VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2012

Transkriptio

1 Vastaanottaja Helsingin kaupunki, Stara Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu 2013 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2012

2 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2012 Päivämäärä 22/03/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Emilia Pöyry, Tero Taipale Tarkkailuraportti Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 VUOSIRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailukohteet 1 3. Tarkkailun toteutus vuonna Sääolosuhteet Toiminta yhteistarkkailualueella Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Pohjatuhkan välivarasto (2a) Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Vuosaaren täyttömäki (3) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Vuosaaren kaatopaikka ja kaatopaikan kunnostus (6) Porslahden täyttömäki (7) Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Melumäki (9) Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunnelit (10) Österängenin meluvalli (11) TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Havaintopisteet Näytteenotto ja analyysimenetelmät Poikkeamat näytteenotossa 7 4. Tulokset yhteistarkkailukohteittain Kivihiilivarasto ja pohjatuhkan välivarasto Suotovedet Pintavedet Pohjavedet Kaatopaikan ja täyttömäen ympäristö Suotovedet Pintavedet Pohjavedet Porslahden täyttömäki (Golfkenttä) Suotovedet Pintavedet Pohjavedet Pohjatuhkan hyötykäyttöalue ja Melumäki Suotovedet Pintavedet Pohjavedet Österängenin meluvalli Suotovedet Pintavedet Pohjavedet TBT-massojen hyötykäyttöalueet Suotovedet Pintavedet Pohjavedet 15 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

4 VUOSIRAPORTTI Pohjaveden pinnankorkeus Orgaaniset tinayhdisteet Tunnelien poistovesien tarkkailu Painumatarkkailun tulokset Suositukset Yhteenveto 17 LIITTEET Liite 1A Liite 1B Liite 1C Liite 1D Liite 1E Liite 1F Liite 1G Liite 2 Liite 3 Liite 4 Analyysitulokset kohteittain, suotovesipisteet Analyysitulokset kohteittain, pintavesipisteet Analyysitulokset kohteittain, pohjavesipisteet PCB-tulokset PAH-tulokset Metallitulokset Mineraaliöljyt ja haihtuvat yhdisteet TBT-tulokset Pohjaveden pi nnankorkeuden seuranta Laboratorioanalyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet PIITUSTUKSET Näytepisteiden sijainnit 1: Tuhoutuneet havaintopisteet 1: Pohjaveden pinnankorkeuden havaintopisteet 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 2) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 5) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 6) 1:3 000 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

5 VUOSIRAPORTTI JOHDANTO Helsingin Vuosaaren alueella on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1999 lähtien. Tarkkailu on aloitettu Vesihydro Oy:n laatimaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti ( ). Yhteistarkkailuohjelma on päivitetty useaan otteeseen ja ohjelmaa on tarkistettu kolmivuotiskausittain. Tarkkailuun on myöhemmin liitetty tunneleiden poistovesien sekä painumien tarkkailua. Nykyinen yhteistarkkailun ohjelma on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä vuosille : - Ramboll Finland Oy. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, tarkkailuohjelma Helsingin kaupunki, Stara Tässä raportissa esitetään tarkkailun tulokset vuonna Raportti on tehty yhteistarkkailun koordinaattorina toimivan Staran toimeksiannosta. Starasta yhteyshenkilönä on toiminut Susanna Hantula. Raportti on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa projektipäällikkönä on toiminut Tero Taipale ja suunnittelijana Emilia Pöyry. 2. YHTEISTARKKAILUN PERUSTE JA TARKKAILUKOHTEET Yhteistarkkailussa on mukana 12 tarkkailukohdetta ja 8 vastuutahoa. Yhteistarkkailuohjelman vastuutahot ja tarkkailukohteet on esitetty taulukossa 1. Tarkkailukohteiden sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa Taulukko 1 Yhteistarkkailun kohteet ja vastuutahot Kohde Vastuutaho (1) Vuosaaren kivihiilivarasto Helsingin Energia (2a) Pohjatuhkan välivarasto (2b) Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä Helsingin Energia Helsingin Energia (3) Vuosaaren täyttömäki, laajennus Helsingin kaupungin rakennusvirasto (4) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Stara (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (6) Vuosaaren kaatopaikka Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Stara (7) Porslahden täyttömäki (golfkenttä) Vuosaari Golf Oy (8) Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina Helsingin satama (9) Melumäki Helsingin Satama (10a) Vuosaaren tietunneli (10b) Labbackan rautatietunneli Liikennevirasto ja UUD-ELY-L Liikennevirasto ja UUD-ELY-L (11) Österängenin meluvalli Liikennevirasto ja UUD-ELY-L (12) TBT:n hyötykäyttöalueet Helsingin Satama Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen velvoitteiden pohjalta tarkkailuohjelma on laadittu. Listaus ympäristöluvista on esitetty taulukossa 2. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

6 VUOSIRAPORTTI Taulukko 2 Lista alueen toimijoiden ympäristöluvista Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helsingin Energia Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/ Dnro 0196Y Pohjatuhkan välivarasto (2a) päätös No YS 492/ , Dnro 0197Y Vuosaaren pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) päätös No YS 1512/ Dnro UUS-2007-Y Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto Vuosaaren kaatopaikka (6) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 4320/500 VH 1979/ Dnro 0196Y Helsingin kaupungin rakennusvirasto Stara Stara Vuosaari Golf Oy Helsingin Satama Liikennevirasto ja UUD-ELY-L Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen päätös No YS 580/ , (6) Dnro UUS-2002-Y Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) päätös No YS 109/ , Dnro 0196Y Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Dnro UUS-2007-Y Päätös No YS 1496/ voimassa asti Pilaantuneiden maiden loppu-sijoitusalue päätös No YS 497/ , (5a) Dnro 0198Y päätös No YS 285/ Dnro UUS-2005-Y voimassa toistaiseksi Porslahden täyttömäki päätös No YS 443/ , (golfkenttä) (7) Dnro 0196Y Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Dnro UUS-2004-Y Päätös No YS 1261/ Melumäki (9) päätös No YS 711/ Dnro UUS-2004-Y Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10a ja 10b) Dnro LSY-2002-Y-98 päätös 2/2004/1 päätös 3/2004/1/ Dnro LSY-2002-Y-99 Liikennevirasto ja UUD-ELY-L Meluvallin rakentaminen (11) päätös No YS 1117/ Dnro UUS-2004-Y Helsingin Satama Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (12) päätös Nro 26/2005/3/ Dnro LSY-2004-Y TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA Sääolosuhteet Varsinaiset talvisäät alkoivat talvella vasta tammikuun alussa, jolloin ensimmäinen pakkaskausi (terminen talvi) ja lumipeite tulivat. Talven (joulu-helmikuu) sadanta oli selvästi suurempi kuin vuonna 2011 sekä vertailujakson aikana. Talven (joulu-helmikuu) sademäärä oli Helsingin Kaisaniemessä 272 mm ja aseman 150-vuotisen mittaushistorian suurin. Helsingin Kumpulan mittausasemalla sadanta oli talvikuukausina peräti 344 mm. Lämpötilat olivat koko talven ja kevään osalta melko tavanomaisia. Kesän 2012 (kesä-elokuu) lämpötila oli hyvin lähellä pitkäaikaisen vertailujakson keskiarvoa. Kesäkuu oli Helsingissä melko runsassateinen, mutta heinä-, ja varsinkin elokuussa, sadanta oli pienempi kuin pitkäaikaisen vertailujakson keskiarvo. Kesän 2012 aikana ei ollut yhtä rajuja uk- Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

