4 KÄYTETYT LYHENTEET... 6 1 JOHDANTO... 7 2 FSS OY:N KESKIJÄNNITEVERKON ERITYISPIIRTEITÄ... 8 3 KESKIJÄNNITEVERKON MITOITUS- JA RAKENTAMISPERIAATTEET... 10 3.1

Lisätiedot

ARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö

ARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö ARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Kai Aleksi Kinnunen LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N PARKA- NO-KIHNIÖ JAKELUALUEEN TAVOI- TEVERKKOSUUNNITELMA

Kai Aleksi Kinnunen LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N PARKA- NO-KIHNIÖ JAKELUALUEEN TAVOI- TEVERKKOSUUNNITELMA Kai Aleksi Kinnunen LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N PARKA- NO-KIHNIÖ JAKELUALUEEN TAVOI- TEVERKKOSUUNNITELMA Tekniikka ja liikenne 2012 ALKUSANAT Tämä insinöörityö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun sähkötekniikan

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Smeds Lauri Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA Naantalin Energia Oy LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.5.2011 ALKAEN YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja periaatteita sovelletaan jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa. LIITTYMIEN

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Verkkotietojärjestelmän kehittämistarpeet yleissuunnittelun näkökulmasta

Verkkotietojärjestelmän kehittämistarpeet yleissuunnittelun näkökulmasta TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Henri Vierimaa Verkkotietojärjestelmän kehittämistarpeet yleissuunnittelun näkökulmasta Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA Työn ohjaajana

Lisätiedot

20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS

20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinat Diplomityö Matti Pesonen 20 KV ILMAJOHTOVERKON MAAKAAPELOINNIN VAIKUTUS MAASULKUSUOJAUKSEEN JA LOISTEHOTASEESEEN Työn tarkastaja:

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA Diplomityö Tarkastaja: Tutkimuspäällikkö Kari Lahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA 1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Ville Jääskeläinen Sähkötekniikan koulutusohjelma Energiahuolto Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 1 (57) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN TEKIJÄ: Tanja Nousiainen 2 (57) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatutkimus SER Tutkimusraportti 13.4.2010 SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina/ DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN

Lisätiedot

ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN

ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityö Joel Kannela ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Verkkopalveluosasto / Hannu Ahokas 30.5.2011 1 / 5

Verkkopalveluosasto / Hannu Ahokas 30.5.2011 1 / 5 Verkkopalveluosasto / Hannu Ahokas 30.5.2011 1 / 5 LIITTYMISEHDOT 1.6.2011 1. Yleistä arikkalan Valo Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä yleisiä liittymisehtoja (LE05), sekä Energiamarkkinaviraston

Lisätiedot

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityön tekijä Jarno Virtanen MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Sähköasemien varasyöttösuunnitelma

Sähköasemien varasyöttösuunnitelma Paavo Haverinen Sähköasemien varasyöttösuunnitelma Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 16.3.2015 Työn valvoja:

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Tilaustutkimusraportti 26.10.2006

Tilaustutkimusraportti 26.10.2006 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tilaustutkimusraportti 26.10.2006 SÄHKÖNJAKELUVERKKOON SOVELTUVAT TOIMITUSVARMUUSKRITEERIT JA NIIDEN RAJA-ARVOT SEKÄ SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDELLE ASETETTAVIEN TOIMINNALLISTEN

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006.

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006. Loistehon kompensointi 1(4) LOISTEHON HINNOITTELU JA KOMPENSOINTI 1. Yleistä Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on velvoittanut paikalliset verkkoyhtiöt huolehtimaan alueensa loistehon tarpeesta.

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Kuormat Kuormitukset Kiinnostavia asioita huipputeho (nyt/ tulevaisuudessa) teho tietyllä hetkellä tehon ajallinen vaihtelu sähkön hankinta häviöenergia ower (kw)

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

Työn ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko.

Työn ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma MAASULKUVIRTOJEN KEHITYS JA KOMPENSOINTI HAMINAN ENERGIA OY:N KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn ohjaajana ja tarkastajana

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Liittymismaksuhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Liittymismaksuhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Mitä liittymismaksulla tarkoitetaan? Liittymismaksulla katetaan jakeluverkon rakennuskustannuksia liittämiskohtaan saakka. Jakeluverkoston rakentamiskustannuksilla

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI

DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI Työn tarkastajat: Työn ohjaajat:

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy TURVALLISUUS RAIVAUS-JA METSÄTÖISSÄ SÄHKÖLINJOILLA OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY SÄHKÖLINJAT TUNNISTAMINEN Suurjännite 110 400 kv. OESJ:llä omaa 110 kv:n alueverkkoa

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian

Lisätiedot

OTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ. Diplomityö

OTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ. Diplomityö OTTO HONKASALO YLEISSUUNNITTELUN JA INVESTOINTIEN HALLINNAN KEHIT- TÄMINEN OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto KERAVAN ENERGIA OY:N JA ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto KERAVAN ENERGIA OY:N JA ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKKOJEN YLEISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto DIPLOMITYÖ KERAVAN ENERGIA OY:N JA ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan sähkönkäyttöpaikkojen liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan sähkönkäyttöpaikkojen liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan sähkönkäyttöpaikkojen liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi 1 Yleistä Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja -periaatteita on sovellettava jakeluverkossa ja

Lisätiedot

JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI

JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta)

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY

NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY Survey of current situation from standpoint of distribution security criteria: Kymenlaakson Sähköverkko Ltd

Lisätiedot