Järjestöasiain valiokunta

Transkriptio

1 Mietintö 1 (11) Järjestöasiain valiokunta Ammattiosastojen toiminta Esitykset Ammattiosastot ovat järjestämistyön keskiössä. Ammattiosastojen rakenteet otetaan tarkasteluun kuluvan liittokokouskauden aikana siten, että selvitetään ammattiosastojen kyky vastata omista perustehtävistä. Sääntöjen määrittelemä ammattiosastojen tehtävänä on koota metalli- ja teknologiateollisuuden eri alojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti- ja metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- sekä jalometallialan palkansaajat ja näiden alojen ammattiin opiskelevat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa ja sivistystasonsa kohottamiseksi. Lisäksi ammattiosaston tarkoituksena on edistää työsuojelun kehittämistä ja yritysdemokratian toteuttamista sekä edellä mainittujen alojen ammatillista koulutusta ja kasvatusta. Ammattiosastojen vahvuuden keskeinen mittari on osaston tekemä järjestämistyö, joka tarkoittaa yrityksissä tapahtuvaa jäsenhankintaa sekä luottamushenkilöiden määrän ja jäsenaktiivisuuden lisäämistä. Järjestämistyö on avain muihin ammattiosaston tehtävien hoitamiseen. Ilman järjestäytyneitä työpaikkoja eli jäseniä, luottamushenkilöitä ja aktiivista jäsenistöä, kutistuu ammattiosastojen toiminta pelkän Ammattiosastot ovat järjestämistyön keskiössä. Ammattiosastojen rakenteet otetaan tarkasteluun kuluvan liittokokouskauden aikana siten, että selvitetään ammattiosastojen kyky vastata omista perustehtävistä. Sääntöjen määrittelemä ammattiosastojen tehtävänä on koota metalli- ja teknologiateollisuuden eri alojen, huolto- ja kunnossapitoalojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti- ja teollisuuseristys-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan palkansaajat sekä edellä mainittuihin aloihin rinnastettavilla aloilla työskentelevät palkansaajat yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etujaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi tarkoituksena on koota oppilasjäseniksi mainittujen alojen ammattiin opiskelevat ja edistää mainittujen alojen ammatillista koulutusta. Ammattiosastojen vahvuuden keskeinen mittari on osaston tekemä järjestämistyö, joka tarkoittaa yrityksissä tapahtuvaa jäsenhankintaa sekä luottamushenkilöiden määrän ja jäsenaktiivisuuden lisäämistä. Järjestämistyö on avain muihin ammattiosaston tehtävien hoitamiseen. Ilman järjestäytyneitä työpaikkoja eli jäseniä, luottamushenkilöitä ja aktiivista jäsenistöä, kutistuu ammattiosastojen toiminta pelkän

2 Mietintö 2 (11) ammattiosaston hallinnon pyörittämiseen. Ammattiosastorakenne on yksi keskeinen tekijä heikkoon järjestölliseen voimaan. Ammattiosastot toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoispohjalta. Ammattiosastojen luottamushenkilöiden aika kuluu pääsääntöisesti oman työpaikkansa edunvalvontatehtävissä ja ammattiosaston hallinnollisissa tehtävissä. Useiden ammattiosastojen tilanne on myös se, että jo sääntöjen vaatimien vuosikokousten pitäminen on haasteellista. Tällaisissa tilanteissa ammattiosaston järjestöllinen vahvuus on heikko. Liittokokouskauden aikana