7 VUOSIRAPORTTI kosmyrskyjä kuin edeltävinä kesinä. Myös hellepäivät jäivät hyvin pienilukuisiksi edellisiin lämpimiin kesiin verrattuna. Loppuvuosi oli ennätyksellisen runsassateinen. Esimerkiksi syyskuussa sadanta oli Helsingin Kaisaniemessä lähes kaksinkertainen verrattuna pitkäaikaisen vertailujakson keskiarvoon. Myös loka-, marras- ja joulukuussa sadanta oli selkeästi suurempi kuin pitkäaikainen keskiarvo. Marraskuu oli Helsingissä lämmin mutta kuun viimeisimpinä päivinä alkoi pakkaskausi, joka päättyi vasta joulukuun lopussa. Lumen syvyys oli Helsingin Kaisaniemessä 27 cm. Vuoden 2012 keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden vertailu vuoteen 2011 ja pitkäaikaisen vertailujakson keskiarvoihin on esitetty taulukossa 3. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät vertailuineen on esitetty taulukossa 4 ja kaavio kuvassa 1. Taulukko 3 Vuotuiset keskilämpötilat Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla vuosina sekä niiden vertailu vuosien vertailujaksoon Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] Hki-Kaisaniemi ,9 7,2 5, Taulukko 4. Vuoden 2012 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät sekä niiden vertailu vuoteen 2011 ja vertailujaksoon Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla (Ilmatieteenlaitos) Hki Kaisaniemi Keskilämpötila [ C] Sadanta [mm] Tammikuu -3,4-4,4-3, Helmikuu -6,8-9,9-4, Maaliskuu 0,8-1,0-1, Huhtikuu 4,1 5,6 3, Toukokuu 10,9 9,9 10, Kesäkuu 13,7 16,7 14, Heinäkuu 17,7 20,6 17, Elokuu 16,0 17,5 16, Syyskuu 12,5 13,6 11, Lokakuu 6,7 8,5 6, Marraskuu 4,2 5,3 1, Joulukuu -5,3 3,4-2, Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

8 VUOSIRAPORTTI Kuva 1. Vuoden 2012 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät sekä niiden vertailu vuoteen 2011 ja vertailujaksoon Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla (Ilmatieteenlaitos). 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Kivihiilivaraston alueella ei tehty vuoden 2012 aikana kunnostus-, huolto- tms. toimenpiteitä, joilla voisi olla vaikutusta alueen suoto-, pinta- tai pohjavesiin Pohjatuhkan välivarasto (2a) Pohjatuhkan välivarasto ei ole ollut vuosiin Helsingin Energian käytössä. Alueella on kuitenkin mahdollisesti vielä jäljellä varaston pohjarakenteessa käytettyjä kivihiilen polton sivutuotteita Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) Pohjatuhkan välivarastointikentälle tuotiin vuoden 2012 aikana pohjatuhkaa Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksista yhteensä t (kuiva-ainetta). Välivarastointikentältä hyötykäyttöön toimitettiin yhteensä 791 (ka) t. Vuoden lopussa varastossa oli pohjatuhkaa kuiva-aineeksi laskettuna t. Pohjatuhkan välivarastointikentän alueella ei tehty vuoden 2012 aikana kunnostus-, huolto- tms. toimenpiteitä, joilla voisi olla vaikutusta alueen suoto-, pinta- tai pohjavesiin Vuosaaren täyttömäki (3) Vuosaaren täyttömäen alueella tehtiin maisemanhoitotoimenpiteitä Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

9 VUOSIRAPORTTI Vuosaaren välivarastointikenttää käytettiin vuonna 2012 Helsingin kaupungin alueelta tulevien puhtaiden maamassojen välivarastointi- ja käsittelyalueena kentällä oli välivarastossa 827 m 3 Kalasataman työmaalta tuotuja kynnysarvon tasoisesti pilaantuneita maita, jotka käytettiin hyödyksi Vuosaaren täyttömäen maisemoinnissa. Kenttää on käytetty Vuosaaren täyttömäen maisemoinnissa tarvittavien materiaalien välivarastointipaikkana. Kentällä on eroteltu seulakauhaa käyttäen juuria ja kantoja pintamaasta sekä varastoitu mm. kiviaineksia, pintamaita ja haketta Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Vuosaaren loppusijoituskenttää on käytetty Helsingin kaupungin alueelta tulevien, raskasmetalleilla pilaantuneiden maamassojen loppusijoitusalueena. Loppusijoitetut massat on toimitettu kentälle pääosin Vuosaaren välivarastointikentältä. Massojen loppusijoitusmenetelmänä on käytetty betonistabilointia. Kentällä ei toteutettu stabilointiurakkaa vuonna Kentälle tuotiin huhti-toukokuussa m 3 maatuhkaa, jotka siirrettiin vuosaaren kaatopaikan alueelle syys-lokakuussa Vuosaaren kaatopaikka ja kaatopaikan kunnostus (6) Kaatopaikan kunnostustyöt aloitettiin toukokuussa 2012 kaatopaikan eteläosasta kaasunkeräyskerroksen teolla. Vuoden 2012 kaasunkeräyskerrosta tehtiin louheesta yhteensä noin 3,5 ha suuruinen alue. Tehdyn kaasunkeräyskerroksen päälle otettiin välivarastoon stabiloituja sedimenttejä Jätkäsaaresta yhteensä noin m 3. Sedimentit hyödynnetään mahdollisesti kaatopaikan pinnan muotoilussa. Kaatopaikan alueella toteutettiin myös pinnanmuotoilua liian jyrkkien luiskien loiventamiseksi kaltevuuteen 1:3. Pinnanmuotoilun yhteydessä leikattiin maa- ja jätemassoja, jotka sijoitettiin kaatopaikan alueelle. Kaatopaikan itäreunaan tehtiin myös muotoilutäyttöä maansekaisella tuhkalla. Kaatopaikan täyttömäen puoleiselle reunalle kaivettiin koeojia, joilla määritetään myöhemmin kaatopaikan reunarakenteen sijainti. Kunnostettavan kaatopaikan alueella varastoitiin Helsingin kaupungin rakennustyömailta vastaanotettuja pilaantumattomia kitkamaita yhteensä noin m 3. Kunnostettava kaatopaikka-alue aidattiin heinäkuussa Porslahden täyttömäki (7) Vuosaarin Golf muutti lannoiteohjelmaansa huomattavasti kaudelle Ravinteiden määrä verrattuna aikaisempiin vuosiin oli noin kolmannes. Kausi sujui erittäin hyvin huolimatta suurista muutoksista kentänhoitosuunnitelmaan. Kentän pinta-alat: Koko kentän alue n. 50 ha Viheriöt 1,3 ha Väylät 13 ha Lyöntipaikat 1 ha Leikattua karheikkoa n. 2 ha Leikkaamatonta ruohikkoa loput Hiekoitus: 500 tonnia, vesiseulottua 0,2-2 mm 100 tonnia puhallushiekkaa 0,4-0,7 mm griinialueiden hiekoitukseen Lannoitus: Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

