OTA TALTEEN! päätökset. ja henkilövalinnat. Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous

Transkriptio

1 OTA TALTEEN! päätökset ja henkilövalinnat Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous

2 päätökset ja henkilövalinnat Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous painopaikka KUVA KITI HAILA

3 Edunvalvonta Edunvalvontaa tukevat toiminnot Metallityöväen Liiton 22. liittokokouksen päätökset 1 Työehtosopimustoiminta Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä Työpalkat ja palkkapolitiikka Työaika Työsuhdeturva Luottamushenkilöt Sosiaaliset määräykset Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka Työsuojelu Lakisääteinen sosiaaliturva Työttömyysturva Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Talous- ja veropolitiikka Tutkimustoiminta Kansainvälinen toiminta Solidaarisuustoiminta ja kansainvälisen toiminnan resurssit Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta Kansainvälinen konserniyhteistyö Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen Järjestötoiminta Alue- ja seuturyhmätoiminta Ammattiosastojen järjestöllinen tila ja rakenne Järjestäminen, jäsenhankinta ja kampanjointi Markkinointi Jäsenrekisteri Nuorisotoiminta Työmarkkinatiedotus ja oppilaitosyhteistyö Ruotsinkielinen toiminta - svenskspråkig verksamhet Kulttuuritoiminta Lomatoiminta Veteraanitoiminta Muut järjestötoimintaa koskevat päätökset Metallityöväen Liitto ry Metallityöväen Työttömyyskassa 2016 Paino Forssa Print Oy 6 Koulutustoiminta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Koulutussopimus Alueellinen ja paikallinen koulutus Murikka-opisto Koulutusperiaatteet Tiedotustoiminta Ahjo Verkkosivut ja muu sähköinen viestintä Muu tiedotustoiminta Liiton talous ja hallinto Liiton talous 8.1 Jäsenmaksut Jäsenedut Avustukset ja korvaukset Muut taloutta koskevat päätökset Liiton hallinto 8.5 Voimavaroja keskustoimistoon ja aluetoimistoihin Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Liittoyhteistyö Uusi keskusjärjestö Muut hallintoa koskevat päätökset SääntömuutokseT 9 Liiton säännöt Aluejärjestön säännöt Ammattiosaston säännöt Työhuonekunnan säännöt työttömyyskassa 13 Metallityöväen Työttömyyskassa Työttömyyskassan jäsenmaksu Työttömyyskassan toiminta Työttömyyskassojen yhdistyminen Työttömyyskassan sääntömuutokset...17 Henkilövalinnat Liiton hallitus ja valtuusto sekä kassan hallitus Liiton keskeiset linjaukset seuraavalle liittokokouskaudelle Työehtosopimustoiminta 1.1. Sopimus- ja neuvottelujärjestelmä Työtaisteluoikeus ja yleissitovuus on säilytettävä. Kolmikantainen sopiminen täytyy säilyttää yhtenä vaihtoehtona sopimusratkaisuja tehtäessä. Liitto jatkaa työelämän laadullisten uudistusten kehittämistä, tavoitteena eri sopimusalojen ja ammatti-, ikä ja kansallisuusryhmien sekä sukupuolten tasavertainen kohtelu. Liitto huomioi eri sopimusalojen erityispiirteet, sekä toimintaympäristön muutokset sopimusalojen työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Paikallinen sopiminen on osa työehtosopimusjärjestelmää. Työehtosopimuksen pakottavien määräysten on oltava sopimisen perälautana. Paikallinen sopimus on aina tehtävä kirjallisesti, ellei toisin sovita. Paikallisen sopimisen edellytys ovat kehittyvä ja toimiva neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä sekä ammattiosaston roolin vahvistaminen. Tasavertaisten sopimismahdollisuuksien turvaamiseksi sopimusosapuolet järjestävät koulutusta ja ohjausta työehtosopimuksen oikeaan soveltamiseen. Tuotannon kansainvälistyminen, verkostoituminen, erilainen alihankinta ja vuokratyövoiman käyttö sekä lisääntyvät työsopimukset, joissa ei ole määritelty minimityöaikaa, vaikeuttavat työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamisen valvontaa. Vaikutetaan siihen, että viranomaisvalvontaa lisätään siten, että väärinkäytökset voidaan estää. Liitto ohjaa voimavaroja kansainväliseen edunvalvontaan. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on voitava tarkistaa, että alihankkijoiden ja vuokratyöntekijöiden työehdot ovat lain ja sopimuksen mukaisia. Työntekijöiden mahdollisuutta osallistua yritysten hallintoon täytyy lisätä ja heidän toimintaedellytyksiään edelleen kehittää Työpalkat ja palkkapolitiikka Liiton tavoitteena on yhtenäisen palkkakehityksen takaava yleiskorotus, jolla turvataan reaaliansioiden nousu ja ostovoiman paraneminen. Sopimusratkaisujen pääpaino on solidaarisessa palkkapolitiikassa ja metallialan työn arvostuksen lisäämisessä. Sopimusratkaisuissa on otettava huomioon yritysten tuottavuutta parantavat toimet, joilla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja tätä kautta turvata metallialan työntekijöiden työllisyys ja vakaa ansiokehitys. Tuottavuuden kohottaminen pitää tehdä työntekijöiden asemaa ja työehtoja heikentämättä. Palkkapolitiikan täytyy turvata oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset palkat, jotta alalle hakeutuu koulutettuja ammattitaitoisia työntekijöitä. Tuottavuuden kasvu ja inflaatio tulee huomioida palkkapolitiikassa. Palkkarakenteen käyttöä ja kehittämistä jatketaan. Palkkarakennetta kehitetään vastaamaan muuttuneita työoloja ja tehtäviä. Palkkaustapoja ja menetelmiä kehitetään niin, että ne ovat kilpailukykyisiä ja kannustavia eri sopimusalat huomioiden. Palvelusvuosilisäjärjestelmää kehitetään edelleen niin, että se huomioi yhä paremmin työntekijöiden tarpeet sekä työelämän monimuotoisuuden ja työsuhteiden keston. Erillisiä lisiä ja korvauksia koskevia sopimusmääräyksiä kehitetään muun muassa tasoa parantaen. Työnohjaajien ja työnopastajien ansiokehitys täytyy turvata. Matkatyöhön liittyviä sopimusmääräyksiä parannetaan Työaika Liitto seuraa työajan kehitystä Suomen keskeisten kilpailijamaiden suhteen ja jatkaa aktiivista toimintaa pitääkseen Suomen metalliteollisuuden työajan kilpailukykyisenä Suomen keskeisten kilpailijamaiden kanssa. Säännöllistä viikoittaista työaikaa ei tule pidentää. Liiton tulee asettaa pitkän aikavälin tavoitteeksi kokonaisvuosityöajan lyhentäminen. Vuosilomiin ja vapaisiin liittyviä sopimusmääräyksiä täytyy parantaa tavoitteena vuosiloman pidentäminen ansiotasoa laskematta. Työn kuormittavuus ja ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksaminen tulee huomioida työajan pituutta määriteltäessä. Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että niissä otetaan tasapuolisesti huomioon niin työntekijöiden kuin tuotannonkin tarpeet. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää vuorotyöjärjestelmiin liittyvien sopimusmääräysten parantamiseen. Työajan tasaamisjärjestelmää täytyy edelleen kehittää. Tasaamislisien maksaminen on kohdistettava vapaan pitämisen yhteyteen. Ylitöiden vuosittaista lakisääteistä enimmäismäärää on pienennettävä Työsuhdeturva Liitto toimii aktiivisesti muutosturvan kehittämiseksi niin, että sen avulla voidaan turvata jäsenten uudelleen työllistyminen mahdollisimman nopeasti koulutuksen sekä muiden tukitoimien avulla. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanotuille työntekijöille työnantajan täytyy kustantaa uudelleenkoulutus. Liitto toimii aktiivisesti irtisanomismenettelyyn ja irtisanomisperusteisiin sekä lomautuksiin liittyvän sopimustoiminnan ja lainsäädännön määräysten selkeyttämiseksi, täsmentämiseksi ja parantamiseksi. Liitto edistää toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden käyttöä. Määräaikaisten työsuhteiden perusteita on selkeytettävä. Liitto toimii aktiivisesti vaikuttamalla lainsäädäntöön sekä sopimuksiin niin, että saamme työterveyspalveluiden käytön toistaiseksi lomautetulle sekä irtisanotuille työntekijöille työvelvoitteen päättymisen jälkeen vähintään henkilön irtisanomisajan pituiseksi ajaksi. Vuokratyövoiman käyttöön liittyviä sopimusmääräyksiä täytyy edelleen kehittää Luottamushenkilöt Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittäminen on yksi työehtosopimustoiminnan pysyvistä painopisteistä. Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia on yhtenäistettävä ja kehitettävä sekä parannettava sopimus- ja lakiteitse. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamushenkilöiden jaksamiseen, ajankäyttöön, ansiokehitykseen, irtisanomissuojaan, koulutukseen ja tiedonsaantiin sekä mahdollisuuksiin toimia yrityksen hallinnossa. Ulkopuolisen työvoiman lisääntyneen käytön vaikutukset on huomioitava luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia parannettaessa. Ammattiosaston roolia luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation tukena vahvistetaan. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota ja -järjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin nykyisiä yritys- ja konsernirakenteita Sosiaaliset määräykset Työnantajan korvausvelvollisuutta sairaan lapsen hoidosta on edelleen laajennettava lapsen ikä, erilaiset perhetilanteet ja työaikamuodot huomioon ottaen. Sairausajan sopimusmääräyksiä täytyy parantaa. Työntekijän ja hänen lapsensa lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa on riitettävä työntekijän oma ilmoitus. Työntekijän ikä ja erilaiset perhetilanteet pitää huomioida työkyvyttömyyttä ja lääkärintarkastuksia koskevia sopimusmääräyksiä kehitettäessä. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä tasa-arvoisen työelämän kehittäminen on liiton keskeinen tehtävä. Jäsenten perhepoliittisten oikeuksien parantaminen on välttämätöntä. Isyysvapaa on saatava kokonaisuudessaan palkalliseksi ja äitiysvapaan palkanmaksujaksoa pidennettävä. Korvaavan työn käyttöön liittyvää ohjeistusta kehitetään siihen suuntaan, että työntekijän oma mielipide tulee huomioitua paremmin ennen korvaavan työn aloittamista. Tilaajayrityksen työnantajavastuuta vuokratyöntekijöiden työterveyshuollon järjestämisessä lisätään Muut työehtosopimustoimintaa tai työlainsäädäntöä koskevat päätökset Vuosilomaan liittyviä sopimusmääräyksiä sekä lainsäädäntöä täytyy kehittää. Liitto toimii aktiivisesti kanneoikeuden saamiseksi ammattiliitoille. Harmaaseen talouteen menetetään vuosittain Edunvalvonta 5

4 liittokokouksen päätökset edunvalvonta merkittäviä summia. Tilaajavastuulaki ei nykymuodossaan ole riittävän tehokas ohjaamaan epärehellisesti toimivien yritysten toimintaa lain ja sopimusten edellyttämälle tasolle. Tilaajavastuulakia on kehitettävä niin, että sillä pystytään nykyistä paremmin valvomaan tilaajan vastuuta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, ja lain rikkomisesta on langetettava selvästi nykyistä suuremmat sanktiot. Valvontaviranomaisten resurssit täytyy jatkossa turvata. Työlainsäädäntöä on työsopimuksien osalta muutettava niin, että työnantajat eivät voi tehdä työntekijöille niin sanottuja 0-tuntisopimuksia. Työsopimuksessa on määriteltävä arvio todellisesta työajasta, jonka tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa. Ryhmähenkivakuutuksen ehtoja on parannettava etenkin lapsettomien avoparien kohdalla. 2. Työympäristö, työsuojelu ja sosiaalipolitiikka 2.1. Työsuojelu Terveellinen, turvallinen työympäristö ja työviihtyvyys ovat keskeinen osa työelämän laadullista toimintaa. Metallityöväen Liitto on aktiivinen toimija työympäristöasioiden edistämisessä kaikilla tasoilla. Ennaltaehkäisyyn panostaminen ja eri-ikäisten sekä eri elämäntilanteissa olevien huomioiminen sekä yhteistyö takaavat henkilöstön hyvinvoinnin ja sitä kautta myös tuottavuuden parantumisen. Keväällä 2016 aloitetaan uusi työhyvinvointihanke nimeltään Työkaari kantaa. Hanke on teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen koko työuran aikana ja sitä kautta työurien eheytyminen ja piteneminen. Hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tukea. Tarkoituksena on edesauttaa työpaikkoja huomioimaan kaikenikäiset työntekijät pidempien työurien saavuttamiseksi. Liitto vaikuttaa eri yhteistyötahojen kanssa työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia koskevien säädösten, sopimusten ja ohjeiden valmisteluun. Työhygieenisiä raja-arvoja on kiristettävä ja lainsäädäntörikkomuksien osalta rangaistuksia kovennettava. Työterveyshuollon tasoa on parannettava ja saatavuus on turvattava koko maassa. Samantasoiset palvelut kuuluvat kaikille työpaikan työntekijöille. Työntekijän kuntoutustarpeen arvioinnissa on otettava käyttöön kokonaisvaltainen näkökulma, jolla estetään sairastuminen ja ennenaikainen työkyvyn menettäminen koko työsuhteen ajalla. Puutteellinen osaaminen vaikeuttaa työpaikkojen työsuojelutyötä ja sen kehittämistä. Erityisesti työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön sekä muun työsuojeluhenkilöstön osaamista ja yhteistoiminnan vahvistamista täytyy tukea sopimuksin, lakiteitse ja koulutuksen saatavuutta parantamalla. Liitto vaikuttaa edelleen SAK:n kautta niin, että yksintyöskentelystä tehdään selkeämpi ja tiukempi asetus tai ministeriön ohjeet, joilla määritellään tarkemmin turvallisuuteen liittyvät järjestelyt. Työpaikalla vaarat ja riskit tulee tunnistaa ja arvioida kattavasti. Työnantajan on kustannuksellaan hankittava ja huollettava tarvittavat suojavälineet ja -vaatetus niitä tarvitseville työn tarpeen edellyttämällä tavalla. Samalla työn välittömässä yhteydessä on oltava tarvittavat henkilöstö- ja sosiaalitilat Lakisääteinen sosiaaliturva Uusi työntekijän eläkelaki tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Laki on kolmikantaisesti valmisteltu. Työeläkejärjestelmää täytyy jatkossakin kehittää kolmikantaisesti oikeudenmukaisen karttuman, nykyisen rahoituspohjan ja kertyneiden eläkkeiden turvaamiseksi. Metalliliitto edellyttää, että uuden työeläkelain mukaiset työuraeläke ja osittainen vanhuuseläke ovat todellisia vaihtoehtoja pitkän ja raskaan työuran tehneille työntekijöille. Työeläkeuudistuksessa sovittiin, että elinaikakertoimen vaikutusta tuleviin työeläkkeisiin tarkastetaan seuraavan kerran 2020-luvun lopulla. Työkyvyttömyyseläkeläisten asemaa parantavia muutoksia tehtiin sekä vuoden 2005 eläkeuudistuksessa että tulevassa eläkeuudistuksessa. Elinaikakerroin ei vaikuta enää ns. tulevan ajan eläkkeessä, ja jatkossa tuleva aika pitenee (kerryttää eläkettä) pitempään eläkeiän noustessa. Eläkekaton asettaminen edellyttäisi, että yhteiskunnassa löytyisi yhteinen ja yhteisesti hyväksytty näkemys. Tällöin eläke ei enää suhteutuisi työuran aikaisiin