Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa

Transkriptio

1 1 Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa 1 Lähtökohdat Tässä työssä tutkittiin Hämeentietä osuudella, joka rajautuu lännessä Yhtiönkadun liikennevaloliittymään ja lännessä Saksankadun/Verstaskadun liikennevaloliittymään. Hämeentie on 14 metriä leveä katu, jossa on kaksi 3,5 metristä kaistaa kumpaankin suuntaan. Hämeentien yli on 2 korokkeetonta suojatietä kadun päissä olevien liikennevaloliittymien valo-ohjattujen suojateiden lisäksi. Hämeentien eteläpuoli on nykyisessä asemakaavassa yhtenäistä korttelialuetta ja tonteille on useita erikokoisia ja -näköisiä tonttiliittymiä. Alueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta. Sen pohjaksi on laadittu osayleiskaava, missä korttelialueen läpi on lisätty kaksi pohjois-eteläsuuntaista katualuetta. Pohjoispuolella sijaitseva Kalliomäen alue on rakennettu ja linjat, katualueet, ovat kaikki auki Hämeentielle. Työn tarkoituksena oli selvittää Hämeentien eteläpuolen tarpeelliset ja sijainniltaan oikeat katuliittymäpaikat sekä tonttiliittymäpaikat. Lisäksi työn lopputuloksena oli tarkoitus esittää liikennesuunnitelmaluonnos Hämeenkadun tutkitusta osuudesta tyyppipoikkileikkauksineen. 2 Poikkileikkaus 2.1 Taustaa ja pohditut vaihtoehdot Tavoitteena Hämeentien uutta poikkileikkausta pohdittaessa oli pääkadun autoliikenteen sujuvuus ja selkeät ajolinjat, suojateiden turvallisuus ja kevyen liikenteen väylien leventäminen kummassakin reunassa. Myös valaistuksen saaminen keskelle oli toiveena. Tavoitteena oli myös, että kääntymistä Kalliomäen linjoille ei rajoiteta mistään suunnasta. Edellä mainittujen toiveiden ja tavoitteiden toteutuminen edellyttää nykyisen ajoradan kaventamista eikä 4 ajoneuvokaistaa ole enää mahdollinen ratkaisu. Myös liikenteellisesti Hämeentiellä yksi kaista / suunta on riittävä ajoneuvoliikenteelle (kts kohta 4). Jos ajorataa kavennetaan niin, että kumpaankin reunaan mahtuu 4 metrin levyinen jk/pp-väylä, jää ajoradalle tilaa noin 12 metriä. Poikkileikkausvaihtoehtoina harkittiin seuraavia vaihtoehtoja: VE1: Ajoradan keskelle keskikoroke koko matkalle 12 metrin poikkileikkaukseen ajosuuntien väliin mahtuisi leveä keskikoroke. Tällä vaihtoehdolla saataisiin erotettua suunnat selkeästi, suojateille keskisaareke ja mahdollisesti valaistus keskikorokkeelle. Tämä vaihtoehto osoittautui lisätarkasteluissa kuitenkin hankalaksi, koska linjojen liittymiä sekä eteläpuolen tonteille johtavia tontti/katuliittymiä on (karsinnasta huolimatta) niin tiheästi, että keskikoroketta jouduttaisiin pätkimään paljon eikä kokonaisuus olisi enää selkeä. Pätkimisen vuoksi valaistuspylväille ei välttämättä saataisi oikealla etäisyydellä olevia korokkeita. Myös kunnossapito olisi hankalaa useiden erillisten korokkeiden vuoksi.

2 2 VE2: Suojatien kohdalla ajoradan kavennus, ei keskikoroketta. Tässä vaihtoehdossa ajorata kapenee suojatien kohdalla reunan puolelta. Ajolinjasta saattaa muodostua suoralle pääkadulle epälooginen. Jos ajaa sääntöjen mukaan kaistan oikeaa reunaa, joutuu suojatien kohdalla koukkaamaan keskemmälle. Myös vasemmalle kääntymistä odottavat (suojateiden läheisyydessä) häiritsevät liikennevirtaa. VE3: Keskikoroke vain suojateiden kohdalla Tällä vaihtoehdolla Hämeentielle muodostuisi joidenkin korokkeiden väliin pitkiä alueita, joilla ei olisi koroketta ollenkaan. Kohdat, joissa ei olisi koroketta, olisivat leveytensä vuoksi epäselvät ajolinjojen suhteen ja saattaisivat houkutella ajamaan kahta kaistaa rinnan. 2.2 Uusi poikkileikkaus Lopullinen ehdotus jalostettiin vaihtoehdosta 3. Ehdotettava tyyppipoikkileikkaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Hämeentien poikkileikkaus Tammelan suunnasta tultaessa.

