Uusimaa + Itä-Uusimaa 2035 = 25 v asukasta työpaikkaa
|
|
- Johanna Saija Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan rakennemallit 2035 Rakennemallien arviointia metropolialueen ja Länsi-Uudenmaan kehityksen näkökulmasta kuntien lausuntojen tueksi / MAL yhteistyö MALkoordinaatttori Uusimaa + Itä-Uusimaa 2035 = 25 v asukasta työpaikkaa
2 Näkemyksiä kerättiin mm pidetyssä Maakuntakaavan lausuntopalaverissa Paikalla: joukkoliikennelogistikkotapio Heinonen, Jussi Savela ja Leena Iso-Markku Lohjalta, Iiris Koivula Nummi-Pusulasta ja Petri Kyyhkynen Karkkilasta
3 Mikä on maakuntakaavan ohjaavuus, ja mikä sen pitäisi olla? Koko Uudenmaan ja metropolialueen yhden kokonaisuuden ja sen kehittämisnäkemyksen etsintä on hyvä. Metropolimainen yhdyskuntarakenne ei enää ole välttämättä toimivin vaihtoehto. Esimerkiksi kaupan rakennemuutos on johtanut pidentyviin asiointimatkoihin myös isoissa ja tiiviissä yhdyskunnissa. Kaikkea väestönkasvua ja rakentamispainetta ei ole tarkoituksenmukaista pakata PKS:lle Länsi-Uudellamaalla on olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja asukaspohjaa tukevia rakentamispaikkoja runsaasti tarjolla eli vapaita mansikkapaikkoja yhdyskuntataloudellisesti ja sosiaalisesti mielekkäissä kohteissa. Länsi-Uudellamaalla pikkukaupunkien, kylien ja maaseutumaisten alueiden vetovoima ja kehittymisen dynamiikka on erilaista kuin tiiviillä PKS:lla. Sormimallin sormet ovat harvassa: kehämäisiä yhteyksiä kehittämällä sormia voitaisiin lisätä viuhkamaiseksi malliksi, jossa aluetta kehitettäisiin tasaisesti.
4 Liikennejärjestelmä liian raideliikennepainotteinen HSL tyyppisen liikennejärjestelmäyhteistyön ulottaminen koko Uudellemaalle olisi tärkeää, nyt syntyy pullonkauloja ja epäjatkuvuuskohtia verkostossa ja palveluissa. Näkyväksi JOUKKOLIIKENNEKORRIDORIT JA PYSÄKIT (nyt lähestyminen on liian ratapainotteinen) Karkkila ja Nummi-Pusula ovat bussiliikenteellä hyvin palveltuja yhdyskuntia, joita voidaan kehittää VATtien hengessä tältä pohjalta. Kehittyviä JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVIÄ olisivat: (vt1) kt110, vt51, vt25 ja vt2: osassa bussiliikenne voisi toimia välivaiheena ennen junaliikenteen käynnistymistä. Rakennemalleissa Karkkilaa palvelisi Vihdin/Nummelan asema: - olisiko liityntäpysäköinti houkuttelevaa, johtuu lippujen hinnasta ja PKS:n ruuhkakitkasta TILAVARAUS Porin radalle: Karkkilan näkökulmasta myös rata PKS-Karkkila-Forssa- Pori on vakavasti otettava teollisuus- ja työssäkäyntiväylä, joka olisi otettava mukaan tulevaisuuden varauksena, koska vt2:n varret rakentuvat pian täyteen niin, että tämä mahdollisuus menetetään. Maaseutumaisten taajamien liityntäliikenteen parantamisen vaikutukset liikennemääriin ja joukkoliikenteen kannattavuuteen, sekä tätä kautta metropolialueen II kasvurenkaan asumisvaihtoehtojen vaikutuksiin, tulisi tuoda erikseen esille. Mikä olisi Länsi-Uudellemaalle sopiva joukkoliikenteen palvelutasomääritelmä? Mikä olisi pienten asemanseutujen (yleis)malli?
