Valtuusto Sivu 1 / 68

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 68 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset:valtuustonsihteeri@espoo.fi tai(09) Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja 5 täydennysvaali 4 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali 5 Valtuutetun ja svenska rum -lautakunnan jäsenen 7 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 6 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja 10 terveyspalveluiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 7 Edustajan nimeäminen Uudenmaan liiton 11 maakuntavaltuustoon 8 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen 13 vuodelle Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle 17 kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta 10 Espoon ilmoitus valtiovarainministeriölle 25 kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta 11 1 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian 27 perussopimuksen muuttaminen 12 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden 32 hyväksyminen 13 3 Keskuspaloaseman peruskorjauksen laajennuksen 35 hankesuunnitelman hyväksyminen Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 38 muuttaminen 15 Valtuustokysymys kauppakeskus Ison Omenan 44 kierreportaista (Pöydälle ) 16 Valtuustokysymys Mestaritunnelin aiheuttamien 47 liikenteellisten ongelmien esiintymisestä (Pöydälle ) 17 Valtuustokysymys ajoratojen asvaltoinnista (Pöydälle ) 18 Valtuustokysymys autopaikoista ja niiden vaikutuksesta 53 asuntojen hintoihin 19 Valtuustoaloite autopaikoista 56

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 2 / Valtuustoaloite perhetyön palveluiden kehittämiseksi Espoon lausunto erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjistä 67 Espoo Timo Soini puheenjohtaja

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 3 / 68 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 4 / 68 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / Vihr.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston varsinaiseksi jäseneksi Maria Jungnerin (SDP) tilalle Hannele Kerolan (SDP) ja Hannele Kerolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jukka Vilskeen (SDP). Selostus Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen Maria Jungner (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa konsernijaoston jäsenyydestä perusteena työtehtäviinsä liittyvät syyt. Hannele Kerola on aiemmin toiminut Maria Jungnerin varajäsenenä, joten Hannele Kerolalle tulee valita henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että konsernijaoston jäseneksi valitaan nainen. Tasa-arvolain säännösten estämättä konsernijaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston varsinaiseksi jäseneksi Maria Jungnerin (SDP) tilalle Hannele Kerolan (SDP) ja Hannele Kerolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jukka Vilskeen (SDP). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Maria Jungner

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / / /2012 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Simo Revon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pirjo Ajetin (Kesk.) tilalle (Kesk.). Selostus Tarkastuslautakunnan jäsenen Simo Revon (Kesk.) henkilökohtainen varajäsen Pirjo Ajeti (Kesk.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena jääviys. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Simo Revon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pirjo Ajetin (Kesk.) tilalle (Kesk.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tarkastuslautakunnan sihteeri - Valittu - Pirjo Ajeti

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 7 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuutetun ja svenska rum -lautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnell on menettänyt vaalikelpoisuutensa valtuutetun ja svenska rum -lautakunnan jäsenen toimiin ja että hänen luottamustoimensa ovat päättyneet sekä 2 valitsee svenska rum -lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Liisa Sarvimäki-Paanasen (SFP) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Christina Ruthin (SFP). Selostus Valtuutettu, svenska rum -lautakunnan jäsen ja paikkajakotoimikunnan varajäsen Matilda Hemnell (SFP) ilmoittaa saapuneella kirjeellään muuttavansa pois Espoosta ja pyytää eroa luottamustehtävistään. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ensimmäinen varavaltuutettu on Fred Granberg. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Fred Granbergin tilalle. Tasa-arvolain säännösten estämättä svenska rum lautakuntaan voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että paikkajakotoimikunnan jäseneksi valitaan nainen.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / 68 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnell on menettänyt vaalikelpoisuutensa valtuutetun, svenska rum -lautakunnan jäsenen ja paikkajakotoimikunnan varajäsenen toimiin ja että hänen luottamustoimensa ovat päättyneet sekä 2 valitsee svenska rum -lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Liisa Sarvimäki-Paanasen (SFP) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Christina Ruthin (SFP). Lisäksi kaupunginhallitus valitsee paikkajakotoimikunnan jäsenen Stig Kankkosen (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Matilda Hemnellin tilalle (SFP). Käsittely Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Gestrin teki seuraavan ehdotuksen: Valtuutetun sekä svenska rum lautakunnan jäsenen ja paikkajakotoimikunnan jäsenen Stig Kankkosen henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Katarina Hellsten-Palomäki. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Gestrinin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnell on menettänyt vaalikelpoisuutensa valtuutetun, svenska rum -lautakunnan jäsenen ja paikkajakotoimikunnan varajäsenen toimiin ja että hänen luottamustoimensa ovat päättyneet sekä 2 valitsee svenska rum -lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Liisa Sarvimäki-Paanasen (SFP) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Christina Ruthin (SFP).

