HELSINGIN KAUPUNKI VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Helsingin kaupunki, Stara Asiakirjatyyppi Tarkkailuohjelma Päivämäärä HELSINGIN KAUPUNKI VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA

2 HELSINGIN KAUPUNKI VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Tero Taipale, Jaana Itkonen Tero Taipale Kuvaus Tarkkailuohjelma Viite

3 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Yhteistarkkailun osapuolet ja kohteet Kohteiden kuvaus 1 3. Toimijoiden ympäristöluvat 3 4. Tarkkailua koskevat lupaehdot 4 5. Tarkkailuohjelma Muutokset edellisiin tarkkailuohjelmiin Analytiikan yhtenäistäminen Tarkkailuohjelmasta poistuneet kohteet ja muutokset tarkkailuvelvoitteissa Uudet korvaavat tarkkailupisteet Havaintopisteet Tarkkailutiheys Näytteenottoaikataulu ja -analyysit Menetelmät Kenttämittaukset Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen Suotovesien määrän mittaaminen Raportointi Tulosten toimittaminen Vuosiraportointi Kolmivuotisraportointi yhteenvetoraportti Raporttien jakelu Muutokset tarkkailuohjelmaan 12 LIITTEET Liite 1 Tarkkailupisteet kohteittain 2 s. Liite 2 Vesinäytteille tehtävät laboratorioanalyysit 1 s. Liite 3 Havaintopisteiden kuvaukset 4 s. Liite 4 Näytteenottomenetelmät ja näytteiden esikäsittely 1 s. Liite 5 Tuhoutuneet ja käytöstä poistuneet havaintopisteet 1 s. Liite 6 Menetelmästandardit ja määritysrajasuositukset 1 s. PIIRUSTUKSET Tarkkailukohteet ja vedenlaadun tarkkailupisteet 1: Tuhoutuneet/tarkkailusta poistetut tutkimuspisteet 1: Pohjaveden pinnankorkeuden mittauspisteet 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 2) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1:3 000

4 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA JOHDANTO Helsingin Vuosaaren alueella on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1999 lähtien. Yhteistarkkailuohjelma on laadittu kolmivuotiskausittain ja edellinen tarkkailuohjelma on tehty vuosille Vuonna 2015 yhteistarkkailu on tehty vuosien tarkkailuohjelman mukaisesti. Nyt esitettävä tarkkailuohjelma koskee vuosien yhteistarkkailua. Suurin muutos yhteistarkkailuohjelman sisällössä verrattuna aikaisempaan tarkkailuohjelmaan on Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuurivastuualueen tarkkailujen loppuminen. Yhteenveto tarkkailuohjelmassa olevista muutoksista on esitetty ohjelman kappaleessa 5. Yhteistarkkailuohjelman laatimisessa yhteistarkkailuorganisaation edustajana on toiminut Susanna Hantula, Helsingin kaupunki/stara. Tarkkailuohjelma on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkö FM Tero Taipale ja suunnittelija FM Jaana Itkonen. 2. YHTEISTARKKAILUN OSAPUOLET JA KOHTEET Vuosina yhteistarkkailussa on mukana 9 eri tarkkailukohdetta ja 5 vastuutahoa (Taulukko 1). Tarkkailukohteiden sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa Taulukko 1. Yhteistarkkailukohteet ja vastuutahot Kohde Vastuutaho (1) Vuosaaren kivihiilivarasto Helen Oy (ent. Helsingin Energia) (2b) Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä Helen Oy (ent. Helsingin Energia) (3) Vuosaaren täyttömäki, laajennus Helsingin kaupungin rakennusvirasto (4) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Stara (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Stara (6) Vuosaaren kaatopaikka Helsingin kaupungin rakennusvirasto (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen Helsingin kaupungin rakennusvirasto (7) Porslahden täyttömäki (golfkenttä) Vuosaari Golf Oy (9) Melumäki Helsingin kaupungin kiinteistövirasto (12) TBT:n hyötykäyttöalueet Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 2.1 Kohteiden kuvaus Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Vuosaaren kivihiilen varmuusvarasto sijaitsee voimalaitosalueen pohjoispuolella ja pohjatuhkan välivarastointikentän itäpuolella. Varaston pinta-ala on noin 8 ha ja varastoitu hiilimäärä noin

5 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA t. Kivihiilivarastolla on erillinen pohjarakenne, jonka tarkoituksena on estää kasan läpi suotautuvan sadeveden imeytyminen maaperään ja ohjata vesi erilliseen selkeytysaltaaseen. Pohjarakenteena on käytetty kivihiilivoimalaitosten lento- ja pohjatuhkaa sekä rikinpoiston lopputuotteita. Tarkkailuohjelmalla seurataan kivihiilivarastosta ja sen pohjarakenteista mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pinta-, pohja- ja suotovesissä. Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Pohjatuhkan välivarastointikenttä sijaitsee voimalaitosalueen pohjoispuolella, kivihiilen varmuusvaraston länsipuolella. Varaston pinta-ala on noin 1,5 ha. Varastoa käytetään pohjatuhkan välivarastona, jolla tasoitetaan tuotannon ja hyötykäytön kausivaihteluita. Välivarastointikentän pohjarakenteisiin on käytetty kivihiilen polton sivutuotteita. Tarkkailuohjelmalla seurataan pohjatuhkan välivarastointikentältä mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pohja- ja suotovesissä. Vuosaaren täyttömäki (3) Vuosaaren täyttömäen pinta-ala on noin 32 ha. Täyttömäki sijaitsee Vuosaaren satama-alueen luoteispuolella. Alueelle on sijoitettu mm. ylijäämämaita, lahoamatonta rakennusjätettä, lentotuhkaa, rikinpoistotuotteita ja louhetta. Tarkkailuohjelmalla seurataan täyttömäen alueelta mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pinta-, pohja- ja suotovesissä. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä sijaitsee Vuosaaren täyttömäen ja kaatopaikan alueella, sen pinta-ala on noin 1,2 ha. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä on toiminut alueella vuodesta 1998 lähtien. Kentällä varastoidaan pilaantuneita maa-aineksia tulevaa loppusijoitusta varten. Tarkkailuohjelmalla seurataan välivarastointikentällä varastoitavista pilaantuneista maa-aineksista mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pohja- ja suotovesissä. Ympäristölupamääräysten mukaisesti analyysivalikoimaan lisätään haitta-aineita, joita välivarastoitavat massat sisältävät. Tarvittaessa tehdään lisänäytteenottoja, joissa analyysivalikoima määräytyy välivarastoitavien massojen pilaantuneisuuden perusteella. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue sijaitsee Vuosaaren täyttömäen eteläosassa, sen pintaala on noin 1,5 ha. Loppusijoitusalueella otetaan pilaantuneita maita käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Loppusijoitettava maa-aines kiinteytetään. Alueella ei ole pitkäaikaista varastointia. Tarkkailuohjelmalla seurataan loppusijoitusalueelle varastoituneista pilaantuneista maaaineksista mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pinta-, pohja- ja suotovesissä. Tarvittaessa analyysivalikoimaan lisätään haitta-aineita, joita loppusijoitetut massat sisältävät, ja tehdään lisänäytteenottoja, joissa analyysivalikoima määräytyy alueelle sijoitettujen massojen pilaantuneisuuden perusteella. Vuosaaren kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikan kunnostus (6) Vuosaaren kaatopaikka sijaitsee Vuosaaren satama-alueen luoteispuolella. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 25 ha. Helsingin kaupunki käytti aluetta yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuosina ja Kaatopaikka siirtyi YTV:n hallintaan vuonna 1983 ja myöhemmin takaisin Helsingin kaupungin hallintaan. Alueelle on sijoitettu jätettä yhteensä noin 3,4 miljoonaa tonnia. Kaatopaikan alueelle on tehty kunnostussuunnittelua vuonna Tarkkailuohjelmalla seurataan kaatopaikan alueelta mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pinta-, pohja- ja suotovesissä.

