VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2010

Transkriptio

1 Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2010

2 1 Päivämäärä 15/4/2011 Laatija Emilia Pöyry Tarkastaja Timo Salmi Hyväksyjä Kuvaus Tarkkailuraportti Viite Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

3 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailukohteet 4 3. Tarkkailun toteutus vuonna Sääolot Toiminta yhteistarkkailualueella Havaintopisteet Näytteenotto ja mittaukset Poikkeamat näytteenotossa ja analyyseissä Analyysimenetelmät 9 4. Suotovesien laatu ja määrä tarkkailualueella Suotovesien laatu Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto (2) Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Porslahden täyttömäen alue (7) Melumäki (9) Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Suotovesien määrä Pintavesien laatu ja määrä tarkkailualueella Pintavesien laatu Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Porslahden täyttömäen alue (7) Melumäki (9) Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Österängenin meluvallin alue (11) Pohjaveden laatu ja pinnankorkeus tarkkailualueella Pohjaveden laatu Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Porslahden täyttömäen alue (7) Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Melumäki (9) Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Österängenin meluvallin alue (11) TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Pohjaveden pinnankorkeus Orgaaniset tinayhdisteet Tunneleiden poistovesien tarkkailu Painumatarkkailun tulokset Suositukset Yhteenveto 24 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

4 3 LIITTEET Liite 1 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Liite 1A Suotovesien analyysitulokset Liite 1B Pintavesien analyysitulokset Liite 1C Pohjavesien analyysitulokset Liite 1D Yhteenveto PCB-analyysien tuloksista Liite 2 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet Liite 3 Laboratoriomenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4 Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset alueittain PIIRUSTUKSET Näytepisteiden sijainnit 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 2) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 5) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 6) 1: Pohjaveden pinnankorkeuden mittauspisteet 1: Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

5 4 1. JOHDANTO Helsingin Vuosaaren satama-alueen ympäristössä on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1999 lähtien. Yhteistarkkailuohjelma on laadittu kolmivuotiskausittain. Vuonna 2010 tarkkailu toteutettiin vuosien tarkkailuohjelman mukaisesti (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma , Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, ). Raportti on tehty yhteistarkkailun koordinaattorina toimivan Staran (aiemmin Helsingin kaupungin Rakentamispalvelun) toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä. Staran yhteyshenkilönä ovat toimineet Susanna Hantula ja Teppo Moisio. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Timo Salmi ja suunnittelija Emilia Pöyry Ramboll Finland Oy:stä. 2. YHTEISTARKKAILUN PERUSTE JA TARKKAILUKOHTEET Yhteistarkkailuun kuuluvat tarkkailuvelvolliset vastuutahot ovat Helsingin Energia (Helen), Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY, entinen YTV), Vuosaari Golf Oy, Helsingin Satama (HelSa) ja Liikennevirasto (ennen Ratahallintokeskus ja Tiehallinto). Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen velvoitteiden pohjalta tarkkailuohjelma on laadittu. Tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailuun vaikuttavat päätökset on esitetty taulukossa 1. Yhteistarkkailuun kuuluvien kohteiden (1-12) sijainnit on esitetty piirustuksessa Pilaantuneiden maiden välivarastokentän (4) ja pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen (5a) ympäristöluvat ovat siirtyneet Helsingin kaupungin rakennusvirastolta (HKR) Staran hallintaan vuoden 2009 lopulla. Taulukko 1 Yhteistarkkailuohjelman tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailun perusteet Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helsingin Energia Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/ Dnro 0196Y Pohjatuhkan välivarasto (2a) päätös No YS 492/ , Dnro 0197Y HSY ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) HKR HKR / Stara HKR / Stara Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (2b) Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen (6) Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Päätös No YS 518/ (Dnro 0196Y ) Päätös No YS 1512/ (Dnro UUS Y ) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 4320/500 VH 1979/ Dnro 0196Y päätös No YS 580/ , Dnro UUS-2002-Y päätös No YS 109/ , Dnro 0196Y Päätös No YS 1496/ Dnro UUS-2007-Y voimassa asti päätös No YS 497/ , Dnro 0198Y päätös No YS 285/ Dnro UUS-2005-Y Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

6 5 voimassa toistaiseksi Vuosaari Golf Oy Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7) päätös No YS 443/ , Dnro 0196Y Helsingin Satama Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttöja rakennekerrosmateriaalina (8) Päätös No YS 1261/ Dnro UUS-2004-Y Melumäki (9) päätös No YS 711/ Dnro UUS-2004-Y Liikennevirasto Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) päätös 2/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-98 päätös 3/2004/1/ Dnro LSY-2002-Y-99 Liikennevirasto Meluvallin rakentaminen (11) päätös No YS 1117/ Dnro UUS-2004-Y Helsingin Satama Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (12) päätös Nro 26/2005/3/ Dnro LSY-2004-Y TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA Sääolot Vuonna 2010 sääolosuhteet vaihtelivat voimakkaasti. Alkuvuosi (tammi-helmikuu) oli huomattavasti vuotta 2009 sekä vertailujaksoa kylmempi. Kevätkausi (maalis-toukokuu) oli lämpötilaltaan sekä edellisvuoden että vertailujakson tasoa, mutta sademäärät olivat suuremmat. Kesällä (kesä-elokuu) sateet vähenivät huomattavasti ja lämpötilat nousivat ennätyslukemiin. Heinäkuun keskilämpötila Kaisaniemen mittausasemalla oli lämpimin yli sataan vuoteen. Pysyvä lumi satoi pääkaupunkiseudulle viime vuosiin verrattuna aikaisin (18.11). Marras- ja joulukuun lämpötilat olivat hieman vertailuvuosia alhaisemmat. Joulukuun lopussa lumen syvyydeksi Kaisaniemen sääasemalla mitattiin 67 cm. Vuoden 2010 keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden vertailu vuoteen 2009 ja vuosien vertailujaksoon on esitetty taulukossa 2. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät vertailuineen on esitetty taulukossa 3. Taulukko 2 Vuosien 2010 vertailu vuoden 2009 sekä vuosien keskilämpötilaan ja vuosisadantaan Helsingin Kaisaniemessä HKI-Kaisaniemi Lähde: Ilmatieteen laitos Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] ,0 6,2 5, Taulukko 3 Vuoden 2010 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla sekä vertailu vuoteen 2009 ja vuosien keskiarvoihin. Lämpötila [ C] Sademäärä [mm] Tammikuu -10,4-2,8-4, Helmikuu -8,1-3,6-4, Maaliskuu -1,8-0,9-1, Huhtikuu 4,6 4,5 3, Toukokuu 11,5 11 9, Kesäkuu 14,6 14,1 14, Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