5 Lohja on valmis raideliikenneyksikkö malli B3 ei kuitenkaan tue yhdyskuntarakennetta Lohjalla raideliikenne toteutuu vaiheittain vuosien aikana varaukset ovat tärkeitä. Esimerkiksi silmukkamallissa radanvarren uudet asemat ovat eri toteuttamisvaiheita ja aivan uudet asemakohteet tulevaisuuden auki pidettäviä potentiaaleja. Vaihtoehto, jossa Lohja-Virkkala kaupunkirata olisi toteuttamatta ja Lohjan kohdalla olisi vain yksi kaukoliikenneasema, tuntuu raideliikennepotentiaalin tuhlaukselta.!länsiratavaihtoehdossa B3 valittu Lohjan aseman paikka E18-tien pohjoispuolella ei tue liikennejärjestelmää ja yhdyskuntarakennetta: aseman paikka tuottaa huonompia yhdyskuntarakenteen vaikutusarviointituloksia, kuin jos se olisi Muijalassa. Lohjan asema E18-tien tuntumassa lisää myös Nummi-Pusulan raideliikennesaavutettavuutta liityntäpysäköinnin kautta. Lohjan laajan maalaismaisen ympäristön ja ympäryskuntien pitkämatkaista työmatkaliikennettä voi siirtyä junaan, jos hinta on kilpailukykyinen ja liityntäpysäköinti vaivatonta. Uusien asemien seurauksena Lohjan urheilu-, virkistys ja kulttuuritarjonta tulevat kestävän kehityksen mukaisesti saavutettaviksi osiksi metropolialueen tarjontaa, samalla kun ne tuovat Helsingin ja Espoon tarjonnan Lohjan vaikutusalueelle. Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen on tärkeää elinkeinoelämän näkökulmasta. Henkilöliikenteen aloittaminen sillä jälleen 80-luvun jälkeen on olennainen Länsi-Uudenmaan sisäisen vuorovaikutuksen potentiaali, joka tulisi myös huomioida, erityisesti sen risteäminen E18- tien ja Espoo-Salo radan kanssa sekä mahdollisesti Nummelan asema. Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen ja henkilöliikenteen aloittaminen on arvioitu erittäin kannattavaksi (2,2). Se muodostaa myös lähes ainoan poikittaisyhteyden PKS:n ulkopuolella ja lisää pääradan raideliikennesaavutettavuutta. Tämä olemassa oleva rata olisi oltava mukana Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämän, sisäisen palveluyhteistyön sekä virkistys- ja työmatkaliikenteen näkökulmasta kaikissa malleissa.
6 Lausunnon painopistetoivomukset / UL: Mitkä alue ja yhdyskuntarakenteen kokonaisratkaisun periaatteet tukevat parhaiten metropolimaakunnan kehittämistä? 1: Pääkaupunkiseudun kasvupaineen siirtäminen hyvin raide- ja bussiliikenteellä saavutettaviin, jo olemassa oleviin yhdyskuntiin, kuten Lohjalle, Karkkilaan ja Siuntioon pienempiäkään taajamia unohtamatta. 2: Uusien, noin asukkaan toisiinsa kiinni kasvavien asemanseutujen maltillinen avaaminen viuhkamaisesti lähtien n. ½ h. junamatkan päästä päärautatieasemalta. Onko tarkoituksenmukaista ohjata uusi rakentaminen nykyiseen rakenteeseen mahdollisimman tehokkaasti? Minkä kokoiset keskukset ovat toiminnallisesti optimaalisia? Mitkä muut tekijät ovat keskeisiä metropolimaakunnan perusrakennetta laadittaessa? Nykyisen rakenteen tiivistäminen jo tiiviillä alueilla voi johtaa vapaa-ajan liikkumismatkojen pidentymiseen ja haja-asumispaineen kasvuun. Sen sijaan PKS:n I ja II kasvurenkaan pienten kaupunkien yhdyskuntarakenteen täydentäminen