6 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7) Porslahden täyttömäki sijaitsee Vuosaaren satama-alueen länsipuolella. Alueen pinta-ala on noin 51 ha. Alueelle on sijoitettu ylijäämämassoja ja tuhkia. Nykyisin alueella sijaitsee golfkenttä. Tarkkailuohjelmalla seurataan täyttömäen alueelta mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pinta-, pohja- ja suotovesissä. Melumäki (9) Melumäki sijaitsee Vuosaaren satama-alueen pohjoisosassa, sen pinta-ala on noin 4,7 ha. Melumäen rakentamisessa hyödynnetyt massat ovat peräisin Vuosaaren satama- ja työpaikkaalueeksi rakennettavalta telakka-alueelta. Tarkkailuohjelmalla on seurattu Melumäen alueelta mahdollisesti liukenevien aineiden pitoisuuksia pinta-, pohja- ja suotovesissä. Tällä hetkellä tarkkaillaan ainoastaan pitoisuuksia pohjavedessä. TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Tributyylitinalla (TBT) pilaantuneita entisen Vuosaaren telakka-alueen edustan sedimenttejä on hyötykäytetty Vuosaaren satamarakenteissa. Pilaantuneet sedimentit siirrettiin sataman rakentamisen yhteydessä maa-alueeksi muutetulle entisen Niinilahden alueelle, jossa sedimentit hyötykäytettiin kiinteyttämällä ne massasyvästabiloinnilla. Nykyisin kiinteytetyt alueet ovat osa satamakenttäaluetta. Sedimenttien hyötykäytöllä on pyritty eristämään sedimentit pysyvästi merialueesta. Tarkkailuohjelmalla on seurattu hyötykäyttöalueelta mahdollisesti liukenevien haittaaineiden pitoisuuksia alueen pohja- ja suotovesissä. Tällä hetkellä tarkkailuohjelmassa seurataan pitoisuuksia suotovesissä. Tämän tarkkailuohjelman puitteissa ei toteuteta TBT-hyötykäyttöalueiden ympäristöluvan mukaista meritarkkailupisteiden tarkkailua. TBT-hyötykäyttöalueen meritarkkailu on liitetty vuonna 2014 osaksi pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailua, jota koordinoi Helsingin ympäristökeskus. 3. TOIMIJOIDEN YMPÄRISTÖLUVAT Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen tarkkailuvelvoitteiden pohjalta yhteistarkkailuohjelma on laadittu. Eri tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailuun vaikuttavat päätökset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Yhteistarkkailuohjelman tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailun perusteet Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helen Oy (ent. Helsingin Energia) Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/ Dnro 0196Y Vuosaaren pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) päätös No YS 1512/ Dnro UUS-2007-Y Helsingin kaupungin rakennusvirasto Vuosaaren kaatopaikka (6) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 4320/500 VH 1979/ Dnro 0196Y Helsingin kaupungin rakennusvirasto Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen (6) päätös No YS 580/ , Dnro UUS-2002-Y Helsingin kaupungin rakennusvirasto Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) päätös No YS 109/ , Dnro 0196Y Stara Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Päätös No YS 1496/ Dnro UUS-2007-Y voimassa asti. Nro

7 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA /2012/1, Dnro ESAVI/154/04.08/2011, voimassa asti Stara Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) päätös No YS 497/ , Dnro 0198Y päätös No YS 285/ Dnro UUS-2005-Y voimassa toistaiseksi Vuosaari Golf Oy Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7) päätös No YS 443/ , Dnro 0196Y Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Melumäki (9) päätös No YS 711/ Dnro UUS-2004-Y Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (12) päätös Nro 26/2005/3/ Dnro LSY-2004-Y TARKKAILUA KOSKEVAT LUPAEHDOT Yhteistarkkailuohjelmassa mukana olevien tarkkailukohteiden ympäristölupapäätöksissä ja lupahakemuksissa esitetyt alkuperäiset pinta-, pohja-, suoto- ja vuotovesiä sekä painumien tarkkailua koskevat lupamääräykset on esitetty tiivistetysti alla: Vuosaaren kivihiilivarasto (1, Helen Oy) Kivihiilen varmuusvaraston suotovesien laatua, selkeytysaltaasta mereen johdettavien vesien laatua sekä kivihiilivaraston pohjavesivaikutuksia on tarkkailtava. Tarkkailu voidaan suorittaa osana Vuosaaren suoto-, pohja- ja pintavesien yhteistarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b, Helen Oy) Pohjatuhkan välivarastointikentän suotovesien laatua ja varastoinnin pohjavesivaikutuksia on tarkkailtava. Tarkkailu voidaan suorittaa osana Vuosaaren suoto, pohja ja pintavesien yhteistarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Vuosaaren täyttömäki (3, Helsingin kaupungin rakennusvirasto) Pinta-, pohja- ja suotovesien tarkkailu voidaan liittää osaksi yhteistarkkailuohjelmaa. Näytepisteet on sijoitettava mahdollisimman edustavasti siten, että niistä voidaan havaita täyttömäen mahdollinen vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4, Stara) Tarkkailu toteutetaan Vuosaaren yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Suotoveden tarkkailupisteistä S1 ja SMK sekä pohjavesiputkesta SMP on otettava vesinäytteitä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on analysoitava sähkönjohtavuus, ph sekä kattavasti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita sisältäviä maa-ainesjätteitä alueella varastoidaan. Salaojavesien kertymistä tarkkailukaivoon on seurattava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa. Kulloinkin kertyneen veden määrä on mitattava. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a, Stara) Loppusijoitusalueen päästöjen ja vaikutusten tarkkailu on toteutettava pääosin Vuosaaren yhteistarkkailuohjelman mukaisesti: Vuosaaren alueen suoto-, pohja- ja pintavesien yhteistarkkailuohjelma vuosina , päivätty , Ramboll Finland Oy. Alueen uuden ympäristöluvan (YS 285) mukaan vesien tarkkailua on täydennettävä seuraavasti: 1) kaatopaikkavesinäytteistä (suotovesinäytteistä) tutkittaviin aineisiin lisätään antimoni ja muut merkittävät haitta-

