Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla

Transkriptio

1 Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Riitta Murto-Laitinen

2 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyvät Maakuntakaavojen uudistaminen tarpeen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyivät 2011 Laajan metropolialueen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena on mahdollista ensimmäistä kertaa Metropolimaakunnan kilpailukyky edellyttää yhteistä tahtotilaa aluerakenteen kehittämisestä Maakuntakaava työväline tahtotilan muodostamiselle Koko Uudenmaan maakuntakaavatyö virallisesti käyntiin vuoden 2011 alusta Keskeisenä kysymyksenä aluerakenne ja sitä tukeva liikennejärjestelmä Valmistelutyötä tehty jo yhdessä 2010 Uusi maakuntakaava valtuustokäsittelyyn vuonna 2012

3 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaava-alueen rajaus Uudenmaan liitto Nylands förbund

4 4 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavatilanne Uudenmaan liiton alueella Vahvistettu ja lainvoimainen Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu 1.vaihemaakuntakaava (valitukset parhaillaan KHOssa) Vahvistettu ja lainvoimainen Itä-Uudenmaan maakuntakaava Vahvistetut ja lainvoimaiset Helsingin liitosalueen seutukaavat ja maakuntakaava 2000 Uudenmaan liitto Nylands förbund

5 5 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Rakennemallit Nykyinen taajama, johon ei kasvua NYKYRADAT A ITÄRATA B1 Nykyinen asemanseutu, johon kasvua Uusi asemanseutu, johon kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue ja Alue- enteen tarak n u k s niiden yhdy a j t o ehd vaihto kutukset vai LYHYET RADAT C POHJOISRATA B2 SILMUKKA LÄNSIRATA B3 Uudenmaan liitto Nylands förbund MONIKESKUS - KYLÄ MONIKESKUS - HAJA

6 Maakuntakaavan uudistaminen Rakennemalleista perusrakenteeseen Keskeiset periaatteet sanallisesti maakuntakaavaluonnoksen alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun tueksi Tavoitteena perusrakenne, joka parhaiten vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita maakuntaliittojen alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevia strategisia tavoitteita ja linjauksia kuntien tavoitteisiin on toimiva ja ekotehokas edistää kilpailukykyä Vaikutusten arvioinnin, lausuntopalautteen ja vuorovaikutuksen perusteella mallien parhaista ominaisuuksista Perusrakenne hyväksyttiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallituksissa

7 Maakuntakaavan perusrakenne 1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Hyödynnetään ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta Määritellään eheyttämisen periaatteet olemassa oleville keskuksille Tarkistetaan tarvittaessa nykyisten maakuntakaavojen keskusverkkoa ja taajamatoimintojen alueita Varaudutaan uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen Laaditaan maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakennetta tukeva, toimiva ja kestävä liikennejärjestelmä Turvataan osana yhdyskuntarakennetta riittävä ja hyvin saavutettava virkistysalueverkosto ja toimiva ekologinen verkosto

8 Maakuntakaavan perusrakenne 2. Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen Edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta Kehitetään säteittäisten liikenneyhteyksien lisäksi poikittaisia liikenneyhteyksiä Hyödynnetään metropolimaakunnan kulttuuriset ja ympäristölliset erityispiirteet sekä mahdollisuudet tarjota monimuotoisia ja erilaisia elinympäristöjä Tuetaan elinkeinoelämän sijoittumista toiminnan kannalta keskeisille alueille

9 Maakuntakaavan perusrakenne 3. Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta Tarkistetaan kaupan palveluverkko Uudenmaan maakuntakaavan lähtökohdista Otetaan huomioon kaupan lainsäädännön muutokset Ohjataan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista, mitoitusta ja ajoittamista sitomalla ne muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen

10 Maakuntakaavan perusrakenne 4. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Otetaan huomioon hajarakentamisen ohjaustarpeen erilaisuus eri seuduille, ohjaustarvetta on erityisesti Helsingin seudulla Määritellään alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät kylät Edistetään maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaedellytyksiä pyrkimällä säilyttämään pelto- ja metsäalueiden eheys

11 Maakuntakaava luonnos

12 Vuorovaikutus jatkuu - Maakuntakaavaluonnoksen valmistelu Tiivistettävät ja täydennettävät taajama-alueet Miten ja mihin sijoitetaan? Työpaikka-alueet Miten painotetaan eri alueiden kesken? Millainen kaupan rakenne halutaan? Uusiin ratoihin varaudutaan (Heli/Hepi, Espoo Lohja Salo) Miten linjataan? Miten keskusverkko määritellään mukaan lukien kylät? Malmin korvaava lentokenttä Mihin sijoitetaan? 12