elinvoimaistaa asukasrakennetta, auttaa pitämään yllä lähipalveluja ja elinkeinoelämää myös PKS:n ulkopuolella, ja tarjoaa laadukasta elinympäristöä mansikkapaikkoilla. Lohjan kokoinen noin asukkaan kaupunki on palveluomavarainen ja kevyellä liikenteellä toimiva, ja nauhamainen rakenne mahdollistaa kaupunkiradan asemia jopa 5! Palveluomavaraisuus syntyy myös 60km etäisyydestä Helsingistä ja ympäröivän maaseudun palvelusta. Toisaalta jo muutaman tuhannen asukkaan taajama pystyy pitämään yllä lähipalvelut, jos lähellä ei ole suurta keskusta, esim. Karjalohja ja Sammatti. Myös Karkkilan on optimaalinen yhdyskunta vaikka erikoistavaroita hankitaankin kaempaa. >>> Eli sijainti suhteessa muihin keskuksiin vaikuttaa enemmän kuin koko: mitä lähempänä isoa yksikköä ollaan sitä vähemmän omia palveluja on suhteessa kokoon ja päinvastoin. 1: Merellisyyden ja vesistöjen hyödyntäminen metropolialueen kasvussa on koko Suomelle tärkeää kansainvälisistä yrityksistä ja työvoimasta kilpailtaessa, -ja niissä on Uudellamaalla vielä runsaasti potentiaalia tarjolla. 2: Lähiliikkumisen edistämisellä ja siinä olevien puutteiden poistamisella voidaan vaikuttaa tulevaisuuden liikennettä mitoittaviin matkatuotoksiin. Olisi luotava CO 2 päästötavoiteet saavuttava lähiliikkumisen tavoitemalli, jonka vaikutukset olisi selvitettävä miten lähiliikkumisverkostojen parantaminen vaikuttaisi joukkoliikenteen kysyntään ja tieliikenteen tarvitsemiin varauksiin jo nykyrakenteessa? Lähiliikkumista voidaan edistää myös muuten kuin tiivistämällä ja rakentamalla isoja yksiköitä.
7 Priorisointia LIIKENNEJÄRJESTELMÄ: 1 Olemassaolevien ratojen vuorotiheyden (Hankoon asti) ja liityntäliikkumisen voimakas kehittäminen 2 E18-tien, kt110, vt2:n ja vt51/25 joukkoliikenteen ja pysäkkien saavutettavuuden kehittäminen 3 Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen ja Lohjan asemanauha, jolta yhteys Nummelan (?) asemaan (Hanko-Hyvinkääradalla ja Nummelan asemalla olisi olennainen merkitys seudun palveluyhteistyön liikkumisjärjestelmässä myös Karkkilan näkökulmasta) 4 Espoo-Lohja kaupunkiradan rakentaminen 5 Esa-radan rakentaminen MAANKÄYTTÖ: 10 % kasvusta kyläalueille ja rataverkon ulkopuolisiin taajamiin: Karkkila, Karjalohja, Nu-Pu Seudulle tyypillinen pikkukaupunki / asemanseutu on as. ja vaikutusalue yli 2 km: vaikutusalueen laajuus ja sen liikennepoliittiset edistämiskeinot olisi tutkittava ja tuotava keskusteluun Siuntion asemanseudun kehittyminen ja Kelan uusi asema Inkoon asemanseudun ja raideliikennesaavutettavuuden dynaaminen kehittäminen myös vapaa-ajan liikkumisen ja 2asumisen näkökulmista Muiden rantaradan asemanseutujen tehokas täydennysrakentaminen + Pohjan kulttuuriasema n avaaminen Potentiaali: Asemanseutujen vaikutusalue voi liityntäpysäköinnin, syöttöliikenteen ja uusien liikkumismuotojen kehityksen vaikutuksesta olla hyvinkin laaja ja mahdollistaa työskentelyn, asumisen ja virkistysmatkailun kehittymisen kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisissa ja / tai merellisissä miljöissä, aivan metropolialueen tuntumassa.
