KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA Tiedon kasvu KIRJALLISUUTTA 4
|
|
- Kirsti Pääkkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteenfilosofia 7 Tiedon kasvu ja tieteen edistyminen 8 Viime vuosikymmenten realismikeskustelusta tieteenfilosofiassa 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! KIRJALLISUUTTA 1 Kuhn, Thomas, Tieteellisten vallankumousten rakenne, Art House, Helsinki (The Structure of Scientific Revolutions 1962.) Niiniluoto, Ilkka, Totuuden rakastaminen. Tieteenfilosofisia esseitä. Otava, Helsinki KIRJALLISUUTTA 2 Popper, Karl R., Arvauksia ja kumoamisia. Tieteellisen tiedon kasvu, Gaudeamus, Helsinki Rantala, Veikko, "Onko tieteellinen muutos jatkuvaa?", teoksessa Ilpo Halonen ja Heta Häyry (toim.), Muutos, Suomen Filosofinen Yhdistys, Helsinki KIRJALLISUUTTA 3 Niin & näin 3/96, kokoelma artikkeleita yleisotsikolla Tieteenfilosofia : Sami Pihlström, In memoriam Karl Popper, Thomas Kuhn, Paul Feyerabend Sami Pihlström, Tieteenfilosofian jättiläiset vastakkain 3 4 KIRJALLISUUTTA Tiedon kasvu Petri Ylikoski, Tieteenfilosofian naturalistinen käänne I. A. Kieseppä, Mistä fysiikan filosofiassa on kyse? Myös internet-osoitteessa Keskiajalla alkoi esiintyä näkemyksiä siitä, että tieteellinen tieto kasvaa: Tieteen tehtävänä ei ole vain aikaisempien ajattelijoiden tulosten välittäminen, kommentointi ja järjestäminen, vaan myös uusien löytöjen tekeminen
2 Tiedon kasvu 2 Tiedon kasvu 3 Tieteen kehitys on tämän näkemyksen mukaan totuuksien kasautumista. Mutta 1960-luvun alusta lähtien: hylkääminen on tieteen kehityksen olennainen piirre. Tässä mielessä tiede on itseään korjaava prosessi (Peirce). Aiempi teoria voi tulla korvatuksi sen kanssa ristiriitaisella uudella teorialla. Eri teoreettisia lähtökohtia edustavat tutkijat "elävät eri maailmoissa" (havaintotiedon teoriapitoisuus). 7 8 Tiedon kasvu 4 Thomas Kuhn ( ) Myös tieteellisten termien merkityksetkin ovat "teoriapitoisia": eri teorioiden kannattajat puhuvat eri asioista ("yhteismitattomuus"). Thomas Kuhn ( ), Tieteellisten vallankumousten rakenne 1962: Kuhn synnytti laajan tieteenfilosofisen keskustelun tieteenhistoriaa ja tieteellisen tiedon kasvua käsittelevällä teoksellaan. Hänen mukaansa tieteellinen tieto ei kasva aina tasaisesti, vaan kehityksessä on myös äkillisiä murroksia Thomas Kuhn 2 Paradigma 1 Tieteelliseen muutokseen liittyvä Kuhnin käsite on paradigma, joka on jotain tutkimuksen aluetta itsestäänselvästi hallitseva perusnäkemys. Tieteellinen kumous merkitsee juuri tällaisten, keskenään yhteismitattomien paradigmojen vaihtumista. "Paradigma": 1. suppea merkitys: malliesimerkit, historiallisesti merkittävät konkreettiset ongelmanratkaisut, joita toistetaan mm. alan oppikirjojen esimerkkeinä ja harjoitustehtävinä;