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 68 Lisäksi kaupunginhallitus valitsee paikkajakotoimikunnan jäsenen Stig Kankkosen (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Matilda Hemnellin tilalle Katarina Hellsten-Palomäen (SFP). Tiedoksi - Valittu - Matilda Hemnell - Lautakunnan sihteeri - Toimikunnan sihteeri

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / / /2013 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden jaoston jäseneksi Kristiina Vuorisen (KD) tilalle (KD). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden jaoston jäsen Kristiina Vuorinen pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. jaoston jäsenyydestä perusteena työ Espoon vanhuspalveluiden lääkärinä. Tasa-arvolain säännösten estämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden jaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden jaoston jäseneksi Kristiina Vuorisen (KD) tilalle (KD). Käsittely Päätös Tiedoksi Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Kristiina Vuorinen - Jaoston sihteeri

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 11 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus Edustajan nimeäminen Uudenmaan liiton maakuntavaltuustoon Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnellin luottamustehtävä Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenenä on päättynyt, 2 valitsee Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Ulf Johanssonin (SFP) toimikauden loppuun saakka. Selostus Uudenmaan liiton valtuuskunnan jäsen Matilda Hemnell (SFP) ilmoittaa saapuneella kirjeellään muuttavansa pois Espoosta ja pyytää eroa luottamustehtävistään. Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja valitsee uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edustajien nimeämistä koskeva toimivaltuuden jako Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää kaupungin edustajat edustajainkokoukseen ja antaa heille toimiohjeet. Valtuusto nimeää kaupungin edustajat maakuntavaltuustoon ja antaa heille toimiohjeet maakuntahallituksen jäsenten valinnasta. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 12 / 68 Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnellin luottamustehtävä Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenenä on päättynyt, 2 valitsee Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Ulf Johanssonin (SFP) toimikauden loppuun saakka. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnellin luottamustehtävä Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenenä on päättynyt, 2 valitsee Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Ulf Johanssonin (SFP) toimikauden loppuun saakka. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ulf Johansson - Uudenmaan liitto - Matilda Hemnell

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 13 / / /2013 Kaupunginhallitus Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09) Anu Rajala, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 vahvistaa vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 18,00 2 vahvistaa vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,60 - Vakituinen asuinrakennus 0,32 - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,70 - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - Voimalaitosrakennus 2,00. Selostus Verotusmenettelylain mukaan veroprosenttien ilmoittamispäivä on viimeistään Tänä vuonna tuo päivä on sunnuntai, joten viimeinen päivä olisi maanantai Kaupunki on pyytänyt ja saanut verohallinnolta luvan ilmoittaa veroprosentit viimeistään Vuoden 2013 verotuloarvio perustuu tammi-syyskuun verotilityksiin sekä vuoden 2012 verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin. Vuosien verotuloarviot perustuvat ehdotettuihin veroprosentteihin sekä talouden kehitysennusteisiin. Yhteisövero on arvioitu Kuntaliiton koko maata koskevan arvion perusteella. Talouden ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka hyvin nopeasti heijastuvat Espoon pääosin verotuloihin perustuvaan tulopohjaan. Talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen vaatii edelleen menojen sopeuttamista tulokehitykseen sekä tuottavuuden parantamista edistävien toimenpiteiden toteuttamista. Perustelut veroperusteiden muuttamiselle ovat talousarvion yleisperusteluissa.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 14 / 68 Kiinteistöverolakia koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa ja lopullinen käsittely saattaa mennä marraskuun loppupuolelle. Rakentamattomien tonttien veroperustetta on esityksen mukaan tarkoitus muuttaa niin, että niiden veroprosentin pitää olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yleisen kiinteistöveroprosentin. Kiinteistöverolakiin on tulossa myös eräitä muita muutoksia, jotka vaikuttavat veron tuottoon. Ehdotetut veroprosentit sekä veroprosenttien ala- ja ylärajat: Espoo alarajat ylärajat 2014 Tuloveroprosentti 18,00 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,60 0,60 1,35 Vakituinen asuinrakennus 0,32 0,32 0,75 * Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,70 0,50 1,00 Voimalaitosrakennus 2,00 1,00 2,50 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 1,00 ** Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 1,60 3,00 Rakentamaton rakennuspaikka, muut 1,00 3,00 * enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakinaisen asunnon prosentti **12 b pykälän mukaan Espoossa ja eräissä muissa kunnissa oltava yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin yleinen kiinteistöveroprosentti kuitenkin enintään 3 prosenttia. Verotuloarviot ehdotettujen prosenttien pohjalta (1000 euroa): TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 4,5 4,3 3,7 4,2 4,9 Yhteisövero Muutos % -20,2-10,0 2,2 8,7-5,6 Kiinteistövero Muutos % 1,9 4,8 9,9 0,5 0,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Suurten kaupunkien veroprosentit:

