VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2009

Transkriptio

1 Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu, 010 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 009

2 1-1 Tarkastus Päivämäärä 6/03/010 Laatija Emilia Pöyry, Tero Taipale Tarkastaja Tero Taipale Hyväksyjä Kuvaus Tarkkailuraportti Viite Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

3 1- SISÄLTÖ 1. Johdanto 4. Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailukohteet 4 3. Tarkkailun toteutus vuonna Sääolot 5 3. Toiminta yhteistarkkailualueella Havaintopisteet Näytteenotto ja mittaukset Poikkeamat näytteenotossa Analyysimenetelmät 8 4. Suotovesien laatu ja määrä tarkkailualueella Suotovesien laatu 8 4. Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto () Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Porslahden täyttömäen alue (7) Melumäki (9) Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) TBT:n hyötykäyttöalueet (1) Suotovesien määrä 1 5. Pintavesien laatu ja määrä tarkkailualueella Pintavesien laatu Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Porslahden täyttömäen alue (7) Melumäki (9) Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Österängenin meluvallin alue (11) Pohjaveden laatu ja pinnankorkeus tarkkailualueella Pohjaveden laatu Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (b) Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Porslahden täyttömäen alue (7) Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Melumäki (9) Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Österängenin meluvallin alue (11) Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

4 TBT:n hyötykäyttöalueet (1) 6.3 Pohjaveden pinnankorkeus 7. Orgaaniset tinayhdisteet 4 8. Painumatarkkailun tulokset 5 9. Tunneleiden poistovesien tarkkailu Suositukset Yhteenveto 6 LIITTEET Liite 1 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Liite 1A Suotovesien analyysitulokset Liite 1B Pintavesien analyysitulokset Liite 1C Pohjavesien analyysitulokset Liite Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet Liite 3 Laboratoriomenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4 Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset alueittain PIIRUSTUKSET Näytepisteiden sijainnit 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue ) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 5) 1: Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 6) 1: Pohjaveden pinnankorkeuden mittauspisteet 1: Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

5 JOHDANTO Helsingin Vuosaaren satama-alueen ympäristössä on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1999 lähtien. Yhteistarkkailuohjelma on laadittu kolmivuotiskausittain. Vuonna 009 tarkkailu suoritettiin ensimmäistä kertaa vuosien tarkkailuohjelman mukaisesti (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma , Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, ). Raportti on tehty yhteistarkkailun koordinaattorina toimivan Helsingin kaupungin Rakentamispalvelun (nyk. Stara) toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä. Stara:n yhteyshenkilönä on toiminut ympäristöinsinööri Susanna Hantula. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Tero Taipale ja suunnittelija Emilia Pöyry Ramboll Finland Oy:stä.. YHTEISTARKKAILUN PERUSTE JA TARKKAILUKOHTEET Yhteistarkkailuun kuuluvat tarkkailuvelvolliset vastuutahot ovat Helsingin Energia (Helen), Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY, entinen YTV), Vuosaari Golf Oy, Helsingin Satama (HelSa) ja Liikennevirasto (ennen Ratahallintokeskus ja Tiehallinto). Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen velvoitteiden pohjalta tarkkailuohjelma on laadittu. Tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailuun vaikuttavat päätökset on esitetty taulukossa. Yhteistarkkailuun kuuluvien kohteiden (1-1) sijainnit on esitetty piirustuksissa Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) siirsi pilaantuneiden maiden välivarastokentän (4) ja pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen (5a) ympäristöluvat Staran hallintaan vuoden 009 lopulla. Taulukko 1 Yhteistarkkailuohjelman tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailun perusteet Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helsingin Energia Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/ Dnro 0196Y Pohjatuhkan välivarasto (a) päätös No YS 49/ , Dnro 0197Y HSY ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) HKR HKR / Stara HKR / Stara Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (b) Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen (6) Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Päätös No YS 518/ (Dnro 0196Y ) Päätös No YS 151/ (Dnro UUS- 007-Y ) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 430/500 VH 1979/ Dnro 0196Y päätös No YS 580/ , Dnro UUS-00-Y päätös No YS 109/ , Dnro 0196Y Päätös No YS 1496/ Dnro UUS-007-Y voimassa asti päätös No YS 497/ , Dnro 0198Y päätös No YS 85/ Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

6 1-5 Dnro UUS-005-Y voimassa toistaiseksi Vuosaari Golf Oy Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7) päätös No YS 443/ , Dnro 0196Y Helsingin Satama Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttöja rakennekerrosmateriaalina (8) Päätös No YS 161/ Dnro UUS-004-Y Melumäki (9) päätös No YS 711/ Dnro UUS-004-Y Liikennevirasto Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) päätös /004/1 Dnro LSY-00-Y-98 päätös 3/004/1/ Dnro LSY-00-Y-99 Liikennevirasto Meluvallin rakentaminen (11) päätös No YS 1117/ Dnro UUS-004-Y Helsingin Satama Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (1) päätös Nro 6/005/3/ Dnro LSY-004-Y TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA Sääolot Vuosi 009 oli yleisesti ottaen vain hieman lämpimämpi kuin vuosien vertailujakso. Myös vuoden kokonaissademäärä oli vertailujakson luokkaa. Vuoden 009 huhtikuu oli harvinaisen vähäsateinen, kun taas kesä-heinäkuussa sateita oli runsaasti. Myös loka- ja marraskuu olivat hieman vertailujaksoa sateisempia. Tilastoja vuoden 009 lämpötiloista ja sademääristä sekä niiden vertailu vuosien keskiarvoihin on esitetty taulukoissa ja 3. Taulukko Vuoden 009 ja vuosien keskilämpötila ja vuosisadanta Helsingin Kaisaniemessä HKI-Kaisaniemi Lähde: Ilmatieteen laitos Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] , 5, Taulukko 3 Vuoden 009 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla Lämpötila [ C] Sademäärä [mm] Tammikuu -,8-4, Helmikuu -3,6-4, Maaliskuu -0,9-1, Huhtikuu 4,5 3, Toukokuu 11 9, Kesäkuu 14,1 14, Heinäkuu 17, 17, Elokuu 16,7 15, Syyskuu 13,5 10, Lokakuu 4, 6, Marraskuu 3,6 1, Joulukuu -3,3 -, Lähde: Ilmatieteen laitos Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