selvitetään nykyisten ammattiosastojen järjestöllinen tila. Tämän selvityksen pohjalta tehdään esitykset ammattiosastorakenteen muuttamiseksi. Ammattiosastojen tulisi olla liiton sääntöjen 3 2. kohdan mukaisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti toimintakykyisiä. Lähtökohtana on, että ammattiosastot ovat talous- ja työssäkäyntialuekohtaisia sekä jäsenpohjaltaan entistä suurempia. Tämä turvaisi riittävät resurssit toteuttaa ammattiosastojen sääntöjen mukaista perustehtävää. Lisäksi selvitetään miten eri sopimusalojen työntekijät voisivat liittyä samaan ammattiosastoon ja miten eri sopimusalojen erityispiirteet turvataan ammattiosastojen toiminnassa. Väliraportti osastorakenteiden muuttumisesta käsitellään liittovaltuuston kevätkokouksessa vuonna Ammattiosastoilla on keskeinen asema ammattiosastorakenteen muutosprosessissa. Selvitystä tehtäessä ammattiosastot käyvät läpi omat toimintonsa ja tekevät myös esitykset, miten heidän kohdallaan olisi järkevää muuttaa rakenteita. Tavoiteltaessa entistä vahvempia ja suurempia ammattiosastoja on lähtökohtana se, että yhdistymiset tapahtuvat ammattiosastojen vapaaehtoisuuteen perustuen. Metallityöväen liiton 22. liittokokous vuonna 2016 vahvistaa uuden osastorakenteen periaatteet. ammattiosaston hallinnon pyörittämiseen. Ammattiosastorakenne on yksi keskeinen tekijä heikkoon järjestölliseen voimaan. Ammattiosastot toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoispohjalta. Ammattiosastojen luottamushenkilöiden aika kuluu pääsääntöisesti oman työpaikkansa edunvalvontatehtävissä ja ammattiosaston hallinnollisissa tehtävissä. Useiden ammattiosastojen tilanne on myös se, että jo sääntöjen vaatimien vuosikokousten pitäminen on haasteellista. Tällaisissa tilanteissa ammattiosaston järjestöllinen vahvuus on heikko. Liittokokouskauden aikana selvitetään nykyisten ammattiosastojen järjestöllinen tila. Tämän selvityksen pohjalta tehdään esitykset ammattiosastorakenteen muuttamiseksi. Ammattiosastojen tulisi olla liiton sääntöjen 3 2. kohdan mukaisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti toimintakykyisiä. Lähtökohtana on, että ammattiosastot ovat jäsenpohjaltaan entistä suurempia ja ammattiosastojen rakenne noudattaa luonnollisia työssäkäyntialueita. Tämä turvaisi riittävät resurssit toteuttaa ammattiosastojen sääntöjen mukaista perustehtävää. Lisäksi selvitetään miten eri sopimusalojen työntekijät voisivat liittyä samaan ammattiosastoon ja miten eri sopimusalojen erityispiirteet turvataan ammattiosastojen toiminnassa. Väliraportti osastorakenteiden muuttumisesta käsitellään liittovaltuuston kevätkokouksessa vuonna Ammattiosastoilla on keskeinen asema ammattiosastorakenteen muutosprosessissa. Selvitystä tehtäessä ammattiosastot käyvät läpi omat toimintonsa ja tekevät myös esitykset, miten heidän kohdallaan olisi järkevää muuttaa rakenteita. Tavoiteltaessa entistä vahvempia ja suurempia ammattiosastoja on lähtökohtana se, että yhdistymiset tapahtuvat ammattiosastojen vapaaehtoisuuteen perustuen. Metallityöväen liiton 22. liittokokous vuonna 2016 vahvistaa uuden osastorakenteen periaatteet.