10 VUOSIRAPORTTI Symbio MycoGro kg Väylät ammoniumsulfaatti 500 kg Väylät, viheriöt, lyöntipaikat symbio MycoGro kg Lyöntipaikat Symbio Mycogro kg Lyöntipaikat Symbion Mycoforce kg Viheriöt Rautasulfaatti 300 l Väylät, Viheriöt Greencare Extra 250 kg Viheriöt Headland merileväuutteet 100 l Viheriöt Symbio HydroAid plus kostutusaine 100 l Viheriöt Taulukko 5 Golfkentällä käytetyt ravinteet yhteensä / ha N P K Fe Viheriöt Lyöntipaikat Väylät Kasvinsuojelu: Arianne S, 100 litraa karheikkoihin ruiskutettuna Tehoaineet: MCPA 20 kg, Kloropyraliidi 2 kg, Fluroksipyyri 2 kg (25 ha) Griinialueet: n. 2 litraa kutakin: Amistar, Atsoksistrobiini 250 g/l Basso, Prokloratsi 400 g/l, propikonatsoli 90 g/l Tilt, Propikonatsoli 250 g/l Rovral 75 WG 4 kg (2 hehtaarille) Tehoaineet: Iprodioni 3 kg Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Vuosaaren satamassa sijaitsevat pohjatuhkan hyötykäyttökohteet ja alueet olivat vuonna 2012 normaalissa melueste-, satamakenttä- ja terminaalikäytössä Melumäki (9) Vuonna 2012 Melumäki toimi suunnitelman mukaisena meluesteenä ja kevyen liikenteen kauttakulkuun soveltuvana viheralueena Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunnelit (10) Vuoden 2012 aikana tie- ja rautatiealueilla tehtiin normaaleja kunnossapitotöitä Österängenin meluvalli (11) Meluvallin alueet olivat normaalissa käytössä. Ei erityisiä toimenpiteitä TBT:n hyötykäyttöalueet (12) Entisen Niinilahden kohdalla sijaitsevalla TBT-pitoisen sedimentin hyötykäyttöalueella harjoitettiin vuonna 2012 normaalia satama- ja logistiikkatoimintaa. 3.3 Havaintopisteet Yhteistarkkailun havaintopisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa Tarkkailupisteiden lukumäärät tarkkailuohjelmassa, sekä toteutuneet näytteenotot ja mittaukset vuonna 2012 on esitetty taulukossa 6. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

11 VUOSIRAPORTTI Taulukko 6 Tarkkailupisteiden määrät ja toteutuneet mittaukset Seurantajakso Ohjelma Toteutunut Pohjavesipisteitä (laatunäyte ja pinnankorkeusmittaus) Pohjavesipisteitä (pelkkä pinnankorkeusmittaus) Suotovesipisteitä Pintavesipisteitä Lysimetrejä 1 1 Painumamittauspisteitä Yhteensä Näytteenotto ja analyysimenetelmät Vuoden ensimmäisen tarkkailukierroksen näytteenoton ja analysoinnin on suorittanut Metropolilab Oy. Toisesta kierroksesta alkaen näytteenoton on suorittanut Golder Associates Oy ja laboratorioanalyysit on tehty ALS Finland Oy:llä. Useiden haitta-aineiden analyysien määritysrajat ovat olleet aiempaa alhaisemmat. Tästä johtuen esimerkiksi PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä on havaittu useammin, vaikka pitoisuudet eivät ole olleet korkeampia aikaisempiin vuosiin verrattuna. 3.5 Poikkeamat näytteenotossa Kaikista pisteistä ei tarkkailujakson aikana saatu ohjelmanmukaisia näytteitä. Vuoden ensimmäisellä kierroksella useista tarkkailupisteistä ei saatu näytteitä. Suotovesi - Pisteestä TVS ei ole koko tarkkailun aikana saatu näytteitä, sillä se on ollut kuiva - Pisteestä H21 ei saatu näytteitä vuoden 2012 aikana. Vuoden ensimmäisissä näytteenotoissa havaintopisteen kansi oli jumiutunut. Kansi saatiin avattua syksyllä, mutta näytepiste oli kuiva. - Pisteistä TU1etelä_poistovesi ja TU1pohj_poistovesi ei saatu vuoden aikana näytteitä. Havaintopisteiden sijainti ei ollut tiedossa. TU1pohj löytyi syksyn näytteenottokierroksella, mutta sopivaa avainta ei ollut saatavilla näytepisteelle pääsemiseksi. - Pisteissä S22 ja S23 oli marraskuussa liian vähän vettä, eikä niistä saatu näytteitä Pintavesi - Tarkkailuohjelmaan lisätystä pisteestä V24 ei ole otettu vielä näytteitä (pisteen sijaintia muutetaan keväällä 2013 ylivirtaamakaudella) Pohjavesi - Tarkkailuohjelman pohjavesipistettä VV1B ei ole vielä asennettu uudelleen - Pisteestä H32 ei ole otettu näytteitä tarkkailun aikana (tarkkailuohjelmassa on ristiriita näytteenoton ohjeistuksessa) - Pisteestä SMP ei saatu näytettä marraskuussa, sillä putkea ei löytynyt Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

12 VUOSIRAPORTTI TULOKSET YHTEISTARKKAILUKOHTEITTAIN Tässä kappaleessa on käyty läpi yhteistarkkailun tuloksia kohteittain. Samassa yhteydessä on käyty läpi kohteiden suoto-, pinta-, pohjavesitulokset. Eri kohteiden tuloksia on käsitelty samassa kappaleessa, mikäli kohteet sijoittuvat lähelle toisiaan ja niitä tarkkaillaan samoista näytepisteistä. Tulosten esittelyssä on keskitytty sellaisiin havaintoihin, jotka poikkeavat aikaisemmista tuloksista, esim. pitoisuuksien voimakkaat muutokset, tai uusien haitta-aineiden toteaminen. Vuosiraporteissa ei käydä yksityiskohtaisesti läpi havaintopisteissä todettuja pitoisuuksia ja niiden muutoksia. Tulosten kattavampi arviointi esitetään laajemmissa kolmivuotisraporteissa. Vuoden 2012 aikana tapahtui muutoksia käytetyissä laboratoriomenetelmissä. Tämä on osaltaan vaikuttanut joidenkin analyysien määritysrajoihin (mm. orgaaniset haitta-aineet). Tästä syystä määritysrajat olivat vuoden kahdella viimeisellä näytteenottokierroksella pääosin aikaisempaa alhaisempia. Yhteenvetotaulukko analyysituloksista on esitetty liitteessä 1. Suotovesinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 1A, pintavesien liitteessä 1B ja pohjavesien liitteessä 1C. Lisäksi haittaainetyypeittäin tuloksia on esitetty liitteissä 1D...G. Liitteissä on esitetty myös laatunormit, joihin tuloksia on verrattu. Laboratoriomenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 4. Pinta- ja pohjavesille on esitetty ympäristölaatunormeja Valtioneuvoston asetuksissa 341/2009 ja 868/2010. Pintavesien osalta esitetyt laatunormit on tarkoitettu sovellettavaksi vesistövesiin, eivätkä ne suoraan sovellu verrattaviksi kaikkiin Vuosaaren yhteistarkkailussa mukana oleviin pintavesien tarkkailupisteisiin. Tästä huolimatta niitä on käytetty ohjeellisina vertailuarvoina. Koko alueen tarkkailupistekartta on esitetty piirustuksessa Tarkemmat tarkkailupistekartat on esitetty piirustuksissa Kivihiilivarasto ja pohjatuhkan välivarasto Kohteisiin kuuluvat Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (2b). Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa Suotovedet Kivihiilivaraston alueella sijaitsee yksi suotoveden tarkkailupiste (VVB). Lisäksi alueella sijaitsee lysimetri (VVL). Molemmista on otettu näytteet vuoden kahdessa jälkimmäisessä näytteenotossa. Näytepisteiden veden laadussa ei todettu aiemmista vuosista poikkeavia muutoksia. Typen kokonaispitoisuus on hieman noussut molemmissa pisteissä (n. 300 > µg/l). Pisteessä VVB havaittiin pieniä pitoisuuksia naftaleenia (0,0079 µg/l) ja muita PAH-yhdisteitä (0,001-0,0015 µg/l), johtuen mahdollisesti aiempaa alhaisemmista määritysrajoista Pintavedet Alueelta itään kulkeutuvien pintavesien laatua tarkkaillaan havaintopisteestä V21. Havaintopisteessä havaittiin pieniä määriä PAH-yhdisteitä (mm. asenafteenia 0,0025 µg/l ja pyreeniä 0,0052 µg/l), johtuen mahdollisesti aiempaa alhaisemmista määritysrajoista. Muilta osin näytepisteen veden laadussa ei todettu muutoksia. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