7 Toiminta yhteistarkkailualueella Toiminnanharjoittajilta saatujen tietojen mukaan tarkkailualueen kohteissa oli vuonna 009 seuraavanlaista toimintaa: Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Hiilivaraston valumavesiojat kunnostettiin perkaamalla vuonna 009. Myös alueen valumavesien keräilyallas tyhjennettiin ja puhdistettiin saostuneista sedimenteistä. Pohjatuhkan välivarasto (a) Pohjatuhkan välivarasto ei ole ollut vuosiin Helsingin Energian käytössä. Pohjatuhkan välivarastointikenttä (b) Helsingin Energia hoitaa kuljetukset sekä voimalaitoksilta välivarastointikentälle että välivarastosta käyttökohteisiin. Vuoden aikana välivarastoon tuotiin tonnia (ka) tuhkaa ja vuoden lopussa välivarastossa oli tonnia (ka) pohjatuhkaa. Vuoden 009 aikana välivarastointikentältä ei toimitettu tuhkaa hyötykäyttöön. Välivarastointikentälle varastoidut Vuosaaren sataman rakennuttajan toimittamat kivihiilen varmuusvaraston huoltotien liuskasta kaivetut sivutuotemassat (noin 500 t) ja Torpparinmäestä Spelttipuiston alueelta toimitetut sivutuotemassat (noin 500 t) hyödynnettiin välivarastointikentän uuden huoltotien rakentamisessa. Sivutuotemassojen hyödyntämiseen huoltotien rakentamisessa oli Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanotto YS 1749/ UUS-007-Y-63-11, Välivarastointikentän valumavesiojat kunnostettiin perkaamalla vuonna 009. Myös alueen valumavesien keräilyallas tyhjennettiin ja puhdistettiin saostuneista sedimenteistä. Välivarastointikentän länsipuolelle rakennettiin huolto-/tukipenger. Vuosaaren täyttömäki (3) Vuosaaren täyttömäen alueella on tehty maisemanhoitotoimenpiteitä. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Vuosaaren välivarastointikentän massat (3 57 t) ajettiin Ekokemille elokuussa 009. Kenttä oli loppuvuoden tyhjänä. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Vuosaaren loppusijoituskentällä ei ole tehty voimakkaasti metalleilla pilaantuneiden maiden kiinteytystä vuonna 009, vaan kentältä ajettiin vuoden 006 kiinteytyksestä ylijääneet massat (189,5 t) Ekokemille. Vuosaaren kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikan kunnostus (6) Toiminnanharjoittaja on kerännyt suotovesiä ja kaatopaikkakaasuja entiseen tapaan kuluneen kauden ajan Vuosaaren yhdyskuntajätteen kaatopaikalla. Ei muuta toimintaa. Porslahden täyttömäki (7) Golf-kentän alueella ei tehty erityisiä huoltotoimia. Vuoden 009 aikana käytetyt tuotteet olivat: HIEKOITUS: Hiekka, vesiseulottu 0, - mm Puhallushiekka 0,1 0,7 mm 400 tonnia 40 tonnia Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

8 1-7 LANNOITUS: Puutarhan kesto Y Green Care 13 Green Care 7 1,5 tonnia tonnia tonnia Ravinteet yhteensä: Typpi N Fosfori P Kalium K 05 kg 515 kg 15 kg KASVINSUOJELU: Ariane S Tehoaineet: MCPA 0 kg Kloropyraliidi kg Fluroksipyyri kg 100 litraa (0 hehtaarille) Rovral 75 WG Tehoaineet: Iprodioni 4 kg ( hehtaarille) 3 kg Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Vuosaaren satamassa sijaitsevat pohjatuhkan hyötykäyttökohteet ja -alueet olivat vuonna 009 normaalissa melueste-, satamakenttä- ja terminaalikäytössä. Melumäki (9) Melumäen eli Porvarinmäen viimeistelytyöt valmistuivat vuoden 008 loppuun mennessä. Vuonna 009 Melumäki toimi suunnitelman mukaisena meluesteenä ja kevyen liikenteen kauttakulkuun soveltuvana viheralueena. Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) Ratahallintokeskus (nykyinen Liikenneviraston rautatieosasto) on avannut Vuosaaren satamaradan tavaraliikenteen käyttöön marraskuussa 008. Vuoden 009 aikana rautatiealueella on tehty normaaleja kunnossapitotöitä. Lisäksi alueelle on rakennettu korvaava hiihtolatupohja entisen tuhouduttua pelastustien aurauksen myötä. Vuosaaren tietunneli on ollut normaalissa tieliikennekäytössä. Tietunnelissa ei ole tapahtunut onnettomuuksia. Österängenin meluvalli (11) Meluvallin alueet ovat olleet normaalissa käytössä. Ei erityisiä toimenpiteitä. TBT:n hyötykäyttöalueet (1) Entisen Niinilahden kohdalla sijaitsevalla TBT-pitoisen sedimentin hyötykäyttöalueella harjoitettiin vuonna 009 normaalia satama- ja logistiikkatoimintaa. 3.3 Havaintopisteet Yhteistarkkailun havainto- ja mittauspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksissa ja Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä vuonna 009 on esitetty taulukossa 4. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

9 1-8 Taulukko 4 Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä. Seurantajakso Ohjelma Toteutunut Pohjavesipisteitä (laatunäyte) Pohjavesipisteitä (pinnankorkeus) Suotovesipisteitä Pintavesipisteitä Lysimetrejä 1 1 Painumamittauspisteitä Yhteensä Näytteenotto ja mittaukset Yhteistarkkailun näytteenoton ja pohjavesien pinnankorkeuksien mittaukset suoritti MetropoliLab. Näytteet analysoitiin MetropoliLabissa, lukuun ottamatta orgaanisten tinayhdisteiden analysointia, joka tehtiin GALAB-laboratoriossa Saksassa. Painumamittaukset suoritti Geounion. Näytteenotto, analysointi ja mittaukset suoritettiin tarkkailuohjelman (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma , Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, ) mukaisesti Poikkeamat näytteenotossa Näytteenotossa ilmoitetut poikkeamat tarkkailuohjelmasta olivat seuraavat: SUOTOVESI - Piste TVS oli koko tarkkailujakson ajan kuiva, pisteestä ei saatu näytteitä - Piste VVL oli kuiva 19.8., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä - Piste S1 oli kuiva 5.4., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä - Piste H1 sijaitsee työmaatiellä ja sen kansi on jumiutunut, pisteestä ei saatu tarkkailujakson aikana näytteitä - Piste S1 on tuhoutunut - Piste TU1_pohjoinen oli tukossa 5.8., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä. PINTAVESI - Pisteistä V ja V3 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana. POHJAVESI - Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana - Pisteistä PVP1_08, PVP_08 ja PVP3_08 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana, sillä ne olivat kuivia suoritetun pohjaveden pinnankorkeusmittauskierroksen aikana havaittiin pisteen H10 jääneen täyttömaan alle. POISTOVESI - Pisteestä TU1_pohj ei saatu näytettä 5.8., putkessa oli tukos. 3.5 Analyysimenetelmät Laboratorion menetelmäkuvaukset ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 3. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