3 Mietintö 3 (11) Seuturyhmät ja aluetoiminta Esitykset Alueellinen toiminta on ollut muutoksessa 1990-luvulta lähtien. Resursseja on lisätty alueille ja hallinnollisesti piirijärjestöistä on siirrytty aluejärjestöihin ja ammattiosastojen yhteistoiminnan alustana on seuturyhmätoiminta. Seuturyhmien ideana on vahvistaa osastojen perustoimintoja lisäämällä ammattiosastojen yhteistyötä talous- ja työssäkäyntialueilla. Pelkkä hallintorakenteiden muokkaaminen ei johda automaattisesti vahvistuvaan liittorakenteeseen. Alueelliset yhteistoimintaelimet, olipa kyseessä aluejärjestö tai seuturyhmät, eivät ole suora vastaus ammattiosastojen kykyyn hoitaa perustehtäviään. Osana ammattiosastorakenteen kehittämistyötä tarkastellaan aluetoiminnan ja seuturyhmätoiminnan kykyä tukea ammattiosastojen ydintehtävää eli työpaikkojen järjestämistyötä. Seuturyhmätoiminnan perusperiaatteet on kirjattu liiton, ammattiosastojen ja alue- järjestöjen sääntöihin. 21. liittokokous ei tee aluejärjestöjen rakenteeseen liittyviä sääntömuutoksia. Liittotoimikunta vahvistaa tarkemmat liiton aluetoimintaa ja ammattiosastojen seuturyhmätoimintaa koskevat toimintaohjeet. Alueellinen toiminta on ollut muutoksessa 1990-luvulta lähtien. Resursseja on lisätty alueille ja hallinnollisesti piirijärjestöistä on siirrytty aluejärjestöihin ja ammattiosastojen yhteistoiminnan alustana on seuturyhmätoiminta. Seuturyhmien ideana on vahvistaa osastojen perustoimintoja lisäämällä ammattiosastojen yhteistyötä talous- ja työssäkäyntialueilla. Pelkkä hallintorakenteiden muokkaaminen ei johda automaattisesti vahvistuvaan liittorakenteeseen. Alueelliset yhteistoimintaelimet, olipa kyseessä aluejärjestö tai seuturyhmät, eivät ole suora vastaus ammattiosastojen kykyyn hoitaa perustehtäviään. Osana ammattiosastorakenteen kehittämistyötä tarkastellaan aluetoiminnan ja seuturyhmätoiminnan kykyä tukea ammattiosastojen ydintehtävää eli työpaikkojen järjestämistyötä. Seuturyhmätoiminnan perusperiaatteet on kirjattu liiton, ammattiosastojen ja alue- järjestöjen sääntöihin. 21. liittokokous ei tee aluejärjestöjen rakenteeseen liittyviä sääntömuutoksia. Liittotoimikunta vahvistaa tarkemmat liiton aluetoimintaa ja ammattiosastojen seuturyhmätoimintaa koskevat toimintaohjeet.

4 Mietintö 4 (11) Järjestäytyminen ja jäsenhankinta Esitykset Liiton vahvuus perustuu työpaikkatason organisaation vahvuuteen. Liittokokouskauden aikana aloitetaan suunnitelmallinen järjestämistyö, jonka tavoitteena on vahvistaa nykyisiä työpaikkatason liittorakenteita sekä järjestää uusia työpaikkoja. Järjestämistyössä työkaluna ovat järjestämiskampanjat. Kampanjoiden tehtävänä on muuttaa vallitsevaa tilannetta työpaikoilla erilaisten toimenpiteiden kautta, tiettynä ajanjaksona, määriteltyyn suuntaan. Järjestämiskampanjat jakaantuvat sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset kampanjat ovat ensisijaisesti tarkoitettu heikon jäsenaktiivisuuden työpaikoille, joissa kampanjaa toteuttavat