3 2. laaja merkitys: Paradigma 2 tieteenalamatriisi, joka sisältää yleistyksiä, lakeja, malliesimerkkejä, metodologisia normeja, tutkimuskohteen luonnetta koskevia näkemyksiä ja yhteisiä arvoja. Kolmentyyppisiä vaiheita 1 Kuhn erottaa tieteessä kolmentyyppisiä vaiheita: 1. esiparadigmaattinen vaihe: kilpailevat teoriat ja koulukunnat (sähköoppi ennen 1700-luvun puoliväliä) Kolmentyyppisiä vaiheita 2 Kolmentyyppisiä vaiheita 3 2. normaalitiede: tutkimus perustuu kiinteästi aikaisempiin tieteellisiin saavutuksiin, jotka jokin tieteellinen yhteisö jollain hetkellä hyväksyy myöhemmän tutkimuksen perustaksi. Normaalitieteen ongelmat ovat luonteeltaan eräänlaisia palapelejä tai ajatuspähkinöitä, joiden ratkaisun olemassaolo ja saavutettavuus on etukäteen taattu - kunhan tutkija itse on riittävän kekseliäs tai taitava Kolmentyyppisiä vaiheita 4 Kolmentyyppisiä vaiheita 5 Kuhnin esimerkkejä: 3. kriisiajan tiede: Ptolemaioksen astronomia, Newtonin mekaniikka, valon hiukkasteoria; strukturaalinen kielitiede, syntyy normaalitieteen ajautuessa umpikujaan "anomalioiden", teorian ennusteiden ja havaintojen välisten ristiriitojen vuoksi. chomskylainen generatiivinen kielioppi. Tieteellinen vallankumous: tieteenalamatriisin korvaaminen toisella
4 7.2 Tieteen edistyminen 1 Tieteen edistymisen ongelmaa voidaan tarkastella semanttisella, metodologisella ja faktuaalisella tasolla: Mitä tieteen edistymisellä tarkoitetaan? Mitkä ovat edistysaskelten määrittelevät tuntomerkit? Tieteen edistyminen 2 Miten tieteen edistys tunnistetaan? Mitkä ovat edistysaskelten luotettavimmat indikaattorit? Onko tiede edistynyt ja tuleeko se yhä edistymään? Neljäs operatiivinen taso: Millaisin toimenpitein tiedettä voi parhaiten edistää? Tieteen edistyminen 3 Tieteen edistyminen 4 Naiivi realismi: perinteinen näkemys tieteen kehityksestä totuuksien kasautumisena Kriittinen realismi lähtee fallibilistisesta periaatteesta, jonka mukaan ihminen on erehtyväinen: edes tieteessä ei ole olemassa absoluuttista ja lopullista kriteeriä tieteen tulosten totuudellisuudelle. Parhaimmillaan voidaan toivoa, että tieteen tulokset vähitellen lähestyvät totuutta virheiden ja puutteiden eliminoinnin kautta (Mm. Charles Peirce, V. I. Lenin, tieteelliset realistit) Tieteen edistyminen 5 Tieteen edistyminen 6 Relativismi: tieteellisten yhteisöjen toiminnan tulokset ovat yhteismitattomia (Kuhn). Feyerabendin (Against Method, 1975) metodologinen anarkismi: ei tehdä eroa tieteen, taiteen, myyttien ja satujen välillä "anything goes!". Totuudenkaltaisuuden teoria: Karl Popperin verisimilituudin teoria (1960). (Ks. Niiniluoto, Ilkka, Truthlikeness, 1987.)