7 6 Heinäkuu 21,7 17,2 17, Elokuu 18,1 16,7 15, Syyskuu 12,2 13,5 10, Lokakuu 6,0 4,2 6, Marraskuu -0,5 3,6 1, Joulukuu -7,5-3,3-2, Lähde: Ilmatieteen laitos 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella Toiminnanharjoittajilta saatujen tietojen mukaan tarkkailualueen kohteissa oli vuonna 2010 seuraavanlaista toimintaa: Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Hiilivaraston maisemoitu pinta-alue ja reunukset puhdistettiin puukasvustosta. Vesakko silputtiin, reunusten puut kaadettiin ja kuljetettiin pois. Hiilivaraston ja Satamakaaren välisellä alueella suoritettiin maisemointia koskien pintamaata ja nurmetusta. Pohjatuhkan välivarastointikentän valumavesiojien liityntä hiilivaraston valumavesiojaan kunnostettiin. Tien alittava rumpu asennettiin oikeaan tasoon ja ojia muotoiltiin. Pohjatuhkan välivarasto (2a) Pohjatuhkan välivarasto ei ole ollut vuosiin Helsingin Energian käytössä. Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Helsingin Energia hoitaa kuljetukset sekä voimalaitoksilta välivarastointikentälle että välivarastosta käyttökohteisiin. Vuoden 2010 aikana välivarastoon tuotiin 9175 tonnia (ka) tuhkaa ja sieltä toimitettiin pois 102 tonnia tuhkaa. Vuoden lopussa välivarastointikentällä oli pohjatuhkaa t (ka). Vuosaaren täyttömäki (3) Vuosaaren täyttömäen alueella on tehty maisemanhoitotoimenpiteitä. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Vuosaaren välivarastointikentällä varastoitiin ja käsiteltiin vuonna 2010 pilaantumattomia ja pilaantuneita maamassoja yhteensä tonnia. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Vuosaaren loppusijoituskentällä ei ollut massaliikennettä eikä tehty pilaantuneiden maiden kiinteytystä vuonna Vuosaaren kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikan kunnostus (6) Toiminnanharjoittaja on kerännyt suotovesiä ja kaatopaikkakaasuja entiseen tapaan kuluneen kauden ajan Vuosaaren yhdyskuntajätteen kaatopaikalla. Aluetta on osittain käytetty tilapäisenä lumenkaatopaikkana. Porslahden täyttömäki (7) Golfkentällä kausi sujui normaaleja kentänhoito-toimenpiteitä harjoittaen (leikkuu, lannoitus, kastelu jne.). Ainoat maansiirtotyöt olivat metron huoltoraiteen edestä kaivettujen istutusalueiden maan (mullan) kuljettaminen harjoituslyöntialueen (range) pintamaaksi. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

8 7 Kentän pinta-alat: Koko kentän alue n.50 ha Viheriöt 1,3 ha Väylät 13 ha Lyöntipaikat 1 ha Leikattua karheikkoa n. 2 ha Leikkaamatonta ruohikkoa loput Hiekoitus: 200 tonnia, vesiseulottua 0,2-2 mm väylille lumensulatukseen keväällä 80 tonnia puhallushiekkaa 0,4-0,7 mm griinialueiden hiekoitukseen Lannoitus: GreenCare 13 1 tonnia Greencare 7 2 tonnia Greencare Extra 1 tonnia Greencare 16 F SS 15 tonnia Ravinteet yhteensä: N P K Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn kg/ha Viheriöt ,702 3,9 4,8 8,7 0,34 3,3 Väylät ,0 10,0 0,0 0,00 0,0 Lyöntipaikat ,07 0,5 12,5 2,5 0,13 1,1 Karheikot, muut alueet ,0 0,0 0,0 0,00 0,0 Kasvinsuojelu: Arianne S 100 litraa karheikkoihin ruiskutettuna (25 ha) Griinialueet: n. 2 litraa kutakin: Amistar, Atsoksistrobiini 250 g/l Basso, Prokloratsi 400 g/l, propikonatsoli 90 g/l Tilt, Propikonatsoli 250 g/l Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Vuosaaren satamassa sijaitsevat pohjatuhkan hyötykäyttökohteet ja -alueet olivat vuonna 2010 normaalissa melueste-, satamakenttä- ja terminaalikäytössä. Melumäki (9) Vuonna 2010 Melumäki toimi suunnitelman mukaisena meluesteenä ja kevyen liikenteen kauttakulkuun soveltuvana viheralueena. Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) Ratahallintokeskus (nykyinen Liikenneviraston rautatieosasto) on avannut Vuosaaren satamaradan tavaraliikenteen käyttöön marraskuussa Vuoden 2010 aikana rautatiealueella on tehty normaaleja kunnossapitotöitä. Vuosaaren tietunneli on ollut normaalissa tieliikennekäytössä. Tietunnelissa ei ole tapahtunut onnettomuuksia. Österängenin meluvalli (11) Meluvallin alueet ovat olleet normaalissa käytössä. Ei erityisiä toimenpiteitä. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

9 8 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Entisen Niinilahden kohdalla sijaitsevalla TBT-pitoisen sedimentin hyötykäyttöalueella harjoitettiin vuonna 2010 normaalia satama- ja logistiikkatoimintaa. 3.3 Havaintopisteet Yhteistarkkailun havainto- ja mittauspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksissa ja Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä vuonna 2010 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä. Seurantajakso Ohjelma Toteutunut Pohjavesipisteitä (laatunäyte) Pohjavesipisteitä (pinnankorkeus) Suotovesipisteitä Pintavesipisteitä Lysimetrejä 1 1 Painumamittauspisteitä Yhteensä Edellisvuonna tuhoutunut tarkkailuputki H10 korvattiin putkella H10_2010, joka asennettiin Lisäksi asennettiin uusi putki H42_ , josta otettiin vesinäytteet Näytteenotto ja mittaukset Yhteistarkkailun näytteenoton ja pohjavesien pinnankorkeuksien mittaukset suoritti MetropoliLab. Näytteet analysoitiin MetropoliLabissa, lukuun ottamatta orgaanisten tinayhdisteiden analysointia, joka tehtiin GALAB-laboratoriossa Saksassa. Painumamittaukset suoritti Geounion. Näytteenotto, analysointi ja mittaukset suoritettiin tarkkailuohjelman (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma , Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, ) mukaisesti, kappaleessa esitetyin poikkeuksin Poikkeamat näytteenotossa ja analyyseissä Näytteenotossa ilmoitetut poikkeamat tarkkailuohjelmasta olivat seuraavat: SUOTOVESI - Pisteestä TVS ei saatu näytteitä vuoden 2010 aikana, sillä se oli kuiva - Pisteestä VVL ei saatu näytteitä elo- eikä joulukuussa - Piste H21 sijaitsee työmaatiellä ja sen kansi on jumiutunut, pisteestä ei saatu tarkkailujakson aikana näytteitä - Piste S21 on tuhoutunut vuonna Pisteistä S14_08 ja S15_08 ei saatu näytteitä joulukuussa - Suotovesipisteestä S1 ei ole analysoitu BHK-7 arvoa otetusta näytteestä PINTAVESI - Pisteistä V22 ja V23 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana. - Pisteestä Porvarinlahti05A ei saatu näytettä syksyn näytteenottokierroksella - Pisteestä Meluvalli02 ei saatu näytettä joulukuussa, koska se oli jäässä Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