työpaikan aktiivit. Ulkoiset kampanjat kohdistetaan työpaikkoihin, joissa ei ole aktiiveja, joissa on vähän jäseniä ja luottamushenkilöt puuttuvat tai eivät toimi. Ammattiosastojen, seuturyhmien ja liiton aluetoimistojen yhteistyöllä tehdään kartoitus kohdeyrityksistä, joissa järjestämiskampanjoita lähdetään toteuttamaan liittokokouskauden aikana. Tavoitteena on, että osana järjestäytymiskampanjaa liiton työntekijät käyvät kaikilla metallialojen työpaikoilla. Liiton vahvuus perustuu työpaikkatason organisaation vahvuuteen. Liittokokouskauden aikana aloitetaan suunnitelmallinen järjestämistyö, jonka tavoitteena on vahvistaa nykyisiä työpaikkatason liittorakenteita sekä järjestää uusia työpaikkoja. Järjestämistyössä työkaluna ovat järjestämiskampanjat. Kampanjoiden tehtävänä on muuttaa vallitsevaa tilannetta työpaikoilla erilaisten toimenpiteiden kautta, tiettynä ajanjaksona, määriteltyyn suuntaan. Järjestämiskampanjat jakaantuvat sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset kampanjat ovat ensisijaisesti tarkoitettu heikon jäsenaktiivisuuden työpaikoille, joissa kampanjaa toteuttavat työpaikan aktiivit. Ulkoiset kampanjat kohdistetaan työpaikkoihin, joissa ei ole aktiiveja, joissa on vähän jäseniä ja luottamushenkilöt puuttuvat tai eivät toimi. Ammattiosastojen, seuturyhmien ja liiton aluetoimistojen yhteistyöllä tehdään kartoitus kohdeyrityksistä, joissa järjestämiskampanjoita lähdetään toteuttamaan liittokokouskauden aikana. Tavoitteena on, että osana järjestäytymiskampanjaa liiton työntekijät käyvät kaikilla Metallityöväen Liiton sopimusalojen työpaikoilla.

5 Mietintö 5 (11) Menestyäkseen järjestämistyötä tekevät ja kampanjoiden suunnittelusta vastaavat tarvitsevat koulutusta. Järjestämiskurssit ja kampanjasuunnittelukurssit otetaan osaksi liiton koulutustoimintaa. Järjestämistoiminnan perusasiat otetaan myös osaksi luottamusmieskoulutuksia. Ammattiosastorakenteen kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi se, että samassa toimipaikassa ei ole kuin yhden ammattiosaston jäseniä. Kehitetään järjestämistyön tueksi tarkoitettua markkinointimateriaalia. Ammattiosastoille ja jäsenille suunnattua verkkokauppaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Menestyäkseen järjestämistyötä tekevät ja kampanjoiden suunnittelusta vastaavat tarvitsevat koulutusta. Järjestämiskurssit ja kampanjasuunnittelukurssit otetaan osaksi liiton koulutustoimintaa. Järjestämistoiminnan perusasiat otetaan myös osaksi luottamusmieskoulutuksia. Ammattiosastorakenteen kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi se, että samassa toimipaikassa ei ole kuin yhden ammattiosaston jäseniä. Kehitetään järjestämistyön tueksi tarkoitettua markkinointimateriaalia. Ammattiosastoille ja jäsenille suunnattua verkkokauppaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Jäsenrekisteri ja aktiivirekisteri Esitykset Liiton toiminta pohjautuu vahvasti jäsenrekisterin toimivuuteen. Rekisteriä on kehitetty