10 SUOTOVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 4.1 Suotovesien laatu Suotovesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1A. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Alueen suotovesien laadussa ei tapahtunut vuonna 009 merkittäviä muutoksia. Suotovesien pitoisuudet ovat tyypillisesti ajoittain melko korkeita esim. kloridin ja sulfaatin suhteen. Pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti korkeimpia Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen ympäristön suotovesipisteissä. Lisäksi Porslahden täyttömäen (golf-kenttä) alueella erityisesti kloridin pitoisuus on ollut korkea. Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueen suotovesissä havaittiin pieniä määriä PAHyhdisteitä ja MTBE:ä sekä bentseeniä (havaintopiste NII). 4. Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain 4..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto () Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastoalueilla sijaitsee suotovesipistettä. Pisteestä TVS ei saatu vuoden aikana seurantanäytettä, sillä se oli kuiva. Pisteestä VVB otettiin näytteet.4., 4.7. ja Lisäksi kivihiilivaraston itäosassa sijaitsee lysimetri (VVL), josta on otettu näyte Lysimetristä ei tullut vettä Suotovesipisteessä VVB ei havaittu vuoden 009 aikana merkittäviä poikkeamia aikaisemmista tuloksista. Näytteelle on tyypillistä esim. korkea sähkönjohtavuus ja korkeat kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Kuvassa 1 on esitetty kloridin pitoisuuksien vaihtelu vuosina Kuva 1 Kloridipitoisuuden vaihtelu suotoveden havaintopisteessä VVB vuosina Myöskään pisteen VVL laatu ei ole merkittävästi muuttunut aikaisemmista vuosista. Edellisten näytteenottojen tapaan pisteen sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja sulfaattipitoisuus olivat koholla. 4.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Täyttömäen laajennusalueella sijaitsee suotovesipistettä. Pisteistä NII ja POR otettiin näytteet 30.3., 4.8., Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

11 1-10 Näytepisteissä NII ja POR todettiin vuonna 009 näytepisteille tyypillisiä ajoittain korkeita veteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia. Esim. typen kokonaispitoisuus oli ajoittain >100 mg/l, (josta suurin osa oli ammoniumtyppeä) ja kloridin pitoisuudet vaihtelivat välillä mg/l. Pitoisuuksien vaihtelu ei poikennut näytepisteille tyypillisestä vaihtelusta. Kokonaistyppipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä POR vuosina on esitetty kuvassa. Kuva Kokonaistypen pitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä POR vuosina Näytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä ja MTBE:ä Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee suotovesipistettä. Piste SMK on salaojien kokoomakaivo ja S1 viemäröitävien vesien tarkastuskaivo. Pisteistä otettiin näytteet 31.3., 5.8. ja Piste S1 oli kuiva Näytepisteissä SMK ja S1 ei havaittu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Näytteessä SMK liuenneiden aineiden kokonaispitoisuudet olivat vuonna 009 verrattain alhaisia, sähkönjohtavuus oli kahdella ensimmäisellä näytteenottokerralla 10 ms/m Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella on 4 suotovesipistettä. Pisteet H1 ja S ovat louhesalaojien tarkkailukaivoja, piste H3 suotovesien tarkkailukaivo ja H4 suotovesien keräilyallas. Pisteistä H3, H4 ja S otettiin näytteet 31.3., 5.8. ja Pisteestä H1 ei saatu näytettä, sillä kaivon kansi oli jumiutunut. Marraskuussa pisteen H3 näyte otettiin putken päästä. Näytepisteissä ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempien vuosien tarkkailusta. Veden laatuparametrien vuotuinen vaihteluväli oli suurta, esim. sähkönjohtavuus vaihteli näytepisteessä H3 välillä ms/m. Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä H3 vuosina on esitetty kuvassa 3. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

12 1-11 Kuva 3 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä H3 vuosina Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee suotovesipistettä. Pisteistä S14_08 ja S15_08 otettiin näytteet 8.4., 5.8. ja Porslahden täyttömäen tarkkailupisteet on asennettu vuonna 008. Näytteiden kiintoainepitoisuus ja sameus ovat olleet melko korkeita, kiintoaine luokkaa mg/l. Molempien näytteiden veteen liuenneiden aineiden määrä vaihteli vuoden sisällä runsaasti. Keväällä sähkönjohtavuudet olivat S14_08: 160 ms/m ja S15_08: 9 ms/m. Syksyllä samoista näytepisteistä mitatut sähkönjohtavuudet olivat ms/m ja ms/m. Näytteistä mitatut kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat myös ajoittain korkeita, kloridi luokkaa mg/l ja sulfaatti 800 mg/l. Myös pisteiden typpipitoisuudet olivat lievästi koholla, luokkaa 1 18 mg/l. Vedessä liuenneena olevien metallien pitoisuudet eivät olleet poikkeuksellisen korkeita. Pitoisuudet olivat kuitenkin ajoittain lähellä tyypillisiä kaatopaikka-alueiden suotovesien pitoisuuksia. Näytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä Melumäki (9) Melumäen alueella sijaitsee 3 suotovesipistettä. Pisteestä S1 ei vuoden 009 aikana saatu näytettä, sillä kaivo on tuhoutunut. Pisteistä S ja S3 otettiin näytteet 7.4. ja Pisteen S3 näytteet otettiin kaivosta tulevan putken päästä, sillä kaivon kantta ei saatu auki. Melumäen alueen suotovesinäytteiden sähkönjohtavuudet ovat olleet nousussa vuodesta 006 lähtien. Vuoden 009 sähkönjohtavuudet olivat samalla tasolla vuoden 008 pitoisuuksien kanssa. Näytteissä ei ollut merkittävää vaihtelua vuoden aikana. Havaintopisteiden S ja S3 sähkönjohtavuuden muutos vuosina on esitetty kuvassa 4. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