3 3 Uudessa poikkileikkauksessa ajolinja on selkeä. Poikkileikkauksessa ajoradan pohjoisreunaan on lisätty 2,5 m leveä pysäköintikaista. Yhden ajokaistan leveydeksi muodostuu näin 4,75 m. Ajokaista on selkeästi niin kapean näköinen, että se ei kannusta ajamaan kahta autoa rinnakkain - mutta kuitenkin sen verran leveä, että vasemmalle (tai oikealle) kääntyvä ajoneuvo mahtuu ryhmittymään ajoradan reunaan siten, että suoraan menevä mahtuu ohi. Suojateiden kohdalle mahtuu 2,5 m leveä keskikoroke ja 3,5 m leveät ajokaistat. Hämeentien eteläpuoleinen jalkakäytävä levenee yhdistetyksi jk/pp-väyläksi. Sen eteläpuolelle mahtuu viheralue puineen. Pysäköintikaistalle voidaan pysäköinnin lisäksi sijoittaa myös puita ja valaisimia. Pysäköintiruutuja ei ole välttämätön maalata. Puu- ja valaisinkohdat muodostavat koloja, johon ajoneuvot mahtuvat. Pysäköintikaista voidaan toteuttaa kivettynä tai asfaltoituna alueena. Asfaltoituna se erotetaan ajokaistasta esimerkiksi matalalla reunakivellä. Puiden ja pylväiden kohdalle voidaan laittaa esimerkiksi metalliritilä / kivetys. Valaisinsuunnittelijalta tulee vielä tarkistaa, riittääkö valaistusteho pelkästään pysäköintikaistalle sijoitetuilla valaisimilla, vai tarvitaanko Hämeentien eteläreunaan myös valaisimet (kevyen liikenteen väylää valaisemaan). Kuvissa 2 ja 3 on esimerkkikuvia Espoon Leppävaarassa pysäköintikaistan toteutuksesta. Kuva 2 Pysäköinti/puukaista ajoradan ja raitin välissä.

4 4 Kuva 3 Suojatien ja liittymän toteutus. Kuvassa tonttiliittymä. 3 Liikennejärjestelyt Hämeentiellä Karttaluonnoksessa (liite 1) on esitetty Hämeentien ratkaisu yo poikkileikkauksella. Luonnoksessa on esitetty myös muutoskaavoitettavalla alueella olevien tonttien tonttiliittymäpaikat ja katuliittymäratkaisut. Peruspoikkileikkaus Poikkileikkaus on edellä kuvatun mukainen välillä III Linja Ronttispuisto. Tällä välillä on mahdollista lisätä/siirtää suojateitä, mikäli tarpeen. Poikkileikkaus pysyy nykyisellään III Linjan länsipuolella. Ronttispuiston itäpuolella poikkileikkauksesta puuttuu pysäköintikaista, koska liittymäalueilla tarvitaan lisää tilaa lyhyille kääntymiskaistoille. Peltokadun liittymän itäpuolella poikkileikkaus pysyy nykyisellään. Jos Peltokadun liittymän eteläpuolinen puurivi halutaan säilyttää, on eteläpuolen kevyen liikenteen väylä kapeutensa vuoksi vain jalankulkijoille (jalkakäytävä). Hämeentien pohjoisreunassa Peltokadun liittymän itäpuolella on nykyään pysäkki. Sitä on siirretty hieman idemmäksi, jotta pysähtyneen bussin ohittanut auto ehtii takaisin kaistalleen ennen liittymäaluetta. Liittymät Nykyisiä tonttiliittymiä tulee rajoittaa määrän/leveyden suhteen, jotta Hämeentie saadaan selkeämmäksi ja kevyen liikenteen raitti selvärajaiseksi ja turvalliseksi. Tonttiliittymiä Hämeentielle on ehdotettu maksimissaan 2 kpl / tontti. Nyt esitetyssä luonnoksessa huoltoaseman tontille on kaksi liittymää mahdollisten isojen tankkiautojen ajon helpottamiseksi. Muilta tonteilta liittymiä on Hämeentielle yksi. Kaikilta tonteilta on lisäksi liittymä Lyseokadulle.