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 15 / 68 Kuntien vuoden 2013 veroprosentit Lähde: Verohallinto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2013 alussa. Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero- % Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki- Voima- Jos eri kuin yleinen kiinteistövero- % asuinrakennus tuinen as.rak laitos kiinteistövero-% Muutos 2013 Muutos 2013 Muutos 2013 Muutos 2013 Yleishyö- Rakent. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. dyllinen rakennus- yhteisö paikka Koko maa Manner-Suomi Uusimaa ,38 0,14 0,92 0,02 0,41 0,02 1,03 0, ,40 0,14 0,93 0,02 0,42 0,02 1,03 0, ,66 0,03 0,82 0,01 0,35 0,00 1,06 0,00 Espoo ,75 0,60 0,32 0,70 2,00 0,00 1,65 Helsinki ,50 0,80 0,32 0,80 1,80 Vantaa ,00 1,00 0,32 1,00 2,85 2,50 Kauniainen ,50 0,60 0,32 0,60 1,65 Tampere ,00 1,05 0,45 0,90 0,00 Turku ,75 1,00 0,32 0,70 3,00 Oulu ,25 0,95 0,40 0,90 2,85 0,16 Kuopio ,50 1,30 0,52 1,10 2,50 3,00 Jyväskylä ,00 0,50 1,15 0,50 1,10 2,85 3,00 Lahti ,50 1,00 0,50 1,00 2,50 0,50 3,00 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 vahvistaa vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 18,25 2 vahvistaa vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,60