8 Yhteenvetoa Liikkumisen tavoitteisiin mukaan enemmän keinoja: Lähi- / kevyen liikkumisen taajaman rakennemalli, ja sen vaikutukset liikennesuoritteeseen, kuntatalouteen ja suurten liikennehankkeiden investointitarpeeseen (säästöt raideliikenteen tai kuntien lähiliikkumisverkostojen kehittämiseen) Joukkoliikenteen tavoitekehittäminen, matkaketjut ja liityntäpysäköinti paremmin esiin Liikkumisen ja joukkoliikenteen hintatarkastelujen vaikutus tavoiteltavaan yhdyskuntarakenteeseen Uhkakuva: Jo tiiviiden alueiden tiivistäminen (PKS) voi lisätä vapaa-ajan matkustamista ja kesämökkeilyä, ja kerrannaisvaikutuksena johtaa asumisen ympäristövaikutusten kasvuun Länsi-Uudenmaan potentiaalit eivät tiivistämistarkastelussa tule riittävästi esille: Metropolialueen II-kasvurenkaan omaleimaisella kehittämisellä voidaan yhdistää asuminen, vapaa-aika ja lähipalvelut: tämä koskee Länsi-Uuttamaata Karkkilasta Hankoon Asemien vaikutusalue voi olla II kasvurenkaalla huomattavan laaja ja sitä voidaan laajentaa liityntäpysäköinnillä ja liikennepolitiikan keinoilla. Kenelle rakennamme väestörakenteen olennainen muutos käynnissä: Ikääntymisen vaikutus, muuttoliikkeen rakenne, työperäisten maahanmuuttajien määrä jne. Millaiseen liikkumiseen uusilla asukkailla on varaa? Millaista kysyntää ikääntyvä väestö vähentää ja lisää yhdyskunta- ja liikennejärjestelmässä?
9 Yleisesti Luettavuudessa ongelmia: Rakennemallien luettavuus on heikko, kun isompien taajamien paikannimet, ja vanhojen ja uusien asemien nimet puuttuvat Liikennehankkeiden hahmottaminen on työlästä, kun niiden nimet puuttuvat kartoista Tekstissä viitataan aluenimiin, joita ei pelkistetyissä kartoissa ole, eikä alueen laajuuden osalta eri osa-alueiden suunnittelijoiden paikallistuntemus riitä paikkojen hahmottamiseen Pitkälle pelkistetty esitystapa tekee rakennemalleihin tutustumisen ja niiden arvioinnin työlääksi erityisesti poliittisella tasolla Lähtökohdista: E18-tien ja muiden moottoriteiden yhdyskuntarakenne- ja toimintojensijoittumisvaikutus (+ rampit) on merkittävä ja ne olisi voinut nostaa esille kartoissa paremmin. Myös joukkoliikenteen pääväylät eli valtatiet ovat jääneet liikaa taka-alalle. Tiivis yhdyskuntarakenne ei automaattisesti takaa pitkien työmatkojen vähentymistä, koska myös keskusten välinen työmatkaliikenne on kasvamassa: tämän kehitystrendin osuus olisi tuotava esille. -Kuinka paljon on kyse ylipitkien työmatkojen siirtämisestä raiteille? Onko yhdyskuntarakenteen tarkastelu liian keskustakeskeistä ja asumispainotteista? Pitäisikö työpaikkojen sijoittuminen ottaa kanaksi muna-kana vuorovaikutuksessa? Miten vapaa-ajan liikkuminen, 2asuminen jne. on huomioitu joukkoliikenteen kehittämisessä? Raideliikenteen kehittämisvaihtoehtojen tarkastelut erilaisin taajamavaihtoehdoin ovat tervetulleita tavoiteavauksia myös kuntatason suuntaan. Mansikkapaikka-analyysi, nimen vaarallisuudesta huolimatta, on mielenkiintoinen makromaisemarakenteen ja rakentamisen vetovoima-alueiden inventaarioselvitys, jossa hyödynnetään oivasti nykyisiä pakkatieto-ohjelmien ja aineistojen mahdollisuuksia. Analyysihän selittää myös haja-asumisen vetovoimatekijöitä. Urban zone avaa keskustelua toivottuun lähiliikkumisen ja lähielämän kehittämisen suuntaan, joka toivottavasti johtaa lähiliikkumisverkoston ja palvelurakenteen parempaan yhteensovittamiseen tulevaisuudessa. Kuntakaavoituksen mukainen rakentaminen olisi voinut olla mukana raideliikenteen ulottumattomissa olevien taajamien kohdalla muissakin kuin monikeskusmallissa kylä/haja. Nyt voi saada liiaksi sellaisen kuvan, että tavoitteena on näiden taajamien kehityksen pysäyttäminen.