8 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA aineet, joita sijoitetut maa-ainekset sisältävät, 2) kaatopaikkavesien mahdollista esikäsittelyä ja esikäsittelystä pois johdettavia vesiä on tarkkailtava siten, että esikäsittelyn tehokkuutta ja kaatopaikan aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida luotettavasti. Vuosaaren kaatopaikka (6, Helsingin kaupungin rakennusvirasto) Alueen kaatopaikka-(suoto-), pinta- ja pohjavesien tarkkailemiseksi toiminnanharjoittajan on osallistuttava Vuosaaren alueen vesien yhteistarkkailuun. Sisäisen veden korkeutta, lämpötilaa ja laatua on seurattava vähintään puolivuosittain. Kaatopaikkaveden määrää ja laatua on tarkkailtava jokaisessa kohdassa, jossa kaatopaikkavettä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle. Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7, Vuosaari Golf Oy) Alue on liitettävä Vuosaaren yhteistarkkailuohjelmaan. Golfkentällä on velvoite tutkia alueen suoto-, pinta- ja pohjavesien haitta-ainepitoisuuksia. Melumäki (9, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto) Pintavesiä on tarkkailtava kolmesta pisteestä alueelta lähtevissä ojissa. Pohjavesiä on tarkkailtava kolmesta pohjavesiputkesta ja yhdestä tarkkailukaivosta. Näytteet on otettava kahdesti vuodessa, maalis-huhtikuussa ja syys-lokakuussa, viiden vuoden ajan laskien meluesteen valmistumisesta. Tämän jälkeen päätetään tarkkailun jatkamisesta. Melumäki valmistui vuonna 2008, ja sen vaikutuksia pohja-, pinta- ja suotovesien laatuun tutkittiin Vuosaaren yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuoteen Tarkkailua on jatkettu vielä vuonna 2014, jolloin tehtiin erillinen selvitys tarkkailun jatkamistarpeesta: - Ramboll Finland Oy. Melumäki, TBT- ja pohjatuhkan hyötykäyttöalue, selvitys tarkkailun jatkamistarpeesta. Helsingin satama. 12 s. + liitteet. Selvityksessä esitettiin, että suotoveden havaintopisteissä S22 ja S23 ei ole jatkotarkkailutarvetta. Pintavesien osalta esitettiin, että tarkkailuvelvoite voidaan lopettaa havaintopisteessä V21. Pohjavesien osalta suositeltiin PCB-analyysin poistamista tarkkailtavista parametreistä ja tributyylitinan osalta näytteenottoa kerran vuodessa. TBT:n hyötykäyttöalueet (12, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto) Täyttöalueiden A ja B ulkopuolelle ja stabiloitujen massojen yläpuolelle noin 50 metrin välein on asennettava salaojitus hakemuksessa esitetyllä tavalla. Salaojiin on tehtävä tarkistuskaivot ennen kuivatusvesien johtamista mereen. Tarkistuskaivot on varustettava rakenteilla, jotka mahdollistavat salaojaveden laadun seurannan, salaojien sulkemisen ja salaojaveden talteenoton. Stabiloitujen massojen ja merialueen väliin on asennettava vähintään kolme pohjaveden tarkkailuputkea. Täyttöalueelta tulevien salaojien ja pohjavesiputkien veden laatua on tarkkailtava töiden valmistuttua viisi vuotta kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein. Vesistä on analysoitava TBTpitoisuus, PCB-yhdisteiden summapitoisuus, sameus, kiintoaine ja TOC. Mikäli stabilointiin käytetään kivihiilen lentotuhkaa ja rikinpoiston lopputuotetta, tarkkailuohjelmaa tulee täydentää Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Veden laadun tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. TBT:n hyötykäyttöalueet valmistuivat vuonna 2008, ja niiden vaikutuksia pohjaveteen ja suotoveteen tarkkailtiin Vuosaaren yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuoteen 2013 asti. Tarkkailua on jatkettu vielä vuonna 2014, jolloin tehtiin erillinen selvitys tarkkailun jatkamistarpeesta: - Ramboll Finland Oy. Melumäki, TBT- ja pohjatuhkan hyötykäyttöalue, selvitys tarkkailun jatkamistarpeesta. Helsingin satama. 12 s. + liitteet.

9 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA TARKKAILUOHJELMA 5.1 Muutokset edellisiin tarkkailuohjelmiin Vuodesta 2016 lähtien tarkkailuohjelmasta on poistettu Liikenneviraston ja Uudenmaan ELYkeskuksen Liikenne ja infrastruktuurivastuualueiden velvoitetarkkailut, jotka koskivat Vuosaaren tietunnelin, Labbackan rautatietunnelin ja Österängenin meluvallien tarkkailua. Asianosaiset ovat tältä osin toimittaneet muutosehdotuksen Uudenmaan ELY-keskukseen. Lisäksi tarkkailusta on poistunut Helsingin Sataman pohjatuhkan hyötykäyttöalueen (8) tarkkailu. Aikaisemmin Helsingin sataman vastuulla olleet Melumäen (9) ja TBT:n hyötykäyttöalueen (12) tarkkailut ovat siirtyneet Helsingin kaupungin kiinteistöviraston vastuulle. Vuosien tarkkailuohjelmassa on seuraavat muutokset edelliseen tarkkailuohjelmaan verrattuna: Analytiikan yhtenäistäminen Edellisessä tarkkailuohjelmassa suuressa osassa näytepisteistä näytteenottokierroksia oli kolme kertaa vuodessa. Tässä ohjelmassa näytteenottokierrosten määrää on laskettu pääosin kahteen kertaan vuodessa. Tarkkailua on toteutettu vuosituhannen vaihteesta lähtien ja tämän perusteella on jo hyvin tietoa eri aineiden pitoisuuksista ja vaihteluväleistä. Jatkossa kolmea näytteenottokertaa käytetään sellaisissa havaintopisteissä, jotka edustavat selkeästi kuormituspisteitä, kuten viemäröintipisteet ja selkeytysaltaat (NII, POR, VVB ja V1_08). Samantyyppisten vesinäytteiden analyysivalikoimaa on yhdenmukaistettu, ja analyysivalikoimaa on muutettu aikaisempien tulosten perusteella. Tämä parantaa jatkossa tulosten vertailtavuutta. Muutosten myötä kokonaisanalyysimäärässä tapahtuu pisteiden osalta pieniä muutoksia. Muutokset ovat seuraavat: 1. Kaikkia näytteitä koskevat muutokset - Analyysivalikoimasta poistetaan nitriitti- ja nitraattitypen summa. Jatkossa määritetään erikseen nitriittitypen ja nitraattitypen pitoisuudet. - Analyysivalikoimasta poistetaan TOC. Orgaanisen aineen määrä arvioidaan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. Poikkeuksena Vuosaaren kivihiilivaraston (1) ja pohjatuhkan välivarastointikentän (2b) pohja-, pinta- ja suotovesinäytteet, joista TOC määritetään kemiallisen hapenkulutuksen rinnalla. - Orgaanisen aineksen määrä on ilmoitettu COD Mn -lukuna ja permanganaattilukuna KMnO 4. Luvut ovat keskenään verrannollisia ja jatkossa riittää, että kemiallinen hapenkulutus ilmoitetaan COD Mn -lukuna. - Analyysivalikoimasta poistetaan alkaliteetti, uraani, AOX, väri, biologinen hapenkulutus ja PCB. 2. Pohjavesi - Kaikista pohjavesinäytteistä tehdään kaksi kertaa vuodessa yleistä vedenlaatua kuvaavat analyysit: sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sähkönjohtavuus, kloridi, ph, sulfaatti ja happi - Pohjaveden näytepisteistä kokonaistyppi ja kokonaisfosfori määritetään kahdesti vuodessa sekä ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi syksyisin (pois lukien kohteiden 5a ja 12 pohjavesipisteet). - Liukoiset metallit tutkitaan kaikista pohjaveden näytepisteistä - Elohopea jätetään pois analysoitavista metalleista, koska elohopean pitoisuudet pohjavedessä ovat olleet alle määritysrajojen 3. Pintavesi - Kaikista pintaveden näytepisteistä analysoidaan jatkossa metallit (kokonaispitoisuus), elohopea, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sähkönjohtavuus, kloridi, ph, sulfaatti, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, happi ja PAH-yhdisteet kaksi kertaa vuodessa (kolme kertaa vuodessa pisteestä V1_08).