13 1-1 Kuva 4 Sähkönjohtavuuden muutos vuosina havaintopisteissä S (vasemmalla) ja S3 (oikealla). Näytepisteessä S3 todettiin tributyylitinaa (TBT) ja molemmissa havaintopisteissä TBT:n hajoamistuotteita. Pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tasolla Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Tunneleiden poistovesiä tarkkailtiin pisteistä TU1etelä_poistovesi ja TU1pohj_poistovesi, joista otettiin vuoden aikana yhdet näytteet. Pisteestä TU1etelä otettiin näytteet 7.4., 4.8. ja Pisteestä TU1pohj näytteet otettiin ja Pisteen TU1_pohj näyte otettiin putken päästä ja 5.8. putkesta ei saatu näytettä, koska siinä oli tukos. Näytteiden typpipitoisuudet olivat melko alhaisia (3,8 5,5 mg/l). Vesissä olevien liuenneiden aineiden kokonaismäärä on jossain määrin koholla, sillä sähkönjohtavuus oli eteläisessä poistoveden havaintopisteessä luokkaa ms/m ja pohjoisessa luokkaa ms/m TBT:n hyötykäyttöalueet (1) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 suotovesipistettä. Pisteistä SV1_08, SV_08 ja SV3_08 otettiin näytteet 30.3., 4.8. ja Näytepisteet on asennettu vuonna 008. Pisteissä SV_08 ja SV3_08 havaittiin korkeat trifenyylitinan pitoisuudet maaliskuun näytteenotossa (144 ja 105 ng/l). Pitoisuudet laskivat myöhemmissä näytteenotoissa (5,3 48 ng/l). Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksille on yleisesti ottaen ollut tyypillistä runsas vaihtelu. 4.3 Suotovesien määrä Suotovesien määrää on tarkkailtu pilaantuneiden maiden välivarastokentällä (4) seuraamalla salaojavesien kertymistä tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivoon kertyneen veden määrää ei mitattu vuonna 009. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

14 PINTAVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 5.1 Pintavesien laatu Pintavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1B. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Pintavesien laatu ei poikennut merkittävästi aikaisempien vuosien tuloksista. Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja kaatopaikalla havaittiin kaatopaikoille tyypillisiä korkeita typpipitoisuuksia sekä liuenneiden aineiden pitoisuuksia. Lisäksi alueella havaittiin pieninä pitoisuuksina PAH-yhdisteitä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. 5. Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain 5..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Alueiden pintavesien laatua tarkkaillaan 1 näytepisteestä. Pisteestä V1 otettiin näytteet.4., ja Näytepisteessä todetut pitoisuudet pysyivät melko vakaina vuoden aikana. Ravinteista kokonaistypen pitoisuudet olivat luokkaa 4 5 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuudet 0,01 0,0 mg/l. Kokonaistypen pitoisuudet ovat pudonneet vuoden 006 tasosta (14 3 mg/l). Veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli pintavesille hieman koholla, noin ms/m. Kloridin pitoisuudet olivat luokkaa mg/l ja sulfaatin mg/l. PAH-yhdisteistä todettiin syksyn näytteenotossa pieni määrä pyreeniä, 0,017 μg/l. Kloridin pitoisuuksien vaihtelu näytepisteessä V1 vuosina on esitetty kuvassa 5. Kuva 5 Kloridipitoisuuden vaihtelu näytepisteessä V1 vuosina Havaintopisteessä todettiin vuonna 009 pieniä pitoisuuksia mono-, di- ja tributyylitinaa. 5.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen pintavesien laatua tarkkaillaan 4 pintavesipisteestä. Pisteistä V1_08, V ja V8 otettiin näytteet.4., ja Pisteen V7E näytteet otettiin 8.4., ja Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

15 1-14 Näytepisteissä ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin näytepisteessä V1_08. Kyseisessä pisteessä esim. kokonaistypen pitoisuus oli koholla, mitatut pitoisuudet olivat välillä mg/l, josta ammoniumtypen osuus vaihteli noin %. Muissa näytepisteissä kokonaistypen pitoisuus oli 10 mg/l. Kokonaistypen pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä V7E vuosina on esitetty kuvassa 6. Kuva 6 Kokonaistypen pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä V7E vuosina Näytepisteessä V1_08 todettiin pieniä määriä PAH-yhdisteitä (kokonaispitoisuus 0,4 μg/l), MTBE:ä (3,1 μg/l), bentseeniä (0,57 μg/l) sekä 1,4-ksyleeniä (,1 μg/l). Pisteen V1_08 läheisyydessä havaittiin elokuun näytteenoton yhteydessä poltettu auto ja marraskuussa paljon roskia (esim. pakoputki ja räjäytysmattoa), jotka ovat voineet aiheuttaa pitoisuuksien kohoamista Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen pintavesien laatua tarkkaillaan 3 näytepisteestä. Pisteestä V otettiin näytteet.4., ja Pisteiden V7E ja V7P näytteet otettiin 8.4., ja Näytepisteissä todetut ravinteiden pitoisuudet olivat melko alhaisia, kokonaistyppi noin 1,5 4 mg/l ja kokonaisfosfori 0,0 0,13 mg/l. Näytepisteistä korkeimmat veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärät todettiin näytepisteessä V7P, jossa sähkönjohtavuus oli luokkaa ms/m. Kyseisessä pisteessä kloridin pitoisuus vaihteli välillä mg/l ja sulfaatin pitoisuus välillä mg/l. Havaintopisteen V7P sähkönjohtavuuksien vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 7. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

16 1-15 Kuva 7 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä V7P vuosina Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. Pitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi aikaisempina vuosina mitatuista pitoisuuksista Melumäki (9) Melumäen ympäristössä sijaitsee 3 pintaveden tarkkailupistettä. Pisteistä V ja V3 ei saatu näytteitä vuonna 009. Pisteestä V1 otettiin näytteet.4., ja Näytepisteessä todetut pitoisuudet pysyivät melko vakaina vuoden aikana. Ravinteista typen kokonaispitoisuudet olivat luokkaa 4 5 mg/l ja fosforin kokonaispitoisuudet 0,01 0,0 mg/l. Veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli pintavesille hieman koholla, noin ms/m. Kloridin pitoisuudet olivat luokkaa mg/l ja sulfaatin mg/l. PAH-yhdisteistä todettiin syksyn näytteenotossa pieni määrä pyreeniä, 0,017 μg/l. Havaintopisteessä todettiin pieniä pitoisuuksia mono-, di- ja tributyylitinaa. Pitoisuuksissa ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden pintavesien laatua tarkkaillaan näytepisteestä. Pisteestä V1 otettiin näytteet.4., ja Pisteestä Österängen 3b otettiin näytteet.4., ja Porvarinlahden vesinäytteet otettiin pisteistä Porvarinlahti01 (.4. ja ) ja Porvarinlahti05A (30.4. ja ). Näytepisteessä V1 todetut pitoisuudet pysyivät melko vakaina vuoden aikana. Ravinteista typen kokonaispitoisuudet olivat luokkaa 4 5 mg/l ja fosforin kokonaispitoisuudet 0,01 0,0 mg/l. Veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli pintavesille hieman koholla, noin ms/m. Kloridin pitoisuudet olivat luokkaa mg/l ja sulfaatin mg/l. PAH-yhdisteistä todettiin syksyn näytteenotossa pieni määrä pyreeniä, 0,017 μg/l. Näytepisteessä Österängen 3b veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärä oli melko alhainen, sähkönjohtavuus oli luokkaa 0 45 ms/m. Typen kokonaispitoisuudet vaihtelivat välillä 1 5 mg/l ja fosforin välillä 0,014 0,1 mg/l. Näytepisteen ph oli näytepisteelle tyypillisesti ajoittain melko alhainen (ph 5). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