5 5 Peltokadun ja uuden Lennonkadun liittymät ovat normaaleja katuliittymiä, joihin on pääkadulta lyhyt kääntymiskaista. Kalliomäen linjat liittyvät Hämeentiehen madalletun reunakiven yli. Luonnosta laadittaessa ei ollut tiedossa tonttien mitoitusajoneuvot. Tonttiliittymien ja uuden katuliittymän mitoitus tulee vielä tarkistaa jatkosuunnittelussa. Hämeentien keskikorokkeettomuus mahdollistaa kuitenkin jatkossakin kahden kaistan käyttämisen ison auton kääntyessä. Uudet kadut Osayleiskaavassa on varaus kahdelle uudelle kadulle. Autoliikenteelle uudet läpiajoreitit Hämeentieltä Lyseokadulle eivät ole tarpeen. Lennonkujan yhteys on välttämätön kevyen liikenteen vuoksi. Tonttien 11 ja 55 liittymiset eivät onnistu suoraan Hämeentieltä. Liittymät näihin saadaan järjestettyä rakentamalla Lennonkujaa Hämeentien puolelta noin 80 metrin mittaisena katuna. Toinen vaihtoehto on toteuttaa Lennonkuja kevyenliikenteen väylänä, jota pitkin sallitaan tonteille ajo. Luonnoksessa Lennonkuja on esitetty ei-läpiajettavana katuna, jonka varrella on jk+pp. Lennonkujan puoliväli on raittia. Kevytliikenne Kevyelle lliikenteelle on poikkileikkauksessa yhdistetty jk ja pp kummallakin puolella Hämeentietä. Kevyen liikenteen poikittaisista yhteyksistä selkein tarve on Lennonkujan kohdalla. Linjaus toimii jatkeena Ronttispuiston viereiselle pp-väylälle. Nykyään kevyt liikenne käyttää väylänä omakotitalotontin läpi kulkevaa hiekkatietä. 4 Liikenne Tarkastellun Hämeentien osuuden kummassakin päässä on liikennevaloliittymä. Liikennevaloliittymät syöttävät Hämeenkadulle liikennettä yhden kaistan verran kerrallaan, minkä vuoksi Hämeentiellä ei tarvita yhtä kaistaa enempää / suunta. Toimivuus tarkistettiin myös pienimuotoisella toimivuustarkastelulla, jossa ajoneuvoliikenteen määrät olivat - Hämeentie 500 ajon/suunta (vastaa liikennevaloliittymien ilmaisinlaskentatietoja) - tonteille / tonteilta tai linjoille / linjalta kääntyviä 10 ajon/h - sivukaduille / sivukaduilta kääntyviä 50 ajon/suunta. Jos liikennemäärät kaksinkertaistuvat, sivukaduilta ja tonteilta liittyminen Hämeentielle vaikeutuu ja sivukaduille muodostuu jonoja (kuva alla). Hämeentien liikenne on edelleen sujuvaa. Häiriöitä Hämeentietä ajaville saattavat aiheuttaa ne kääntyvät ajoneuvot, jotka eivät ryhmity kaistan reunaan vaan jäävät keskelle ja tukkivat kulun suoraan ajavilta.

6 6 Kuva 4 Tilannekuva Hämeentien iltaruuhkasta, kun liikennemäärät ovat kaksinkertaistuneet nykyisestä (SimTraffic-simulointiohjelmasta). 5 Ehdotuksen plussat ja miinukset Lopuksi listattuna edellä esitetyn Hämeentien liikennesuunnitelman hyviä ja huonoja puolia päätöksenteon tueksi: + kevyelle liikenteelle turvallinen: korokkeelliset suojatieylitykset, yhden kaistan yli kerrallaan sekä Hämeentien eteläreunan raitin selkeyttäminen + turvallinen raittiyhteys Lyseokadulta (Prismasta) Kalliomäkeen + ympäristöön sopiva poikkileikkaus, nopeusrajoitusta tukeva + helppo ja edullinen kunnossapitää -rakennuskustannukset -totutun sujuvan tonteille ajon rajoittaminen