13 VUOSIRAPORTTI Pohjavedet Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueella sijaitsee 8 pohjaveden tarkkailupistettä. Pistettä VV1B ei ole vielä asennettu uudelleen. Muista pisteistä näytteet saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Pisteestä M1027 otettiin syksyllä näytteet sekä loka- että marraskuussa. Pisteessä H10_2010 typpipitoisuus on kahden vuoden jälkeen taas hieman koholla (n > n µg/l), myös fosforipitoisuus noussut (n. 10 -> 345 µg/l). Ensimmäistä kertaa pisteessä havaittiin naftaleenia (0,01 µg/l) ja mineraaliöljyjä (64 µg/l). Orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet alittavat aiemmat laboratoriomenetelmien määritysrajat. Pisteessä H13 havaittiin elokuussa poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus (835 µg/l). Kyseisessä havaintopisteessä fosforipitoisuus on aikaisemmin vaihdellut välillä µg/l. Typpipitoisuudessa havaittiin voimakasta vaihtelua ( µg/l). Myös sulfaatti- ja kloridipitoisuudet olivat pisteessä elokuussa koholla (SO 4 : 383 mg/l, Cl - : 444 mg/l). Näytteessä oli korkea kiintoainepitoisuus, mikä voi osaltaan vaikuttaa todettuihin korkeampiin tuloksiin. Pisteessä havaittiin myös pieni pitoisuus naftaleenia 0,0228 µg/l. Marraskuussa pisteen H14 näytteessä oli typpipitoisuus hieman korkeammalla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattuna (1 150 µg/l). Pisteessä havaittiin myös pieni pitoisuus naftaleenia 0,0291 µg/l ja muita PAH-yhdisteitä. Pisteessä M1027 typpipitoisuus on noussut tasaisesti ja se oli korkeimmillaan µg/l. Pisteessä on havaittu myös pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (mm. pyreeniä: 0,0175 µg/l ja bentso(b)fluoranteenia: 0,0118 µg/l). Pisteessä M1165 on havaittu ensimmäistä kertaa pieni pitoisuus naftaleenia (0,011 µg/l), mikä johtuu mahdollisesti aikaisempaa alhaisemmasta määritysrajasta. Pisteessä VV2 on tyypillisesti havaittu koko tarkkailualueen pohjavesien suurimmat sähkönjohtavuudet ( ms/m) ja kloridipitoisuudet ( mg/l). Pisteessä VV3B havaittiin vuoden viimeisessä näytteenotossa useiden metallien pitoisuuksissa kohoamista. Suhteellisesti eniten olivat kasvaneet koboltin (0,0053 -> 0,132 mg/l) ja nikkelin (0,0046 -> 0,184 mg/l) pitoisuudet. Voimakkaasti olivat nousseet myös kalsiumin (364 -> mg/l) ja natriumin (892 -> mg/l) pitoisuudet. Pisteessä havaittiin myös PAH-yhdisteitä (mm. naftaleenia 0,0822 µg/l ja fenantreenia 0,004 µg/l). Pisteessä havaittiin myös tolueenia (1,47 µg/l). 4.2 Kaatopaikan ja täyttömäen ympäristö Kohteisiin kuuluvat Pohjatuhkan välivarasto (2a), Vuosaaren täyttömäki (3), pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a), Vuosaaren kaatopaikka (6), Vuosaaren tietunneli (10a) ja Labbackan rautatietunneli (10b) Suotovedet Vuosaaren täyttömäki ja kaatopaikka Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen ja kaatopaikan läheisyydessä sijaitsee 2 suotoveden havaintopistettä. Tarkkailupisteestä NII saatiin näytteet loka- ja marraskuussa. Pisteestä POR saatiin näytteet kaikilla tarkkailukierroksilla. Pisteessä NII ei ole ollut havaittavissa merkittävää laadunvaihtelua. Pisteessä on tyypillisesti havaittu pieniä määriä PAH-yhdisteitä, kuten myös vuonna 2012 (mm. naftaleenia (0,731 µg/l) ja asenafteenia (0,101 µg/l)) ja haihtuvia yhdisteitä (mm. C5-C10: 22 µg/l, bentseeniä: 1,58 µg/l, etyylibentseeniä: 1,76 µg/l ja ksyleeneitä: 8,41 µg/l). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

14 VUOSIRAPORTTI Pisteessä NII todettiin vuoden viimeisessä näytteenotossa aiempaan verrattuna n. kymmenkertainen pitoisuus arseenia (0,0683 mg/l). Pitoisuus on lähellä HSY:n jätevesiviemäriin johdettavien vesien ylärajaa, joka on 0,1 mg/l. Kyseessä on kuitenkin yksittäinen mittaustulos, josta ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä pitkän aikavälin kehityksestä. Tarkkailupisteessä POR veden laatu on parantunut vuoden 2011 aikana ja mm. sähkönjohtavuus ( ms/m) ja typen kokonaispitoisuus (n µg/l) ovat edelleen aiempaa alhaisemmalla tasolla. Myös PAH-yhdisteitä havaittiin aiempaa pienempinä pitoisuuksina, ainoastaan pyreenin pitoisuus (0,0018 µg/l) ylitti laboratorion määritysrajan. Haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet laboratorion määritysrajan alapuolelle oltuaan vuonna 2010 paikoin korkealla. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Pilaantuneiden maiden välivarastointikentällä sijaitsee 2 suotoveden tarkkailupistettä. Tarkkailupisteistä S1 (viemäröitävien vesien tarkastuskaivo) ja SMK (salaojavesien kokoomakaivo) saatiin näytteet syys- ja marraskuun tarkkailukierroksilla. Kummankaan pisteen näytteissä ei havaittu merkittävää laadunvaihtelua. Pisteessä SMK on toistuvasti havaittu PAH-yhdisteitä, mutta niiden pitoisuudet olivat vuonna 2012 aiempaa pienempiä (yhteispitoisuus: 0,15-2,1 -> 0,0422 µg/l). Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee 4 suotoveden tarkkailupistettä. Pisteet H21 ja S2 ovat louhesalaojien tarkkailukaivoja, piste H23 on suotovesien tarkkailukaivo ja H24 suotovesien keräilyallas. Piste H21 on ollut koko tarkkailun ajan poissa käytöstä, sillä sen kansi on jumiutunut. Pisteistä H23 ja H24 on saatu näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla ja pisteestä S2 syys- ja marraskuussa. Alueen suotoveden tarkkailupisteissä ei ole havaittu merkittäviä laatumuutoksia. Vuosaaren tietunneli Tunneleiden poistovesistä ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana, sillä näytteenottopisteitä ei löydetty, tai niihin ei päästy Pintavedet Täyttömäki ja kaatopaikka Entisen kaatopaikan valuma-alueella sijaitsee neljä pintavesien tarkkailupistettä (V1_08, V2, V7E ja V8), joista kaikista on saatu tarkkailuohjelman mukaiset näytteet. Pisteestä V8 on otettu vuoden aikana näytteitä neljästi, kesä-, syys-, loka- ja marraskuussa. Alueella typpipitoisuudet ovat tyypillisesti vaihdelleet voimakkaasti. Pisteissä V2 ja V7E vaihtelu on ollut pienempää ( µg/l) ja pisteissä V1_08 sekä V8 voimakkaampaa (V1_08: µg/l, V8: µg/l). Tarkkailupisteessä V8 vaihtelu on vuoden 2011 korkeiden pitoisuuksien jälkeen tasaantunut ja vuonna 2012 typen kokonaispitoisuus vaihteli noin välillä µg/l. Pisteessä V1_08 typen pitoisuudet ovat muodostuneet pääasiassa ammoniumtypestä (46 99 %). Muissa pisteissä ammoniumtypen osuus typen kokonaispitoisuudesta on ollut n. 0,9 59 %. Pisteessä V8, jossa typpipitoisuus on vaihdellut voimakkaimmin, myös ammoniumtypen osuus on vaihdellut runsaasti. Suurimmat havaitut typpipitoisuudet on mitattu silloin, kun nimenomaan ammoniumtypen pitoisuus on ollut korkea. Vuonna 2012 lokakuun näytteenotossa havaittiin myös aiempaan verrattuna korkeampi nitraattitypen pitoisuus (2 222 µg/l). Marraskuussa pitoisuus oli kuitenkin laskenut tavanomaiselle tasolle (< 60 µg/l). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