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 16 / 68 - Vakituinen asuinrakennus 0,32 - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,70 - Rakentamaton rakennuspaikka 1,65 - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - Voimalaitosrakennus 2,00. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2014 veroprosenteista päättämisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 vahvistaa vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 18,00 2 vahvistaa vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,60 - Vakituinen asuinrakennus 0,32 - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,70 - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - Voimalaitosrakennus 2,00. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 17 / / /2013 Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Markku Takala, puh. (09) Timo Kuismin, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä ja kuntajakoselvittäjästä: Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntajakoselvitys käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa Kuntarakennelaki edellyttää käytännössä kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 18 / 68 Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Espoo on käynnistänyt vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen tekemisen Kaunaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Pakkoliitosta Helsinkiin ja erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä vastustetaan Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta. Kuntarakennelaki 4 e Helsingin metropolialue tulkintaa Tässä lainkohdassa on erikseen säädetty Helsingin metropolialueen selvitysalueista ja -perusteista. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan tämän pykälän osalta mm. seuraavaa: Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 19 / 68 Erityisesti yhdyskuntarakenteen osalta muualla maassa sovellettava selvitysperuste johtaisi Helsingin metropolialueella toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Tämän vuoksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Mainittujen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan puolestaan että: Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhdessä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi Selvityshenkilöiden tehtävänä oli tehdä ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Helsingin metropolialuetta koskevan erityissäännöksen 4e :n tarkoituksena on ollut rajata liian suurten selvitysalueiden muodostumista. Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen osalta erityistä kuntajakoselvitystä ei ole tarpeen lainkaan määrätä, koska em. kunnat ovat jo vapaaehtoisesti aloittaneet kuntarakennelaissa tarkoitetun selvityksen tekemisen yhdessä Vihdin kanssa. Valtionvarainministeriön erityiselle kuntajakoselvitykselle esittämä laaja selvitysalue ei ole kuntarakennelain 4 e :ssä tarkoitetun mukainen. Pelkästään se, että Helsinki ja Vantaa ovat jäämässä vapaaehtoisten selvitysten ulkopuolelle, ei ole riittävä peruste erityisen kuntajakoselvityksen asettamiselle näin laajalle selvitysalueelle, joka siis koskisi yhdeksää kuntaa metropolialueen 14 kunnasta. Johtopäätökset Johtopäätöksenä Espoon kaupunki toteaa, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Ministeriön esittämän erityisen kuntajakoselvityksen alue ei ole kuntarakennelain 4 e :n hengen ja tarkoituksen mukainen, eikä vastaa metropolialueen esiselvityksen selvityshenkilöiden esittämiä suosituksia. Vastoin kuntien tahtoa tehdyt liitokset tai selvitykset eivät luottamuksen häviämisen takia ja kokemusten mukaan tuo juuri tuloksia, paranna tuottavuutta, turvaa palveluja, vaan pikemminkin heikentävät niitä. Espoon mukaan on myönteistä, että hallitus kannustaa kuntia etenemään itse käynnistämillään selvitysalueilla. Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 20 / 68 Ministeriö pyytää lausuntoa Suomen isoimmasta erityisestä kuntajakoselvitystä tilanteessa, jossa valtion kaikki omat rakennepoliittista ohjelmaa, Sote-ratkaisua ja valtionosuusjärjestelmää koskevat ratkaisut ovat avoimina ja samalla kunnat valmistelevat talousarvioitaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Metropolialueella tapahtuvat liitosprosessit ovat kuntien koon, henkilöstön määrän sekä toimintojen monimutkaisuuden takia vaativia. Tilannetta on pidettävä kuntien kannalta kohtuuttomana. Kuntien yhdistymisselvitysten valmistelu on kytköksissä metropolilain valmisteluun ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun. Ne otetaan kuntien omissa selvityksissä huomioon. Näin ollen metropolilain valmistelussa tulee varmistaa vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Lakia valmistelevan työryhmän tueksi tulee esimerkiksi perustaa 14 kuntajohtajasta muodostuva ryhmä. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Valtiovarainministeriö on kirjeellään pyytänyt Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkeja sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnalta lausuntoa kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta. Kuntarakennelain mukaan ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Lausunnot on pyydetty toimittamaan mennessä. Valtiovarainministeriö tulee lähettämään kunnille vielä erillisen lausuntopyynnön kuntajakoselvittäjistä. Lausuntopyynnön määräaika tulee olemaan sama, Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä ja kuntajakoselvittäjästä:

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 21 / 68 Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntajakoselvitys käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa Kuntarakennelaki edellyttää käytännössä kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Espoo on käynnistänyt vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen tekemisen Kaunaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Pakkoliitosta Helsinkiin ja erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä vastustetaan Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 22 / 68 olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta. Kuntarakennelaki 4 e Helsingin metropolialue tulkintaa Tässä lainkohdassa on erikseen säädetty Helsingin metropolialueen selvitysalueista ja -perusteista. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan tämän pykälän osalta mm. seuraavaa: Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi. Erityisesti yhdyskuntarakenteen osalta muualla maassa sovellettava selvitysperuste johtaisi Helsingin metropolialueella toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Tämän vuoksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Mainittujen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan puolestaan että: Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhdessä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi Selvityshenkilöiden tehtävänä oli tehdä