17 1-16 Näytepisteessä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. Näytepisteissä todetuissa pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin meluvallin pintavesien laatua tarkkaillaan näytepisteestä. Pisteistä Meluvalli_01 ja Meluvalli_0 otettiin näytteet 1.4., ja Näytepisteissä veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus vaihteli vuoden aikana välillä ms/m. korkeampia pitoisuuksia mitattiin näytepisteessä Meluvalli01, jossa esim. kloridin pitoisuus vaihteli välillä mg/l ja sulfaatin välillä ms/m. Kloridilla mitattiin korkein seurannan aikainen pitoisuus. Havaintopisteen Meluvalli01 kloridipitoisuuden vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 8. Kuva 8 Kloridipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä Meluvalli01 vuosina Näytepisteissä todettiin kyseisille pisteille tyypillisesti hieman kohonneita alumiinin pitoisuuksia (Meluvalli01: 0, 1,1 mg/l ja Maluvalli0: 0,06 1,4 mg/l). Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

18 POHJAVEDEN LAATU JA PINNANKORKEUS TARKKAILU- ALUEELLA 6.1 Pohjaveden laatu Pohjavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1C. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Pohjavesiin liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat edelleen suurimpia Vuosaaren kivihiilivaraston ja kaatopaikan ympäristössä, jossa lähinnä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat paikoin korkeita. Vuonna 009 todettiin myös Pohjavesissä ei todettu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Kaikista havaintopisteistä analysoitiin haihtuvia orgaanisia haitta-aineita (mm. BTEX-yhdisteet ja kloorattuja liuottimia) yhden kerran vuonna 009 ja vain yhdessä havaintopisteessä todettiin pieni pitoisuus MTBE:ä. PAHyhdisteitä todettiin pieninä pitoisuuksina muutamissa havaintopisteissä. Analysoitujen raskasmetallien pitoisuudet eivät myöskään olleet erityisen korkeita. 6. Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain 6..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (b) Vuosaaren kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivaraston alueen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan 8 pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä vuoden 009 aikana. Muista pisteistä näytteet otettiin seuraavasti: - VV ja VV3B: 7.4., ja H10: 8.4. ja H13: ja H , 4.8. ja M107: 7.4., ja M1165: 8.4., ja Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueen pohjavedessä on tyypillisesti todettu korkeita pohjaveteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia sekä vuoden sisäistä pitoisuuksien suurta vaihtelua. Erityisesti alueiden välittömässä läheisyydessä olevissa havaintopisteissä H10, VV ja VV3B esim. kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat korkeita. Pitoisuudet olivat vuonna 009 kloridilla korkeimmillaan noin mg/l ja sulfaatilla noin 000 mg/l. Typen suhteen kokonaispitoisuudet olivat vuonna 009 alhaisia, korkeimmillaan 6 mg/l. Kloridipitoisuuden vaihtelu vuosina havaintopisteissä VVB ja VV on esitetty kuvassa 9. Kuva 9 Kloridipitoisuuden vaihtelu havaintopisteissä VVB (vasemmalla) ja VV (oikealla) vuosina Haitallisimpien raskasmetallien pitoisuudet eivät ole olleet koholla. Esim. sinkin pitoisuus oli havaintopisteessä H10 korkeimmillaan noin 0,5 mg/l, kun se on aikaisempina vuosina ollut korkeimmillaan luokkaa 5 mg/l. Havaintopisteessä M107 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 1,5 mg/l. Kyseisessä havaintopisteessä pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti laskussa vuodesta 005 lähtien. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

19 1-18 Todetut pitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi aikaisempien vuosien pitoisuuksista. Havaintopisteen M107 osalta on kenttähavainnoissa aikaisemmin arvioitu, että pintavedet valuvat helposti putkeen. Havaintopisteessä on todettu hieman koholla olevia orgaanisen hiilen pitoisuuksia (TOC 19 mg/l). Todetut pitoisuudet niiden vaihtelu voivat osaltaan viitata pintavesien kulkeutumiseen havaintoputkeen. 6.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja Vuosaaren kaatopaikan alueen pohjavettä tarkkaillaan 15 pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä KA4 ei vuoden 009 aikana saatu näytteitä. Muista pisteistä otettiin tarkkailunäytteet seuraavina ajankohtina: - MV1 ja G5B: 8.4., 0.8. ja G11, G19 ja G1: 7.4., 0.8. ja G15: 7.4., 0.8. ja MV8A06: 7.4., ja M107: 7.4., ja M1165: 8.4., ja M1030: 8.4. ja ei saatu näytettä, sillä putki oli kuiva. - G13_08 ja G13II_08: 8.4., ja G14_08: 7.4., ja G17_08: 8.4., 0.8. ja Täyttömäen ja kaatopaikan ympäristön pohjavedessä todettiin paikoin selkeästi kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia, maksimipitoisuudet olivat luokkaa: kloridi 000 mg/l ja sulfaatti mg/l. Korkeimpia kloridin pitoisuuksia todettiin sekä kaatopaikan pohjois- että eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Esimerkiksi kaatopaikan pohjoispuolelle virtaavan pohjaveden kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa 000-luvulla. Kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsevan havaintopisteen G19 kloridipitoisuuden vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 10. Kuva 10 Kloridipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä G19 vuosina Sulfaatin pitoisuudet olivat korkeita kaatopaikan eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Kyseiselle alueelle virtaavat osittain myös kivihiilivaraston (1) ja pohjatuhkan välivarastointikentän (b) alueen pohjavedet, joista kohonneet kloridin ja sulfaatin pitoisuudet osin johtuvat (erityisesti havaintopiste G14_008). Pohjaveden typpipitoisuudet eivät olleet koholla. Korkein mitattu typen kokonaispitoisuus oli noin 6,5 mg/l. Aikaisempina vuosina typen pitoisuudet ovat olleet koholla kaatopaikan eteläpuolella. Vuonna 008 osa alueen pohjavesi- ja orsivesiputkista korvattiin uusilla havaintoputkilla. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