10 9 POHJAVESI - Piste H10 oli tuhoutunut, joten siitä ei saatu näytettä huhtikuussa. Elokuussa asennettiin uusi korvaava havaintopiste H10_2010, josta otettiin näytteet syys- ja marraskuussa. - Pisteestä M1027 ei saatu näytettä joulukuussa - Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä seurantajakson aikana - Pisteestä G12 ei saatu näytteitä elo- ja joulukuussa sillä se on jäänyt täyttömaan alle - Pisteestä G15 ei saatu näytettä joulukuussa - Pisteestä K2550 ei saatu näytettä lokakuussa - Pisteistä M1041 ja M4002 ei saatu näytteitä joulukuussa - Pisteistä PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana - Pinnankorkeustarkkailun pisteistä H32, H18, PVP1_08, PVP2_08, PVP3_08 ja VV1B ei voitu tehdä havaintoja tarkkailujakson aikana POISTOVESI - Pisteestä TU1etelä_poistovesi ei saatu näytettä joulukuussa, sillä putkesta ei tullut vettä Vuoden 2010 viimeisellä näytteenottokierroksella poikkeuksellinen lumitilanne on hankaloittanut näytteenottoa. 3.5 Analyysimenetelmät Laboratorion menetelmäkuvaukset ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä SUOTOVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 4.1 Suotovesien laatu Suotovesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1A. Alueen suotovesien pitoisuudet ovat tyypillisesti ajoittain melko korkeita esim. kloridin ja sulfaatin suhteen. Pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti korkeimpia Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen ympäristön suotovesipisteissä. Lisäksi Porslahden täyttömäen (golf-kenttä) alueella erityisesti sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet korkeita. Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueen suotovesissä havaittiin pieniä, mutta hieman edellisvuodesta kohonneita pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat pysyneet pääasiassa samalla tasolla, lukuun ottamatta havaintopisteen POR etyylibentseenipitoisuutta, joka oli joulukuussa µg/l, kun se vielä marraskuussa 2009 alitti laboratorion määritysrajan (0,5 µg/l). 4.2 Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto (2) Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastoalueilla sijaitsee 2 suotovesipistettä. Pisteestä TVS ei saatu tarkkailujakson aikana seurantanäytettä, sillä se oli kuiva. Pisteestä VVB otettiin näytteet 26.4., ja Lisäksi kivihiilivaraston itäosassa sijaitsee lysimetri (VVL), josta on otettu näyte Suotovesipisteessä VVB ei havaittu vuoden 2010 aikana merkittäviä poikkeamia aikaisemmista tuloksista. Näytteelle on tyypillistä esim. korkea sähkönjohtavuus ja korkeat kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Näytepisteen typpipitoisuus on ollut hieman matalampi edellisvuoteen verrattuna. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

11 10 Myöskään pisteen VVL laatu ei ole merkittävästi muuttunut aikaisemmista vuosista. Edellisten näytteenottojen tapaan pisteen sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja sulfaattipitoisuus olivat koholla Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Täyttömäen laajennusalueella sijaitsee 2 suotovesipistettä. Pisteistä NII ja POR otettiin näytteet 14.4., ja Näytepisteissä NII ja POR todettiin vuonna 2010 näytepisteille tyypillisiä ajoittain korkeita veteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia. Esim. typen kokonaispitoisuus n µg/l), josta ammoniumtypen osuus vaihteli välillä %. Kloridin pitoisuudet vaihtelivat välillä mg/l. Pitoisuuksien vaihtelu ei poikennut näytepisteille tyypillisestä vaihtelusta. Näytteissä todettiin PAH-yhdisteitä ja MTBE:ä. PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat hieman kohonneet edellisvuodesta, mutta ovat edelleen pieniä. Lisäksi havaittiin pienet pitoisuudet bentseeniä ja ksyleeniä. Pisteessä POR havaittiin myös kohonnut pitoisuus etyylibentseeniä (16 µg/l) Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee 2 suotovesipistettä. Piste SMK on salaojien kokoomakaivo ja S1 viemäröitävien vesien tarkastuskaivo. Pisteistä otettiin näytteet 21.4., ja Näytteessä SMK sähkönjohtavuus oli melko alhainen, vaikkakin loppuvuotta kohti hieman nousussa. Pisteessä on havaittu pieniä määriä PAH-yhdisteitä (kokonaispitoisuus 0,15 0,19 µg/l) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella on 4 suotovesipistettä. Pisteet H21 ja S2 ovat louhesalaojien tarkkailukaivoja, piste H23 suotovesien tarkkailukaivo ja H24 suotovesien keräilyallas. Pisteistä H23, H24 ja S2 otettiin näytteet 21.4., ja Pisteestä H21 ei saatu näytettä, sillä kaivon kansi oli jumiutunut. Näytepisteissä ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempien vuosien tarkkailusta. Veden laatuparametrien vaihtelu on ollut tasaisempaa edellisvuosiin verrattuna, esim. sähkönjohtavuuden vaihtelu on ollut suurinta pisteessa H23 ( ms/m) Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee 2 suotovesipistettä. Pisteistä S14_08 ja S15_08 otettiin näytteet ja Porslahden täyttömäen tarkkailupisteet on asennettu vuonna Näytteiden kiintoainepitoisuus ja sameus ovat olleet melko korkeita, kiintoaineen määrä on ollut mg/l, ja sameus on ollut välillä mg/l. Pisteessä S14_08 havaittu liuenneiden aineiden määrä oli huomattavasti pistettä S15_08 korkeampi. Pisteen S14_08 sähkönjohtavuus vaihteli välillä ms/m ja pisteen S15_08 välillä ms/m. Pisteessä S15_08 puolestaan ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet korkeammat pisteeseen S14_08 verrattuna (S15_08: µg/l ja S14_08: µg/l). Typen kokonaispitoisuudet ovat olleet lähes samalla tasolla (S15_08: µg/l ja S14_08: µg/l) Melumäki (9) Melumäen alueella on sijainnut 3 suotovesipistettä. Tosin havaintopiste S21 on tuhoutunut jo vuonna 2009, joten siitä ei voitu ottaa vesinäytteitä vuonna Kaivon korvaaminen uudella arvioitiin tarpeettomaksi, sillä melumäen alueen tarkkailuun voidaan käyttää pisteitä S22 ja S23. Pisteistä S22 ja S23 otettiin näytteet ja Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