10 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi sekä mineraaliöljyt määritetään syksyisin kaikista näytepisteistä - VOC-yhdisteet määritetään syksyisin näytepisteistä V1_08 ja V8, joissa VOCyhdisteitä on havaittu useasti. VOC-yhdisteet määritetään kahden vuoden välein pisteistä V21, V7E ja V7P, joissa VOC-yhdisteitä ei ole todettu vuosina Vuosina pintavesipisteestä V21 on tutkittu orgaanisista tinayhdisteistä vain tributyylitina (TBT). Jatkossa ko. pisteestä määritetään useampi orgaaninen tinayhdiste. - Tributyylitina on tutkittu pisteestä V21 kolmesti vuodessa. Jatkossa orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet tutkitaan kerran vuodessa, sillä tributyylitinaa ei ole havaittu vuoden 2009 jälkeen. 4. Suotovesi - Kaikista suotovesinäytteistä tehdään kaksi kertaa vuodessa yleistä vedenlaatua kuvaavat analyysit: sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sähkönjohtavuus, kloridi ja ph (kolme kertaa vuodessa näytepisteistä NII, POR ja VVB). - Kaikista suotovesinäytteistä määritetään metallien pitoisuudet: Porslahden täyttömäen (7) suotovesinäytteistä metallit määritetään suodatetuista näytteistä, ja muissa kohteissa suodattamattomista vesinäytteistä, kuten aiemmin. - Sulfaatti-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet määritetään kaikista muista paitsi kohteiden 4 ja 12 suotovesinäytteistä, kuten aiemmin. - Kokonaisfosfori määritetään kaikista muista paitsi kohteiden, 4, 5a ja 12 suotovesistä, kuten aiemmin. - Mineraaliöljyt määritetään kaikista muista paitsi kohteiden 5a ja 12 suotovesistä, kuten aiemmin. - Vuosina suotoveden näytepisteistä SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 on tutkittu orgaanisista tinayhdisteistä vain tributyylitina (TBT) kolmesti vuodessa. Jatkossa ko. pisteistä määritetään useampia orgaanisia tinayhdisteitä kahdesti vuodessa. - VOC-yhdisteet o Määritetään kohteiden 3 ja 6 näytepisteistä NII ja POR kaksi kertaa vuodessa, kuten aiemminkin, sillä näissä näytepisteissä on todettu VOC-yhdisteitä. o Määritetään näytepisteistä S1 ja SMK kerran vuodessa, kuten aiemmin, koska molemmissa näytepisteissä havaittiin bensiinin lisäainetta TBA:ta vuonna 2014 o Näytepisteistä S2, S14_08 ja S15_08 VOC-yhdisteet on määritetty kerran vuodessa vuodesta 2009 alkaen, mutta ko. pisteissä ei ole havaittu VOCyhdisteitä. Tästä syystä VOC-näytteet otetaan jatkossa ko. pisteistä kerran kahdessa vuodessa. - PAH-yhdisteet o Määritetään kahdesti vuodessa Porslahden näytepisteistä (S14_08 ja S15_08) ja SMK (kohde 4), joissa PAH-yhdisteitä on havaittu useasti. Näytepisteestä SMK PAH-yhdisteiden pitoisuus on määritetty aiemmin kolme kertaa vuodessa ja kerran vuodessa pisteistä S1_08 ja S15_08. o Määritetään syksyisin kaikista muista paitsi kohteiden 5a ja 12 suotovesistä, joista PAH-yhdisteitä ei ole määritetty aiemminkaan Tarkkailuohjelmasta poistuneet kohteet ja muutokset tarkkailuvelvoitteissa 1. Tarkkailukohteen Pohjatuhkan välivarasto (2a) ympäristölupa on rauetettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä. Kohteen jälkitarkkailu hoidetaan osana Vuosaaren kaatopaikan (6) seurantaa. 2. Melumäen (kohde 9) ympäristöluvan mukainen tarkkailuvelvoite on päättynyt vuonna Alueen pohjavesitarkkailua jatketaan, mutta pintavesi- ja suotovesitarkkailu lopetetaan.