20 1-19 Kemiallinen hapenkulutus ja orgaanisen hiilen määrä olivat aikaisempien vuosien tapaan myös paikoin koholla. Raskasmetalleissa ei todettu merkittävästi kohonneita pitoisuuksia. Ainoastaan havaintopisteessä M107 todettiin edelleen koholla olevan sinkin pitoisuus, 1,5 mg/l. Kyseiset pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti laskussa vuodesta 005 lähtien. Pisteessä G17_08 havaittiin MTBE-pitoisuus (5,3 µg/l). MTBE on erittäin vesiliukoinen ja kulkeutuu hyvin pohjavedessä. Pitoisuus ei todennäköisesti ole peräisin kaatopaikalta, vaan jostain pistemäisestä lähteestä, esim. auton polttoainevuodosta tai muusta bensiinivuodosta Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä SMP otettiin näytteet 31.3., 0.8. ja Havaintopisteessä SMP ei todettu merkittäviä muutoksia aikaisempien vuosien seurannan tuloksiin verrattuna. Kyseisen havaintopisteen kloridin ja sulfaatin sekä kokonaisfosforin pitoisuudet ovat lievästi koholla. Pitoisuuksiin vaikuttaa osittain myös Vuosaaren kaatopaikka ja täyttömäki. Havaintopisteen sähkönjohtavuuksien vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 11. Kuva 11 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä SMP vuosina Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä G1 otettiin näytteet 7.4., 0.8. ja Havaintopisteessä G1 sulfaatin pitoisuudet olivat melko korkeita, korkein mitattu pitoisuus mg/l. Sen sijaan muiden aineiden pitoisuudet eivät olleet merkittävästi koholla, esim. kloridin pitoisuus oli luokkaa 50 mg/l. Sulfaatin pitoisuus oli vuonna 009 selkeästi aikaisempia vuosia korkeampi. Sulfaatin pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä G1 vuosina on esitetty kuvassa 1. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

21 1-0 Kuva 1 Sulfaatin pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä G1 vuosina Alueelle kulkeutuu pohjavesiä pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen lisäksi kaatopaikan ja täyttömäen alueelta. Alueilla ei ole tiedossa erityisiä toimenpiteitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa sulfaattipitoisuuden nousua. Esim. loppusijoitusalueella on tehty metalleilla pilaantuneiden maiden kiinteytystä viimeksi heinäkuussa 006. Täyttömäen alueella on suoritettu vain maisemanhoitotoimenpiteitä Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H16u ja H17 otettiin näytteet 7.4., 4.8. ja sekä pisteestä H , 0.8. ja Havaintopisteessä H16u todettiin kevään näytteenotossa kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia (kloridi: 0 mg/l ja sulfaatti 780 mg/l). Lisäksi havaintopisteessä H17 todettiin pientä kloridipitoisuuden nousua. Havaintopisteiden kloridipitoisuuksien vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 13. Kuva 13 Kloridipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteissä H16u (vasemmalla) ja H17 (oikealla) vuosina Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Pohjatuhkan hyötykäyttöalueilla sijaitsee yksi pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä H41 otettiin näytteet 7.4. ja Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan lievästi kohonnut typen kokonaispitoisuus, kokonaistyppi 13 5 mg/l. Lisäksi havaintopisteessä todettiin kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia. Havaintopisteessä todettiin myös pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (naftaleeni 0,03 µg/l) ja tolueenia 0,93 µg/l. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

22 1-1 Monobutyylitinan pitoisuus oli huhtikuun näytteenotossa korkeimmillaan seurannan aikana (675 ng/l). Marraskuun näytteenotossa pitoisuus oli huomattavasti alhaisempi (1 ng/l). Näytteissä todettiin myös dibutyylitinaa Melumäki (9) Melumäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H41, H4 ja H43 otettiin näytteet 7.4. ja Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan lievästi kohonnut typen kokonaispitoisuus, kokonaistyppi 13 5 mg/l. Lisäksi havaintopisteessä todettiin kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia, joista erityisesti sulfaatin pitoisuus oli kevään näytteenotossa korkea, 680 mg/l. Havaintopisteessä H43 todettiin lievästi kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia. Havaintopisteiden H41 ja H43 sähkönjohtavuuden vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 14. Kuva 14 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä H41 (vasemmalla) ja H43 (oikealla) vuosina , Kaikissa pisteissä havaittiin monobutyylitinan pitoisuuksia. Todetut pitoisuudet olivat pieniä lukuun ottamatta kevään näytteenottoa havaintopisteessä H41 (monobutyylitina 675 ng/l). Lisäksi havaintopisteessä H41 todettiin dibutyylitinan pitoisuuksia. Havaintopisteissä todetut pitoisuudet eivät monobutyylitinaa lukuun ottamatta poikenneet merkittävästi aikaisempien vuosien seurannan tuloksista Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden alueella sijaitsee 4 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteestä K550 otettiin näytteet 8.4. ja , pisteistä K56 ja M ja sekä pisteestä M , ja Havaintopisteissä todetut liuenneiden aineiden pitoisuudet olivat pääsääntöisesti melko alhaisia, sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä ms/m. Ainoastaan kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat lievästi koholla (kloridi mg/l ja sulfaatti mg/l). Kyseisten havaintopisteiden veden laatuun vaikuttaa myös Vuosaaren kaatopaikka ja täyttömäki. Havaintopisteen K550 kloridi- ja sulfaattipitoisuuden vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 15. Kuva 15 Kloridin (vasemmalla) ja sulfaatin (oikealla) vaihtelu vuosina havaintopisteessä K550. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