12 11 Melumäen alueen suotovesinäytteiden sähkönjohtavuuden nousu on tasaantunut ja näytepisteiden sähkönjohtavuusarvot ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna ( ms/m). Havaintopisteiden S22 ja S23 sähkönjohtavuuden muutos vuosina on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Sähkönjohtavuuden muutos vuosina havaintopisteissä S22 (vasemmalla) ja S23 (oikealla). Näytepisteessä S23 todettiin tributyylitinaa (TBT) ja molemmissa havaintopisteissä TBT:n hajoamistuotteita. Pisteen S23 tributyylitinapitoisuus on kohonnut edellisvuodesta Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Tunneleiden poistovesiä tarkkailtiin pisteistä TU1etelä_poistovesi ja TU1pohj_poistovesi. Kummastakin pisteestä otettiin näytteet ja Lisäksi pisteestä TU1pohj_poistovesi otettiin näyte Näytteiden typpipitoisuudet olivat melko alhaisia ( µg/l). Typpipitoisuuksista suurin osa muodostuu nitraattitypestä ( µg/l). Vesissä olevien liuenneiden aineiden kokonaismäärä on hieman koholla. Sähkönjohtavuus oli eteläisessä poistoveden havaintopisteessä välillä ms/m ja pohjoisessa välillä ms/m TBT:n hyötykäyttöalueet (12) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 suotovesipistettä. Pisteistä SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 otettiin näytteet 14.4., ja Näytepisteet on asennettu vuonna Pisteissä SV2_08 ja SV3_08 trifenyylitinan pitoisuudet ovat olleet edelleen koholla (3,2 66 ng/l). Pitoisuuksien vaihtelu on ollut edellisvuotta vähäisempää. 4.3 Suotovesien määrä Suotovesien määrää on tarkkailtu pilaantuneiden maiden välivarastokentällä (4) seuraamalla salaojavesien kertymistä tarkkailukaivoon S1. Tarkkailukaivoon kertyneen veden määrä on mitattu vuonna PINTAVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 5.1 Pintavesien laatu Pintavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1B. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä 2. Pintavesien laatu ei poikennut merkittävästi aikaisempien vuosien tuloksista. Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja kaatopaikalla havaittiin kaatopaikoille tyypillisiä korkeita typpipitoisuuksia sekä liuenneiden aineiden pitoisuuksia. Alueen pintavesissä ei havaittu analysoituja orgaanisia yhdisteitä. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

13 Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Alueiden pintavesien laatua tarkkaillaan 1 näytepisteestä. Pisteestä V21 otettiin näytteet 27.4., ja Näytepisteessä todetut ravinteiden pitoisuudet laskivat hieman edellisvuodesta. Typen kokonaispitoisuudet olivat välillä µg/l ja fosforin 8 20 µg/l. Myös veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli hieman laskenut vuodesta 2009 ollen nyt välillä ms/m. Samoin kloridi- ( mg/l) ja sulfaattipitoisuudet ( mg/l) olivat laskeneet vuodesta Havaintopisteessä todettiin vuonna 2010 pieniä pitoisuuksia mono- ja dibutyylitinaa. Edellisvuonna havaittua pyreeniä ei vuonna 2010 havaittu Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen pintavesien laatua tarkkaillaan 4 pintavesipisteestä. Pisteistä V1_08, V2 ja V7E otettiin näytteet 26.4., ja Pisteen V8 näytteet otettiin 26.4., ja Huhtikuun näytteenoton yhteydessä tarkkailupisteen V1 läheisyydessä havaittiin romua. Typen pitoisuudet ovat olleet pisteessä V1_08 korkeammalla muihin alueen pintavesipisteisiin verrattuna (V1_08: µg/l, muut: µg/l). Pisteessä V1_08 myös ammoniumtypen osuus typen kokonaispitoisuudesta on ollut korkeimmillaan (V1_08: 63 90%, muut: 10 55%). Sähkönjohtavuus on alueella korkeimmillaan näytepisteessä V8 (V8: ms/m, muut: ms/m). Pisteessä V1_08 edellisvuonna havaittuja PAH-yhdisteitä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ei vuonna 2010 havaittu Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen pintavesien laatua tarkkaillaan 3 näytepisteestä. Pisteistä V2, V7E ja V7P otettiin näytteet 26.4., ja Näytepisteissä todetut ravinteiden pitoisuudet ovat edelleen melko alhaisia, kokonaistyppi noin µg/l ja kokonaisfosfori µg/l. Näytepisteistä korkeimmat veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärät todettiin näytepisteessä V7P, jossa sähkönjohtavuus oli välillä ms/m, kun se alueen muissa pisteissä vaihteli välillä ms/m. Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita Melumäki (9) Melumäen ympäristössä sijaitsee 3 pintaveden tarkkailupistettä. Pisteistä V22 ja V23 ei saatu näytteitä vuonna Pisteestä V21 otettiin näytteet 27.4., ja Sen tulokset on esitetty kappaleessa Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesta näytepisteestä. Pisteestä V21 otettiin näytteet 27.4., ja ja pisteestä Österängen 3b 20.4., ja Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