10 MALLI OLENNAISTA ARVIO Monikeskusmallit: Kylä Haja 6% väestökasvusta (28 000) kyliin tai haja-asutusalueille Ei uusia ratahankkeita tai asemia Kasvu nykyisiin keskuksiin, taajamiin ja niiden laajenemisalueille kuntakaavoituksen mukaan > Kasvua raideverkon ulkopuolella muita malleja enemmän Kylä- ja hajamalli on aika harhaanjohtava nimitys ja näyttää kuvissa pahemmalta kuin on, koska 94% kasvusta suuntautuu kuntien osoittamiin taajamiin ja niiden kasvualueille. Voidaanko kylä/haja-asutuskehitystä estää muissakaan malleissa? Ainoa malli, jossa Karkkila ja pienet kuntakeskukset kasvavat: näin käy varmasti muissakin malleissa E18-tien ja vt2:n vaikutusalueilla. NYKYTRENDI? REALISTINEN? >> Mikä olisi joukkoliikenteen hinnan, matkaketjujen, liityntäpysäköinnin ja linja-autoliikenteen parantamisen vaikutus? Yksi, puolet kyliin ja puolet haja-asutusalueelle sijoittava malli olisi ollut realistisempi ja riittävä.
11 MALLI OLENNAISTA ARVIO Sormimallit: harvempien ja vahvempien radanvarsikeskusten kehittäminen täydentävä, tiivistävä tutkitaan kasvusuuntajärjestystä aluetehokkuus kehä III:n ulkop: < 1km: 0,2, 1-2,5 km: 0,1?Olisiko Kehärata ja Länsimetro voinut olla kaikissa malleissa mukana? Kasvu: vain raideyhteyksien varrelle nykyisiin ja uusiin asemanseutuihin vain yli as. pot. asemanseutuihin vain 2,5 km säteellä asemasta: kuntakaavoitus 100% + lisätiivistäminen asemanseutujen ulkopuolelle ei osoiteta rakentamista Malleissa rantaradan olemassaolevat asemat ovat mukana, mutta mikä on junatiheyden vaikutus? nythän vuoroja on vähän ja osa niistä todella kalliita (esim. 22 /75km). Suuren ja tiiviin asemanseudun tavoite vähentää ratojen hyötyä ja hyödynnettävyyttä Uudellamaalla, jo n asukasta on toimiva asemanseutu Aseman merkitys ja houkuttelevuus yli 2,5 km:n ulkopuolella erityisesti kehä III:n ulkopuolella lienee merkittävä: pitäisi tutkia. Onko 2,5 km raja liian tiukka Kehä III:n ulkopuolella? Mitoitushan tarkoittaa että koko Lohja olisi yhden tällaisen asemanseudun sisällä ja tavoitettavissa. Myös seisakkeet olisi voinut huomioida ja esittää nykyasukkaiden näkökulmasta
12 SORMIMALLIT A: nykyiset ratakäytävät B1: Itäradan kehittäminen (HELI) B2: Pohjoisrata Klaukkalan kautta Hyvinkäälle OLENNAISTA?Kera-Nikkilä rata on poikittaisrata/ kehärata, -miksi sormimallissa? Miksi mukana Kerava-Nikkilä rata mutta ei rantarataa uusien asemien sijoituskohteena? Hanko-Hyvinkää rata on myös olemassaoleva ja tärkeä LU:n sisäisen vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta. Kasvukeskukset Sipoossa (2), Porvoossa ja Loviisassa Yhteys Pietariin Kehäradan ja Länsimetron 2. vaiheen asemat eivät ole mukana:?olisivatko luonteva osa myös tätä mallia? ARVIO Kova asemanseudun mitoitustavoite väheksyy rantaradan kehittämispotentiaalia: Karjaa- Kirkkonummi välille ei ole osoitettu uusia asemanseutuja! - Vaihtoehdossa pitäisi olla myös rantaradalle uusia asemanseutuja? Luonteva itäsuunnan kasvurata Hyvä venäjäyhteys ja luontevat uudet asemanseudut työperäiselle maahanmuutolle itäsuunnasta Uusia asemanseutuja mahtuisi enemmänkin Helsingin ja Porvoon väliin Onko uudelle pohjoiselle kehityssuunnalle kysyntää lisää Vantaata? Länsi-Itä suuntaiset kehityskäytävät hyödyntäisivät paremmin Etelä-Suomen merellisyyden, luonnon ja kulttuurihistorian potentiaaleja