5 Tieteen edistyminen 7 Larry Laudan (Progress and Its Problems, 1977): tiede edistyy teorioiden ongelmanratkaisukyvyn kasvuna. Tieteen edistyminen 8 Nicholas Rescherin (Scientific Progress, 1978) pragmatistinen teoria: tieteen edistyminen tarkoittaa tieteen käytännöllisen menestyksen lisääntymistä praktisten ongelmien ratkaisemisessa, tapahtumien kontrolloimisessa ja ennakoimisessa Uusien tieteiden synty: kuusi mallia (Niiniluoto 2003) 1. Eriytyminen: filosofia tieteiden äitinä 2. Haarautuminen 3. Tutkimusaiheiden emergenssi 4. Sateenvarjomalli 5. Teoreettinen integroituminen 6. Suunnittelutiede eli taitojen tieteistyminen Seuraavaksi 8 Viime vuosikymmenien realismikeskustelu tieteenfilosofiassa KIRJALLISUUTTA 1 KIRJALLISUUTTA 2 Pihlström, Sami, Structuring the World. The Issue of Realism and the Nature of Ontological Problems in Classical and Contemporary Pragmatism, Acta Philosophica Fennica, Vol. 59, Helsinki Pihlström, Sami, Tutkiiko tiede todellisuutta? Realismi ja pragmatismi nykyisessä tieteenfilosofiassa, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 1/
6 Viime vuosikymmenten keskeisiä teemoja 1 "On olemassa pöytiä ja tuoleja ja jääkuutioita. On myös olemassa elektroneja ja avaruusaika-alueita ja alkulukuja ja ihmisiä, jotka ovat uhkana maailmanrauhalle, ja kauneuden ja transsendenssin hetkiä ja monia muita asioita." Hilary Putnam, The Many Faces of Realism, 1987, s. 16. Viime vuosikymmenten keskeisiä teemoja 2 "Minä en narraa, sanoi homssu ja mennä louskutti edelleen. KAIKKI ON OIKEAA! Vihollinen ja hotomommi ja liejukäärmeet ja kummitusvaunut. Ne OVAT OLEMASSA IHAN YHTÄ HYVIN kuin esimerkiksi kuuset ja puutarhuri ja kanat ja potkulauta." Tove Jansson, Näkymätön lapsi Viime vuosikymmenten keskeisiä teemoja 3 Voimme myös suorittaa joitakin lokaalisia eliminaatioita ja reduktioita, mutta yleisesti on syytä muistaa vanhan kelpo piispa Butlerin iskulausetta: Everything is what it is, and not another thing : esineet ja reiät, kvaliteetit ja relaatiot, joukot ja luvut, yhteisöt, mentaaliset tilat ja arvot ovat kaikki irredusiibeleita, kaikki todellisia. Viime vuosikymmenten keskeisiä teemoja 4 Universumissa on niin maan perusteellisesti erilaista krääsää, että pelkästään sen luetteloinnissa, kuvailussa ja luokituksessa riittää työtä. S. Albert Kivinen, Loogiset konstruktiot, Metafyysisiä esseitä s. 9; alun perin: Inessiivisten tosiasioiden analyysi ja loogiset konstruktiot, Paperikorin partaalta 1992, s Viime vuosikymmenten keskeisiä teemoja 5 Tieteentutkimus on vilkastunut erityisesti yhteiskuntatieteellisten lähestymistapojen osalta. Tieteenfilosofisen naturalismin asema on vahvistunut. Sen lähtökohtana on tutkia tiedettä sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen ehkä filosofisten pohdintojen pohjalta pitäisi olla. Viime vuosikymmenten keskeisiä teemoja 6 Erityistieteiden tieteenfilosofia on vahvistanut asemaansa. (Ks. Ylikoski, Petri, Tieteenfilosofian naturalistinen käänne, Niin & näin 3/1996 ( netn_396_ylik.html)) 1980-luvulla yleisen tieteenfilosofian keskeisimmäksi kysymykseksi kohosi realismin ongelma