14 13 Porvarinlahden vesinäytteet otettiin pisteistä Porvarinlahti01 (20.4. ja ) ja Porvarinlahti05A ( ). Tutkimuspisteen V21 tulokset on esitetty kappaleessa Tarkkailupisteen Österängen3b vedenlaatu on ollut hieman parempi kuin pisteen V21. Pisteen Österängen3b ph on näytepisteelle tyypillisesti ollut hieman tavanomaista alhaisempi (6,2 6,6). Porvarinlahden näytepisteissä, Porvarinlahti01 ja Provarinlahti05a, havaittiin edellisvuoteen verrattuna lievää nousua esimerkiksi sähkönjohtavuuden ( ms/m) ja kloridin ( mg/l) arvoissa. Pidemmän tähtäimen tarkastelussa vaihtelu on pisteille tyypillistä tasoa. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden vaihtelua tarkkailupisteessä Porvarinlahti05a. Kuva 2. Näytepisteen Porvarinlahti01 kloridipitoisuus (vasemmalla) ja sähkönjotavuus (oikealla) vuosina Kuva 3. Tarkkailupisteen Porvarinlahti05a kloridipitoisuus (vasemmalla) ja sähkönjohtavuus (oikealla) vuosina Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin meluvallin pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesta näytepisteestä. Pisteistä Meluvalli_01 ja Meluvalli_02 otettiin näytteet ja Pisteestä Meluvalli_01 otettiin näyte myös Näytepisteissä ei perussuureiden osalta havaittu merkittävää vaihtelua edellisvuoteen verrattuna. Näytteiden sähkönjohtavuus vaihteli pisteessä Meluvalli01 välillä ms/m ja pisteessä meluvalli02 välillä ms/m. Kloridipitoisuus vaihteli pisteessä Meluvalli01 välillä mg/l ja pisteessä Meluvalli02 välillä 3,6 6,3 mg/l. Sulfaattipitoisuudet ovat hieman kohonneet edellisvuoteen verrattuna (Meluvalli01: mg/l, Meluvalli02: mg/l), mutta pitkällä aikavälillä niiden vaihtelu on tarkkailupisteille Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

15 14 tyypillisellä tasolla. Kuvassa 4 on esitetty sulfaattipitoisuuden vaihtelu pisteissä Meluvalli01 ja Meluvalli02 vuosina Kuva 4. Sulfaattipitoisuuden vaihtelu pisteissä Meluvalli01 (vasemmalla) ja Meluvalli02 (oikealla) vuosina Näytepisteissä todettiin kyseisille pisteille tyypillisesti hieman kohonneita alumiinin pitoisuuksia (Meluvalli01: 0,45 0,97 mg/l ja Meluvalli02: 0,5 0,72 mg/l). Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. 6. POHJAVEDEN LAATU JA PINNANKORKEUS TARKKAILU- ALUEELLA 6.1 Pohjaveden laatu Pohjavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1C. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä 2. Pohjavesiin liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat edelleen suurimpia Vuosaaren kivihiilivaraston ja kaatopaikan ympäristössä, jossa lähinnä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat paikoin korkeita. Pohjavesissä ei todettu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Kaikista havaintopisteistä analysoitiin haihtuvia orgaanisia haitta-aineita (mm. BTEX-yhdisteet ja kloorattuja liuottimia) yhden kerran vuonna Yhdessä havaintopisteessä havaittiin pienet pitoisuudet MTBE:tä ja bentseeniä. Toisessa havaintopisteessä havaittiin pieni pitoisuus tolueenia. Muutamissa pisteissä havaittiin pieniä pitoisuuksia yksittäisiä PAH-yhdisteitä. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus kuitenkin alitti laboratorion määritysrajan (0,1 µg/l) kaikissa havaintopisteissä. 6.2 Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Vuosaaren kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivaraston alueen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kahdeksasta pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä vuoden 2010 aikana. Muista pisteistä näytteet otettiin seuraavasti: - H10_2010: 1.9. ja H13: ja H14: 26.4., 1.9. ja M1027: ja M1165: 27.4., 1.9. ja VV2 ja VV3B: 26.4., 1.9. ja Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueen pohjavedessä on tyypillisesti todettu korkeita pohjaveteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia sekä vuoden sisäistä pitoisuuksien suurta vaihtelua. Sähkönjohtavuus on ollut korkeimmillaan tarkkailupisteessä VV2 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

16 15 ( ms/m). Varastoalueita lähimpänä sijaitsevissa pisteissä VV2, VV3B ja H10 on havaittu myös korkeita kloridi- ( mg/l) ja sulfaattipitoisuuksia ( mg/l). Vesieliöille haitallisimpien raskasmetallien pitoisuudet olivat laskeneet edellisvuodesta. Esim. sinkin pitoisuus oli havaintopisteessä H10 nyt 0,023 0,051 mg/l, kun se oli vuonna ,18 0,49 mg/l ja aikaisemmin korkeimmillaan noin 25 mg/l. Havaintopisteessä M1027 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 0,89 1,9mg/l (vuonna ,2 1,5 mg/l). Raskasmetallipitoisuudet alueella ovat pääsääntöisesti olleet laskussa. Kuvassa 5 on esitetty sinkki- ja kuparipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä M1027 vuosina Kuva 5. Pisteessä M1027 havaitut sinkki- (vasemmalla) ja kuparipitoisuuksien vaihtelu vuosina Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja Vuosaaren kaatopaikan alueen pohjavettä tarkkaillaan 15 pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä KA4 ei vuoden 2010 aikana saatu näytteitä. Muista pisteistä otettiin tarkkailunäytteet seuraavina ajankohtina: - G11, G19 ja G5B: 20.4., 6.9. ja G12: G13_08, G13II_08, G14_08 ja G17_08: 20.4., 1.9. ja G15: ja G19: 20.4., 6.9. ja M1027: ja M1030: 20.4., 6.9. ja M1165: 27.4., 1.9. ja MV1 ja G5B: 20.4., 6.9. ja MV8A06: 20.4., 6.9. ja Sähkönjohtavuus oli alueella korkeimmillaan tarkkailupisteissä G14_08 ( ms/m) ja G19 ( ms/m). Typpipitoisuus ei ollut alueella merkittävästi koholla. Alueen korkeimmat typpipitoisuudet ( µg/l, josta ammoniumtypen osuus 24 71%) havaittiin tarkkailupisteessä G13II_08, jossa ne ovat olleet nousussa putken asentamisesta lähtien. Kuvassa 6 on esitetty pisteen G13II_08 typpipitoisuuden vaihtelu vuosina Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