13 SORMI- MALLIT B3: Länsiradan kehittäminen Nimitys on harhaanjohtava, koska Länsirata on ollut työnimenä Espoo-Lohja kaupunkiradalla, jossa asemat ulottuvat Virkkalaan asti C: Lyhyet radat OLENNAIS- TA Osa Espoo Salo eli ESA rataa Asema Lohjalla vain Lempolassa Mukana Kerava- Nikkilä kaupunkirata. Länsirata Histaan asti. Metroverkon kehittäminen ARVIO Radalle on osoitettu liian vähän uusia asemia, koska asemanseudun mitoitustavoite on niin kova Lohjalla Muijala on paremmin saavutettava ja yhdyskuntarakennetta tukeva aseman paikka kuin mallissa osoitettu Lempola Taajamaliikenteen pistoraide Hanko-Hyvinkää rataa pitkin Lohjan keskustaan (+ 2 asemaa) tuo elävän yhdyskunnan raideliikenteen piiriin + paljon kasvupotentiaalia tukeutuen olevaan palvelurakenteeseen ja houkuttelevaan luonnonympäristöön ESA-radan ja Hanko-Hyvinkääradan toiminnallista kokonaisuutta, jonka leikkauspiste on Lohjalla yhdessä E18-tien kanssa, pitäisi tutkia myös yhdessä Kirkkonummi-Siuntio kasvusuunta voisi olla KENIrataa vetovoimaisempi osa merellisen Etelä-Suomen tavoitettavuutta. Samalla se palvelisi myös vapaaajan matkustamista ja turismin kehittymistä. Hista soveltuu E18-pendelöinnin liityntäpysäköintiin ja parantaa luoteisen Länsi-Uudenmaan saavutettavuutta hyvin.
14 MALLIT Silmukkamalli Selvitetään useiden pienten asemanseutujen kasvun vaikutuksia Esim. Espoon Kilo 1 km - Kehä III:n ulkopuolella ea 0,15 OLEN- NAISTA Pienten asemanseutujen (9000) tiheä verkko Mallista puuttuu Pohja ja Nummela ARVIO Lohjan asemanseudut ok.: Lohjan tuominen osaksi PKS:n raideliikenneverkkoa on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja pikkukaupungin kasvupotentiaalin hyvää hyödyntämistä! Samalla Pääkaupunkiseutulaisille avataan uusi asumisen ja työpaikkojen sijoittumisen kohde ja mahdollisuus siirtyä E18-tieltä raiteille. Lisäksi Lohjan taajama pitäisi olla mukana myös ESAradan isompien asemanseutujen kehitysmallissa (B3) ja Hanko-Hyvinkää radan henkilöliikenteen avaamisen potentiaalissa, mitä ei ole nyt ollenkaan tutkittu. Kauimmaiset, metsään avatut uudet asemanseudut heikentävät vaikutusarviointituloksia, mutta tulevaisuuden potentiaaleina ne ovat mielenkiintoisia. Rakentaminen tuskin olisi kuitenkaan kerrostalovaltaista, vaan vapaaaikaan ja luksusasumiseen erikoistunutta. Aivan uusissa asemapaikoissa vaarana on nukkumalähiökehitys > uusien asemanseutujen pitäisi kasvaa osana nykyisiä yhdyskuntia. Pohjan olemassa olevan aseman ja kehittyvän (kulttuuritapahtumia, festivaaleja ym.) yhdyskunnan avaaminen johonkin malliin olisi suotavaa ja kestävän kehityksen mukaista.