ansioihin, ja nykyisen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet kattavuudesta ja kannustavuudesta muuttuisivat. Eläkekatto lisäisi todennäköisesti yksityisiä lisäeläkejärjestelmiä. Eläketulot rinnastetaan palkkatuloihin, ja tulonjakoa tasataan progressiivisella verotuksella. Verotus on kattava tulotasauksen keino. Työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisen ehkäisemiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on kehitettävä ja parannettava työolosuhteita. Työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla on lisättävä, ja hänen ikänsä ja työkykynsä on otettava huomioon yksilöllisillä työ- ja työaikajärjestelyillä. Tätä työtä liitto tekee teknologiateollisuuden muiden liittojen kanssa työpaikoilla mm. keväällä käynnistyneessä Työkaari kantaa -hankkeessa. Metallityöt ovat raskaita, ja niissä on korkea tapaturma- ja ammattitautiriski. On välttämätöntä kehittää kuntoutusmuotoja työntekijöille maan hallituksen lakkauttamien (TYK ja Aslak) tilalle. Metalliliitto pyrkii vaikuttamaan SAK:n kautta työeläkeindeksin oikeudenmukaisuuden selvittämiseksi. Vuorotteluvapaan alkuperäinen tarkoitus oli tukea työntekijöiden työssä jaksamista ja samalla tarjota työttömille töitä. Tämä tarkoitus on nyt hämärtynyt, kun maan hallitus teki vuorotteluvapaan heikennykset vastoin ay-liikkeen tahtoa. Metallityöväen Liitto pyrkii vaikuttamaan muiden liittojen kanssa siihen, että vuorotteluvapaan heikennykset peruttaisiin. Sosiaali- ja eläketurvan kehittämistä liitto tekee yhdessä muiden ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kanssa. Merkittävimmät ovat vanhempainvapaaseen kaavaillut uudistukset ja eläkejärjestelmän kehittäminen. Hallitusohjelman mukaista perusetutulokokeilua ja sen mahdollisia vaikutuksia työntekijöiden etuuksiin liitto seuraa tarkasti, mutta ei tuota itse omaa mallia. Suomen hallitus on kovalla kädellä koskenut työntekijän sosiaaliturvaan yksipuolisilla päätöksillään. Työntekijä maksaa jatkossa enemmän sosiaaliturvastaan verojen lisäksi. Metallityöväen Liitto edellyttää, että nämä maksujen muutokset ja korotukset perutaan, kompensoidaan tai korvataan muuten työntekijöille Työttömyysturva Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustaa on vahvistettava uusia työpaikkoja luovalla teollisuus- ja työllisyyspolitiikalla. Yhteiskunnan on järjestettävä työtä tai koulutusta niille työntekijöille, joille ei ole tarjota työtä vapailta työmarkkinoilta. Näin estetään syrjäytyminen ja työttömille avataan mahdollisuus päästä takaisin työelämään. Samalla paranevat edellytykset sekä perus- että ansiopäivärahan tason nostamiselle. Työttömyysturvalakiin on työmarkkinajärjestöjen toimesta neuvoteltu useita parannuksia vuosina raamisopimuksessa, työurasopimuksessa ja työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Lomakorvauksen jaksottaminen poistui, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työssäolo- ja jäsenyysehto lyheni 26 viikkoon. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisesta maksettavaa korotettua ansio-osaa korotettiin. Lyhytaikaisen työn ja osa-aikatyön vastaanottamista kannustettiin sovitellun päivärahan suojaosalla, joka on 300 euroa kuukaudessa. Metallityöväen Liitto ei hyväksy ansiosidonnaisen päivärahan heikennyksiä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavia etuuksia on parannettava siten, että työttömän on kannattavampaa opiskella työttömyyden aikana ja hankkia paremmat edellytykset työllistymiselle. Työttömälle tarjotusta työstä on oltava oikeus kieltäytyä, jos työ ei täytä työehtosopimuksessa määriteltyjä ehtoja, sijaitse kotipaikkakunnalla tai kohtuullisen tavoitettavuuden päässä. 0-tuntisopimusta ei pidä katsoa sellaiseksi työtarjoukseksi, josta työtön ei voi kieltäytyä. Pitkäaikaistyöttömän työllistymistä on tuettava valtion tukitoimilla. Mahdollisuus päästä työttömyysturvan lisäpäiville on säilytettävä. Työurasopimuksessa sovittiin 60 vuotta täyttäneille suunnatuista tukitoimista, joilla turvataan ansioturvan mukainen toimeentulo vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hoidettu ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on säilytettävä. Lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja kehitettävä kolmikantaisen valmistelun pohjalta. 3. Tutkimustoiminta ja talouspolitiikka 3.1. Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Omavaraisen sähkön saatavuus on turvattava kilpailukykyiseen hintaan. Uusiutuviin ja vähän saastuttaviin omavaraisiin tuotantotapoihin on edelleen panostettava kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. Valtion on myös omistuksellisilla järjestelyillä varmistettava riittävä energiansaatavuus tarvittaessa. Yritystukien väärinkäyttö on estettävä yksiselitteisillä ja velvoittavilla myöntöehdoilla ja valvonnalla. Väärinkäytöstapauksissa tuet tulee periä takaisin. Valtionomistus täytyy säilyttää etenkin niissä yrityksissä, joissa valtiolla on lähinnä sijoittajaintressi. Kehitystä ja kilpailukykyä tukevissa strategisissa yrityksissä on säilytettävä ehdoton enemmistö. Valtion on edistettävä kasvualojen kotimaista omistajuutta. Hallintoedustuslailla on velvoitettava kaikki yritykset, myös osakeyhtiöt, henkilöstöedustuksen järjestämiseen strategisella tasolla eli yhtiön hallituksessa. Maan hallituksen on varattava harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan riittävät resurssit viranomaisille ja tutkijoille, joille tulee taata myös nykyistä parempi tiedonsaanti. Veronumero on otettava käyttöön kaikilla toimialoilla. Sote-uudistuksen riskinä on, että maakuntavaltuustojen ja -hallinnon vallan lisään tymisen myötä työllisyys- ja investointirahat jaetaan aluepoliittisen tasapuolisuuden perusteella. Kansallinen etu on, että parhaimmat hankkeet rahoitetaan liiketaloudellisin perustein. Vientiteollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä edistetään työntekijän asemaa heikentämättä. Suhdannepolitiikassa edistetään elvytystä huonoina aikoina. Teollisuuspolitiikka ja aktiivinen suhdannepolitiikka parantavat jäsenten taloudellista asemaa. Ansiotyön tekemisen on oltava aina kannattavaa. Nykyinen täydentävä tukijärjestelmä täytyy korvata paremmalla mallilla, joka kannustaa työntekoon, on selkeä ja kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti. Valtion on huolehdittava väylämaksujen säilyttämisestä oikeudenmukaisesti ja kohtuutasolla, jottei tavaroiden tuonnille ja viennille koidu haittoja. Väylien ylläpito täytyy saada katettua maksuilla Talous- ja veropolitiikka Verotuksella täytyy kerätä riittävästi varoja yhteiskunnan eri toimintojen ja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Talouden heikkoa tilaa ei saa kohentaa veronkiristyksin tai menoleikkauksin. Työmatkakulujen verovähennysoikeus on säilytettävä. Sairauskulujen täysimääräinen verovähennysoikeus taas on ongelmallista. Verovähennysoikeuden laajennus supistaisi valtion verotuloja. Hyötyjät olisivat suurituloisimpia. Palkkatulon keveämpää verotusta ei pidä täysin purkaa, sillä se kannustaa työntekoon. Palkka- ja pääomatulojen verotusta tulisi yhdenmukaistaa. Progressiivinen pääomaverotus sekä varallisuusveron palauttaminen ovat kannatettavia. Painopistettä ei pidä siirtää enempää kulutushyödykkeiden verotukseen. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja on nostettu korkean työttömyyden aikana. Maksujen suuri tasovaihtelu mm. kiihdyttää suhdannevaihteluja. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen investoinneilla työllisyyttä lisänneille työnantajille on toivottavaa. Tuloverojen lisääminen on toteutettava veroprogressiota kiristämällä ja tiivistämällä veropohjaa. Harmaan talouden ja veroparatiisien torjuntaan on saatava lisäresursseja, ja lainsäädäntöä on uudistettava veronkierron ja verokikkailun kitkemiseksi. Verotusta täytyy yhtenäistää EU:n sisällä siten, ettei yritysverotus vääristä sisämarkkina-alueen kilpailua. Verohelpotuksien ja yritystukien on tuettava työllisyyttä. Yritykset on velvoitettava joko palauttamaan tuet tai osallistumaan vahvemmin muutosturvaan, jos tuotanto siirretään ulkomaille nopeasti tukien maksamisen jälkeen Tutkimustoiminta Tutkimusyksikkö selvittää, onko tutkimus työajan lyhentämisestä 6-tuntiseksi toteutettavissa. Autoalan toimiala- ja suhdannekatsauksen tekemistä jatketaan. Alan työaikatutkimuksen osalta selvitetään, onko se mahdollista toteuttaa uudelleen. Tutkimusyksikön ei ole mahdollista toteuttaa eläkerahastoja koskevaa selvitystä, koska ei ole saatavilla riittäviä tietoja eläkeyhtiöiden kuluista. Yksikkö seuraa ja raportoi metalliteollisuuden tuotannon, työllisyyden, työttömyyden, palkkojen, työajan, yritysten määrän ja muiden muuttujien kehityksestä liiton valtuustolle kahdesti vuodessa. Esitetty aluekohtaisten palkkatilastojen tuottaminen on mahdotonta, koska työnantajapuolelta ei ole saatavissa kattavia alueellisia palkkatilastoja. Myöskään luottamusmiehiltä kerätyt tiedot eivät ole kattavia. Tutkimusyksikkö seuraa aktiivisesti sopimusalojen edunvalvonnan kehitystä ja raportoi siitä ajantasaisesti ja säännöllisesti. Yhteistyötä liiton viestinnän kanssa on tehostettu tiedon jakamiseksi. Metallialan kriisi- ja muutostilanteisiin reagoidaan ja kehitetään niiden hoitamista koskevia toimintatapoja ja ohjeistusta. Työpaikkoja ja ammattiosastoja tuetaan näissä hankalissa tilanteissa entistä aktiivisemmin. 4. Kansainvälinen toiminta 4.1. Solidaarisuustoiminta ja kansainvälisen toiminnan resurssit Liitto varaa yhden prosentin (1 %) nettojäsenmaksutulostaan solidaarisuustoimintaan myös tulevalla liittokokouskaudella ja toteuttaa solidaarisuushankkeita yhteistyössä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASKin) ja IndustriAll global -federaation kanssa. Liiton kansainvälisen toiminnan resurssit ja niiden kohdentaminen määritellään vuosittain niissä puitteissa, jotka liittokokous liiton resurssien käytöstä päättää. Kestävää kehitystä edistämme etenkin valvomalla monikansallisten yhtiöiden ja niiden alihankkijoiden toimintaa globaalisti Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) työelämän perusoikeuksien toteutumiseksi, elämiseen riittävän palkan ja tasa-arvon edistämiseksi tuotantoketjuissa. Edellä mainitut asiat toteutetaan esimerkiksi kansainvälisillä puitesopimuksilla ja monikansallisten yhtiöiden sisälle muodostettavilla ylikansallisilla ay-verkostoilla Kansainväliset yhteydet ja edunvalvonta Liitto yhdessä muiden suomalaisten ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kanssa pyrkii toteuttamaan aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan unionin sisällä. Liiton kansainvälisen yksikön kautta saadaan tietoa EU-maiden ja etenkin niiden teollisuusliittojen toiminnasta ja yhteyshenkilöistä Kansainvälinen konserniyhteistyö Liitto koordinoi EWC-toimintaa ja -koulutusta yhteistyössä Teollisuuden palkansaajien kanssa sekä järjestää liiton omille jäsenille suunnattua EWC-koulutusta. Ammattiosastoille ja yritysten EWC-edustajille tarjotaan osasto-/yrityskohtaista koulutusta tarpeen ja resurssien mukaan. Liitto vaatii työnantajia noudattamaan tiedottamis- ja kuulemisvelvoitetta yritysten toimista EWC-edustajilleen ennen toimien toteuttamista Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan tukeminen Liitto avustaa ammattiosastoja kansainvälisten yhteyksien luomisessa ja kehittämisessä sekä järjestää kansainvälisyyskoulutusta. Liitto kehottaa ammattiosastoja valitsemaan kansainvälisestä toiminnasta vastaavan toimihenkilön. liittokokouksen päätökset edunvalvonta 6 7

5 liittokokouksen päätökset edunvalvonta Ammattiosastoille tarjotaan räätälöityä koulutusta kysynnän mukaan ja parannetaan tiedottamista saatavilla olevasta koulutuksesta. Kansainvälisiä vastaavia ja aktiiveja kannustetaan osallistumaan myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin järjestämiin tapahtumiin, koulutuksiin ja opintomatkoille. Ammattiosastojen kansainvälisen toiminnan kustannuksista vastaavat osastot pääsääntöisesti itse. Kansainvälisen yhteistyön tuloksista ja kansainvälisistä ay-kampanjoista tiedotetaan liiton viestintäkanavissa. 5. Järjestötoiminta 5.1. Alue- ja seuturyhmätoiminta Seuturyhmien ideana on vahvistaa osastojen perustehtävän toteuttamista lisäämällä ammattiosastojen yhteistyötä talous- ja työssäkäyntialueilla. Seuturyhmätoiminnan perusperiaatteet on kirjattu sääntöihin ja erilliseen seuturyhmien toimintaohjeeseen. Liittohallitus päivittää tarvittaessa toimintaohjeen liittokokouksen hyväksymien päätösten pohjalta. Seuturyhmien toiminta on lähtökohdaltaan ammattiosastojen vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Toiminta rahoitetaan osastojen varoista. Liiton alueellisen toiminnan resurssit päätetään vuosittain liiton toiminta- ja talousarviossa. Metallityöväen Liitossa päätettiin siirtyä piirijärjestöistä aluejärjestöihin vuonna Aluejärjestöille ei määritelty kovinkaan tarkkaa roolia liiton organisaatiossa. Myöskään aluetoimikuntien roolia alueellisena edunvalvojana ei ole kyetty hyödyntämään siinä määrin kuin olisi ollut mahdollista. Ammattiosastojen alueellista yhteistyötä ja toiminnansuunnittelua tarvitaan jatkossakin eri muodoissa. Aluejärjestöt puretaan ja tilalle tulee kaksi kertaa vuodessa järjestettävä aluefoorumi, joka tukee liiton ja ammattiosastojen välistä kanssakäymistä. Aluefoorumit rahoitetaan vuosittain liiton aluetoiminnan budjetista, johon käytetään nykyisin aluejärjestöjen, aluetoimikuntien kokouksiin sekä neuvottelu- ja suunnittelupäiviin varatut resurssit. Aluejärjestöjen asemasta liittokokous päättää sääntömuutoksen yhteydessä. Liittohallitus päättää toiminta-ohjeen siitä, miten alueellinen jaostotoiminta jatkossa organisoidaan Ammattiosastojen järjestöllinen tila ja rakenne Metalliliiton 21. liittokokous päätti toukokuussa 2012 ammattiosastojen järjestöllisen tilan sekä rakenteiden selvittämisestä ja kehittämisestä, jotta osastot voisivat paremmin toteuttaa perustehtäväänsä. Kuluvan liittokokouskauden aikana on selvitetty ammattiosastojen järjestöllistä, toiminnallista ja taloudellista tilaa. Asiasta on tehty kysely osastoille ja työ- paikkojen luottamushenkilöille. Selvityksien pohjalta kaikki osastot eivät selviä perustehtävistään, myös toiminnan laadussa on kehittämisen varaa. Kyselyjen tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä toimenpide-esityksiä on käsitelty liittohallituksessa ja -valtuustossa sekä alueellisissa tilaisuuksissa useampaankin kertaan. Liittokokous 2012 asetti lähtökohdaksi sen, että osastojen pitää olla jäsenpohjaltaan suurempia, ja rakenteiden noudattaa luonnollisia työssäkäyntialueita. Tätä toivottavaa kehitystä ei ole merkittävästi tapahtunut. Tähän saakka osastojen toiminnan kehittäminen ja rakenteiden muuttaminen on ollut osastoille esitettyjen toiveiden varassa ja siksi auttamattoman hidasta. Ammattiosaston perustehtäviä ovat sääntöjen mukaan järjestäminen, työ- ja palkkaehtojen sekä taloudellisten, oikeudellisten ja sosiaalisten etujen parantaminen sekä jäsenten yhteiskunnallisen aseman, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Liiton aluetoiminnan päätehtävänä on luoda edellytyksiä osastojen toiminnalle ja tukea luottamusmiehiä ja muita aktiiveja järjestämisessä ja muussa edunvalvontatyössä. Alueellisen toiminnan resurssit päätetään vuosittain liiton toiminta- ja talousarviossa. Liittokokous vahvistaa edellisen liittokokouksen arviot ammattiosastojen toiminnan uudistamisesta. Arviot on koottu ammattiosastotyöryhmän johtopäätöksiin toiminnan painopisteiden ja rakenteen kehittämisen osalta. Jäsenmaksuista päättää liittovaltuusto vuosittain. Liitossa toimii tällä hetkellä pääsopimusalan lisäksi kahdeksan muuta sopimusalaa. Nämä kahdeksan sopimusalaa voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Kasvavia tai kasvupotentiaalia omaavia ovat kaivos-, auto- ja konealat sekä huolto ja kunnossapitoalat. Toisena ryhmänä ovat jalometalli- ja peltialat, joissa sopimuspoliittinen ja järjestöllinen tila on vakaa. Kolmantena ryhmänä ovat tietoliikenne-, energia- ja metsäteollisuuden korjaamoalat. Näitä sopimusaloja yhdistää pieni ja vähenevä jäsenmäärä sekä työehtosopimustoiminnan puuttuminen kokonaan tai osittain. Tutkitaan mahdollisuutta, että huolto- ja kunnossapitoalalle luodaan uusi organisaatio siten, että tietoliikenne-, metsäteollisuuden korjaamo- ja energia-alojen ammattiosastot yhdistetään alueellisiksi huolto- ja kunnossapidon ammattiosastoiksi. Näin saataisiin luotua myös huolto- ja kunnossapitoalalle järjestöllinen ja sopimuspoliittinen rakenne, koska toistaiseksi alalla ei ole omia ammattiosastoja. Uudelle sopimusalalle hyväksyttäisiin oma toimintaohje. Liiton sääntöjen 6 2 momentin mukaisesti liiton eri sopimusaloja koskevat toimintaohjesäännöt vahvistaa liittohallitus. Liittokokous toteaa, että neljän teollisuusliiton yhdistymishankkeessa valmistellaan pelisääntöjä siitä, miten sopimusalat organisoituvat uudessa liitossa, ja tässä yhteydessä ratkeaa myös se, miten huolehditaan ammattiosastojen suhteellisesta roolista sektorien toiminnassa Järjestäminen, jäsenhankinta ja kampanjointi Järjestämis- ja jäsenhankintakampanjointi työpaikoilla, alueellisesti ja valtakunnallisesti vaatii onnistuakseen liiton henkilöstön ja aktiivien voimavaroja ja riittäviä taloudellisia resursseja. Järjestämis- ja jäsenhankintatyön tehtävänä on auttaa työntekijöitä järjestäytymään ja osallistumaan aktiivisesti omaan edunvalvontaansa. Ay-aktiivien löytyminen ja heidän osaamisensa kehittyminen on järjestämistyön ytimessä. Liiton järjestövoima perustuu korkeaan jäsenmäärään ja laajaan aktiivien joukkoon, joka osaa toimia järjestäytyneesti yhdessä. Tulevan liittokokouskauden aikana työpaikkatason järjestäminen on vahvemmin osa aluetoimistojen työtä ja ne tekevät järjestämis- ja jäsenhankintatyötä yhteistyössä ammattiosastojen kanssa. Työpaikkakampanjoiden lisäksi käytetään työpaikkapyyhkäisyjä, soittorinkejä sekä hyödynnetään sosiaalista mediaa. Tavoitteena on kehittää järjestäviä ammattiosastoja, jotka kykenevät ylläpitämään ja vahvistamaan vastuualueensa työpaikkojen järjestöllistä voimaa ja edunvalvontakykyä. Alueellisella kampanjoinnilla pystytään hankkimaan uusia jäseniä, aktivoimaan jäsenistöä sekä luomaan kattavia ja osaavia liitto-organisaatioita työpaikoille. Liiton kykyä toteuttaa valtakunnallisia järjestämiskampanjoita kehitetään edelleen. Näiden kampanjoiden tarkoituksena on saada jäsenistö laaja-alaisesti toimimaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Järjestämisen ja jäsenhankinnan tueksi kehitetään asianmukaiset tietojärjestelmät. Henkilöstön kehittämiseksi panostetaan monipuoliseen koulutukseen sekä hyödynnetään liiton koulutusresursseja aktiivien ja luottamushenkilöiden järjestämisosaamisen vahvistamiseksi Markkinointi Liittohallituksen perustama markkinointityöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Työryhmän tärkeimpänä tehtävänä on kehittää sekä liiton sisäistä että ulkoista markkinointia. Liiton markkinointimateriaalia on uudistettu tarpeen mukaan ottaen huomioon sähköisten kanavien mahdollisuudet. Tätä työtä jatketaan. Uusi slogan Edunvalvonta on joukkuelaji otettiin käyttöön syksyllä 2015 ja sen mukainen ilme on siirretty olemassa oleviin materiaaleihin. Liiton ulkoinen markkinointi on kampanjaluonteista, ja sillä pyritään tavoittamaan erikseen valittu kohderyhmä, tästä malliesimerkkinä syksyllä 2015 toteutettu Ylivoimaviikko, jonka aikana liitto näkyi samaan aikaan aktiivien ja työntekijöiden toimesta työpaikoilla, luottamusmiehiä puhelimitse kontaktoiden ja suunnitelmallisesti sähköisiä ja sosiaalisen median kanavia käyttäen. Markkinoinnissa hyödynnetään sekä liittohallituksen valitsemaa mainostoimistokumppania että tarpeen mukaan muita alan toimijoita. Näin varmistetaan erityisosaaminen ja kattavat verkostot, joiden avulla markkinointiin käytetty taloudellinen resurssi hyödynnetään täysimääräisesti. Toteutetun puhelinmarkkinointikampanjan onnistumisprosentti ja saatu palaute kannustavat kehittämään ja ylläpitämään aloitettua, kohderyhmäajatteluun perustuvaa ammattimaista puhelinmarkkinointia. Liiton näkymisestä erilaisissa tapahtumissa päätetään erikseen vuosittain toteutettavan markkinointisuunnitelman mukaisesti Jäsenrekisteri Liiton toiminta pohjautuu vahvasti jäsenrekisterin toimivuuteen. Rekisteriä on uudistettu ja uusia toimintoja on otettu käyttöön viime vuosien aikana, mm. sähköinen liittyminen ja mobiilijäsenkortti. Sähköisiä palveluita kehitetään yhdessä jäsenmaksujärjestelmän tuottajan kanssa. Jäsenmaksujärjestelmää on kehitetty ja muunneltu ammattiosastojen tarpeet huomioiden. Järjestelmän myötä jäsenyyksien hoito on parantunut sähköistä asiointia ja jäsentilastointia hyödyntäen, mm. tekstiviesti- ja sähköpostipalveluna jäsenistölle. Ammattiosastojen käytössä olevaa nettijäsenrekisteriä on kehitetty ammattiosastojen tarpeiden mukaisesti. Nettijäsenrekisterin palvelualusta uusitaan 2016, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kehittää nettijäsenrekisteriä kohti ammattiosastoja ja toimipaikkoja palvelevaa kokonaisuutta. Tulevan liittokokouskauden aikana avataan mahdollisuus Murikan kurssien sähköiseen hakemukseen. Tietyille ammattiosaston luottamushenkilöille avataan lisäpalveluita, joita on totuttu saamaan Titaani-ohjelmasta, ja samalla tuodaan käyttöön mm. luottamushenkilöilmoitusten sähköinen täyttö ja toimitus