17 16 Kuva 6. Typen kokonaispitoisuudet vaihtelu havaintopisteessä G13II_08 vuosina Osassa täyttömäen ja kaatopaikan ympäristön havaintopisteistä havaittiin selkeästi kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia. Maksimipitoisuudet olivat: kloridi mg/l (pisteessä G14_08) ja sulfaatti 870 mg/l (pisteessä G12). Korkeimpia kloridin pitoisuuksia todettiin sekä kaatopaikan pohjois- että eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Esimerkiksi kaatopaikan pohjoispuolelle virtaavan pohjaveden kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa 2000-luvulla. Kloridipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteissä G14_08 (eteläpuoli) vuosina ja G19 (pohjoispuoli) vuosina on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Kloridipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä G14_08 vuosina (vasemmalla) ja pisteessä G19 vuosina (oikealla) Sulfaatin pitoisuudet olivat korkeita kaatopaikan eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Kyseiselle alueelle virtaavat osittain myös kivihiilivaraston (1) ja pohjatuhkan välivarastointikentän (2b) alueen pohjavedet, joista kohonneet kloridin ja sulfaatin pitoisuudet osin johtuvat (erityisesti havaintopiste G14_2008). Kemiallinen hapenkulutus ja orgaanisen hiilen määrä olivat aikaisempien vuosien tapaan myös paikoin koholla, erityisesti havaintopisteessä G13II_2008 (COD Mn :22 28 mg/l ja TOC: mg/l). Havaintopisteessä M1027 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 0,89 1,9mg/l (vuonna 2009; 1,2 1,5 mg/l). Muilta osin raskasmetallipitoisuudet alueella ovat pääsääntöisesti laskeneet edellisvuosiin nähden. Rautapitoisuuksissa havaittiin paikoin huomattavaa kohoamista, (esim. G13II_08; 40 -> 120 mg/l ja MV8A06; 0,12 -> 130 mg/l). Pisteessä G17_08 havaittiin pieniä pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä (MTBE: 3,0 µg/l ja bentseeni: 0,43 µg/l). Havaitut yhdisteet ovat erittäin vesiliukoisia ja kulkeutuvat hyvin pohjavedessä. Yhdisteet eivät todennäköisesti ole peräisin kaatopaikalta, vaan jostain pistemäisestä lähteestä, esim. auton polttoainevuodosta tai muusta bensiinivuodosta. MTBE:n pitoisuus on hieman pienentynyt edellisvuodesta (5,3 µg/l) ja bentseenin pitoisuus on laboratorion määritysrajan tasolla. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

18 17 Havaintopisteissä G14_08, G19 ja MV1 havaittiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Pisteessä G14_08 havaittiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,091 µg/l). Pisteessä G19 1-metyylifenantreenin pitoisuus oli laskenut edellisvuodesta ja oli nyt alle laboratorion määritysrajan. Pisteessä MV1 1-metyylifenantreenin (0,024 µg/l) ja kryseenin (0,030 µg/l) pitoisuudet olivat samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alitti laboratorion määritysrajan kaikissa alueen havaintopisteissä Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä SMP otettiin näytteet 26.4., 6.9. ja Havaintopisteessä SMP ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempien vuosien seurannan tuloksiin verrattuna Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä G12 otettiin näyte Havaintopisteen G12 vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 voimakkaasti noussut sulfaattipitoisuus oli edelleen koholla (872 mg/l). Pisteen sulfaattipitoisuuden vaihtelu on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Sulfaattipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä G12 vuosina Alueelle kulkeutuu pohjavesiä pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen lisäksi kaatopaikan ja täyttömäen alueelta. Alueilla ei ole tiedossa erityisiä toimenpiteitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa sulfaattipitoisuuden nousua. Esim. loppusijoitusalueella on tehty metalleilla pilaantuneiden maiden kiinteytystä viimeksi heinäkuussa Täyttömäen alueella on suoritettu vain maisemointitoimenpiteitä Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H16u ja H17 otettiin näytteet 27.4., 6.9. ja sekä pisteestä H , 6.9. ja Havaintopisteissä H16u ja H17 todettiin, että esim. sähkönjohtavuuden, typen, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat hieman kohonneet edellisvuodesta ja ko. suureiden arvot ovat olleet nousussa vuodesta 2009 alkaen. Pisteessä H16u havaittiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,045 µg/l). Raskasmetallipitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Kuvissa 9 ja 10 on esitetty havaintopisteiden H16u ja H17 kloridin ja typen kokonaispitoisuuksien vaihtelu vuosina Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

19 18 Kuva 9. Havaintopisteen H16u kloridi- (vasen) ja typen (oikea) kokonaispitoisuuksien vaihtelu luvulla. Kuva 10. Havaintopisteen H17 kloridi- (vasen) ja typen (oikea) kokonaispitoisuuksien vaihtelu luvulla. Havaintopisteen H18 vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Pohjatuhkan hyötykäyttöalueilla sijaitsee yksi pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä H41 otettiin näytteet 27.4.ja Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan kohonnut typen kokonaispitoisuus ( µg/l). Lisäksi havaintopisteessä todettiin kohonneita kloridin (500 mg/l) ja sulfaatin (180 mg/l) pitoisuuksia. Edellisvuonna havaitun naftaleenin pitoisuus oli laskenut alle laboratorion määritysrajan. Myös tolueenin pitoisuus oli hieman laskenut edellisvuodesta (0,69 µg/l). Mono- ja dibutyylitinan pitoisuudet olivat marraskuun näytteenotossa koholla, mutta jäivät vuoden 2009 kevään pitoisuuksia alhaisemmiksi (MBT: 0,23 µg/l ja DBT: 0,014 µg/l) Melumäki (9) Melumäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H41, H42 ja H43 otettiin näytteet ja Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan kohonnut typen kokonaispitoisuus ( µg/l). Alueen muissa pisteissä typpipitoisuudet olivat huomattavasti alhaisempia ( µg/l). Myös fosforin, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat pisteessä H41 muita alueen pisteitä korkeammat, samoin sähkönjohtavuus. Edellisvuoteen verrattuna merkittäviä muutoksia ei havaittu. Pisteessä H41 myös orgaanisen hiilen määrä on ollut koholla (81 88 mg/l). Pisteessä H42 havaittiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,028 µg/l). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