11 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Melumäen vaikutuksia pintavesissä on tarkkailtu pisteen V21 avulla. Havaintopisteessä V21 ei ole todettu selkeitä merkkejä kuormituksesta tai pitoisuuksien kasvusta. Tarkkailuvelvoite pintavesipisteessä V21 voidaan lopettaa Melumäen osalta. - Pintavesipisteelle V24 ei löytynyt sopivaa paikkaa vuosina , joten se poistetaan tarkkailuohjelmasta. - Melumäen vaikutuksia suotovesien laatuun on tarkkailtu suotovesipisteiden S22 ja S23 avulla. Mitatut pitoisuudet ko. pisteissä ovat olleet alhaisia ja suotovesissä ei ole havaittu orgaanisia haitta-aineita. Tulosten perusteella suotovesitarkkailu pisteissä S22 ja S23 voidaan lopettaa. - Pohjatuhkan hyötykäyttöalueen (8) ja Melumäen (9) tarkkailuputken H41 sekä Melumäen (9) tarkkailuputkien H42 ja H43 analyysivalikoimasta poistetaan PCB-analyysi. Putkissa ei ole havaittu määritysrajan ylittäviä PCB-pitoisuuksia vuosina Lisäksi orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuus määritetään jatkossa kerran vuodessa, sillä tributyylitinaa ei ole havaittu vuosina TBT:n hyötykäyttöalueen (kohde 12) tarkkailuvelvoite on päättynyt vuonna Suotovesitarkkailua kuitenkin jatketaan. - TBT-hyötykäyttöalueen suotovesitarkkailua jatketaan, sillä kaikissa tarkkailupisteissä (SV1, SV2 ja SV3) on havaittu edelleen tributyylitinapitoisuuksia. - PCB-analyysi poistetaan analyysivalikoimasta, sillä alueen suotovesipisteissä ei ole havaittu PCB-yhdisteitä vuosina Pohjatuhkan hyötykäyttöalueen (kohde 8) tarkkailu on päättynyt vuonna Pohjatuhkan hyötykäyttöalueen pintavesitarkkailu lopetettiin vuoden 2014 jälkeen, koska pohjatuhkan hyötykäyttöalueen vaikutuksia ei ollut havaittavissa näytepisteessä V21. - Pohjatuhkan hyötykäyttöalueen pohjavesitarkkailu lopetettiin vuoden 2015 jälkeen. 5. Labbackan rautatietunnelin (10b), Vuosaaren tietunnelin (10a) ja Österängenin meluvallin (11) tarkkailu on päättynyt vuoden 2015 jälkeen. Tarkkailuohjelmasta on tästä syystä poistettu: - Tunneleiden poistovesien laadun ja määrän tarkkailu - Tunneleihin liittyvät pohjavesitarkkailu (pinnankorkeuden ja laadun seuranta) o Kalliopohjavesiputkien K2550 ja K2565 seuranta jatkuu osana Vuosaaren täyttömäen (3) Vuosaaren kaatopaikan (6) seurantaa - Tunneleihin liittyvä pintaveden tarkkailu - Painumatarkkailu Vikkullan alueella Uudet korvaavat tarkkailupisteet - Pohjavesiputki G12 on korvattu havaintoputkella G12_2012 syksyllä Pohjavesiputki VV1B on korvattu uudella havaintoputkella keväällä Havaintopisteet Vuosaaren yhteistarkkailuohjelmaan sisältyy pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailupisteitä sekä pintaveden ja suotoveden laadun tarkkailupisteitä. Kolmivuotiskauden yhteistarkkailuohjelma kohteittain on esitetty liitteessä 1. Liitteessä on esitetty jokaisen tarkkailukohteen havaintopisteet, havaintotiheys ja ohjeelliset havaintoajankohdat. Vuosaaren kaatopaikan alueelle asennetaan uusia pohjaveden havaintoputkia, kun kaatopaikan kunnostus on päättynyt (arviolta vuonna 2019). Kunnostuksen aikana tarkkailu toteutetaan alueella jo olevien havaintoputkien avulla.

12 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Näytepisteiden kuvaukset on esitetty liitteessä 3 ja näytepisteiden sijainnit piirustuksessa Tarkkailupisteiden tarkemmat sijainnit on esitetty piirustuksissa Tarkkailuohjelman tuhoutuneet ja ohjelmasta poistetut havaintopisteet on esitetty piirustuksessa ja tiedot taulukossa 3. Tuhoutuneiden pisteiden koordinaatit ja vastuutahot on esitetty liitteessä 5. Taulukko 3. Tarkkailusta poistetut pisteet. Vuosien tarkkailuohjelmasta poistetut pisteet on lihavoitu. HAVAINTOPISTE KOHDE Pintavesi V1 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) V22 Melumäki (9) V23 Melumäki (9) Meluvalli 01 Österängenin meluvalli (11) Meluvalli 02 Österängenin meluvalli (11) Porvarinlahti01 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) Porvarinlahti05A Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) Österängen 3b Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) VV6 Kivihiilivarasto (1) VV7B Saastuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pohjavesi G12 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G13 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G13II Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G14 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G16 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G17 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G18 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G20 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) G5 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) H10 Kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (2b) H12 Kivihiilivarasto (1) H18 Porslahden täyttömäki (golfkenttä, 7) H20 Saastuneiden maiden loppusijoitusalue (5a)/(kivihiilivarasto) H32 Kivihiilivarasto (1) H42 Melumäki (9) KA4 Yhdyskuntajätteen kaatopaikka (6) ja maa-ainesten täyttömäki (3) PVP1_08 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) PVP2_08 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) PVP3_08 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) SMP Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) 1165 Österängenin meluvalli (11) 1171 Österängenin meluvalli (11) 2300 Österängenin meluvalli (11) 3036 Österängenin meluvalli (11) M1041 Österängenin meluvalli (11) M4200C Österängenin meluvalli (11) VV8 Kivihiilivarasto (1) VV9 Kivihiilivarasto (1) Suotovesi H21 Saastuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) S21 Melumäki (9) S22 Melumäki (9) S23 Melumäki (9) TVS Pohjatuhkan välivarasto (2a) TU1etelä_poistovesi Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) TU1pohj_poistovesi Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) lihavoitu = poistettu vuosien yhteistarkkailuohjelmasta

13 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Tarkkailutiheys Yhteistarkkailuohjelman vesinäytteet otetaan vuosittain keväisin (huhti-toukokuu) ja syksyisin (loka-marraskuu). Tarkkailukohteittain tehty luettelo näytteenottotiheyksistä on esitetty liitteessä 1. Liitteessä on esitetty vesinäytteenottojen ja pohjaveden pinnankorkeusmittausten tiheydet sekä ajankohdat. 5.4 Näytteenottoaikataulu ja -analyysit Liitteessä 2 on esitetty vesinäytteille tehtävät laboratorioanalyysit näytekierroksittain. 5.5 Menetelmät Näytteenotto, mittaukset ja laboratorioanalyysit tehdään standardien mukaisesti, esim. ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva kansallinen tai kansainvälinen standardi. Pohjavesinäytteiden metallipitoisuudet analysoidaan suodatetuista vesinäytteistä ja pintavesinäytteiden metallipitoisuudet suodattamattomista vesinäytteistä. Suotovesinäytteitä ei pääsääntöisesti suodateta, lukuun ottamatta kohteen 7 (golfkenttä) suotovesinäytteitä. Kohteen 7 suotovesinäytteistä metallianalyysit tehdään suodatetuista vesinäytteistä. Kohteen 7 suotovesinäytteet kuvaavat täyttömäen sisäisen veden laatua. Sisäisen veden laadusta saadaan luotettavampi kuva, kun metallipitoisuudet analysoidaan liukoisessa muodossa (suodatetuista näytteistä). Näytteenotto tehdään liitteessä 4 esitettyjen tai vastaavien menetelmien mukaisesti. Laboratorioanalyysit tehdään liitteessä 6 esitettyjen tai vastaavien menetelmien mukaisesti Kenttämittaukset Kentällä mitataan perustarkkailun yhteydessä pohjaveden pinnankorkeus ja lämpötila ennen näytteenottoa. Putkista pumpattu vesimäärä arvioidaan ja tulokset kirjataan ylös kenttälomakkeeseen, kuten myös aistinvaraiset arviot näytteistä (ulkonäkö, haju). Näytteenottajien on kirjattava ylös kaikki havainnot näytepisteistä ja niiden lähiympäristöstä, mm. syy miksi näytettä ei saada, sekä näytepisteen läheisyydessä tapahtuvat maanrakennustyöt. Aistinvaraiset havainnot tehdään myös suoto- ja pintavesinäytteistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan lysimetristä tulevan veden lämpötila ja virtaama (l/s) astiamittauksella. Lisäksi pintavesinäytteistä ja suotovesinäytteistä NII ja POR mitataan lämpötila Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen Pohjaveden pinnankorkeudet mitataan 4 kertaa vuodessa. Pohjaveden pinnankorkeusmittauspisteiden (havaintoputki) sijainnit on esitetty piirustuksessa Pohjaveden pinnankorkeus mitataan varsinaisen pohjavesiputken päästä (ei suojaputken päästä) tai kaivon kannen tasosta. Pohjaveden havaintoputkien pohjan taso mitataan kahdesti vuodessa. Pohjaveden pinnankorkeudet mitataan omana mittauskierroksenaan mahdollisimman lyhyen ajan sisällä. Mittaukset tehdään erillisenä mittauskierroksena, jotta saataisiin mahdollisimman samanaikainen pinnankorkeustieto jokaisesta havaintoputkesta ja jotta vältyttäisiin mahdollisilta virhepäätelmiltä tulosten tulkinnassa. Lisäksi pinnankorkeudet mitataan vesinäytteenoton yhteydessä Suotovesien määrän mittaaminen Tarkkailukohteessa 4 (Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä) seurataan salaojavesien kertymistä tarkkailukaivoon. Näytteenoton yhteydessä arvioidaan salaojakaivoon kertyneen veden määrä.