eteenpäin. Yksittäisillä jäsenillä on mahdollisuus täydentää tai muuttaa yhteys- ja toimipaikkatietojaan, laskea jäsenmaksun määrä ja saada viitenumero laskun maksamista varten ( jos työnantaja ei peri sitä palkasta), lisätä tilinumero, ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta tai tilata mobiilijäsenkortti sähköisen asioinnin kautta. Jäsenmaksun maksamista suoraan easioinnissa selvitetään yhdessä jäsenmaksujärjestelmän tuottajan kanssa uuden palvelualustan käyttöönoton jälkeen. Kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää liittovaltuuston syyskokous sääntöjen määräämällä tavalla. Jäsenrekisteriin saapuneet liittymiskaavakkeet skannataan asiahallintaohjelman työjonoihin. Liittymislomakkeet tarkastetaan ja puuttuvat osastotiedot selvitetään, joko työpaikan tai työttömyyskassan asiamiestiedon mukaan, tai tarvittaessa ollaan yhteydessä jäseneen oikean osastotiedon saamiseksi. Jäsentiedot haetaan jäsenmaksujärjestelmästä henkilötunnuksella, nimellä tai jäsennumerolla. Kaikki hakutavat ovat mahdollisia nykyisessä järjestelmässä. Jäsenen työskennellessä vuokratyöfirmassa työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkasta. Jäsen voi maksaa jäsenmaksunsa myös itse hänelle lähetettävillä kuukausiviitteillä, ottaa käyttöönsä sähköisen elaskun tai tilata jäsenmaksulaskun jäsenrekisteristä. Jäsenen liittyessä hänelle lähtee tekstiviesti seuraavana päivänä ja kahden viikon kuluessa jäsenkortti ja jäsenyystietopaketti. Sähköpostin mukana ei voida tällä hetkellä toimittaa jäsenkorttia, mutta asiaa kehitetään palvelun tuottajan kanssa Nuorisotoiminta Metallin nuorten valtakunnallista toimintaa suunnittelee ja ohjaa liittohallituksen nimeämä nuorisotoimikunta. Liittohallitus nimeää toimikuntaan vähintään yhden jäsenen jokaiselta liiton maantieteelliseltä toiminta-alueelta. Nuorisotoimikunta toimii asiantuntijana liiton nuorten ja opiskelijoiden edunvalvonnassa sekä toteuttaa ja kehittää Metallin nuorten toimintaa alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä tukee ammattiosastojen nuorisotoimintaa. Toiminnansuunnittelu toteutetaan vuosittain liittohallituksen määrittämät painopisteet huomioiden. Nuorisotoiminnan budjetin valmistelusta vastaa nuorisotoiminnasta vastaava toimitsija. Nuorisotoiminnan budjetin ja toimintasuunnitelman vahvistaa vuosittain Metallityöväen Liiton liittovaltuusto osana koko järjestötoiminnan toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Alueelliset nuorisojaostot on nimetty aluejärjestöjen vuosikokouksissa. Aluejärjestöjen purkautuessa liittohallitus valmistelee toiminta-ohjeen siitä, miten alueellinen jaostotoiminta jatkossa organisoidaan. Toiminnan lähtökohtana nuorisotoiminnassa tulee olla oma halu ja aktiivisuus. Liiton alueellinen nuorisotoiminnan suunnittelu ja budjetointi tapahtuu osana koko liiton järjestötoiminnan suunnittelua. Toimintaalueiden päälliköt vastaavat toiminta-alueensa budjetin valmistelusta. Toiminta-alueiden budjetin ja toimintasuunnitelman vahvistaa vuosittain liittovaltuusto osana koko järjestötoiminnan toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Metallin nuoret järjestävät toimintaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Metallin nuoret tarjoavat nuorille suunnattua toimintaa, jonka keskiössä on yhdessä toimiminen yhteisten tavoitteiden eteen. Metallin nuorille jäsenille lähetetään laajasti tietoa heitä koskevasta toiminnasta. Viestintätapoja ovat tekstiviestit, sähköposti, kirjeet, sosiaalinen media sekä Ahjon nuorten toiminnasta julkaisemat artikkelit. Viestintää kehitetään nykyisten resurssien puitteissa. Liitossa nuorten yläikäraja on ollut pitkään 35 vuotta. Rajan on katsottu olevan tarkoituksenmukainen toiminnan kannalta. Nuorimmat Metallin nuorten toiminnassa mukana olevat ovat 17-vuotiaita. Aktiivien yleisin ikäryhmä ovat vuotiaat. Tulevina vuosina pyrimme aktivoimaan nuorten toimintaan yhä nuorempia jäseniä. Tarkoitus on aktivoida opiskelijat mukaan toimintaan ja antaa juuri työelämään tuleville nuorille voimakas ensikosketus Metallityöväen Liiton toiminnasta. Pitkällä aikajänteellä edellä mainittu vahvistaa liiton nuorten ja ammattiosastojen toimintaa Työmarkkinatiedotus ja oppilaitosyhteistyö Työmarkkinatiedotus on tärkeä osa Metallityöväen Liiton jäsenhankintaa ja tulevaisuustyötä. Monesti työmarkkinatiedottajan käynti toisen asteen ammatillisessa koulussa on nuoren ensikosketus ammattiliittoon. Sekä aloittaville vuosiluokille että valmistuville opiskelijoille markkinoidaan aktiivisesti liiton ja työttömyyskassan jäsenyyttä, sillä työssäoloehtoa voi kerryttää kesätöistä, ja se kertyy vain jos jäsenyys on kunnossa. Metallialan houkuttelevuus on laskenut. Työmarkkinatiedotuksen kohderyhmänä tulevat olemaan liiton sopimusaloilla toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret. Aktiivisella työmarkkinatoiminnalla sekä ammattiosastojen ja oppilaitosten tiiviillä yhteistyöllä on positiivinen vaikutus nuorten opintojen etenemiseen. Vuoden 2015 lopussa Metallityöväen Liiton oppilasjäsenmäärä oli 6 472, joka on melkein puolet alalla opiskelevista nuorista. Suuri oppilasjäsenmäärä kertoo myönteisestä suhtautumisesta järjestäytymiseen. Suuresta oppilasjäsenmäärästä huolimatta nuorten kiinnittyminen varsinaiseen jäsenyyteen työmarkkinoille siirryttäessä on heikko. Oppilasjäsenyys ei aina johda varsinaiseen jäsenyyteen, sillä monella työpaikalla ei ole luottamusmiestä. Tämän vuoksi tavoitteena on soittaa kaikille valmistuville oppilasjäsenille, kertoa heille ammattiliiton toiminnasta sekä tarjota puhelimessa varsinaista jäsenyyttä. Liiton nuorisotoimikunta on päättänyt, että tänä vuonna Metallin nuoret aloittavat kampanjan, jonka tavoitteena on saada 85 prosenttia liiton sopimusaloilla opiskelevista nuorista oppilasjäseniksi sekä 85 prosenttia aloille työllistyneistä varsinaisiksi jäseniksi. Kampanjan avulla vahvistetaan läsnäoloa oppilaitoksissa ja syvennetään suhteita oppilaisiin. Kampanjan organisoinnin ja johtamisen vuoksi työmarkkinatiedottamisen vastuu on luonnollista pitää Metallin nuorilla. Työmarkkinatiedotusta kehitetään nykyisten voimavarojen mukaan. Luottamushenkilöille toimitetaan vuosittain materiaalia, jossa muistutetaan uusien nuorten alalle tulleiden työntekijöiden kontaktoinnin tärkeydestä. Opiskeluajan työllistymisessä työpaikoilla tapahtuva kontaktointi on ensisijaisen tärkeää, jotta nuoret saataisiin heti varsinaisiksi jäseniksi. Valmistuvien opiskelijajäsenten valtakunnallinen kontaktointi tapahtuu puhelinmarkkinoinnin toimesta keväisin heti lukuvuoden päättyessä. Puhelinmarkkinointi tuottaa puhelinmarkkinoinnin kampanjoissa tarvittavat kohderyhmä- - ja tukimateriaalit ja ylläpitää sekä kehittää liittokokouksen päätökset edunvalvonta 8 9