viime vuosina ja kehityssuunnitelmissa on muun muassa sähköisten palveluiden lisääminen ja liiton luottamustehtävärekisterin integrointi jäsenrekisteriin. Jäsenrekisterissä otettiin syksyllä 2010 käyttöön uusi jäsenmaksujärjestelmä. Jäsenmaksujärjestelmää on kehitetty ja muunneltu tarpeidemme mukaisesti. Järjestelmän myötä jäsenyyksien hoito on parantunut sähköistä asioin- Liiton toiminta pohjautuu vahvasti jäsenrekisterin toimivuuteen. Rekisteriä on kehitetty viime vuosina ja kehityssuunnitelmissa on muun muassa sähköisten palveluiden lisääminen ja liiton luottamustehtävärekisterin integrointi jäsenrekisteriin. Jäsenrekisterissä otettiin syksyllä 2010 käyttöön uusi jäsenmaksujärjestelmä. Jäsenmaksujärjestelmää on kehitetty ja muunneltu tarpeidemme mukaisesti. Järjestelmän myötä jäsenyyksien hoito on parantunut sähköistä asioin-

6 Mietintö 6 (11) tia ja jäsentilastointia hyödyntäen, muun muassa tekstiviestipalveluna jäsenistölle. Jäsentiedot haetaan henkilötunnuksella, nimellä tai jäsennumerolla. Ammattiosastojen käyttöön on avattu reaaliaikainen nettijäsenrekisteri, jota ammattiosaston edellytetään käyttävän jäsentensä ja luottamushenkilöidensä hyväksi (esimerkiksi listaukset luottamushenkilöille). Yksittäisillä jäsenillä on mahdollisuus täydentää tai muuttaa yhteystietojaan sähköisen asioinnin kautta. Sähköisen liittymisen käyttöönotto toteutetaan vaiheittain. Jäsenmaksuseuranta tapahtuu tällä hetkellä kuuden kuukauden välein ja sitä kehitetään yhdessä jäsenmaksujärjestelmää ylläpitävän tahon kanssa. Jäsenmaksu peritään joko työnantajan perimänä tai itsemaksaen kuukausikohtaisilla maksuviitteillä. Jäsenyyden ja työttömyysturvan säilyttäminen edellyttävät jäsenmaksujen maksamista tai maksuvapautuksista ilmoittamista ammattiosastoon tai jäsenrekisteriin. Jäsenrekisteri noudattaa toimissaan lainsäädäntöä ja näin ollen liittojen yhteiset jäsenrekisterit eivät ole mahdollisia. tia ja jäsentilastointia hyödyntäen, muun muassa tekstiviestipalveluna jäsenistölle. Jäsentiedot haetaan henkilötunnuksella, nimellä tai jäsennumerolla. Ammattiosastojen käyttöön on avattu reaaliaikainen nettijäsenrekisteri, jota ammattiosaston edellytetään käyttävän jäsentensä ja luottamushenkilöidensä hyväksi (esimerkiksi listaukset luottamushenkilöille). Yksittäisillä jäsenillä on mahdollisuus täydentää tai muuttaa yhteystietojaan sähköisen asioinnin kautta. Sähköisen liittymisen käyttöönotto toteutetaan vaiheittain. Jäsenmaksuseuranta tapahtuu tällä hetkellä kuuden kuukauden välein ja sitä kehitetään yhdessä jäsenmaksujärjestelmää ylläpitävän tahon kanssa. Jäsenmaksu peritään joko työnantajan perimänä tai itse maksaen kuukausikohtaisilla maksuviitteillä. Jäsenyyden ja työttömyysturvan säilyttäminen edellyttävät jäsenmaksujen maksamista tai maksuvapautuksista ilmoittamista ammattiosastoon tai jäsenrekisteriin. Jäsenrekisteri noudattaa toimissaan lainsäädäntöä ja näin ollen liittojen yhteiset jäsenrekisterit eivät ole mahdollisia.