13 13 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Aikataulu Vireilletulo, OAS nähtäville, (palautekierros) Nykytila, lähtökohdat ja tavoitteet Selvitykset telu Rakennemallit vaihe Maakuntakaavan perusrakenne Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen (valtuusto) Kaavan vahvistäminen (ympäristöministeriö) Valmis- = lausuntokierros Uudenmaan liitto Nylands förbund AIKATAULU Maakuntakaavan uudistaminen

14 Luontoselvitykset ( ) Uudenmaan Luontoselvitys Olemassa olevien luontotietojen kokoaminen Tietoja koottu asiantuntijaryhmän avulla sekä kunnista Luontotietokanta paikkatiedoille Raportointiin: aineistojen kokoamisen ja luontotietokannan kuvaus luettelo käytettävistä aineistoista myöhempää työtä varten täydentämistarpeet Kommenteille kuntiin ja asiantuntijaryhmälle (tammikuu 2011) 14

15 Luontoselvitykset ( ) 15 Itä-Uudenmaan Luontoselvitys / MALU Luontoaineistojen kokoaminen tietokantaan ja liiton käynnistämä luontoasiantuntijaryhmä taustana 2007 alkaen Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU) hanke MALU-hankkeen tavoitteet: Kriteerien kehittäminen Luonnonympäristöjen valinta kriteerejä ja ajantasaista tietoa käyttäen Luontotiedon kokoaminen tiedon käytön kannalta hyödylliseen muotoon Pohjan luominen maakunnallisten luontoarvojen tarkastelulle myös muissa maakunnissa MALU:n kriteerien perusteella 139 maakunnallisesti arvokasta aluetta Itä-Uudellamaalla MALU:n raportti julkaistu joulukuussa 2010

16 Maakuntakaavan valmistelu Luontotietojen hyödyntäminen luonnoksen valmistelussa Vaikutusten arviointia tehdään alustavasti kaavan muutosten suunnittelussa (tuoreimmat luontoaineistot) Mahdollisten muutosten sijaintien mukaan arvioinnissa käytetään tietoja laajemmin, kuten kunnilta saatuja aineistoja Arvioidaan, riittääkö nykyiset luontoon liittyvät kaavamerkinnät luontoarvojen turvaamiseen Lisäksi käytetään muita aineistoja mm. ilmakuvia maastotöiden tarpeen arvioimiseksi ja suunnittelemiseksi (maaliskuu 2011) Jos tietoa ei muutoin ole riittävästi, tarvittavat maastotyöt tehdään kesäkaudella

17 Koko Uudenmaan alueelta Muut luontoon liittyvät kaavaselvitykset 17 Virkistysalueet, viheryhteydet ja ulkoilureitit: Kunnilta saatu ehdotuksia muutostarpeista Lisäksi tietoja on tarkistettu virkistysalueyhdistykseltä ja valtiolta Luonnoksen valmistelussa tarkistetaan, onko luonnokseen tarpeen sisällyttää muutoksia virkistysalue-, viheryhteystarve- tai ulkoilureittimerkintöihin Vaikutusten arviointia tehdään ekologisen verkoston toimivuuden ja seudullisten virkistysalueiden riittävyyden suhteen Raportointi tietopohjasta tarkoitus tehdä yhtenä kokonaisuutena Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan luontoselvitysten kanssa Lisäksi osittain luontoalueita koskevia, erikseen raportoitavia ovat: Peltoselvitys (peltojen arvo maataloustuotannolle) Kulttuuriympäristöselvitys (rakennetun ympäristön ja maiseman arvot)

18 Luonnonympäristojen arvottamisen kriteeristö18 Uudellemaalle (LAKU) -hanke Pohjana Itä-Uudellamaalla valmistunut MALU-työ Kriteeristö maakunnallisesti arvokkaille luonnonympäristöille kehitetään LAKU-hankkeessa koko Uudenmaan alueelle Aikataulu tammi-elokuu 2011, tekijänä Jere Salminen Tueksi asiantuntijaryhmä Kriteeristö mahdollistaa maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden määrittelyn, mutta sitä ei vielä tämän hankkeen yhteydessä tehdä Kriteeristöä hyödynnetään maakuntakaavan uudistamisen vaikutusten arvioinnissa Raportointi myös muiden toimijoiden käyttöön