15 VUOSIRAPORTTI Pisteessä V8 todettiin keskimääräistä suurempi kloridipitoisuus (722 mg/l) syyskuun näytteenotossa. Kesäkuun näytteenotossa pitoisuus oli poikkeuksellisen alhainen (30 mg/l) ja loka- ja marraskuun kierroksilla taas keskimääräisellä tasolla ( mg/l) Kaikissa alueen pisteissä havaittiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä johtuen todennäköisesti aiempaa alhaisemmista määritysrajoista. Pisteissä V1_08, V2 ja V7E havaittiin myös pieniä pitoisuuksia mineraaliöljyjä (C10-C40: µg/l). Pitoisuudet alittavat aiemmat määritysrajat. Pisteessä V1_08 havaittiin myös 1,4-ksyleeniä (0,42 µg/l) ja MTBE:ä (0,37 µg/l). Analysoitujen metallien osalta pisteen V8 uraanin pitoisuus oli vuoden 2012 näytteenotoissa hieman koholla aikaisempiin vuosiin verrattuna. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Alueen pintavesien laatua on seurattu pisteestä V21, jonka tulokset on esitetty kappaleessa Vuosaaren tietunneli ja Labbackan rautatietunneli Tunneleiden vaikutusta pintavesien laatuun tarkkaillaan pisteistä V21, Österängen 3b, Porvarinlahti01 ja Porvarinlahti05A. Pisteen V21 tulokset on esitetty kappaleessa Pisteistä Österängen3b ja Porvarinlahti01 saatiin tarkkailunäytteet ohjelman mukaisesti. Pisteestä Porvarinlahti05A otettiin näytteet loka- ja marraskuussa. Pisteessä Österängen3b on havaittu keskimäärin aiempaa suurempia nitraattitypen pitoisuuksia (n µg/l), mikä on vaikuttanut myös typen kokonaispitoisuuteen. Myös pisteessä Porvarinlahti05A typen kokonaispitoisuus on ollut hieman aiempia vuosia suurempi. Vastaavia pitoisuuksien on todettu myös aiemmin yhteistarkkailun aikana. Pisteissä Österängen3b ja Porvarinlahti01 havaittiin pieniä pitoisuuksia naftaleenia (0,0084 0,0111 µg/l). Pisteissä Porvarinlahti01 ja Porvarinlahti05A havaittiin myös laboratorion aiemmat määritysrajat alittavia pitoisuuksia muita PAH-yhdisteitä. Lisäksi pisteessä Österängen3b havaittiin syyskuussa pieni pitoisuus mineraaliöljyjä (C10-C40: 97 µg/l). Havaintopiste kerää vesiä myös esim. Itäväylän alueelta, josta öljypäästö voi olla lähtöisin Pohjavedet Täyttömäki ja kaatopaikka Vuosaaren täyttömäen ja kaatopaikan pohjavesien laatua seurataan 14 tarkkailupisteestä. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu - Pisteistä G11, G14_08, G15, G17_08, G19, G5B, M1027, M1030 ja M1165 on saatu kaikki tarkkailuohjelman mukaiset näytteet. - Tarkkailupiste G12 on korvattu uudella syyskuussa 2012 ja siitä on otettu näyte marraskuun kierroksella. - Pisteistä G13_08, G13II_08, MV1 ja MV8A06 on saatu näytteet syys- ja marraskuun kierroksilla. - Pisteistä M1027 ja M1030 on tehty neljä näytteenottokierrosta. Typen ja fosforin pitoisuuksien osalta todettiin lievää nousua aikaisempiin vuosiin verrattuna lähes kaikissa alueen tarkkailupisteissä. Muiden analyysien osalta pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla tai hieman alhaisempia. Pisteessä G13_08 sähkönjohtavuus ( ms/m) ja alkaliteetti (10,7 11,2 mmol/l) ovat olleet aiempaa korkeammalla. Myös typen ja fosforin kokonaispitoisuudet ovat kohonneet voimakkaammin kuin muissa alueen pisteissä (N: n > µg/l, P: n > µg/l).