14 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Raportointi Tulosten toimittaminen Jokaisen näytteenottokierroksen laboratoriotulokset, kenttähavainnot ja kenttämittaukset toimitetaan raportoijalle niiden valmistuttua. Jokaisen näytteenottokierroksen tulokset raportoidaan erikseen (3 krt. vuodessa). Tuloksista laaditaan lyhyt kooste (n. 1 A4), jossa tulokset arvioidaan lyhyesti ja ilmoitetaan mahdolliset poikkeamat. Pintavesien osalta tiedot toimitetaan myös sähköisesti PIVET-rekisteriin sopivassa muodossa. Pohjavesien osalta tiedot toimitetaan myös sähköisesti POVET-rekisteriin sopivassa muodossa. Selvästi poikkeuksellisista tuloksista ilmoitetaan mahdollisimman pian tulosten varmistuttua niiden alueiden toiminnanharjoittajille, joiden tarkkailupisteitä tulokset koskevat. Lisäksi tieto toimitetaan yhteistarkkailun koordinoijalle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle, jotta voidaan tarvittaessa sopia lisänäytteenotosta Vuosiraportointi Vuosiraportissa esitetään tarkkailun tulokset ja kerrotaan havaittavissa olevat muutokset. Keskeisiä tuloksia esitetään myös kuvina ja taulukoina. Vuosiraporttiin sisällytetään mm.: - näytteenoton kuvaus - tulokset tarkkailukohteittain - raportointivuoden sääolojen kuvaus - toiminnanharjoittajien kuvaus tarkkailukohteissa tapahtuneesta toiminnasta - tarkkailussa tapahtuneet muutokset, kuten esimerkiksi tuhoutuneet tai käytöstä poistetut havaintopisteet perusteluineen ja uudet korvaavat havaintopisteet - poikkeamat tarkkailuohjelmasta - mahdolliset muut merkittävät asiat - käytettyjen menetelmien mittausepävarmuus - arvio tulosten luotettavuudesta Vuosiraportit laaditaan kahden ensimmäisen tarkkailuvuoden tuloksista (2016 ja 2017). Tulokset raportoidaan raportointijaksoa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiraportin pohjalta voidaan esittää muutoksia yhteistarkkailuohjelmaan. Vuoden 2018 tarkkailua ei raportoida erikseen, vaan se sisällytetään kolmivuotiskauden yhteenvetoraporttiin Kolmivuotisraportointi yhteenvetoraportti Koko kolmen vuoden tarkkailujakson päätyttyä laaditaan laajempi kolmivuotiskautta kuvaava yhteenvetoraportti. Raportissa esitetään tarkkailun suoritus, kootaan kaikki tulokset ja kerrotaan tapahtuneet muutokset. Raportissa arvioidaan erikseen mm. vesien laadussa tapahtuneiden muutosten syitä ja niiden merkittävyyttä, vertaillaan tuloksia terveysperusteisiin raja-arvoihin ja luonnontilaisiin taustapitoisuuksiin sekä esitetään arvio pohjaveden virtaussuunnista. Yhteenvetoraportissa verrataan tuloksia myös tarkkailujaksoa vanhempiin tuloksiin muutosten havaitsemiseksi. Tarkkailujakson raportti laaditaan toukokuun 2019 loppuun mennessä.

15 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU, TARKKAILUOHJELMA Raporttien jakelu Näytteenottokierrosten raportit toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle, yhteistarkkailun yhteistyötahoille ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Muut raportit toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle, Suomen ympäristökeskukselle, Uudenmaan ELY-keskukselle, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristönvalvontayksikölle, Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikölle, Helen Oy:lle, Helsingin kaupungin rakennusvirastolle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY), Vuosaari Golf Oy:lle, Helsingin Satamalle, Liikennevirastolle ja Vantaan kaupungille Muutokset tarkkailuohjelmaan Tarkkailukohteiden Melumäki (9) ja TBT-hyötykäyttökohde (12) tarkkailuvelvoite on päättynyt vuonna Kohteiden tarkkailua on jatkettu tämän ajankohdan jälkeen seurantapisteissä todettujen vedenlaatumuutosten vuoksi. Tarkkailun jatkamistarve kyseisissä kohteissa arvioidaan vuosittain. Muutoksista kohteiden tarkkailuun sovitaan erikseen Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Muutoksista tarkkailuohjelmaan sovitaan erikseen Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Ramboll Finland Oy Tero Taipale projektipäällikkö Jaana Itkonen suunnittelija

16 LIITTEET Liite 1 Tarkkailupisteet kohteittain 1 s. Liite 2 Vesinäytteille tehtävät laboratorioanalyysit 1 s. Liite 3 Havaintopisteiden kuvaukset 4 s. Liite 4 Näytteenottomenetelmät ja näytteiden esikäsittely 1 s. Liite 5 Tuhoutuneet ja käytöstä poistuneet havaintopisteet 1 s. Liite 6 Menetelmästandardit ja määritysrajasuositukset 1 s.