6 liittokokouksen päätökset edunvalvonta Edunvalvontaa tukevat toiminnot tarvittavia koulutus-, raportointi- ja tietojärjestelmiä. Näiden materiaalien ja järjestelmien avulla saamme toteutettua ammattimaista puhelinmarkkinointia, joka mahdollistaa kaikkien valmistuvien oppilasjäsenten ammattimaisen kontaktoinnin Ruotsinkielinen toiminta - svenskspråkig verksamhet Lähtökohtana on, että ruotsinkieliset saavat liitosta palvelua omalla äidinkielellään. Ruotsinkielinen toiminta on osa liiton normaalia vuosisuunnittelua ja budjetointia. Ruotsinkielistä toimintaa määrittelevät liiton yleiset sekä järjestötoiminnan painopisteet. Toiminnan suunnittelu ja toteutus tapahtuu ruotsinkielisen jaoston kautta, jossa liiton eri toimintaalueet ovat edustettuina. Ruotsin kielen taitoisia löytyy mm. järjestötoiminnan, edunvalvonnan ja kansainvälisen toiminnan toiminta-alueilta, jäsenrekisteristä sekä aluetoimistoista rannikkoseudulla. Liiton henkilöstösuunnitelma määrittelee henkilöstön tarpeen. Uutta henkilöstöä palkattaessa huomioidaan tehtävän vaatima kielitaito. Liitto myös tarjoaa työntekijöilleen kielikoulutusta työtehtävän niin vaatiessa. Huolehditaan, että ruotsinkieliset jäsenet saavat jäsenpalvelua omalla äidinkielellään, esimerkiksi liiton päivystysnumeroista. SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö on järjestelyvastuussa yhteisistä koulutuksista. Ruotsinkieliset luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perus- ja jatkokoulutukset järjestetään SAK:n yhteisenä koulutuksena. Näin on taattu se, että koulutuksiin pystyvät osallistumaan myös ne liiton luottamustehtävissä olevat, joiden suomen kielen taito ei riitä Murikan vastaaville kursseille. Luottamushenkilöille järjestetään Metallityöväen Liiton omana 6. Koulutustoiminta 6.1. Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Liitto toimii opintovapaamahdollisuuksien parantamiseksi tekemällä yhteistyötä SAK:n ja muiden keskusjärjestöjen kanssa. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen erityisesti Metallityöväen Liiton omilla sopimusaloilla on tärkeä osa liiton toimintaa. Ammatillista koulutusta pitää kehittää niin, että se vastaa työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin. Työssäoppimisesta ei saa muodostua palkatun työvoiman korvaajaa Koulutussopimus Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuuden yhteisessä koulutusryhmässä käydään keskustelua koulutussopimuksen sisällöstä ja kattavuudesta jatkuvan neuvottelun periaatteella. Koulutustyöryhmässä neuvotellaan samoin koulutuksena vuosittain kolme päivää kestävä täydennyskoulutus ruotsiksi. Liitolla on edustus SAK:n ruotsinkielisessä sihteeristössä Kulttuuritoiminta Liiton kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan tavoitteena on omalta osaltaan edistää osallistumista, jäsenaktiivisuutta ja järjestäytymistä. Toiminnassa jatketaan hyväksi koettuja toimintamuotoja sekä toiminnan kehittämistä nykyisten voimavarojen ja periaatteiden mukaisesti. Liittohallitus valitsee liiton kulttuurija vapaa-aikatoimikunnan Lomatoiminta Liiton lomapaikkoja ja lomakohteiden käyttöä pyritään kehittämään taloudellisten resurssien ja soveltuvien kohteiden mukaan. Jatketaan yhteistyötä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kanssa Veteraanitoiminta Eläkkeellä olevilla veteraanijäsenillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua ammattiosaston toimintaan. Monet ovatkin aktiivisesti mukana erilaisissa ammattiosastojen luottamustehtävissä. Veteraanitoiminnasta päätetään osana vuosittaista toiminnan suunnittelua. Veteraanitoimintaa jatketaan nykyisten periaatteiden mukaisesti ammattiosastoissa sekä seuturyhmissä. Erillistä liiton veteraanijaostoa ei ole perusteltua perustaa, eikä myöskään järjestetä valtakunnallisia veteraanipäiviä. Veteraanitoimitsijaa ei palkata, vaan tehtävää hoitaa nimetty toimitsija omien pääasiallisten tehtäviensä ohessa. Liitto tekee eläköityville jäsenilleen kirjalliset ohjeet, kuinka menetellä ja toimia jäsenen jäädessä eläkkeelle. periaattein myös osallistumisoikeudesta ja muista työnantajatukeen perustuvien kurssien ehdoista. Esitykset otetaan huomioon koulutusryhmän neuvotteluissa. Liiton tavoitteena on siis pitää sekä kurssinimikkeiden että yksittäisten kurssien määrä tasolla, joka parhaiten palvelee jäsenistöä. Myös osallistumisoikeutta, työnantajatuen kattavuutta ja muita ehtoja pyritään kehittämään. Varaluottamusmiehet ja varavaltuutetut ovat jo nyt koulutussopimuksen piirissä. Autoalan koulutussopimuksen kattavuutta pyritään jatkuvasti saamaan pääalan tasolle Alueellinen ja paikallinen koulutus Paikallisen koulutuksen kehittäminen on yksi liiton koulutuksen painopistealueista. Paikallisella koulutuksella tuetaan luottamushenkilöiden kouluttautumismahdollisuuksia heidän asuin- ja työssäkäyntialueillaan. Paikallinen Liiton tavoitteena on palkka- ja muiden työehtojen valvonnan lisäksi vaikuttaa laajemminkin yhteiskunnalliseen kehitykseen liiton arvojen ja ohjelmien pohjalta. Eläke- ja muut sosiaalipolitiikan kysymykset ovat tärkeällä sijalla liiton toiminnassa, kuten myös keskusjärjestön toiminnassa. Valtakunnalliset eläkejärjestöt toimivat eläkeläisten ensisijaisina edunvalvojina. Veteraanijäseniä kehotetaan osallistumaan myös valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Veteraanitoimintaa käsitellään osana toiminnansuunnittelua. Koska kaikkea liiton toimintaa joudutaan tarkastelemaan vähenevien resurssien kautta, ei veteraanitoiminta ole tässä suhteessa erityisasemassa. Liiton järjestämä Eläkeläistoiminnan kurssi on tarkoitettu aktiivisesti liiton luottamustoimissa mukana olleille eläkkeellä oleville vapaajäsenille sekä heidän puolisoilleen. Vuosittain järjestettävälle kurssille haetaan oman ammattiosaston kautta. Osallistujamäärä vahvistetaan vuosittain osana vuosisuunnittelua. Eläkeläisten kurssi- ja virkistystoiminnasta huolehtivat myös monet muut tahot, mm. Kiljavan opisto, kuntien kansalais- ja työväenopistot, Työväen Sivistysliitto TSL ja Kansan Sivistysliitto KSL sekä kansanopistot, jotka järjestävät eläkeläisille suunnattuja koulutuksia ja kursseja Muut järjestötoimintaa koskevat päätökset Liittokokous toteaa, että liittohallitus on aloittanut luottamusmiesvaaliohjeiden uusimistyön vuoden 2015 lopulla. Liittohallitus hyväksyy uudet luottamusmiesvaaliohjeet vuoden 2016 aikana. koulutus on muodoltaan lähikoulutusta, jonka tarkoitus on pitää osallistumiskynnys mahdollisimman alhaalla. Paikallinen koulutus mahdollistaa myös kaikkien liiton jäsenten kouluttautumisen lähellä asuinseutuaan. Paikallisen koulutuksen tuki soveltuu omalla toiminta-alueella järjestettyyn koulutukseen sekä liiton omistamiin, oman toiminta-alueen ulkopuolella oleviin paikkoihin, jotka ovat Metallikero, Murikka, Metalliranta, Metallitalo ja aluetoimistot. Seuturyhmien ay-koulujen laajentamiselle ei ole olemassa ohjeistukseen liittyviä esteitä. Paikallisen koulutuksen kurssihallintoa kehitetään jatkossa yhdessä liiton talouden ja muiden toiminta-alueiden kanssa yhteistyössä, liiton toiminta- ja taloussuunnitelman sallimissa rajoissa. Liiton tavoitteena on kehittää järjestö- ja ay-koulutusta paikallisesti sekä alueellisesti. Ammatillinen koulutus on hyvää ja ajatukseltaan tuettavaa koulutusta, mutta rahoitusvastuu siitä on joko työnantajilla tai yhteiskunnalla Murikka-opisto Murikka-opiston tehtävänä on tuottaa osaamista työpaikkojen edunvalvontaan, vahvistaa jäsenistön järjestöllisiä sekä työelämä valmiuksia ja koulutuksen