7 Realismikeskustelusta 1 Realismikeskustelusta 2 Realismi ontologiassa, tieto-opissa, semantiikassa ja metodologiassa Arthur Finen non-realismi: "realismi on kuollut" (mutta antirealismikaan ei ole yhtään elävämpi), meidän tulisi omaksua NOA ("natural ontological attitude", "luonnollinen ontologinen asenne"): meidän tulee yksinkertaisesti hyväksyä tieteissä esitetyt eksistenssiväitteet sellaisinaan ilman mitään filosofista problematisointia tai tulkintaa näistä väitteistä. Mitään filosofista totuusteoriaa ei tarvita Realismikeskustelusta 3 Richard Rorty ehdottanut "edifioivaa filosofiaa", "pragmatismia", "postfilosofista kulttuuria", "filosofiaa pienellä f:llä" ja "antirepresentationalismia" perinteisten, "systemaattisten" filosofisten ongelmien käsittelytapojen tilalle. Kriittisen tieteellisen realismin peruspiirteet 1 1. On olemassa ihmismielestä (ainakin osittain) riippumaton todellisuus. 2. Totuus on vastaavuussuhde kielen ja todellisuuden välillä (ja näin suhteellinen kuhunkin kieleen) Kriittisen tieteellisen realismin peruspiirteet 2 3. Totuuden ja epätotuuden käsitteet soveltuvat periaatteessa kaikkiin tieteen lauseisiin (siis myös teoreettisia termejä sisältäviin lauseisiin). Teoriat pyrkivät vakavissaan kuvaamaan todellisuutta. 4. Totuus on (eräs) tieteen keskeinen päämäärä, jota kohden se pyrkii. Kriittisen tieteellisen realismin peruspiirteet 3 5. Kaikki tieto todellisuudesta on erehtyväistä. Parhaimmatkin tieteelliset teoriat voivat olla epätosia, ja koko totuus saattaa olla saavuttamaton. Todellisuudesta voidaan kuitenkin saavuttaa tietoa; se ei ole täysin tuntematon. Tieteen teoriat voivat parhaimmillaan lähestyä totuutta
8 Kriittisen tieteellisen realismin peruspiirteet 4 6. Tieteen käytännöllisen menestyksen paras selitys on, että teoriat ovat olleet merkityksellisiltä osin likimäärin tosia. On siis perusteltua olettaa, että tiede on edistynyt. Raatikainen, Panu, "Ihmisen asema todellisuudessa". Tiedepolitiikka 1/93. (Luettelo laadittu Ilkka Niiniluodon artikkelin "The Varieties of Realism" (1987) pohjalta; vrt. Niiniluoto 1999, s. 10.) Annetun myytti 1 Raimo Tuomelan keskeinen argumentti tieteellisen realismin puolesta instrumentalismia vastaan perustuu "annetun myytin" hylkäämiseen": Annetun myytti 2 Annetun myytti 3 1. Ontologinen versio: on olemassa annettu "valmis" maailma, joka on ikään kuin valmiiksi paloiteltu olioihin ja oliotyyppeihin. 2. Tieto-opillinen versio: maailma voidaan tiedostaa välittömästi ja ei-käsitteellisesti. 3. Kielellinen versio: on olemassa etusijainen kieli tai käsitejärjestelmä Pragmatistinen todellisuuskäsitys 1 William James ( ), ontologisen pragmatismin perusteesi: se, minkä voimme sanoa olevan olemassa, on väistämättä riippuvaista ihmisen praktisista tarkoituksista ja pyrkimyksistä. Maailma on eräänlainen käytännön kautta muotoutuva konstruktio. Pragmatistinen todellisuuskäsitys 2 F. C. S. Schillerin ( ) "humanismi": todellisuus on riippuvaista siitä, millaiseksi me ihmiset sen tarkoituksiamme varten muokkaamme. Pragmatismi on saavuttanut viime vuosikymmeninä uutta elinvoimaa voidaan jopa puhua uuspragmatismista
9 Pragmatistinen todellisuuskäsitys 3 Kaksi keskeistä amerikkalaista uuspragmatistia, Nelson Goodman ( ) ja Hilary Putnam ( ): Goodmanin pluralismi ja radikaali relativismi 1 Ihminen on luonut maailman oliot, jopa tähdistöt, jotka tosin näyttävät olleet olemassa jo ennen ihmistä: "We have to make what we find, be it the Great Dipper, Sirius, food, fuel, or a stereo system" Nelson Goodman, Of Mind and Other Matters, 1984, s. 36; ks. myös Ways of Worldmaking, Goodmanin pluralismi ja radikaali relativismi 2 Edes tähdistöjä ei Goodmanin mielestä olisi, ellemme olisi käsitteidemme ja symboliemme avulla piirtäneet taivaalle rajoja ja siten tehneet yhden maailman version. Tekemisen ja löytämisen välillä e ole olennaista eroa. Putnamin pluralismi 1 Putnam on vuodesta 1976 puolustanut sisäistä realismia tai "pragmaattista realismia" tai "ihmiskasvoista realismia", ja kritisoinut "metafyysistä realismia". Putnamin ontologia on pragmatistinen: hyvin erilaiset ontologiat ovat käyttökelpoisia suhteessa erilaisiin tarkoituksiimme (ks. yllä) Putnamin pluralismi 2 Goodmanin lailla Putnam kannattaa ontologista pluralismia. Putnamin episteeminen totuuskäsitys: sisäisen realismin mukaan totuus on "idealisoitua episteemistä oikeutusta" (tästä näkemyksestä Putnam on luvulla luopunut). 