23 1- Kalliopohjaveden havaintopisteissä K550 ja K56 todettiin lievästi kohonneita orgaanisen hiilen pitoisuuksia (KMnO4), mikä voi viitata pintavesien kulkeutumiseen havaintoputkiin. Havaintopisteessä M107 todettiin edelleen koholla olevan sinkin pitoisuus (1,5 mg/l). Kyseiset pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti laskussa vuodesta 005 lähtien. Pisteessä K56 havaittiin pieni pitoisuus PAH-yhdistettä peryleeni (0,04 µg/l) Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin Meluvallin alueen pohjavesien laatua seurataan kuudesta havaintopisteestä: 3 rengaskaivoa (1165, 1171 ja 300), porakaivo (3036) ja pohjavesiputkea (M1041 ja M400). Kaikista havaintopisteistä otettiin kolme näytettä vuonna 009. Kaikissa seurannassa olevissa kaivoissa (rengas ja porakaivot) pohjaveteen liuenneiden aineiden määrä on normaalilla tasolla, sähkönjohtavuudet ovat välillä 0 35 ms/m. Orgaanisen aineksen määrä on lievästi koholla, CODMn on välillä 0,5,5 mg/l. Yleisimpänä anionina esiintyy sulfaatti, jonka pitoisuudet ovat noin mg/l. Kloridin pitoisuudet ovat melko normaalilla tasolla, luokkaa 10 0 mg/l. Kaivoissa ei todettu analysoituja haitta-aineita. Kaivon 1165 kloridi- ja sulfaattipitoisuuksien vaihtelu vuosina on esitetty kuvassa 16. Kuva 16 Kloridin (vasemmalla) ja sulfaatin (oikealla) pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä 1165 (kaivo) vuosina Pohjavesiputkissa veteen liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat korkeampia, sähkönjohtavuus noin ms/m. Toisin kuin kaivoissa, pohjavesiputkissa yleisimpänä anionina on kloridi, jonka pitoisuudet ovat luokkaa mg/l. Sulfaatin pitoisuus on samaa luokkaa kuin alueen kaivoissa, 0 55 mg/l. Pohjavesiputkista analysoidut metallien pitoisuudet olivat alhaisia. Havaintopisteessä M400 todettiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,03 μg/l). Näytepisteissä todetut pitoisuudet eivät poikenneet aikaisempien vuosien tarkkailun tuloksista TBT:n hyötykäyttöalueet (1) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä PVP1_08, PVP_08 ja PVP3_08 ei saatu näytteitä vuoden 009 aikana, sillä putket olivat kuivia. 6.3 Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden pinnankorkeutta on tarkkailtu 47 pisteestä. Mittaukset on tehty kuudesti vuoden aikana: helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuussa. Pohjaveden pinnankorkeuksien muutoksia alueittain on esitetty liitteessä 4. Suurimmat vuotuiset pohjaveden/kalliopohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut todettiin tarkkailtavien tunneleiden läheisyydessä. Vuosaaren tietunnelin pohjoispäädyssä sijaitsevissa kalliopohjaveden havaintopisteissä K674 ja K715 todettiin suurimmat vuotuiset pinnankorkeuden vaihtelut. Esim. pisteessä K674 pinnankorkeus oli alkuvuonna tasolla noin +1, josta se putosi noin 10 metriä lokakuuhun mennessä. Loppuvuodesta pinnankorkeus oli noussut takaisin tasolle +1. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

24 1-3 Tunneleiden itäpuolella, lähellä Porvarinlahtea, pohjaveden pinnankorkeus kävi loppukesällä/syksyllä tasolla ±0 (M9019). Joulukuussa pinnankorkeus oli noussut tasolle +1. Pohjaveden pinta on samalla alueella ollut aikaisemminkin tasolla 0 tai negatiivinen. Kyseinen havaintopiste sijaitsee lähellä Porvarinlahtea, jossa maanpinta on tasolla +0,41. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu kyseisessä havaintopisteessä on esitetty kuvassa 17. Pinnankorkeuden laskeminen nolla tason alapuolelle voi aiheutua osittain pohjaveden vuotamisesta tunneleihin. Havaintopiste sijaitsee myös hyvin lähellä Porvarinlahtea, jolloin pinnankorkeus on todennäköisesti myös riippuvainen merenpinnan korkeudesta Porvarinlahdella. Kuva 17 Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä M9019. Havaintopisteessä H17 (porslahden täyttömäen alueella) pohjaveden pinta laski vuonna 009 nollatason alapuolelle (kuva 18). Alueen läheisyydessä on tehty maankaivutöitä, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden pinnankorkeuden laskua. Kuva 18 Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä H17 vuosina Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

25 ORGAANISET TINAYHDISTEET Vuosaaren yhteistarkkailualueella on seurattu orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia Melumäen ympäristön (9) pohja-, suoto- ja pintavesissä vuodesta lähtien. Vuonna 009 tinayhdisteiden tarkkailun piiriin liitettiin myös TBT:n hyötykäyttöalueen (1) salaoja(suoto)- ja pohjavedet. Vuonna 009 tributyylitinaa todettiin Melumäen osalta havaintopisteissä S3 ja V1 sekä TBT:n hyötykäyttöalueella havaintopisteissä SV_08 ja SV3_08. TBT:n hajoamistuotteita todettiin kaikissa tarkkailluissa havaintopisteissä. Suotovesien havaintopisteissä tehdyt havainnot tukevat sitä, että alueelle läjitetty TBT hajoaa hiljalleen dibutyyli ja monobutyylitinaksi. Korkeimmat tributyylitinan pitoisuudet on mitattu mittausjakson alkuvaiheessa, jonka jälkeen pitoisuus on pienentynyt samalla kun di- ja monobutyylitinan pitoisuudet ovat kasvaneet. Kuvassa 19 on esitetty orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien muuttuminen ajan suhteen havaintopisteissä S ja S3. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Kuva 19 Orgaanisten tinayhdisteiden tri-, di-, ja monobutyylitinan osuudet kyseisten yhdisteiden kokonaispitoisuudesta. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

26 PAINUMATARKKAILUN TULOKSET Vuosaaren yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan rakennuksien painumia Vikkullan alueella yhteensä kuudesta rakennuksesta (11 seurantapistettä). Alueen seuranta on aloitettu vuonna 003. Painumatarkkailupisteet on esitetty piirustuksessa Vuoden 009 painumamittaukset tehtiin 14.4., ja Painumamittausten tulokset on esitetty taulukossa 5. Vuonna 009 Vikkullan alueella tapahtui paikoin painumista (mittausväli 10/008-1/009). Suurin painuma todettiin mittauspisteessä P9103, jossa kokonaispainuma oli 10 mm. Muissa mittauspisteissä korkeustason muutokset vaihtelivat välillä mm. Taulukko 5 Painumamittausten tulokset vuonna 009 Piste nro H 10/008 H 4/009 ERO 10/008-4/009 H 8/009 ERO 4/009-8/009 H 1/009 ERO 8/009-1/009 Kokonaispainuma 10/008-1/009 [m] [m] [m] [m] [m] [m] [m] [m] P9111 4,0711 4,0731 0,000 4,073-0,0008 4,074 0,0001 0,0013 P911 3,715 3,713-0,000 3,704-0,0009 3,7187-0,0017-0,007 P911 3,6746 3,6749 0,0003 3,6758 0,0009 3,6741-0,0017-0,0005 P91 3,464 3,4619-0,0005 3,4594-0,005 3,4575-0,0019-0,0048 P913 3,857 3,850-0,0007 3,817-0,0033 3,785-0,003-0,007 P971 4,84 4,843 0,0001 4,848 0,0005 4,8430 0,000 0,0008 P97 3,573 3,5714-0,0009 3,5706-0,0008 3,5677-0,009-0,0045 P9101 3,090 3,0831-0,0071 3,0814-0,0017 3,088 0,0013-0,0074 P9103 3,1434 3,1400-0,0034 3,1353-0,0047 3,133-0,001-0,010 P98,3760,3756-0,0004,3755-0,0001,3766 0,0011 0,0007 P983,6083,6077-0,0006,6071-0,0006,609 0,001 0, TUNNELEIDEN POISTOVESIEN TARKKAILU Yhteistarkkailussa seurataan Vuosaaren tietunnelista ja Labbackan rautatietunnelista pumpattavien poistovesien määriä. Vuosaaren tietunnelissa pumpattavien vesien määrä oli keskimäärin 9 l/min. Labbackan rautatietunnelissa poistovesiä jouduttiin pumppaamaan vain loppuvuodesta, jolloin poistovesien määrä oli joulukuussa 0,5 l/min. Poistovesien määrä on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6 Vuosaaren tietunnelin ja Labbackan rautatietunnelin poistovesien määrät vuonna 009 Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tietunneli Kuukausi l/min l/min Kuukausi l/min l/min tammi tammi helmi helmi maalis maalis 40.5 huhti 4.8 huhti touko 5.8 touko kesä 0 kesä elo 1.46 elo syys syys loka 4.7 loka marras 6.9 marras joulu joulu Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