keinoin tukea jäsenten jaksamista työelämässä sekä työyhteisöjen kehittämistä. Koulutuksessa huomioidaan modernit joukkoviestinnän keinot. Koulutusta voidaan järjestää Murikka-opiston varsinaisen toimipisteen lisäksi myös keskustoimiston yhteydessä olevassa Helsingin toimipisteessä. Paikallinen sopiminen on tärkeä edunvalvontakoulutuksen osa-alue ja sitä kehitetään edelleen. Paikallisen sopimusosaamisen alueita ovat säädösten hallinta, neuvottelutaidot, ennakoivuus, yrityksen tunnuslukujen hallinta sekä sopimuksen laatimiseen liittyvät taidot. Murikka-opisto syventää koulutustaan näillä tieto-taito-alueilla edelleen. Opiston koulutus perustuu havaittuihin tarpeisiin, koulutusmäärien arvioihin ja talouden raameihin. Uusia koulutustuotteita otetaan käyttöön tarpeen mukaan harkiten. Kansainvälisyyskasvatus on osa ay-koulutusta ja sitä kehitetään erityisesti edunvalvonnan tarpeisiin. Kurssit, joille opiskelija voi ottaa lapsensa mukaan, keskitetään edelleen koulujen lomakauden alkuun. Resurssien niin salliessa voidaan harkita muihinkin koulujen loma-aikoihin sijoitettavaa muksukurssia. Vieraskielisen koulutuksen järjestämistä Murikka-opistossa pitää tarkastella tarpeen mukaan ja päättää siitä kunkin vuoden koulutussuunnitelmassa. Luottamustehtävissä toimivien jäsenten tarvitsema työelämä-englannin koulutus käynnistetään Murikka-opistossa. Murikka-opiston tilat ovat koulutuksen käytössä siinä laajuudessa, kuin koulutussuunnitelmat edellyttävät. Käyttöastetta nostetaan Murikanranta Oy:n hotellitoiminnalla, joka samalla tukee Murikan kehittämistä ja keventää opiston kustannuspainetta. Opiston tiloissa olevan taidekokoelma on tärkeä osa virikkeellistä kokonaisuutta. Kokoelman saatavuuteen ja katsottavuuteen kiinnitetään huomiota Murikan uudistushankkeen valmistuttua. Edelleen opistossa voidaan järjestää harrastajataiteen näyttelyitä Koulutusperiaatteet Kurssipäivärahojen ja stipendien osalta Metallityöväen Liitto noudattaa SAK:laisissa liitoissa olevia standardeja, jotka ovat verohallinnon ohjeistuksen mukaisia. Muun taloudellisen tuen kehittäminen on yhteydessä liiton taloudellisen tilan yleisempään kehitykseen. Kurssisuunnittelussa korostuu erityisesti edunvalvonta- ja järjestötyön palveleminen niin, että myös ruotsinkielisten tarpeet otetaan huomioon. Mahdollinen liittojen yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Paikallisen tiedottamisen kehittämiseen osastoilla on paljon mahdollisuuksia jo nyt. Liitto järjestää siihen koulutusta Murikassa ja tarjoaa hyvät taloudelliset edellytykset myös osastoille tai seuturyhmille asian edistämiseksi. 7. Tiedotustoiminta 7.1. Ahjo Ahjo julkaisee jokaisessa numerossa myös ruotsinkielistä sisältöä ja palvelee näin myös ruotsia äidinkielenään puhuvia liiton jäseniä. Ruotsinkielistä aineistoa julkaistaan Ahjon lisäksi myös liiton muissa viestintäkanavissa sekä painomateriaaleissa. Ahjossa julkaistaan sekä ruotsinkielisiä toimituksellisia juttuja että käännöksiä lehden suomenkielisestä aineistosta. Yksittäisten juttujen tai lehden muun materiaalin julkaisemisesta ruotsiksi päätetään toimituksessa tapaus- ja lehtikohtaisesti. Jos juttua ei voida julkaista painetussa lehdessä, se julkaistaan liiton verkkosivujen ruotsinkielisillä sivuilla. Päätös tästäkin tehdään harkiten punnitsemalla yksittäisen jutun sisällön tärkeyttä sekä resursseja. Ahjossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että nuorten asiat ovat esillä. Esimerkkinä tästä Operaatio Vakiduuni, jota on lehdessä seurattu järjestelmällisesti. Liitossa toimivat nuoret ovat esillä myös yleisemmin lehden jutuissa ja sisällöissä. Sekä Ahjon että sähköisen viestinnän avulla pyritään jatkuvasti tukemaan ja lisäämään nuorten kiinnostusta liiton ja laajemminkin yhteiskunnan asioihin. Liitossa on noin 270 ammattiosastoa. Ahjo julkaisee ammattiosastojen ilmoituksia osastojen tapahtumista säännöllisesti. Ammattiosastojen asioista tai tapahtumista tehtävät jutut käsitellään tapauskohtaisesti punnitsemalla yksittäisen jutun sisällön tärkeyttä sekä resursseja. Selvitetään mahdollisuuksia Ahjon laajempaan levittämiseen työpaikoille Verkkosivut ja muu sähköinen viestintä Luottamushenkilöiden extranet otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Sähköisen varmentamisen takana oleva järjestelmä mahdollistaa sen, että liittokokousaloitteet voidaan jatkossa toimittaa myös sähköisesti. Extranet toimii myös liiton luottamushenkilöiden tiedonvaihto- ja keskustelualustana. Extranetiin tallennetaan myös jäsentiedotteet. Liiton verkkosivut uudistetaan. Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota jäsenasioiden hoitoon. Myös itsemaksavien jäsenten ohjeita ja käytäntöjä selkeytetään. Liiton verkkoviestintää kehitetään toiminta-alueiden yhteistyönä muun muassa selvittämällä mahdollisuuksia sähköiseen, reaaliaikaiseen jäsenpalveluun. Luottamushenkilöiden uutiskirje on vuoden 2015 lopusta lähtien lähetetty kaikille liiton aktiivirekisterissä oleville, myös ammattiosastojen toimikuntien jäsenille, joiden sähköpostiosoite on liiton tiedossa Muu tiedotustoiminta Töiden vaativuusryhmittelyn (TVR) mukaiset palkkataulukot tallennetaan ja ne päivitetään liiton verkkosivuille. Palkat löytyvät myös työehtosopimuksesta. Liiton ja ammattiosaston sääntöihin liittyvät jäsenasiat sisältyvät jo tällä hetkellä Metallityöväen kalenteriin. 8. Liiton talous ja hallinto Liiton talous 8.1. Jäsenmaksut Jäsenmaksun tarkoituksena on pyrkiä kattamaan liiton varsinaisen toiminnan menot. Vuodesta 2009 lähtien jäsenmaksutulo ei ole yhtenäkään vuonna tähän riittänyt. Liiton jäsenmäärä ja jäsenmaksutulo ovat edelleen pienentyneet kuluneen liittokokouskauden aikana. Liiton toiminnan rahoitustarve vaihtelee vuosittain alan tilanteen ja jäsenmäärän mukaan. Jäsenmaksun perintäperuste on sama kaikilla jäsenillä, ellei liiton tai ammattiosaston säännöissä toisin todeta. Jäsenmaksu jakaantuu liiton osuuteen ja ammattiosastojen osuuteen. Jäsenmaksusta päättää sääntöjen mukaan liittovaltuusto vuosittain hyväksyessään toimintasuunnitelman ja talousarvion. Jäsenmaksua ei peritä työttömiltä jäseniltä Jäsenedut Liiton lomapaikkoja ovat asuntohotelli Metallikero Pyhätunturilla, kesänviettopaikka Metalliranta Loviisassa ja 400 viikkolomaosaketta eri kohteissa Suomessa. Lomapaikoista saatavat tulot eivät kuluneella liittokokouskaudella enää riittäneet kattamaan lomapaikoista aiheutuvia menoja. Pääsääntöisesti syynä tähän on liian alhainen käyttöaste. Lomakohteita ja niiden käyttöä pyritään kehittämään taloudellisten resurssien mukaan niin, että niistä ei aiheudu jatkuvaa tappiota. Lomapaikkojen markkinointia jäsenistölle tehostetaan. Vakuutussopimukset perustuvat kilpailutukseen. Liittokokouskauden aikana vakuutusturvaa kehitettiin edelleen. Ammattiosaston normaali toiminta täytyy kattaa osastoille maksettavalla jäsenmaksupalautteella Avustukset ja korvaukset Ammattiosastojen toiminta rahoitetaan pääsääntöisesti jäsenmaksupalautteella, joka on viime vuosina ollut 0,195 prosenttia jäsenen bruttopalkasta. Jäsenmaksupalautteella on liittokokouksen päätökset Edunvalvontaa tukevat toiminnot 10 11