20 19 Kaikissa alueen havaintopisteissä havaittiin mono- ja dibutyylitinan pitoisuuksia. Pisteen H41 pitoisuudet ovat hieman laskeneet vuoden 2009 pitoisuuksista. Pisteessä H42 pitoisuudet kohosivat huomattavasti (MBT: 3,8 -> 20 ng/l, ja DBT: 1,0 -> 23 ng/l). Pisteen H43 monobutyylitinapitoisuus oli edellisvuosien tasolla, mutta dibutyylitinan pitoisuus oli kohonnut (1,0 -> 9,2 ng/l). Marraskuun näytteenotossa pisteessä H43 havaittiin myös pieni pitoisuus tributyylitinaa Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden alueella sijaitsee neljä pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä otettiin näytteitä seuraavasti: - Pisteestä K Pisteestä K ja Pisteestä M ja Pisteestä M , 6.9. ja Perussuureissa ei havaittu merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna, lukuun ottamatta ammoniumtypen pitoisuuden voimakasta nousua pisteessä K2562 (13 -> µg/l). Sähkönjohtavuus sekä typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat tyypillisesti olleet korkeampia havaintopisteissä M1027 ja M1030 alueen muihin pisteisiin verrattuna. Havaintopisteessä M1027 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 0,89 1,9 mg/l (vuonna ,2 1,5 mg/l). muilta osin raskasmetallipitoisuudet alueella ovat pääsääntöisesti laskeneet edellisvuosiin nähden. Havaintopisteessä K2562 vuoden 2009 tarkkailussa havaittu peryleenipitoisuus oli laskenut alle laboratorion määritysrajan Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin meluvallin alueen pohjavesien laatua seurataan kuudesta havaintopisteestä: kolme rengaskaivoa (1165, 1171 ja 2300), porakaivo (3036) ja kaksi pohjavesiputkea (M1041 ja M4002). Pisteistä 1165, 1171, 2300 ja 3036 otettiin näytteet 14.4., ja Pisteistä M1041 ja M4002 otettiin näytteet ja Kaikissa seurannassa olevissa kaivoissa (rengas ja porakaivot) pohjaveteen liuenneiden aineiden määrä on normaalilla tasolla, sähkönjohtavuudet ovat välillä ms/m ja sulfaattipitoisuudet välillä mg/l. Kloridipitoisuudet vaihtelivat kaivoissa välillä 6,8 17 mg/l ja pohjavesiputkissa välillä mg/l. Näytepisteissä todetut pitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi aikaisempien vuosien tarkkailun tuloksista TBT:n hyötykäyttöalueet (12) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 ei saatu vesinäytteitä vuonna 2010, kuten ei myöskään vuonna Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden pinnankorkeutta on tarkkailtu 47 pisteestä. Mittaukset on tehty kuudesti vuoden aikana: helmi-, huhti-, touko-, heinä-, syys- ja marraskuussa. Pohjaveden pinnankorkeuksien muutoksia alueittain on esitetty liitteessä 4. Suurimmat vuotuiset pohjaveden/kalliopohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut todettiin tarkkailtavien tunneleiden läheisyydessä. Vuosaaren tietunnelin pohjoispäädyssä sijaitsevissa kalliopohjaveden havaintopisteissä K2674 ja K2715 todettiin suurimmat vuotuiset pinnankorkeuden vaihtelut. Esim. pisteessä K2674 pinnankorkeus oli alkuvuonna tasolla noin +12, josta se laski noin 10 metriä touko- ja heinäkuun mittausten välissä. Myös muissa tunnelialueen havaintoputkissa on havaittu samanlaista vaihtelua. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

21 20 Tunneleiden itäpuolella, lähellä Porvarinlahtea, pohjaveden pinnankorkeus oli loppukesällä/syksyllä tasolla ±0,0 (M9019). Loppuvuodesta pinnankorkeus nousi n. tasolle +0,5 1,0. Pohjaveden pinta on samalla alueella ollut aikaisemminkin tasolla 0 tai negatiivinen. Kyseinen havaintopiste sijaitsee lähellä Porvarinlahtea, jossa maanpinta on tasolla +0,41. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu kyseisessä havaintopisteessä on esitetty kuvassa 11. Pinnankorkeuden laskeminen nollatason alapuolelle voi aiheutua osittain pohjaveden vuotamisesta tunneleihin. Havaintopiste sijaitsee myös hyvin lähellä Porvarinlahtea, jolloin pinnankorkeus on todennäköisesti myös riippuvainen merenpinnan korkeudesta Porvarinlahdella. Kuva 11. Pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä M9019 aikavälillä (pinnankorkeuden vaihtelu on todennäköisesti riippuvainen merenpinnan korkeudesta Porvarinlahdella. Havaintopisteessä H17 (Porslahden täyttömäen alueella) pohjaveden pinta laski vuonna 2009 nollatason alapuolelle ja on pysynyt siellä vuoden 2010 (kuva 12). Alueen läheisyydessä on tehty maankaivutöitä, jotka ovat voineet aiheuttaa pohjaveden pinnankorkeuden laskua. Kuva 12. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä H17 aikavälillä ORGAANISET TINAYHDISTEET Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä 2. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

22 21 Vuosaaren yhteistarkkailualueella on seurattu orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia Melumäen ympäristön (9) pohja-, suoto- ja pintavesissä vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2009 tinayhdisteiden tarkkailun piiriin liitettiin myös TBT:n hyötykäyttöalueen (12) salaoja(suoto)- ja pohjavedet. Vuonna 2010 tributyylitinaa todettiin Melumäen osalta edelleen havaintopisteissä S23 ja V21 sekä TBT:n hyötykäyttöalueella havaintopisteissä SV2_08 ja SV3_08. Pisteessä S23 tributyylitinan pitoisuus on kohonnut edellisvuosiin verrattuna. TBT:n pitoisuus oli marraskuun näytteenotossa 94 ng/l. Muissa havaintopisteissä TBT-pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia. TBT:n hajoamistuotteita todettiin kaikissa tarkkailluissa havaintopisteissä. Kuvassa 13 on esitetty orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä S S Monobutyylitina Dibutyylitina Tributyylitina Kuva 13. Mono-, di- ja tributyylitinan pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä S23 vuosina Trifenyylitinaa havaittiin suotoveden tarkkailupisteissä S23, SV1_08, SV2_08 ja SV3_08. Korkein trifenyylitinan pitoisuus (66 ng/l) havaittiin pisteessä SV2_08. Vuonna 2010 analysoitiin ensimmäisen kerran myös trifenyylitinan hajoamistuotteita, mono- ja difenyylitinaa. Hajoamistuotteita havaittiin kaikissa suotovesipisteissä lukuun ottamatta pistettä S23. Pinta- ja pohjavesipisteissä ei havaittu trifenyylitinaa eikä sen hajoamistuotteita. 8. TUNNELEIDEN POISTOVESIEN TARKKAILU Yhteistarkkailussa seurataan Labbackan rautatietunnelista ja Vuosaaren tietunnelista pumpattavien poistovesien määriä. Vuonna 2010 pumppuja käytettiin edellisvuotta vähemmän, maalis-, kesä- ja elokuussa. Poistovesien määrä on esitetty taulukossa 5. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