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 23 / 68 ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Helsingin metropolialuetta koskevan erityissäännöksen 4e :n tarkoituksena on ollut rajata liian suurten selvitysalueiden muodostumista. Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen osalta erityistä kuntajakoselvitystä ei ole tarpeen lainkaan määrätä, koska em. kunnat ovat jo vapaaehtoisesti aloittaneet kuntarakennelaissa tarkoitetun selvityksen tekemisen yhdessä Vihdin kanssa. Valtionvarainministeriön erityiselle kuntajakoselvitykselle esittämä laaja selvitysalue ei ole kuntarakennelain 4 e :ssä tarkoitetun mukainen. Pelkästään se, että Helsinki ja Vantaa ovat jäämässä vapaaehtoisten selvitysten ulkopuolelle, ei ole riittävä peruste erityisen kuntajakoselvityksen asettamiselle näin laajalle selvitysalueelle, joka siis koskisi yhdeksää kuntaa metropolialueen 14 kunnasta. Johtopäätökset Johtopäätöksenä Espoon kaupunki toteaa, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Ministeriön esittämän erityisen kuntajakoselvityksen alue ei ole kuntarakennelain 4 e :n hengen ja tarkoituksen mukainen, eikä vastaa metropolialueen esiselvityksen selvityshenkilöiden esittämiä suosituksia. Vastoin kuntien tahtoa tehdyt liitokset tai selvitykset eivät luottamuksen häviämisen takia ja kokemusten mukaan tuo juuri tuloksia, paranna tuottavuutta, turvaa palveluja, vaan pikemminkin heikentävät niitä. Espoon mukaan on myönteistä, että hallitus kannustaa kuntia etenemään itse käynnistämillään selvitysalueilla. Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä. Ministeriö pyytää lausuntoa Suomen isoimmasta erityisestä kuntajakoselvitystä tilanteessa, jossa valtion kaikki omat rakennepoliittista ohjelmaa, Sote-ratkaisua ja valtionosuusjärjestelmää koskevat ratkaisut ovat avoimina ja samalla kunnat valmistelevat talousarvioitaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Metropolialueella tapahtuvat liitosprosessit ovat kuntien koon, henkilöstön määrän sekä toimintojen monimutkaisuuden takia vaativia. Tilannetta on pidettävä kuntien kannalta kohtuuttomana. Kuntien yhdistymisselvitysten valmistelu on kytköksissä metropolilain valmisteluun ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun. Ne otetaan kuntien omissa selvityksissä huomioon. Näin ollen metropolilain valmistelussa tulee varmistaa vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Lakia valmistelevan työryhmän tueksi tulee esimerkiksi perustaa 14 kuntajohtajasta muodostuva ryhmä. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Hyrkkö teki seuraavan ehdotuksen:

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 24 / 68 Lause Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä, korvataan seuraavalla: "Mikäli erityiseen kuntajakoselvitykseen kuitenkin päädytään, Espoo edellyttää, että selvitys toteutetaan avoimesti ilman ennakkoon päätettyä lopputulosta, ja että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi. Lisäksi Espoo edellyttää, että lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin. Erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot tulee selvittää osana erityistä selvitystä. Vihdin tulee myös olla mukana kuntajakoselvityksessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Hyrkön ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 25 / / /2013 Kaupunginhallitus Espoon ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Timo Kuismin, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että Espoo on aloittanut kuntarakennelain 1 a luvun mukaisen yhdistymisselvityksen yhdessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Selostus Kuntarakennelain 4 b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysalueen tulee täyttää myös lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset. Lain 4 h :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. Kunnan ilmoituksen tulee perustua valtuuston päätökseen ja ilmoitus tehdään vastaamalla ministeriön lähettämään webropol-kyselyyn. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvityksen Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kesken. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että Espoo on aloittanut kuntarakennelain 1 a luvun mukaisen yhdistymisselvityksen yhdessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 26 / 68 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 27 / / /2013 Kaupunginhallitus Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Suihko, puh. (09) Tiina Pesonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muutokset liitteen mukaisesti siten, että kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi Espoon kaupungin osalta järjestää aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille järjestettävää tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Perussopimuksen muutos ei aiheuta muille jäsenkunnille lisävelvoitteita ja se tulee voimaan Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuntayhtymälle tehtävien edellyttämät luvat. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Perussopimuksen muutokset - Perussopimus - Kokonaisselvitys (palvelut, henkilöstö, tilat, talous) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen 2 :n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ammatillista koulutusta ja sitä tukevaa työelämän kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Nykyiset kuntayhtymän koulutusmuodot ovat aikuisopisto, oppisopimuskoulutus sekä ammattiopisto. Kuntayhtymän opetuskieli on opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti suomi. Päätösehdotuksen mukaan perussopimuksen muutoksella kuntayhtymä järjestää alkaen Espoon kaupungin osalta myös aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 28 / vuotta täyttäneille maahanmuuttajille järjestettävää tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Tausta perussopimuksen muutokselle Kaupunginhallitus kehotti tekemällään päätöksellä sivistystoimen johtajaa valmistelemaan aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen. Päätöksen mukaan perustettava yksikkö muodostuu alkaen suomenkielisestä työväenopistosta, aikuislukiosta ja Omnian aikuisopistosta. Lisäksi todettiin, että perustamiseen liittyvät sopimus- ja johtosääntömuutokset tuodaan valtuustoon päätettäväksi keväällä Aikataulua ei edellä mainitun mukaisesti voida toteuttaa laissa säädettyjen määräaikojen vuoksi (Laki vapaasta sivistystyöstä, Lukiolaki). Työväenopiston ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista ja lukiokoulutuksen järjestämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Lupaviranomainen on opetus- ja kulttuuriministeriö. Edellä mainitun perusteella lupahakemuksien tulee olla ministeriössä viimeistään vuoden 2013 lopussa. Lupahakemukseen tulee liittää mm. päätös perussopimuksen muutoksesta. Tämän vuoksi perussopimusmuutos tulee käsitellä jo vuoden 2013 aikana ja em. toiminnat voidaan aloittaa kuntayhtymässä aikaisintaan Espoon aikuislukio on osana toimintaansa järjestänyt oppivelvollisuusiän ylittäneille 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Myös tämä opetus esitetään siirrettäväksi perustettavaan aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Tämän opetuksen järjestämisen osalta ei tarvitse hakea lupaa ministeriöltä. Asian valmistelu Kevään 2013 laajapohjaista valmistelua on jatkettu välittömästi kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ryhmässä, joka on koostunut aikuiskoulutuksen toimintayksiköiden johdon ja asiantuntijoiden edustajista sekä kaupungin ja Omnian henkilöstöä edustavista luottamusmiehistä. Henkilöstön YT-kuulemiset on pidetty loka-marraskuun vaihteessa ja itse prosessin aikana on pidetty tilaisuuksia eri yksiköissä. Kirkkonummen ja Kauniaisten johdon kanssa on neuvoteltu ja sovittu perussopimuksen käsittelyaikataulusta siten, että valtuustojen käsittely asiassa tapahtuu marras-joulukuussa. Lupahakemukset saadaan siten tehtyä lakien edellyttämässä määräajassa. Perussopimuksen muuttaminen

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 29 / 68 Kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä. Sitä voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (kuntalaki). Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen. Kirkkonummen kunnalla ja Kauniaisten kaupungilla on omat kansalaisopistonsa, eivätkä ne siirrä tässä vaiheessa toimintojaan tältä osin kuntayhtymän hoidettavaksi. Kirkkonummi järjestää aikuislukiokoulutusta. Se ei myöskään tämän osalta siirrä toimintaa tässä vaiheessa kuntayhtymän hoidettavaksi. Kauniaisella ei vastaavaa koulutusta ole järjestetty. Siirtyvä henkilöstö, tilat ja omaisuus Espoon työväenopistosta ja aikuislukiosta henkilökunta siirtyisi liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti kuntayhtymään, jossa ko. toiminnat jatkuisivat vastaavana. Opetusta annetaan myös jatkossa alueellisissa toimipisteissä Espoossa. Työväenopiston ja aikuislukion opetuksen mahdollistama irtain omaisuus siirtyy kuntayhtymälle toimintojen siellä alettua. Kyse on lähinnä käyttöomaisuudesta, jonka arvo on vähäinen. Vuoden 2014 aikana tehdään tarvittavat päätökset toiminnan ja henkilöstön siirtoon liittyvistä sopimuksista. Espoon kaupungin omistamia ja vuokraamia tiloja hallinnoi Tilakeskusliikelaitos, jonka kanssa sivistystoimi on tehnyt vuokrasopimukset. Kuntayhtymä tekee tiloista jatkossa vuokrasopimukset liikelaitoksen kanssa. Tietohallinnon laitteiden osalta todetaan, että kaupungin leasinglaitteet sijoitetaan sivistystoimen muihin yksiköihin. Kaupungin omistuksessa olevat laitteet, joiden yhteisarvo on vähäinen, siirtyvät kuntayhtymään. Kuntayhtymä tekee tarvitsemiensa talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden sekä työväenopiston ja aikuislukion käytössä olevien järjestelmien ja laitteiden käytöstä ja ylläpidosta sopimukset Espoon kaupungin palveluliiketoimen kanssa. Kokonaisselvitys palveluista, henkilöstöstä, tiloista ja taloudesta on oheismateriaalina. Vaikutus kuntayhtymän osuuksiin, peruspääomaan tai äänivaltaan Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta: Espoon kaupunki 86,89 osuutta Kirkkonummen kunta 11,46 osuutta