7 Mietintö 7 (11) Nuorisotoiminta Esitykset Metalliliitossa oli yhteensä oppilasjäsentä, mikä on noin kolmannes alan toisen asteen ammattikoulutuksessa olevien yhteismäärästä ja osoittaa myönteistä suhtautumista järjestäytymiseen. Tavoitteeksi asetetaan 50 prosentin järjestäytymisen alan 2. asteen oppilaitoksissa ja opintonsa päättäneiden nykyistä korkeamman järjestäytymisasteen. Nuorten ja uusien työntekijöiden sekä ammattiin opiskelevien tarpeita tuodaan esille muun muassa työehtotoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitto jatkaa yhteistyötä ammattiin opiskelevien etujärjestön SAKKI ry:n kanssa ja kustantaa oppilasjäsenilleen SAKKI ry:n jäsenkortin. Liitto tukee tavoitetta vahvistaa työmarkkina- ja ammattiyhdistystietouden asemaa 2. asteen opetusohjelmissa. Liiton työmarkkinatiedotusmateriaali pidetään ajanmukaisena ja työelämän ja ammattiyhdistystietouden perusasiat sisältävänä. Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan ja alueellisten nuorisojaostojen tehtävä on oman alueensa työmarkkinatiedottajien rekrytointi ja työmarkkinatiedotustoiminnan koordinointi ja toimeenpano. Liitto järjestää vuosittain valtakunnallista ja alueellista työmarkkinatiedottajille suunnattua koulutusta. Työmarkkinatiedotusta Metalliliitossa oli yhteensä oppilasjäsentä, mikä on noin kolmannes alan toisen asteen ammattikoulutuksessa olevien yhteismäärästä ja osoittaa myönteistä suhtautumista järjestäytymiseen. Tavoitteeksi asetetaan vähintään 50 prosentin järjestäytymisaste alan 2. asteen oppilaitoksissa ja opintonsa päättäneiden nykyistä korkeampi järjestäytymisaste. Nuorten ja uusien työntekijöiden sekä ammattiin opiskelevien tarpeita tuodaan esille muun muassa työehtotoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitto jatkaa yhteistyötä ammattiin opiskelevien etujärjestön SAKKI ry:n kanssa ja kustantaa oppilasjäsenilleen SAKKI ry:n jäsenkortin. Liitto tukee tavoitetta vahvistaa työmarkkina- ja ammattiyhdistystietouden asemaa 2. asteen opetusohjelmissa. Liiton työmarkkinatiedotusmateriaali pidetään ajanmukaisena ja työelämän ja ammattiyhdistystietouden perusasiat sisältävänä. Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan ja alueellisten nuorisojaostojen tehtävä on oman alueensa työmarkkinatiedottajien rekrytointi ja työmarkkinatiedotustoiminnan koordinointi ja toimeenpano. Liitto järjestää vuosittain valtakunnallista ja alueellista työmarkkinatiedottajille suunnattua koulutusta. Työmarkkinatiedotusta

8 Mietintö 8 (11) kehitetään nykyisten periaatteiden pohjalta. Liittotoimikunta vahvistaa valtakunnallisen nuorisotoimikunnan kokoonpanon niin, että toimikuntaan tulee edustus liiton jokaisen aluejärjestön alueelta. Perustettavat alueelliset nuorisojaostot koostuvat pääsääntöisesti kunkin alueen seuturyhmien ja ammattiosastojen nuorisovastaavista. Liittotoimikunta vahvistaa tarkemmat liiton aluetoimintaa ja ammattiosastojen seuturyhmätoimintaa koskevat toimintaohjeet. Liiton valtakunnallisen ja alueellisen nuorisotoiminnan tehtävä on tukea ammattiosastojen nuorisotoimintaa. Liiton valtakunnallista nuorisotoimintaa kehitetään nykyisten voimavarojen pohjalta. kehitetään nykyisten periaatteiden pohjalta. Liittotoimikunta vahvistaa valtakunnallisen nuorisotoimikunnan kokoonpanon niin, että toimikuntaan tulee edustus liiton jokaisen aluejärjestön alueelta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perustettavat alueelliset nuorisojaostot varajäsenineen koostuvat pääsääntöisesti kunkin alueen seuturyhmien ja ammattiosastojen nuorisovastaavista. Liittotoimikunta vahvistaa tarkemmat liiton aluetoimintaa ja ammattiosastojen seuturyhmätoimintaa koskevat toimintaohjeet. Liiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan ja alueellisten nuorisojaostojen tehtävä on järjestää nuorisotoimintaa sekä tukea ammattiosastojen nuorisotoimintaa. Liiton valtakunnallista nuorisotoimintaa kehitetään nykyisten voimavarojen pohjalta. Tasa-arvo, maahanmuuttajat ja kulttuuritoiminta Esitykset Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnalla on liiton järjestötoiminnassa oma vakiintunut asemansa ja tehtävänsä. Sen tavoitteena on omalta osaltaan edistää osallistumista, jäsenaktiivisuutta ja järjestäytymistä sekä monipuolistaa ja kehittää ammattiosastojen omaa toimintaa. Liiton kulttuuri- ja vapaaaikatoiminnassa jatketaan hyväksi koettuja toimintamuotoja sekä toiminnan Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnalla on liiton järjestötoiminnassa oma vakiintunut asemansa ja tehtävänsä. Sen tavoitteena on omalta osaltaan edistää osallistumista, jäsenaktiivisuutta ja järjestäytymistä sekä monipuolistaa ja kehittää ammattiosastojen omaa toimintaa. Liiton kulttuuri- ja vapaaaikatoiminnassa jatketaan hyväksi koettuja toimintamuotoja sekä toiminnan

9 Mietintö 9 (11) kehittämistä nykyisten voimavarojen ja periaatteiden mukaisesti. Liittotoimikunta valitsee liiton kulttuuri- ja vapaa-aikatoimikunnan. Jäseniä kannustetaan osallistumaan ja kehittämään alueellista ja paikallista kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaa myös seuturyhmätasolla. Liiton tasa-arvo-ohjelma edellyttää tasa-arvon edistämistä laajasti kaikilla liiton toiminnan tasoilla ja toiminta-alueilla. Eri tasojen päätöksentekoelinten kokoonpanoissa tulee huomioida mahdollisimman kattavasti jäsenrakenne. Kaikilla jäsenillä tulee olla mahdollisuus osallistua riippumatta sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta ominaisuudesta. Liiton tasaarvotoimikunta kerää tietoa ja raportoi kehityksestä liittotoimikunnalle. Maahanmuuttajien edunvalvonta ja järjestäytyminen ovat osa liiton toimintaa. Maahanmuuttajajäsenten asioiden tehokas hoitaminen edellyttää aktiivisuutta maahanmuuttajilta itseltään ja liiton koko organisaatiolta. Liiton hallinto ottaa huomioon päätöksissään maahanmuuttajajäsenten määrässä tapahtuvat oleelliset muutokset. kehittämistä nykyisten voimavarojen ja periaatteiden mukaisesti. Liittotoimikunta valitsee liiton kulttuuri- ja vapaa-aikatoimikunnan. Jäseniä kannustetaan osallistumaan ja kehittämään alueellista ja paikallista kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaa myös seuturyhmätasolla. Liiton tasa-arvo-ohjelma edellyttää tasa-arvon edistämistä laajasti kaikilla liiton toiminnan tasoilla ja toiminta-alueilla. Eri tasojen päätöksentekoelinten kokoonpanoissa tulee huomioida mahdollisimman kattavasti jäsenrakenne. Kaikilla jäsenillä tulee olla mahdollisuus osallistua riippumatta sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta ominaisuudesta. Liiton tasaarvotoimikunta kerää tietoa ja raportoi kehityksestä liittotoimikunnalle. Maahanmuuttajien edunvalvonta ja järjestäytyminen ovat osa liiton toimintaa. Maahanmuuttajajäsenten asioiden tehokas hoitaminen edellyttää aktiivisuutta maahanmuuttajilta itseltään ja liiton koko organisaatiolta. Liiton hallinto ottaa huomioon päätöksissään maahanmuuttajajäsenten määrässä tapahtuvat oleelliset muutokset. Veteraanitoiminta Esitykset Eläkkeellä olevilla liiton vapaajäsenillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua ammattiosastonsa toimintaan. Monet veteraanijäsenet ovatkin edelleen aktiivisesti mukana erilaisissa ammattiosastojen luottamustehtävissä. Eläkkeellä olevilla liiton vapaajäsenillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua ammattiosastonsa toimintaan. Monet veteraanijäsenet ovatkin edelleen aktiivisesti mukana erilaisissa ammattiosastojen luottamustehtävissä.