23 22 Taulukko 5. Labbackan rautatietunnelin ja Vuosaaren tietunnelin poistovesien määrät vuonna Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tietunneli Kuukausi l/min l/min l/min Kuukausi l/min l/min l/min tammi tammi 111,5 helmi helmi 116,5 maalis 15 maalis 40,5 * huhti 4,8 huhti 144,5 103,0 touko 5,8 touko 87,6 68,1 kesä 0 4,4 kesä 163,8 108,3 63,7 elo 1,46 elo 144,1 syys 1,05 0 5,9 syys 95,2 78,1 68,1 loka 4,7 loka 107,6 marras 6,9 marras 168,1 joulu 17,3 20,5 joulu 134,1 111,5 *Pumppuja ei voitu pysäyttää 9. PAINUMATARKKAILUN TULOKSET Vuosaaren yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan rakennuksien painumia Vikkullan alueella yhteensä kuudesta rakennuksesta (11 seurantapistettä). Alueen seuranta on aloitettu vuonna Painumatarkkailupisteet on esitetty piirustuksessa Vuoden 2010 painumamittaukset tehtiin 16.4., ja Painumamittausten tulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Painumamittauksen tulokset vuonna 2010 sekä vertailu vuoden 2009 tuloksiin (m). NRO H 4/2010 ERO 12/2009-4/2010 H 8/2010 ERO 4/2010-8/2010 Kokonaispainuma 12/ /2010 Kokonaispainuma 10/ /2009 P9111 4,0722-0,0002 4,0714-0,0008-0,0010 0,0013 P9112 3,7161-0,0026 3,7148-0,0013-0,0039-0,0027 P9121 3,6679-0,0062 3,6752 0,0073 0,0011-0,0005 P9122 3,4568-0,0007 3,4547-0,0021-0,0028-0,0048 P9123 3,2765-0,0020 3,2758-0,0007-0,0027-0,0072 P971 4,8423-0,0007 4,8423 0,0000-0,0007 0,0008 P972 3,5669-0,0008 3,5662-0,0007-0,0015-0,0045 P9101 3,0896 0,0068 3,0725-0,0171-0,0103-0,0074 P9103 3,1297-0,0035 3,1261-0,0036-0,0071-0,0102 P982 2,3741-0,0025 2,3753 0,0012-0,0013 0,0007 P983 2,6068-0,0024 2,6074 0,0006-0,0018 0,0009 Vuonna 2010 lähes kaikissa mittauspisteissä havaittiin painumista (mittausväli 10/ /2009). Suurin painuma todettiin mittauspisteessä P9101, jossa se oli n. 10 mm. Muissa mittauspisteissä korkeustason muutokset vaihtelivat edellisvuoden tapaan välillä mm. Kuvassa 14 on esitetty painumamittauspisteen P9101 korkeustason vaihtelu vuosina Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

24 23 Kuva 14. Korkeustason vaihtelu painumamittauspisteessä P9101 vuosina SUOSITUKSET Työmaatiellä sijaitsevan pohjaveden havaintopisteen H21 kansi on jumissa. Havaintopiste tulee kunnostaa. Porslahden täyttömäen alueelle asennetuissa pohjaveden havaintoputkissa S14_08 ja S15_08 on todettu korkeita kiintoainepitoisuuksia. Havaintoputkien kunnostamiseksi suositellaan putkien huuhtelemista. Vuosaaren täyttömäen eteläpuolelta on tuhoutunut pohjaveden havaintoputki G12. Kyseiselle alueelle tulee asentaa uusi korvaava havaintoputki. Havaintopisteen M1027 osalta on kenttähavainnoissa aikaisemmin arvioitu, että pintavedet valuvat helposti putkeen. Havaintopisteessä on todettu hieman koholla olevia orgaanisen hiilen pitoisuuksia (TOC >10 mg/l). Todetut pitoisuudet ja niiden vaihtelu voivat osaltaan viitata pintavesien kulkeutumiseen havaintoputkeen. Havaintopiste M1027 kunnostetaan siten, että pintavesien kulkeutuminen putkeen estyy. Havaintopiste S21 on tuhoutunut. Havaintopistettä ei esitetä uusittavaksi, sillä samalla alueella olevien havaintopisteiden S22 ja S23 avulla voidaan seurata Melumäen alueen suotovesien tilaa. Vuosaaren satamassa TBT:n hyötykäyttökohteen läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 ei ole saatu näytteitä vuosina 2009 ja Kyseiset putket tulee korjata. Jos putkia ei saa korjattua, niin arvioidaan uusien korvaavien putkien asentaminen alueelle. Suotovesipisteessä POR havaittiin selvästi kohonnut etyylibentseenipitoisuus joulukuussa Suosittelemme, että havaintopisteestä analysoidaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet vuonna 2011 myös kevään näytteenottokierroksen yhteydessä ja pisteen VOC-yhdisteiden pitoisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 2010

25

26 Vuosaaren yhteistarkkailu 2010 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu 1/14 Kohde Näyte Ottopiste Ottopvm Haju Ulkonäkö Pohjaveden pinnan korkeus referenssitasosta CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus Veden lämpötila Kiintoaine, GF/C Sameus ph, titraattori Sähkönjohtavuus Alkaliteetti BHK-7, ilman atua m C mg/l FTU ms/m mmol/l O2 mg/l mg/l JTTM-1969 JTTM-1969 kenttämittaus kenttämitta us SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 7027:2000 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994 SFS-EN ISO :1996 SFS-EN :1998 SFS 3036: ja VVB ,1 3,7 5,6 7, , VVB ,7 8, ,96 5, VVB kirkas 5 2,1 2 7,8 42, VVB kirkas 8,6 2,9 2 8, , VVB kirkas 14,3 2,2 1,4 7, ,98 3, VVB kirkas 5,9 2,4 0,79 7, , VVL hajuton kirkas 6,3 2,7 0,85 7, ,1 0, VVL ,6 7, ,7 1,1 3 ja NII , , NII , , NII keltainen 8, , , NII kirkas, kellertävä 7, , NII kellertävä 14, , , NII kellertävä 6, , POR , , POR , , POR keltainen 8, , , POR kirkas, kellertävä 7, , POR ruskehtava , , POR kellertävä 6, , S ,6 2 7, S kirkas 6,6 5,1 7, S kirkas 3,6 2 7, S kirkas 11,9 2 7, S kirkas 0, SMK ,8 6,9 8, SMK ,3 6,9 24, SMK keltainen 6,2 7 6, SMK kirkas 3,9 6,3 8, SMK kirkas 17,4 7 23, SMK kirkas 0,9 7,1 41 5a H ,6 7,4 28, H ,1 7, H kirkas 6, H kirkas 4,6 7, H kirkas 12,1 7, H kirkas 1,9 7, H ,3 8 84, H ,8 84, H kirkas 8,1 8, H kirkas 2,2 7,4 73, H kirkas 15,2 7,7 67, H kirkas 2,7 8 82, S ,1 7,3 40, S ,6 7, S kirkas 6,2 7, S kirkas 4,4 7, S kirkas 12,7 7, S kirkas 0,8 7,4 275