16 VUOSIRAPORTTI Pisteessä G 11 todettiin usean metallin osalta kohonneita pitoisuuksia syyskuun näytteenotossa. Kyseiset analyysit tehtiin virheellisesti kokonaispitoisuusanalyyseinä. Aikaisemmin vesinäytteistä on analysoitu liuenneiden metallien pitoisuudet. Kokonaismetallipitoisuuksia analysoitaessa todetaan helposti metallien veteen liuenneisiin pitoisuuksiin verrattuna korkeampia pitoisuuksia. Vesinäytteen kiintoainepitoisuus oli myös korkea, noin 800 mg/l. Tämä tukee osaltaan sitä, että suurin osa poikkeavista metallipitoisuuksista johtuu kiintoainekseen sitoutuneista metalleista. Useissa alueen pisteissä havaittiin pieniä pitoisuuksia naftaleenia ja muita PAH-yhdisteitä. Pisteitä G13_II08, G14_08 ja G19 lukuun ottamatta pitoisuudet alittivat aiemmat määritysrajat. Pisteissä G13_08, G13II_08, G14_08, G17_08 ja MV1 havaittiin myös pieniä pitoisuuksia mineraaliöljyjä. Piste MV1 oli ainoa, jossa öljypitoisuus ylitti aiemman laboratorion määritysrajan. Pitoisuus oli laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (C 10 -C 40 : > 149 µg/l). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä havaittiin pisteissä G13_08 ja G17_08. Tarkkailupisteessä G13_08 havaittiin ensimmäistä kertaa bentseeniä. Pitoisuus (0,24 µg/l) oli nykyisen laboratorion määritysrajan tasolla ja alittaa aiemmat määritysrajat. Lisäksi pisteessä havaittiin MTBE:ä (0,72 1,31 µg/l). Pisteessä G17_08 on toistuvasti havaittu bentseeniä. Pitoisuus on ollut joka vuosi hieman korkeampi ja tänä vuonna se nousi pitoisuuteen 0,58 µg/l, joka ylittää pohjaveden ympäristölaatunormin (0,5 µg/l). Lisäksi pisteessä on havaittu laatunormit reilusti alittavia pitoisuuksia etyylibentseeniä (0,36 µg/l), ksyleenejä (yht. 0,74 µg/l). MTBE:n pitoisuus (5,7 µg/l) oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Pohjaveden tarkkailupisteessä G19 havaittiin huhtikuun näytteenotossa aiempaan verrattuna poikkeuksellisia tuloksia. Muutamat veden ominaisuudet olivat aiempiin tuloksiin verrattuna poikkeuksellisen alhaisia (mm. sähkönjohtavuus: 152 ms/m, kloridi: 110 mg/l). Joissakin ominaisuuksissa havaittiin poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia (kemiallinen hapenkulutus COD Mn : 16 mg/l, typen kokonaispitoisuus: µg/l, orgaanisen hiilen kokonaismäärä TOC: 21 mg/l, sulfaatti 24 mg/l). Aistinvaraisesti veden seassa havaittiin rautapaakkuja. Syyskuun näytteenotossa pitoisuudet olivat palautuneet lähes aiemmille tasoille. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän vaikutusta pohjaveteen tarkkaillaan pisteestä SMP. Pisteestä saatiin näyte ainoastaan huhtikuun kierroksella. Veden laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee yksi pohjaveden tarkkailupiste. G12_2012 on asennettu syyskuussa 2012 korvaamaan tuhoutunut putki G12. Siitä on saatu näyte marraskuun kierroksella. Näytteessä oli korkea kiintoainespitoisuus. Pisteessä aiempaa korkeammalla tasolla olivat mm. kemiallinen hapenkulutus COD Mn (n > 310 mg/l) sekä typpipitoisuudet (kok. pitoisuus n > µg/l). Toisaalta mm. sähkönjohtavuus (79,3 ms/m) ja sulfaattipitoisuus (114 mg/l) olivat aiempaa alhaisemmat. Tutkimuspisteessä pohjaveden ph on aiemmin ollut lievästi happaman puolella (5,1-5,8), marraskuussa 2012 se oli 7,3. Vuosaaren tietunneli ja Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tunneleiden alueella sijaitsee neljä pohjaveden tarkkailupistettä, kalliopohjavesipisteet K2550 ja K2562 sekä pohjavesipisteet M1027 ja M1030. Kaikista pisteistä on tehty ohjelman mukaiset näytteenottokierrokset. Lisäksi kaikista on otettu syksyllä yksi ylimääräinen näytteenottokierros. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

17 VUOSIRAPORTTI Kalliopohjavesinäytteissä havaittiin ensimmäistä kertaa pieniä pitoisuuksia naftaleenia (0,0099 0,0195 µg/l). Pitoisuudet alittavat aiemmat laboratorion määritysrajat. Pisteessä K2550 havaittiin myös pieni pitoisuus öljyhiilivetyjakeita C 21 -C 40 (43 µg/l). Muilta osin kalliopohjavesi on edelleen melko hyvälaatuista, eikä siinä ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Pisteissä M1027 ja M1030 typpipitoisuus on noussut tasaisesti ja se on nyt korkeimmillaan tarkkailun aikana (2 070 ja µg/l). Pisteessä M1027 myös fosforin kokonaispitoisuus on noussut ( > 426 µg/l). Pisteessä M1030 fosforin pitoisuus on käynyt keskimääräistä (4 9 µg/l) korkeammalla vuoden 2011 lopussa (75 µg/l) ja syyskuussa 2012 (115 µg/l), mutta on vuoden 2012 lopussa laskenut tasolle n µg/l. Kohonneiden typpipitoisuuksien syy voi olla kaatopaikka-alueelta kulkeutunut vesi. Pisteessä M1027 on havaittu pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (mm. pyreeniä: 0,0175 µg/l ja bentso(b)fluoranteenia: 0,0118 µg/l). Pisteessä on myös tyypillisesti havaittu tarkkailun pohjavesien korkeimmat sinkkipitoisuudet. Vuonna 2012 sinkkipitoisuus on vaihdellut välillä 0,3 2,3 mg/l, kun pohjaveden ympäristölaatunormi on 0,06 mg/l. 4.3 Porslahden täyttömäki (Golfkenttä) Suotovedet Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee kaksi suotoveden tarkkailupistettä. Pisteistä S14_08 ja S15_08 saatiin näytteet elo- ja marraskuun kierroksilla. Pisteessä S14_08 on ollut vähän vettä, eikä siitä ole riittänyt näytettä kaikkiin ohjelman mukaisiin analyyseihin. Pisteissä on havaittu korkeita typpipitoisuuksia (kok. typpi mg/l). Pitoisuudet ovat myös vaihdelleet voimakkaasti. Molemmissa pisteissä havaittiin marraskuun näytteenotossa voimakas sulfaattipitoisuuden nousu. Pisteessä S14_08 sulfaatin pitoisuus nousi edellisvuoden tasolta n mg/l tasolle n. 660 mg/l. Pisteessä S15_08 sulfaatin pitoisuus oli marraskuussa mg/l, kun se aiemmin on vaihdellut välillä mg/l. Pisteessä S15_08 havaittiin PAH-yhdisteitä, mutta pitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä kuin vuonna 2011, jolloin havaittiin tarkkailun suurimmat pitoisuudet (yhteispitoisuus 2,8 µg/l). Nyt PAH-yhdisteiden yhteispitoisuus alitti laboratorion määritysrajan. Pisteessä havaittiin myös mineraaliöljyjä (C 10 -C 40 : 233 µg/l) Pintavedet Alueen pintavesien laatua seurataan kolmesta pisteestä. Pisteistä V2, V7E ja V7P saatiin näytteet ohjelman mukaisesti. Tarkkailupiste V2 sijaitsee täyttömäen pohjoisosassa ja pisteet V7E ja V7P pohjoisosassa. Alueen pintavesien laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Tyypillisesti pisteessä V7P on havaittu mm. hieman korkeampia sähkönjohtavuusarvoja (52,6 152 ms/m) kuin muissa pisteissä (53 89 ms/m). Kaikissa pisteissä havaittiin pieniä määriä PAH-yhdisteitä ja mineraaliöljyjä (C10-C40: µg/l). Pitoisuudet olivat aiempien laboratorion määritysrajojen tasolla tai alhaisempia Pohjavedet Täyttömäen alueella sijaitsee kolme pohjaveden laadun tarkkailupistettä. Pisteistä H16u ja H17 saatiin näytteet tarkkailuohjelman mukaisesti. Pisteessä H18 saatiin näytteet elo- ja marraskuun kierroksilla. Pisteessä H18 typen kokonaispitoisuus oli marraskuun näytteenotossa korkeimmillaan tarkkailun aikana (3 800 µg/l). Muissa alueen pisteissä typpipitoisuuksien nousu on tasaantunut. Kaikissa pisteissä havaittiin poikkeuksellisen suuria fosforin kokonaispitoisuuksia elokuun näytteenotto- Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