10 Mietintö 10 (11) Liiton tavoitteena on palkka- ja muiden työehtojen valvonnan lisäksi vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen liiton arvojen ja ohjelmien pohjalta. Eläke- ja muut sosiaalipolitiikan kysymykset ovat tärkeällä sijalla liiton toiminnassa, kuten myös SAK:n toiminnassa. Ei ole perusteltua erillisen liiton veteraanijaoston perustaminen, kuten ei myöskään erillisten valtakunnallisten veteraanipäivien järjestäminen. Vaikuttaminen eläke- ja muuhun sosiaalipolitiikkaan on tarkoituksenmukaista hoitaa toimitsijoiden nykyisten vastuualueiden puitteissa. Liiton veteraanijäsenten toimintaa jatketaan nykyisten periaatteiden mukaan ammattiosastoissa, seuturyhmissä ja aluejärjestöissä. Liiton veteraanitoiminnasta päätetään osana vuosittaista toiminnan suunnittelua. Veteraanijäseniä kehotetaan osallistumaan valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Liiton toimisto on selvittänyt mahdollisuuksia teollisuuden ammattiliittojen yhteistoimintaan eläkeläisten edunvalvontaan ja virkistystoimintaan liittyen. Käydyissä keskusteluissa ei ole toistaiseksi löytynyt edellytyksiä yhteisen yhdistyksen perustamiselle tai vastaavan toiminnan organisoimiseksi muutoin. Liitto on edelleen valmis hakemaan yhteistyömuotoja muiden teollisuuden ammattiliittojen veteraanijäsenten kanssa. Liiton tavoitteena on palkka- ja muiden työehtojen valvonnan lisäksi vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen liiton arvojen ja ohjelmien pohjalta. Eläke- ja muut sosiaalipolitiikan kysymykset ovat tärkeällä sijalla liiton toiminnassa, kuten myös SAK:n toiminnassa. Ei ole perusteltua erillisen liiton veteraanijaoston perustaminen, kuten ei myöskään erillisten valtakunnallisten veteraanipäivien järjestäminen. Vaikuttaminen eläke- ja muuhun sosiaalipolitiikkaan on tarkoituksenmukaista hoitaa toimitsijoiden nykyisten vastuualueiden puitteissa. Liiton veteraanijäsenten toimintaa jatketaan nykyisten periaatteiden mukaan ammattiosastoissa, seuturyhmissä ja aluejärjestöissä. Liiton veteraanitoiminnasta päätetään osana vuosittaista toiminnan suunnittelua. Veteraanijäseniä kehotetaan osallistumaan valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Liiton toimisto on selvittänyt mahdollisuuksia teollisuuden ammattiliittojen yhteistoimintaan eläkeläisten edunvalvontaan ja virkistystoimintaan liittyen. Käydyissä keskusteluissa ei ole toistaiseksi löytynyt edellytyksiä yhteisen yhdistyksen perustamiselle tai vastaavan toiminnan organisoimiseksi muutoin. Liitto on edelleen valmis hakemaan yhteistyömuotoja muiden teollisuuden ammattiliittojen veteraanijäsenten kanssa.

11 Mietintö 11 (11) Ruotsinkielinen toiminta Esitykset Metalliliitossa on tällä hetkellä noin jäsentä, joiden äidinkieli on ruotsi. Ruotsinkielistä toimintaa kehitetään ja jatketaan nykyisten voimavarojen ja periaatteiden mukaisesti. Tiedotuksessa huomioidaan ruotsinkieliset ja kaksikieliset ammattiosastot. Metalliliitossa on tällä hetkellä noin jäsentä, joiden äidinkieli on ruotsi. Ruotsinkielistä toimintaa kehitetään ja jatketaan nykyisten voimavarojen ja periaatteiden mukaisesti. Tiedotuksessa huomioidaan ruotsinkieliset ja kaksikieliset ammattiosastot.