15 YHTEENVETO VERTAILUASETELMASTA Suurten (yli ) asemanseutujen sormimallit Pienempien (n ) asemanseutujen silmukkamalli Vain isoja asemanseutuja: yli new townit Kasvun perustuessa isoihin yksiköihin jää Metropolialueen II kasvurenkaan potentiaali täysin hyödyntämättä Raideliikenteen ansiosta II-kasvurenkaan laadukkaan asumisen ja olemassaolevien yhdyskuntien kehittymisen potentiaali voidaan saada osaksi metropolialueen elinvoimaa niin, että puretaan tiiviin PKS:n edelleentiivistymistarvetta positiivisella tavalla Nopeasti rakennetut new townit muodostuvat ensin sosiaalisesti ja kaupunkikulttuurisesti ohuiksi (slummivaara? Nukkumalähiövaara?) Mistä rahat tarpeeksi korkealaatuiseen aluerakentamiseen? Lähelle PKS-sijoitettu voimakas rakentaminen vie Metropoliasukkaiden virkistysalueita ja lisää jäävien kulutusta > tämä voi johtaa asumisviihtyvyyden heikkenemiseen koko PKS:lla Väärään kohteeseen osoitettu tiivistämistavoite voi aiheuttaa negatiivisia kerrannaisvaikutuksia ja asumisen kallistumista hyviksi koetuilla alueilla: -Ja miksi asua kerrostalossa kaukana Helsingin ydinkeskustasta? >>> Osa maksukykyisistä asukkaista hakeutuu II-kasvurenkaalle ja pendelöi moottoriteitä pitkin (E18, Kirkkonummi jne.) >>> Tiivis yksikkö voi aiheuttaa lisääntyvää liikkumistarvetta: kesämökkivetoisuus, 2asuminen, vapaa-ajan matkustaminen (2/3 liikkumisesta jo nyt), -myös vanhoilta alueilta.
16 VERTAILUASETELMASTA Vain pieniä asemanseutuja: yli as new townit: Pienet asemanseudut jakaa kasvun tasaisesti kaikkiin viiteen kasvusuuntaan Mukana on asemanseutuja, joiden avaaminen ja itsenäisenä yksikkönä toimiminen voi olla epätodennäköistä, jos toivottavaakaan Esim. Meltolan ja Mustion asemat heikentävät pienten helmien mallin antamia tuloksia Sen sijaan olemassaolevaa yhdyskuntarakennetta tukeva Pohjan asema ei ole mukana Pienten asemanseutuyksikköjen tulisi olla sitä tiheämmässä, mitä lähempänä PKSa ollaan LU:ssa olevien isojen taajamien läheisyydessä niiden olisi syytä kasvaa osaksi nykyisiä taajamia Maaseutualueiden virkistys- ja muuta liikkumista voidaan tukea radanvarren seisakkeella ja liityntäpysäköinnillä LOPUKSI: Yhdyskuntarakenneyksikön sisäinen palvelurakenne ja sen vuorovaikutus kevyen liikkumisen ja joukkoliikenteen kanssa on olennainen vaikutuksia tuottava tekijä. Tällöin voi olla sama, onko yksikkö as, as vai as. Kodin ulkopuoliset elämänlaatutekijät kuten kohtauspaikat, yhteisöllisyyttä luova toiminta, kaupunkitilojen miellyttävyys jne. vaikuttavat myös kesämökkeilyn ja muun matkustamisen tarpeeseen tulevalla asukassukupolvella ja kasvavalla senioriasukkaiden ryhmällä käyttöönne laatinut MAL-koordinaattori
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MALe yhteistyö
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotUudenmaan alustavat rakennemallit
Uudenmaan alustavat rakennemallit 20.10.2009 1 Aluerakenteen nykytilanne ja kehityksen päävaihtoehdot MONIKESKUSMALLILLA selvitetään nykyisten kaupunkien ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusille
LisätiedotKoko Uudenmaan rakennemallit 2035
1 Koko Uudenmaan rakennemallit 2035 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu 3 1. vaihemaa- kuntakaava Vahvistettavana
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka
LisätiedotMaakuntakaavan laadinta
Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,
LisätiedotValmistelija / lisätietojen antaja: kaavoituspäällikkö Pertti Kyyhkynen, puh. (09) 4258 3759 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.