18 VUOSIRAPORTTI kierroksella ( µg/l). Elokuun näytteenotossa pisteiden H16u ja H18 näytteissä oli myös poikkeuksellisen suuret pitoisuudet kiintoainesta (H16u: mg/l, H18: mg/l). 4.4 Pohjatuhkan hyötykäyttöalue ja Melumäki Kohteisiin kuuluvat pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) ja Melumäki (9) Suotovedet Melumäen alueella sijaitsee kaksi suotoveden tarkkailupistettä. Pisteistä S22 ja S23 on otettu näytteet lokakuussa. Pisteissä ei aiemmista vuosista poiketen havaittu tributyylitinaa. Muiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia ei ole analysoitu. Muilta osin näytteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia Pintavedet Alueiden pintavesien laatua tarkkaillaan pisteestä V21, jonka tulokset on esitetty kappaleessa Pohjavedet Pohjatuhkan hyötykäyttöalueen pohjaveden laatua tarkkaillaan pisteestä H41. Melumäen veden laatua tarkkaillaan pisteen H41 lisäksi pisteistä H42 ja H43. Pisteestä H41 saatiin näytteet tarkkailun mukaisesti. Pisteistä H42 ja H43 saatiin näytteet loka- ja marraskuussa. Pisteessä H41 typen kokonaispitoisuus on laskenut huomattavasti vuoden viimeisessä näytteenotossa ( > µg/l). Pisteissä H42 ja H43 se on puolestaan noussut (H42: > µg/l, H43: > µg/l). Fosforin kokonaispitoisuudet ovat nousseet kaikissa tarkkailupisteissä. Voimakkainta nousu on ollut pisteessä H43, jossa pitoisuudet ovat aiemmin olleet alhaisimmat ( > µg/l). Myös pisteessä H41 havaittiin kyseisen havaintopisteen tarkkailun aikainen korkein fosforipitoisuus (2 730 µg/l). Pisteissä H41 ja H43 havaittiin pienet pitoisuudet naftaleenia (0,0118 ja 0,013 µg/l). Pisteessä H43 havaittiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjakeita C 21 -C 40 (34 µg/l). Muita orgaanisia haitta-aineitta ei havaittu. Pisteessä H41 pohjavesi on tyypillisesti ollut hyvin emäksistä. Vuonna 2012 veden ph vaihteli välillä 11,5 12. Pisteissä ei havaittu tributyylitinaa. Muiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia ei ole analysoitu. 4.5 Österängenin meluvalli Suotovedet Meluvallin alueella ei tarkkailla suotovesiä Pintavedet Meluvallin alueen pintavesiä tarkkaillaan pisteistä Meluvalli01 ja Meluvalli02. Pisteestä Meluvalli01 saatiin näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla ja pisteestä Meluvalli02 syys- ja marraskuun kierroksilla. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

19 VUOSIRAPORTTI Tarkkailupisteessä Meluvalli02 kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli syyskuun näytteenotossa poikkeuksellisen korkealla (93 mg/l) (Meluvalli02 on taustanäyte). Marraskuussa se oli laskenut takaisin tavanomaiselle tasolle (9,82 mg/l). Samassa pisteessä olivat syyskuussa poikkeuksellisen korkea alumiinipitoisuus (8,74 mg/l). Näyte sisälsi myös poikkeuksellisen paljon kiintoainesta, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen. Molemmissa pisteissä havaittiin pienet pitoisuudet naftaleenia (0,008 0,0095 µg/l) Pohjavedet Meluvallin alueen pohjavesien laatua tarkkaillaan kuudesta havaintopisteestä. Pisteistä 3 on rengaskaivoja (1165, 1171 ja 2300), yksi porakaivo (3036) ja kaksi pohjavesiputkia (M1041ja M4200C). Pisteistä saatiin tarkkailuohjelman mukaiset näytteet, lukuun ottamatta putkea M4200C, josta saatiin näytteet vain elo- ja marraskuun kierroksilla. Tarkkailupisteessä 1165 kloridipitoisuus on käynyt poikkeuksellisen korkealla elokuun näytteenotossa (70,2 mg/l), mutta ollut alhainen huhti- ja marraskuun näytteenotoissa (2,2 2,7 mg/l). Myös veden ph pisteessä on hieman noussut ja oli emäksisimmillään elokuussa (8,4). Muilta osin vesissä ei havaittu merkittäviä laatumuutoksia. Pisteessä M4200C havaittiin pienet pitoisuudet naftaleenia (0,0108 µg/l) ja fenantreenia (0,0018 µg/l). Muissa meluvallin alueen tarkkailupisteessä ei havaittu orgaanisia haitta-aineita. 4.6 TBT-massojen hyötykäyttöalueet Suotovedet TBT-massojen hyötykäyttöalueella sijaitsee kolme suotovesien tarkkailupistettä. Pisteistä SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 otettiin näytteet elo- ja marraskuun kierroksilla. Kaikissa pisteissä havaittiin tributyylitinaa. Pitoisuudet olivat edellisvuosien tasolla (0,0013 0,0055 µg/l). Muiden organotinayhdisteiden pitoisuuksia ei vuonna 2012 analysoitu Pintavedet TBT-massojen hyötykäyttöalueella ei sijaitse pintaveden tarkkailupisteitä Pohjavedet TBT-massojen hyötykäyttöalueilla ei sijaitse pohjaveden tarkkailupisteitä. Pisteet PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 on poistettu tarkkailuohjelmasta. 5. POHJAVEDEN PINNANKORKEUS Kuvaajat pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelusta on esitetty liitteessä 3. Vuoden 2012 aikana pohjaveden pinnankorkeusmittauksia on tehty 53 pisteestä. Mittaukset on pyritty tekemään kuudesti vuodessa mahdollisimman samanaikaisesti kaikista putkista. Varsinkin alkuvuoden mittauksissa on ollut hajontaa ja mittaustuloksista päätellen osa mittauksista on mahdollisesti tehty vääristä havaintopisteistä. Esim. havaintopisteessä K2550 pohjaveden pinta on ollut aikaisemmin melko tasaisesti tasolla +13 ja vuonna 2012 pinnankorkeus vaihteli välillä ,8. Suosittelemme, että jatkossa havaintopisteet merkitään siten, että niistä käy yksiselitteisesti ilmi havaintopisteen tunnus. Suurimmat pinnankorkeuden vaihtelut on havaittu kalliopohjavesiputkissa, jotka sijaitsevat tunneleiden lähellä. Ennätyksellisen runsaan sateet syksyllä näkyvät kaikilla alueilla vedenpinnan korkeuden nousuna. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