17 LIITE 1 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU Havaintopisteet, havaintotiheys ja havaintoajat kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden pinnankorkeus H10_2010, VV2, VV3B, H13,H14, M1027, M1065, VV1B 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu Pohjavesinäytteet H10_2010, VV2, VV3B, H13,H14, M1027, M1165, VV1B 2/a Huhti- ja lokakuu Pintavesinäytteet V21 2/a Huhti- ja lokakuu Suotovesinäytteet VVBY_08 TAI VVB 3/a Huhti-, elo-, lokakuu Lysimetrit VVL 2/a Huhti- ja lokakuu Pohjantuhkan Vuosaaren välivarastokenttä (2b) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden pinnankorkeus VV1B, H10_2010_2010 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu Pohjavesinäytteet VV1B, H10_2010_2010 2/a Huhti- ja lokakuu Suotovesinäytteet VVBY_08 TAI VVB 2/a Huhti- ja lokakuu Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden korkeus MV1, G5B, G11, G19, G12, G15, MV8A06, M1027, M1165, M1030, G13_08, G13II_08, G14_08, G17_08, K2550, K2562 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu Pohjavesinäytteet MV1, G5B, G11, G19, G12, G15, MV8A06, M1027, M1165, M1030, G13_08, G13II_08, G14_08, G17_08, K2550, K2562 2/a Huhti- ja lokakuu Pintavesinäytteet V1, V2, V7E, V8 2/a Huhti- ja lokakuu Suotovesinäytteet NII, POR 2/a Huhti- ja lokakuu Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Suotovesien määrän SMK, S1 2/a Huhti- ja joulukuu mittaaminen Suotovesinäytteet SMK, S1 2/a Huhti- ja lokakuu Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden pinnankorkeus G12_2012 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu Pohjavesinäyteet G12_2012 2/a Huhti- ja lokakuu Pintavesinäyteet V21 2/a Huhti- ja lokakuu Suotovesinäyteet H23, H24, H21, S2 2/a Huhti- ja lokakuu Vuosaaren kaatopaikka (6) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden pinnankorkeus MV1, G5B, G11, G19, G12, G15, MV8A06, M1027, M1165, M1030, G13_08, G13II_08, G14_08, G17_08, K2550, K2562 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu Pohjavesinäytteet MV1, G5B, G11, G19, G12, G15, MV8a, M1027, M1165, M1030, G13_08, G13II_08, G14_08, G17_08, K2550, K2562 2/a Huhti- ja lokakuu Pintavesinäytteet V1_08 3/a Huhti-, elo-, lokakuu V2, V7E, V8 2/a Huhti- ja lokakuu Suotovesinäytteet NII, POR 2/a Huhti- ja lokakuu Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen (6) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden pinnankorkeus MV1, G5B, G11, G19, KA4, 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu G12_2012, G15, MV8A06, M1027, M1165, M1030, G13_08, G13II_08, K2550, K2562 Pohjavesinäytteet MV1, G5B, G11, G19, KA4, 2/a Huhti- ja lokakuu G12_2012, G15, MV8A06, M1027, M1165, M1030, G13_08, G13II_08, G14_08, G17_08, K2550, K2562 Pintavesinäytteet V1_08, V2, V7E, V8 2/a Huhti- ja lokakuu Suotovesinäytteet NII, POR 3/a Huhti-, elo-, lokakuu Porslahden täyttömäki (7) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden korkeus H16u, H17,H18 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu Pohjavesinäytteet H16u, H17,H18 2/a Huhti- ja lokakuu Pintavesinäytteet V2, V7E, V7P 2/a Huhti- ja lokakuu Suotovesinäytteet S14_08, S15_08 2/a Huhti- ja lokakuu Melumäki (9) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Pohjaveden pinnankorkeus H41, H42_2010, H43 4/a Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuu Pohjavesinäytteet H41, H42_2010, H43 2/a Huhti- ja lokakuu TBT-hyötykäyttöalueet (12) Havaintotapa (toimenpide) Seurantapisteet Havaintotiheys Ohjeelliset havaintoajat Suotovesi-/salaojavesinäytteet SV1_08, SV2_08, SV3_08 2/a Huhti- ja lokakuu

18 LIITE 2 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VESINÄYTTEILLE TEHTÄVÄT LABORATORIOANALYYSIT NÄYTEKIERROKSITTAIN Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu Elokuu HUOM vain V1_08 Lokakuu Huhtikuu Elokuu HUOM vain NII, POR, VVB Lokakuu Analyysi Liukoiset metallit* x x x² x² Metallit kokonaispitoisuuksina* x x x x³ x x³ Elohopea x x x x Sameus x x x x x x x x Kiintoaine x x x x x x x x CODMn x x x x x x x x TOC x¹ x¹ x¹ x¹ x¹ x¹ Sähkönjohtavuus x x x x x x x x Kloridi x x x x x x x x ph x x x x x x x x Sulfaatti x x x x x x⁴ x⁴ x⁴ Ammoniumtyppi x 6 x x⁴ nitraattityppi x 6 x x nitriittityppi x 6 x x kok-n x 6 x 6 x x x x⁴ x⁴ x⁴ kok-p x 6 x 6 x x x x 14 x 14 x 14 happi x x x x x mineraaliöljyt x x x 6 PAH x 6 x x x x 5 x 6 VOC** x 7 x 8 x 9 x 10 Orgaaniset tinayhdisteet x 11 x 12 x 13 x 13 *Metallit: Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, Al, As, Ca, Mg, Mn, Na, V, Sb, Ba, Se, Co, K, Mo, Fe ** VOC-yhdisteitä tehdään vähintään bansiinijakeet (C5-C10), BTEX, oksygenaatit ja klooratut alifaattiset yhdisteet 1 Vuosaaren kivihiilivaraston (1) ja pohjatuhkan välivarastointikentän (2b) tarkkailupisteet ² Porslahden täyttömäen (7, golfkenttä) suotoveden tarkkailupisteet ³ Ei koske kohteiden 7 ja 12 suotovesinäytteitä ⁴ Ei koske kohteiden 4 ja 12 pisteitä 5 Porslahden täyttömäki (7) ja SMK (4) 6 Ei koske kohteita 5a ja 12 7 G15, G17_08, G13_08, VV1B, G19, G13II, G14, H16u, muut kerran kahdessa vuodessa 8 V1_08 ja V8, kahden vuoden välein: V21, V7E ja V7P 9 NII ja POR 10 S1, SMK, NII, POR, kahden vuoden välein S2, S14_08 ja S15_08 11 H41, H42 ja H43 12 V21 13 SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 14 Ei koske kohteita 4, 5a ja 12 Pohjavesi Pintavesi Suotovesi