53 Realismikeskustelun paikka tieteenfilosofiassa 1 Useat realistit näyttävät ajattelevan, että tieteen tutkimuskohteena on ihmismielestä, kielestä, käsitteistä, uskomuksista, havainnoista ja teorioista riippumaton todellisuus, MAAILMA, joka tekee niin arki- kuin tieteellisenkin kielemme lauseista tosia täsmälleen silloin, kun ne ovat vastaavuussuhteessa todellisuuden eli MAAILMAn kanssa. 54 9
10 Realismikeskustelun paikka tieteenfilosofiassa 2 Uuspragmatistien lisäksi eräät huomattavat tieteenfilosofit ovat kuitenkin kiistäneet sen, että voisimme tieteellisiä teorioita korkeammasta filosofisesta perspektiivistä katsella tieteen ja MAAILMAn suhdetta. Realismikeskustelun paikka tieteenfilosofiassa 3 Erityisesti W. V. Quine on korostanut, että termit todellinen ja todellisuus on ymmärrettävä tieteen sisäisinä termeinä: meillä ei ole mitään ensimmäisen filosofian näkökulmaa siihen, mitä tieto on, eikä siten myöskään tieteen ja todellisuuden suhteeseen Realismikeskustelun paikka tieteenfilosofiassa 4 Meidän on yksinkertaisesti pysyteltävä tieteellisen näkökulmamme sisällä. Voimme puhua vain jossakin tieteen kehityksen vaiheessa hyväksytyistä teorioista ja siitä, miten nuo teoriat maailman jäsentävät. Mitään muuta sisältöä ilmaisulla tieteellinen tieto ei ole. Onko postmoderni tieteenfilosofia mahdollinen? 1 Joseph Rouse, Engaging Science: How to Understand Its Practices Philosophically, Sami Pihlströmin (1997, ) mukaan Rouse edustaa tiedemyönteistä postmodernismia: Onko postmoderni tieteenfilosofia mahdollinen? 2 Quinen ja muiden naturalistien tapaan hän ehdottaa demarkaatio-ongelman sekä tieteen kokonaisvaltaista oikeuttamista, legitimaatiota, koskevien modernististen kiistojen jättämistä syrjään pyrkien ylittämään lainauksessa luonnehditun tilanteen. Onko postmoderni tieteenfilosofia mahdollinen? 3 Rouse välttää skientismin ja vaatii tieteenfilosofian sulauttamista tieteeseen kohdistuvaan kulttuurintutkimukseen
11 Alan Sokal 1 Edelliseen teemaan liittyen antitieteestä ja tieteen väärinkäytöstä on viime aikoina käyty kovia kiistoja varsinkin postmodernismikeskustelun yhteydessä. (Vrt. tieteiden sota edellä.) Alan Sokal 2 Eräänlainen jäävuoren huippu tässä keskustelussa on fyysikko Alan Sokalin "Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity", Alan Sokal 3 Social Text -aikakausjulkaisuun 46/47, 1996, s kirjoittama "tieteellinen parodia" postmodernistien ja muiden muodikkaiden ranskalaisten ja amerikkalaisten nykyajattelijoiden epäilyttävistä tavoista vedota luonnontieteen auktoriteettiin. Alan Sokal 4 Myöhemmin ilmestyi aiheesta kirja: Alan Sokal - Jean Bricmont, Impostures intellectuelles (engl. Fashionable Nonsense) Pragmaattinen realismi 1 Pragmaattinen realismi 2 Omana kantanaan Sami Pihlström päätyy kannattamaan pragmaattista realismia: "Kuten Niiniluodon kaltaiset realistit, ajattelen, että on olemassa luonnollinen maailma, jonka menneisyyteen kuuluu esimerkiksi dinosauruksia, olioita, joita inhimillinen tietoisuus ei ole luonut olemassa oleviksi. Dinosaurukset eivät kuitenkaan kuulu MAAILMAan (= ihmismielestä, kielestä, käsitteistä, uskomuksista, havainnoista ja teorioista riippumaton todellisuus), vaan siihen tieteellisen tutkimuksemme ja käytäntömme kanssa erottamattomasti yhteen kietoutuneeseen maailmaan, jonka yritämme tehdä itsellemme ymmärrettäväksi