20 VUOSIRAPORTTI Muilta osin pinnankorkeuksissa ei havaittu poikkeavuuksia. 6. ORGAANISET TINAYHDISTEET Orgaanisista tinayhdisteistä analysoitiin vuonna 2012 ainoastaan tributyylitinan pitoisuuksia. Pohjaveden näytepisteissä H41, H42 ja H43 tributyylitinaa ei havaittu laboratorion määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia, kuten ei myöskään pintavesipisteessä V21. Suotoveden tarkkailupisteissä SV1_08, SV2_08 ja SV3_08 pitoisuudet ovat pysyneet aikaisempien vuosien tasolla. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä TUNNELIEN POISTOVESIEN TARKKAILU Tunneleiden poistovesien tarkkailusta ei ole tuloksia vuodelta Poistovesipumppaamoja ei löydetty kevään tarkastuskierroksella ja syksyllä ei ollut saatavilla avainta näytteenotto- ja tarkastustiloihin. 8. PAINUMATARKKAILUN TULOKSET Yhteistarkkailuun kuuluu rakennuksien painumisen tarkkailu Vikkullan alueella. Painumamittauksia on tehty kuudesta rakennuksesta, yhteensä 11 seurantapisteestä. Seurantapisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa Vuoden 2012 painuma sekä kokonaispainuma (02/ /2012) on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7 Painumamittaustulokset vuonna 2012 NRO Alkuhavainto H 2/2003 H 1/2012 H 4/2012 H 8/2012 H 12/2012 Ero 1/ /2012 Kokonaispainuma 2/2003-8/2012 P P P P P P P P P P P Tarkkailukauden 2012 aikana lähes kaikissa tarkkailupisteissä on tapahtunut painumista. Vuoden 2012 aikana painuminen on ollut voimakkainta pisteessä P9103, jossa painumista on tapahtunut 6,6 mm. Myös pitkällä aikavälillä painuminen on ollut voimakkainta pisteessä P9103. Tarkkailun alusta ( ) alkaen painumista on pisteessä P9103 tapahtunut kaiken kaikkiaan 8,63 cm. Pisteessä P971 painumista ei mittausten perusteella ole painunut lainkaan, vaan piste on lievästi kohonnut tarkkailun aikana. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu

21

22 Vuosaaren yhteistarkkailu 2012 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu 1/2 Kohde Näyte Ottopiste Ottopvm Kenttähavainnot Veden pinnan korkeus referenssitasosta Näytteenottosyvyys Kokonaissyvyys Ulkonäkö Veden lämpötila Kiintoaine, GF/C Sameus ph, titraattori Sähkönjohtavuus Alkaliteetti BHK-7 COD Mn Permanga naattiluku (KMnO4) Ammoniumtyppi, Ammonium- Nitraatti- Nitriitti- Nitraatti- ja nitriittitypen NH4- typen osuus typpi, NO3-typpi, NO2-summa, (NO2- N kok.n:stä N N NO3) Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet Orgaanisen hiilen kokonaismäärä, TOC Kloridi Sulfaatti m m m C mg/l FTU ms/m mmol/l O2 mg/l mg/l mg KMnO4/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 1 ja VVB ,1 3,7 5,6 7, ,5 13 3,3 % < , VVB ,7 8, ,96 5,1 33 4,9 % < VVB kirkas 5 2,1 2 7, ,25 2,1 % < VVB kirkas 8,6 2,9 2 8, ,1 8 3,0 % < , VVB ,2 kirkas 14,3 2,2 1,4 7, ,98 3,3 9 3,2 % < VVB ,2 kirkas 5,9 2,4 0,79 7, ,8 8 3,5 % < VVB kirkas, väritön < 2 0,89 8, ,4 < , VVB Hajuton kirkas 20,1 3,1 1,1 8, ,76 3, ,0 % < , VVB Hajuton, HUOM! Ylivuoto kirkas 3,5 < 2 1 7, ,2 2,8 13 4,2 % < , H VVB kirkas 18 <5 0,9 8, ,26 3,48 14 < 20 < 4 % < 60 < 500 < 10 5, H VVB kirkas 4,9 < 5 0,9 8, ,19 1,66 6,6 < 20 < 2 % < 60 < 2 < < 10 3, VVL hajuton kirkas 6,3 2,7 0,85 7, ,1 0, ,0 % < , VVL < 2 1,6 7, ,7 1, ,7 % < < 0, VVL ,7 1,6 7, ,7 0, ,3 % , VVL Ei näytettä, putkesta ei tule vettä VVL Ei näytettä, putkesta ei tule vettä H VVL Vettä liian vähän kaikkiin analyyseihin tumma , , < 60 3, H VVL kirkas 8,8 < 5 5,47 7, ,62 0, ,9 % < 60 < 2 < < 0, ja NII , , ,3 % NII , , ,7 % NII keltainen 8, , , ,1 % NII kirkas, kellertävä 7, , ,7 % NII kellertävä 14, , , ,5 % , NII kellertävä 6, , ,6 % < NII kellertävä 8, , , ,5 % NII Haisee jätevedelle kellertävä 15, , ,5 % ,8 194, NII Haisee viemärille keltainen 9, , ,4 % H NII ,82 melko kirkas 10, , ,2 32, ,2 % < 60 13,4 13, , H NII ,99 10,1 35, , ,5 40, ,0 % < 60 21,9 21, , POR , , ,2 % POR , , ,6 % POR keltainen 8, , , ,7 % POR kirkas, kellertävä 7, , ,7 % POR ruskehtava , , ,3 % POR kellertävä 6, , ,0 % < POR kellertävä 6,9 5 4,2 7, , ,3 % POR Ei saatu näytettä POR Ei näytettä, pump. lattialla n 3 cm lietekerros POR kirkas 6,4 2,7 11 7, , ,6 % H POR Lattialla ruosteenruskeaa, kuivunutta liejua 0,34 3,15 12,6 10,2 12 7, ,23 9, ,8 % , H POR ,31 kirkas 8,2 < 5 5,08 7, ,3 12, ,6 % 2550 < , S ,6 < 2 7,2 < S kirkas 6,6 5,1 7,8 < S ,2 kirkas 3,6 < 2 7, S ,3 kirkas 11,9 < 2 7,9 < S kirkas 0,9 < S ,3 kirkas 6,2 6,7 7,5 < S Hajuton 0,3 kirkas 12,2 < 2 7,8 < S Hajuton kirkas 6,7 < 2 8,2 < H S ,99 3,55 kirkas 10,5 < 5 7,98 < H S ,95 melko kirkas 6,9 < 5 8, , SMK ,8 6, SMK ,3 6, SMK keltainen 6, SMK ,4 kirkas 3,9 6, SMK ,4 kirkas 17, SMK kirkas 0,9 7,1 41 3, SMK ,4 samea 5,8 7, SMK Hajuton samea 17,7 7, SMK Hajuton keltainen 9,4 9,3 31 7,7 23 4,6 H SMK ,48 0,56 kirkas 16,5 7,72 22 H SMK ,46 kirkas 6,5 21,7 13,9 8, ,78 5a H ,6 7,4 28, H ,1 7, H kirkas 6, H ,3 kirkas 4,6 7, H kirkas 12,1 7, H kirkas 1,9 7, H kirkas 6,5 7, H Hajuton samea 15,5 7, H Hajuton kirkas 6,3 7, H kirkas 7 7,7 164 H H ,98 0,77 kirkas 16,7 7, H H ,17 kirkas 7,1 7, H , H , H kirkas 8,1 8, H ,3 kirkas 2,2 7, H ,5 kirkas 15,2 7, H kirkas 2, H ,3 kirkas 6,1 7, H Hajuton kirkas 13,8 7, H Hajuton kirkas 7, H kirkas 9,6 8,1 99,9 H H hieman samea 17,6 8,24 84,8 H H kirkas 7,4 7, S ,1 7, S ,6 7, S kirkas 6,2 7, S ,3 kirkas 4,4 7, S ,4 kirkas 12,7 7, S kirkas 0,8 7, S ,3 kirkas 6,3 7, S Hajuton samea, väritön 15,5 7, S Hajuton kirkas 6,7 7,4 238 H S ,28 0,17 kirkas 12,2 8, H S ,28 kirkas 7 7,85 202