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 30 / 68 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kauniaisten kaupunki 1,65 osuutta Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän yhtymäkokouksessa tehtävien päätösten äänivalta määräytyy kuntien peruspääoman osuuksien suhteessa. Myös jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Valtionosuudet maksetaan siirtyvien toimintojen osalta jatkossa kuntayhtymälle. Koska kuntayhtymän tehtävänä on vuoden 2015 alusta järjestää ko. siirtyvät tehtävät vain Espoon kaupungin osalta, vastaa Espoo näihin tehtäviin liittyvistä velvoitteista ja vastuista. Tämän osalta tehdään vuoden 2014 aikana kuntayhtymän ja kaupungin välillä sopimus, jolla katetaan siirtyvistä tehtävistä aiheutuva valtionosuuden ylimenevä osuus. Muille jäsenkunnille ei siten siirtymisestä aiheudu lisävelvoitteita. Muutoksen yhteydessä toteutuvat omaisuuden siirrot eivät myöskään ole merkittäviä. Edellä mainitun perusteella ei toimintojen siirtymisellä Espoon kaupungilta koulutuskuntayhtymään ole vaikutusta kuntayhtymän osuuksiin, peruspääomaan tai äänivaltaan. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muutokset liitteen mukaisesti siten, että kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi Espoon kaupungin osalta järjestää aikuislukiokoulutusta, vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta sekä 18 vuotta täyttäneille maahanmuuttajille järjestettävää tutkintotavoitteista perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta. Perussopimuksen muutos ei aiheuta muille jäsenkunnille lisävelvoitteita ja se tulee voimaan Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuntayhtymälle tehtävien edellyttämät luvat. Käsittely Kerola Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Päätösehdotukseen lisätään sanojen vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta jälkeen, jatkaa työväenopiston järjestämää koulutusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Kerolan lisäysehdotuksen.

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 31 / 68 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto Sivu 32 / / /2013 Kaupunginhallitus Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Kattelus, puh. (09) Jari Tuominen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteen mukaiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet siten, että ne tulevat voimaan lähtien. Liite Selostus 2 Espoon kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyvän johtamis- ja hallintotavan ja sisäisen valvonnan luomisessa ja ylläpitämisessä korostuu kaupungin ylimmän johdon asema. Valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat, johtokunnat ja esimiehet osoittavat esimerkillään, kuinka ne itse toimivat sovittujen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja kuinka ne puuttuvat poikkeamiin sovituista menettelytavoista. Johtavan viranhaltijan on järjestettävä vastuullaan oleva toiminta tehokkaaksi, päämäärätietoiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseen tähtääväksi. Toimintaohjeissa ja muissa ohjeissa vastuutetaan ja ohjeistetaan konkreettisesti mm. toimintaprosessien kuvaaminen, raportoinnin toteuttaminen sekä toiminnan seuranta ja arviointi. Kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa ohjaa ja sen kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi määrittää strategia, Espoo-tarina. Se on perusta kaikelle kaupunkikonsernin päätöksenteolle. Sen tavoitteita toteutetaan muun muassa osana vuosittain hyväksyttävää talousarviota. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla kaupunkikonsernin toimialat, yksiköt ja muut vastuutahot pyrkivät varmistamaan tavoitteidensa saavuttamisen ja siten Espoo-tarinan toteutumisen. Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys Espoo-konsernissa. Tästä syystä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista Espookonsernissa. Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää Espoon kaupungin hallinnon järjestämisestä