12 Pragmaattinen realismi 3 On tietenkin makuasia, kirjoitammeko sanan 'maailma' isoilla vai pienillä kirjaimilla. Jälkimmäinen kirjoitustapa kuitenkin kuvastaa tieteen ja todellisuuden suhdetta koskevan kysymyksemme epäpuhtautta ja monitahoisuutta, tieteen ja todellisuuden käsitteiden sidonnaisuutta lokaaleihin tutkimuskonteksteihin, Pragmaattinen realismi 4 joiden pohjalta se "todellisuus", jota "tiede" tutkii ja jota tieteellinen "tieto" koskee, strukturoituu. Realismini on näin ollen käytännölliselle tarkastelutavalle alistettua pragmaattista realismia. Quinen naturalismia seuraten hylkään ensimmäisen filosofian etuoikeutetun perspektiivin tieteen ja MAAILMAn suhteeseen hyväksymättä kutenkaan Quinen skientismiä Pragmaattinen realismi 5 Pragmaattinen realismi 6 Vaikka tiedettä ja todellisuutta koskevat kysymykset ovat aivan olennaisia, pseudotieteellisten harhojen vaivaamassa mutta tieteellisen rationaalisuuden varaan rakennetussa kulttuurissamme suorastaan elintärkeitä, filosofiassa on paljon muitakin arvokkaita kysymyksiä, joille Quinen asenne ei näytä jättävän tilaa. Tässä suhteessa esimerkiksi Rousen edustama linja on lupaavampi. Meidän vain ei pidä kuvitella, että todellisuuden, totuuden ja tiedon filosofiset ongelmat katoavat, kun julistamme postmodernin ajan koittaneen. Sen enempää skientistiset kuin postmodernistisetkaan suuntaukset tieteenfilosofiassa eivät johda realismin perenniaalisen ongelman häviämiseen Pragmaattinen realismi 7 Pragmaattinen realismi 8 Filosofia ei siis ainakaan aivan vielä ole kuollut, vaikka postmodernismin traditioita ravisteleviin opetuksiin täytyykin suhtautua vakavasti. Tiede on olennaisesti moderni instituutio, ja sen adekvaatti ymmärtäminen edellyttää "modernin projektin", valistuksen, jatkamista. Tieteen ja filosofian puolustajat, sekä realistit että pragmatistit, ovat kuitenkin sitä valistuneempia, mitä paremmin he ovat postmodernistisesta haasteesta tietoisia. Sami Pihlström, 1997, s
13 Seuraavaksi Ensimmäinen osakurssi Tieteenfilosofia loppuu tähän kiitos kaikille osallistujille! Jatkoa seuraa: toinen osakurssi Tieteen etiikka (2 op) alkaa viikon kuluttua Tervetuloa mukaan! Tieteen etiikka (2 op) 9. Etiikka, moraali, arvot ja normit 10.Tieteen ja etiikan suhde: Onko tiede arvovapaata? 11.Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 12.Tieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 13.Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä 14.Etiikan merkitys tutkijan valinnoille
Niin & näin 3/96, kokoelma artikkeleita yleisotsikolla Tieteenfilosofia :
7 Tiedon kasvu ja tieteen edistyminen 8 Viime vuosikymmenten realismikeskustelusta tieteenfilosofiassa 2011 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Kuhn, Thomas, Tieteellisten vallankumousten rakenne, Art
Lisätiedot22.3.2012. Niin & näin 3/96, kokoelma artikkeleita yleisotsikolla Tieteenfilosofia :
7 Tiedon kasvu ja tieteen edistyminen 8 Viime vuosikymmenten realismikeskustelusta tieteenfilosofiassa 2012 Ilpo Halonen, Kuhn, Thomas, Tieteellisten vallankumousten rakenne, Art House, Helsinki 1994.
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotTausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotTieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on
Lisätiedot1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5
1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotTiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin
Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotAvaussanat: Ilkka Niiniluodon juhlaseminaari