27

28 Vuosaaren yhteistarkkailu 009 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu 1/7 Kohde Tuotenimi Ottopiste Ottopvm Haju Ulkonäkö JTTM-1969 JTTM-1969 Kiintoaine, GF/C Sameus ph, man ph, titraattori ph, titraattori Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Alkaliteetti BHK-7, ilman atua CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4- N Nitraattityppi, NO3- N mg/l FTU ms/m mmol/l mmol/l O mg/l mg/l µg/l µg/l SFS-EN 87:005 SFS-EN ISO 707:000 SFS 301:1979 SFS 301:1979 SFS 301:1979 SFS-EN 7888:1994 SFS-EN ISO :1996 SFS-EN ISO :1996 SFS-EN :1998 SFS 3036: ja Suotovesi VVB ,7 5,6 7,8 166,5 13 Suotovesi VVB ,7 8,7 97 0,96 5,1 33 Suotovesi VVB kirkas,1 7,8 7,8 4,5 1 8,5 Suotovesi VVL hajuton kirkas,7 0,85 7, ,1 0, ja 6 Suotovesi NII ,8 68 1, Suotovesi NII , , Suotovesi NII keltainen ,6 6, ,5 16, Suotovesi POR , , Suotovesi POR , , Suotovesi POR keltainen ,9 6, ,9 1, Suotovesi S , Suotovesi S kirkas 5,1 7,8 7,8 Suotovesi SMK ,9 8,1 Suotovesi SMK ,9 4,8 Suotovesi SMK keltainen 7 7 6,8 5a Suotovesi H ,4 8,5 Suotovesi H ,5 34 Suotovesi H kirkas Suotovesi H ,5 Suotovesi H ,8 84, Suotovesi H kirkas 8, 8, 83 Suotovesi S ,3 40,8 Suotovesi S ,3 371 Suotovesi S kirkas 7,1 7, Suotovesi S14_ ei sivuhajua sameahko , Suotovesi S14_ , , Suotovesi S14_ savista , Suotovesi S15_ ei sivuhajua samea ,6 9, Suotovesi S15_ , Suotovesi S15_ savista , , Suotovesi S kirkas 7,6 04 Suotovesi S kirkas 14 6,4 7,7 7,7 197 Suotovesi S kirkas 8,1 1 Suotovesi S kirkas 0,83 8, 8, Suotovesi TU1E ,4 1,1 8, , Vuotovesi TU1etelä_poistovesi , , Vuotovesi TU1etelä_poistovesi ,67 7,9 7,9 4 7, Suotovesi TU1P ,6 4, Vuotovesi TU1pohj_poistovesi , Suotovesi SV1_ ,6 1,7 Salaojavesi SV1_ ,8 0,98 Salaojavesi SV1_ ,31 Suotovesi SV_ , Salaojavesi SV_ ,38 Salaojavesi SV_ ,34 Suotovesi SV3_ ,5 1,8 Salaojavesi SV3_ ,8 Salaojavesi SV3_ ,5 Sis. menetelmä, Aquakem Sis. menetelmä, Aquakem

29 Vuosaaren yhteistarkkailu 009 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu /7 Kohde Tuotenimi Ottopiste Ottopvm 1 ja Suotovesi VVB Suotovesi VVB Suotovesi VVB Suotovesi VVL ja 6 Suotovesi NII Suotovesi NII Suotovesi NII Suotovesi POR Suotovesi POR Suotovesi POR Pohjaveden pinnan korkeus referenssitasosta Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet Orgaanisen hiilen kokonaismäärä, TOC Kloridi Sulfaatti Suodatus 0,45 µm Alumiini, Al Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba µg/l m µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l SFS-EN SFS-EN Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO-NO3) Sis. mentelmä, Aquakem kenttämittaus Sis. menetelmä, Aquakem Sis. menetelmä, Aquakem EN ISO 956:004 SFS-EN 1484:1997 ISO :97 ISO :97 Kalvosuodatin ISO ISO ISO , ,081 0,001 0,003 0, ,0 0,001 0,00 0, ,039 0,001 0,001 0, , ,006 0,001 0,006 0, ,067 0,001 0,009 0, ,055 0,001 0,01 0, ,1 0,001 0,009 0, ,083 0,001 0,006 0, ,438 0,001 0,007 0, ,4 0,001 0,006 0,609 ISO Suotovesi S Suotovesi S Suotovesi SMK Suotovesi SMK Suotovesi SMK a Suotovesi H Suotovesi H Suotovesi H Suotovesi H Suotovesi H Suotovesi H Suotovesi S Suotovesi S Suotovesi S ,105 0,001 0,179 0,008 0,8 0,00 0,373 0,003 0,063 0,003 0,074 0,007 0,065 0,003 0,165 0,003 0,053 0,005 0,79 0,004 0,134 0,004 0,061 0,006 7 Suotovesi S14_ Suotovesi S14_ Suotovesi S14_ Suotovesi S15_ Suotovesi S15_ Suotovesi S15_ Suotovesi S Suotovesi S Suotovesi S Suotovesi S Suotovesi TU1E Vuotovesi TU1etelä_poistovesi Vuotovesi TU1etelä_poistovesi Suotovesi TU1P Vuotovesi TU1pohj_poistovesi Suotovesi SV1_ Salaojavesi SV1_ Salaojavesi SV1_ Suotovesi SV_ Salaojavesi SV_ Salaojavesi SV_ Suotovesi SV3_ Salaojavesi SV3_ Salaojavesi SV3_ , ,6 x 0,005 0,001 0,011 1, ,1 1,0 0,001 0,01 1, ,318 0,001 0,001 1, , x 0,005 0,001 0,005 0, ,88 0,001 0,038 0, ,33 0,001 0,05 0, ,371 0,001 0,009 0, ,04 0,001 0,017 0, ,115 0,001 0,014 0, ,016 0,001 0,04 0, ,8 6,1 6,8 5,1 5,4 6,4 7,7 7,8 11