19 LIITE 3 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU Havaintopisteiden kuvaus Havaintopiste (suluissa tarkkailukohteet) Y-koord ETRS- TM35FIN X-koord ETRS- TM35FIN Y-koord ETRS-GK25 X-koord ETRS-GK25 Havaintolaji Havaintopistetyyppi Sijainti Mitä tarkkaillaan POHJAVESI G11 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen Kaatopaikalta ja täyttömäen alueelta pohjoispuolella pohjoiseen kulkeutuva pohjavesi G (3, 5a, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen eteläreunalla Kaatopaikan, täyttömäen ja pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen etelään kulkeutuva pohjavesi G13_2008 (3, 6) pohjavesi orsivesiputki Vuosaaren täyttömäen eteläpuolella Kaatopaikan ja täyttömäen alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi G13II_2008 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen eteläpuolella Kaatopaikan ja täyttömäen alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi G14_2008 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen eteläpuolella, Niinisaarentien pohjoispuolella G15 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen eteläpuolella, Niinisaarentien eteläpuolella Kaatopaikan ja täyttömäen alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi Kaatopaikan ja täyttömäen alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi G17_2008 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen eteläpuolella Kaatopaikan ja täyttömäen alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi G19 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren kaatopaikan pohjoispuolella Kaatopaikan ja täyttömäen alueelta pohjoiseen kulkeutuva pohjavesi G5B (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren kaatopaikan länsipuolella Kaatopaikan ja täyttömäen alueelta mahdollisesti länteen kulkeutuva pohjavesi H10_2010 (1, 2b) pohjavesi pohjavesiputki Pohjatuhkan välivarastointikentän länsipuolella H13 (1) pohjavesi pohjavesiputki Voimalaitoksen alueella, kivihiilivaraston eteläpuolella Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueelta länteen kulkeutuva pohjavesi Kivihiilivaraston alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi H14 (1) pohjavesi pohjavesiputki Voimalaitoksen alueella, kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän eteläpuolella Kivihiilivaraston alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi

20 LIITE 3 Havaintopiste (suluissa tarkkailukohteet) Y-koord ETRS- TM35FIN X-koord ETRS- TM35FIN Y-koord ETRS-GK25 X-koord ETRS-GK25 Havaintolaji Havaintopistetyyppi Sijainti Mitä tarkkaillaan H16u (7) pohjavesi pohjavesiputki Golfkentän lounaisosassa Golfkentän alueelta kulkeutuva pohjavesi H17 (7) pohjavesi pohjavesiputki Golfkentän keskiosissa, Vuotien eteläpuolella H18_2008 (7) pohjavesi pohjavesiputki Golfkentän länsireunalla, Itäreimarintien varrella Golfkentän alueen pohjavesi Golfkentän alueelta kulkeutuva pohjavesi H41 (8, 9) pohjavesi pohjavesiputki Melumäen eteläpuolella Melumäen alueen pohjavesi H42_2010 (9) pohjavesi pohjavesiputki Melumäen pohjoispuolella Melumäen alueelta pohjoiseen kulkeutuva pohjavesi H43 (9) pohjavesi pohjavesiputki Melumäen pohjoispuolella Melumäen alueelta pohjoiseen kulkeutuva pohjavesi K2550 (3, 6) pohjavesi Kalliopohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen itäpuolella Kaatopaikan ja täyttömäen mahdollisia pohjavesivaikutuksia tunnelin läheisyydessä K2562 (3, 6) pohjavesi Kalliopohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen itäpuolella Kaatopaikan ja täyttömäen mahdollisia pohjavesivaikutuksia tunnelin läheisyydessä M1027 (1, 3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen itäpuolella Kaatopaikan, täyttömäen ja kivihiilivaraston mahdollisia pohjavesivaikutuksia tunnelin läheisyydessä M1030 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren täyttömäen koilliskulmassa Kaatopaikan ja täyttömäen mahdollisia pohjavesivaikutuksia tunnelin läheisyydessä M1165 (1, 3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren satamatien ja radan itäpuolella MV1 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Vuosaaren kaatopaikan pohjoispuolella (n. 300 m) MV8A06 (3, 6) pohjavesi pohjavesiputki Laivanrakentajan- ja Niinisaarentien risteyksen eteläpuolella, voimalinjan kohdalla VV1B (1) pohjavesi pohjavesiputki Pohjatuhkan välivarastointikentän lounaispuolella Kaatopaikan, täyttömäen ja kivihiilivaraston alueilta itään/pohjoiseen kulkeutuva Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueelta pohjoiseen kulkeutuva pohjavesi Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueelta etelään kulkeutuva pohjavesi Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueelta länteen kulkeutuva pohjavesi VV2 (1) pohjavesi pohjavesiputki Kivihiilivaraston itäpuolella Kivihiilivaraston alueelta itään kulkeutuva pohjavesi VV3B (1) pohjavesi pohjavesiputki Kivihiilivaraston itäpuolella Kivihiilivaraston alueelta itään kulkeutuva pohjavesi

21 LIITE 3 Havaintopiste (suluissa tarkkailukohteet) Y-koord ETRS- TM35FIN X-koord ETRS- TM35FIN Y-koord ETRS-GK25 X-koord ETRS-GK25 Havaintolaji Havaintopistetyyppi Sijainti Mitä tarkkaillaan PINTAVESI V1_08 (3, 6) pintavesi pintavesinäyte Vuosaaren kaatopaikan eteläpuolella Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueilta etelään kulkeutuva pintavesi V2 (3, 6, 7) pintavesi pintavesinäyte Golfkentän pohjoispuolella Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueilta etelään kulkeutuva pintavesi ja golfkentän pohjoisalueen pintavesi V21 (1, 5a) pintavesi pintavesinäyte Melumäen itäpuolella kohteiden 1, 5a ja 10 alueilta itään kulkeutuva pintavesi V7E (3, 6, 7) pintavesi pintavesinäyte Golfkentän eteläpuolella Golfkentän ja Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueiden pintavesi V7P (7) pintavesi pintavesinäyte Golfkentän eteläpuolella Golfkentän ja Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueiden pintavesi V8 (3, 6) pintavesi pintavesinäyte Vuosaaren kaatopaikan pohjoispuolella SUOTO-, VUOTOVESI JA LYSIMETRIT H23 (5a) suotovesi suotovesinäyte Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen kaakkoispuolella H24 (5a) suotovesi suotovesinäyte Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen kaakkoispuolella NII (3, 6) suotovesi suotovesinäyte Vuosaaren kaatopaikan eteläpuolella, pumppaamon vieressä Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueilta pohjoiseen kulkeutuva pintavesi Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen suotovesi Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen suotovesi Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueiden suotovedet POR (3, 6) suotovesi suotovesinäyte Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen pohjoisreunalla Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueiden suotovedet S1 (4) suotovesi suotovesinäyte Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän alueella S14_08 (7) suotovesi suotovesinäyte Golfkentän alueella, Vuotien eteläpuolella S15_08 (7) suotovesi suotovesinäyte Golfkentän alueella, Vuotien pohjoispuolella S2 (5a) suotovesi suotovesinäyte Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän ja kvihiilivaraston pohjoispuolella SMK (4) suotovesi suotovesinäyte Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän länsireunalla SV1_08 (12) salaojavesi TBT-hyötykäyttöalueen pohjoisreuna, pumppaamokaivo Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän alueen suotovesi Golfkentän alueen suotovesi Golfkentän alueen suotovesi Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän alueen suotovesi Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän alueen suotovesi TBT-hyötykäyttöalueen päällys- ja ympäryssalaojavesi