Ympäristölautakunta 60 25.08.2010 Kaupunginhallitus 170 30.08.2010 Ympäristölautakunta 74 11.08.2011 Kaupunginhallitus 232 29.08.2011 Ympäristölautakunta 56 07.06.2012 Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotAIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA
2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotValmistelija / lisätietojen antaja: kaavoituspäällikkö Pertti Kyyhkynen, puh. (09) 4258 3759 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.
Ympäristölautakunta 60 25.08.2010 Kaupunginhallitus 170 30.08.2010 Ympäristölautakunta 74 11.08.2011 Kaupunginhallitus 232 29.08.2011 Ympäristölautakunta 56 07.06.2012 Kaupunginhallitus 152 18.06.2012
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotHelsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotAutotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.
Kartta a toivotaan tässä tunneliin. Autotonta sisäänkäyntiä asemalta Nuuksioon päin voisi kehittää. a toivotaan lähemmäksi moottoritietä. Nyt joudutaan purkamaan paljon asuinrakennuksia sekä rakentamaan
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.
Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotAsukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?
Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään
LisätiedotUrban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa
Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotJunapilotin hakemuksen lähtötiedot. Länsi-Uusimaa
Junapilotin hakemuksen lähtötiedot Länsi-Uusimaa Sisältö Väestö 2017 ja työpaikat 2016 taulukossa Väestö 2017 paikkatietona (250m ruuduissa) Työpaikat 2015 paikkatietona (250m ruuduissa) Työmatkat taulukossa
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotLahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014
Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 15.1.2014 Kari Ruohonen 2 Hankkeet Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta
1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi
LisätiedotMarja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella
Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotMaankäytön rakenne Seuranta
Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU
29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma
LisätiedotPLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Hannu Penttilä
PLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Hannu Penttilä 21.11.2006 Laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV) 2 Tehtävät 3) Laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotSelvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö
Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotHELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET
HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotTransit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus
Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus Christoffer Weckström 29.11.2017 Konseptin tausta Transit-oriented development (TOD) ~ joukkoliikenteeseen tukeutuva maankäyttö Lähtöisin Peter
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotHyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit
Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan
LisätiedotNäkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010
Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,
LisätiedotOtsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kaavan tilannekatsaus 4. 3 Kaavaehdotuksen esittely 5. 4 Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat 8
MUISTIO 1/2019 1 AIKA 07.02.2019 klo 09:30-12:00 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Kaavan tilannekatsaus 4 3 Kaavaehdotuksen esittely
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotMAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007
MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotLuoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?
Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.3.2016 Hannu Valtanen 16.3.2016 H.Valtanen 1 Kunnanvaltuusto 31.8.2015 Hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman vuosiksi
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotMaakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla
Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Riitta Murto-Laitinen 18.1.2011 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyvät Maakuntakaavojen uudistaminen tarpeen Uudenmaan
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotMaakuntakaava. Kuntakierros 2013 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Maakuntakaava Kuntakierros 2013 2. Maakuntakaavatyön tilanne KUULEMISEN JÄLKEEN Tunnus: maakuntakaava Salasana: makaphl2010 Maakuntavaltuusto 3.12.2012 MV:n seminaari 19.11.2012 Työneuvottelu YM:ssä 25.10.2012
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotMAL 2019 suunnitelmaluonnos ja MAL arviointiselostusluonnos. Lausunnon antaminen asiakirjoista, KH
MAL 2019 suunnitelmaluonnos ja MAL 2019 -arviointiselostusluonnos Lausunnon antaminen asiakirjoista, KH 14.1.2019 Espoon kaupunki pitää seudullista yhteistyötä tärkeänä ja nostaa lausunnossaan esiin erityisesti
LisätiedotJalankulun reunavyöhyke
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotOULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
Lisätiedot