Avaussanat: Ilkka Niiniluodon juhlaseminaari 28.9.2016 SAMI PIHLSTRÖM Emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto tuskin kaipaa erityistä esittelyä Suomen Filosofisen Yhdistyksen jäsenistölle tai Ajatusvuosikirjan
LisätiedotOn vihdoin aika saada lukea suomeksi myös
SAMI PIHLSTRÖM TIETEENFILOSOFIAN JÄTTILÄISET VASTAKKAIN Thomas S. Kuhn Tieteellisten vallankumousten rakenne. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, Helsinki 1995. Karl R. Popper, Arvauksia ja kumoamisia:
LisätiedotTietoteoreettinen relativismi Argumentteja puolesta ja vastaan. Esitelmä Suomen Filosofisessa yhdistyksessä
Tietoteoreettinen relativismi Argumentteja puolesta ja vastaan Esitelmä Suomen Filosofisessa yhdistyksessä 25.11.2015 FT Antti Hautamäki Dosentti, Helsingin yliopisto Tutkimusprofessori emeritus, Jyväskylän
Lisätiedota) Objektiivisuus: tieteellinen tieto on riippumaton tutkijan subjektiivisista mielipiteistä.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 3 6. TIETEENFILOSOFIA o Tieteenfilosofia tarkastelee tieteen ja tieteellisen tutkimuksen luonteeseen liittyviä filosofisia kysymyksiä. o Mitä tiede on? (a) Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotMAAILMA 3. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016
MAAILMA 3 Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016 TAUSTAA (I.N.) SFY:n kollokviot Arvo (1981), Olio (1984), Minä (1986), Maailma (2009) Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotFilosofia yhdistää 1
Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
Lisätiedot10. Luento Hyvä ja paha elämä
10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian
LisätiedotSosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia
OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä
LisätiedotMitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen
Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Mikä on totuus? - Pontius Pilatus Filosofiset totuusteoriat: Totuus tässä: ominaisuus (suhde) on tosi -
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
IEEEN EIIKKA 12 ieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLIUUA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, utkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, ampere 2007. Hallamaa, Jaana,
Lisätiedotelementti Putnamin pragmaattisessa realismissa,
T otuuden korrespondenssiteoria muotoillaan tavallisesti teesinä, jonka mukaan propositio, lause, väite, uskomus, teoria tai muu totuudenkantaja on tosi, jos sen ja todellisuudessa vallitsevan asiaintilan
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotTiede on eettinen projekti
Tiede on eettinen projekti Sami Pihlström Tutkijakollegiumin johtaja, HY Käytännöllisen filosofian professori, JY sami.pihlstrom@helsinki.fi, sami.j.pihlstrom@jyu.fi 1. Johdanto: mitä etiikka on? Etiikka
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotIhmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
Lisätiedot5.1 Semanttisten puiden muodostaminen
Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotMitä tieteenfilosofiassa todella tapahtuu? (Jaakko Hintikka)
Mitä tieteenfilosofiassa todella tapahtuu? (Jaakko Hintikka) Sami Pihlström on arvioinut Filosofian köyhyys ja rikkaus -teokseni Tieteessä tapahtuu -aikakauskirjassa 5/2001. Hänen esittelynsä on käytännössä
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotKokemus, tapahtuma ja taide: John Deweyn metafysiikka
Kokemus, tapahtuma ja taide: John Deweyn metafysiikka Estetiikan pro gradu -tutkielma Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Niko Jääskeläinen 1.10.2015 Tiedekunta/Osasto
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN
LisätiedotMihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?
Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
Tieteen etiikka 10 Tieteen ja etiikan suhde: Onko tiede arvovapaata? KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana, Veikko
LisätiedotTIEDON JA TAIDON PRAGMATISTINEN YHTEENKIETOUTUMINEN
TIEDON JA TAIDON PRAGMATISTINEN YHTEENKIETOUTUMINEN Marjo Mattila Pro gradu -tutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Mikko Yrjönsuuri Kevät 2012 1 TIIVISTELMÄ
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2019 2020 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli Äidinkieli Kurssit 1-9: Särmä suomen
LisätiedotPA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotMixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä
Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)
LisätiedotSemanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa
Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Sosiaalityön tutkimuksen päivät 15.2.2007 Antero Lehmuskoski erikoissuunnittelija, Stakes Tuloksellisuuden vaatimus Työn
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotMatematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi
Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan
LisätiedotC.S. Peircen pragmatismi: filosofian suhde elämän käytäntöihin
C.S. Peircen pragmatismi: filosofian suhde elämän käytäntöihin TOMMI VEHKAVAARA TAMPEREEN YLIOPISTO Pragmatismi Charles S. Peircen (1839-1914), William Jamesin (1841-1911) ja John Deweyn (1859-1952) tunnetuksi
LisätiedotAn Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely
An Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely TUOMAS E. TAHKO Metametafysiikka ei ole kirjoitusvirhe. Termi on varsin ruma, mutta se oli siinä määrin vakiintunut jo ennen An Introduction to Metametaphysics
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotHYPOTEESI IBE-päättely
HYPOTEESI IBE-päättely (inference to the best explanation) o Verrataan useita keskenään kilpailevia hyviä hypoteeseja, joista löytyy se parhaiten perusteltavissa oleva o Suodatetaan hypoteesit esim. niiden
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotFYSIIKKA. Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto Mensa
FILOSOFIAA? ARKIPÄIVÄÄ? FYSIIKKA TEKNIIKKAA? TIEDETTÄ? 1 Tapio Rantala Fysiikka Tampereen teknillinen yliopisto http://www.tut.fi/~trantala SISÄLTÖ FILOSOFIAA VAI ARKIPÄIVÄÄ TEKNIIKKAA VAI TIEDETTÄ INNOVAATIO
LisätiedotKuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen
Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Fenomenologia ja hermeneutiikka Rauhalaa ymmärtää lähes automaattisesti väärin, ellei ole koskaan perehtynyt näiden filosofioiden peruskäsityksiin Kiinnostus
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotHUIJAUKSIA VAI KONSTRUKTIOITA?
Tommi Vehkavaara HUIJAUKSIA VAI KONSTRUKTIOITA? Yhdysvaltalaisen fysiikan professorin Alan Sokalin Social Text -lehdessä julkaisema artikkeli Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics
Lisätiedot