Koko Uudenmaan rakennemallit 2035

Transkriptio

1 1 Koko Uudenmaan rakennemallit 2035 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi

2 Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu

3 3 1. vaihemaa- kuntakaava Vahvistettavana

4 Maakuntakaavan uudistaminen käynnissä 4 Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelu Valmistellaan valtuustokaudella Tavoitteena yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen i kuntakaavoitukseen kuntien yhteisen tahtotilan muodostaminen Keskeisin teema alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymykset Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset arvioidaan rakennemallitarkastelussa

5 Kaavan suunnittelualue

6 6

7 Maakuntakaavan uudistamisen keskeisiä lähtökohtia 7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Tarkistukset voimaan maaliskuussa 2009 Kaupunkiseutusuunnitelmien ja kuntakaavoituksen tarpeet Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää yhtenäistä tä rakennetta ja tahtotilaa til Maakuntasuunnitelma 2033

8 Maakuntakaavan uudistamisen keskeisiä lähtökohtia hti maakuntasuunnitelmasta t 8 Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitettäessä hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkostoa. METKA-mallin mukaan 1) tiivistetään 2) täydennetään 3) pitäydytään ja 4) valitaan. Maakuntakaavan ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen koskien yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän pääperiaatteita, kaavan toteuttamisen ajoitusta ja toteuttamisjärjestystä sekä rakenteen mitoitusta. Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä.

9 Rakennemallit maakuntakaavoituksen alkuvaihe Aluerakenteen vaihtoehtotarkastelut rakennemalleilla: - Erilaisia maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen vaihtoehtoja - Malleilla tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista ilmastoon, liikenteeseen ja yhdyskuntatalouteen vaikutusten arviointi 9 Ei suunnitelmia, vaan malleja aluerakenteen kehittämisen vaihtoehdoista. Maakuntakaavaluonnoksen perusrakenteeksi yhdistelmä eri mallien hyvistä ominaisuuksista.

10 Rakennemallityöllä vastauksia 10 Onko kasvu mahdollista ohjataan nykyiseen rakenteeseen ilman uusien ratojen rakentamista? Kuinka kauan nykyistä y rakennetta voidaan kehittää? Mihin ohjataan uusi rakentaminen kun nykyistä rakennetta on tiivistetty? Milloin ja miten? Missä ja miten raideverkkoa kehitetään? Harvakseltaan suuria ja toiminnoiltaan monipuolisia asemanseutuja vai tiheästi pieniä asemanseutuja? Millaisia vaikutuksia rakenneratkaisuilla on? taloudelliset, ympäristöön, liikenteeseen sekä seudun kehitykseen ja kilpailukykyyn liittyvät?

11 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Rakennemallien aikataulu Rakennemallit hallituksissa i (UML 19.4, IUML 3.5) Rakennemallit lausunnoille (toukokuu - elokuu) Lausuntopalaute ja perusrakenteen linjausvaihtoehdot Ohjaustoimikunnassa ja hallituksissa (syyskuu) Kuntaseminaareissa (lokakuu) Maakuntavaltuustojen yhteisseminaarissa (lokakuu) Perusrakenteen valinta maakuntien hallituksissa (joulukuu) 2011 Kaavaluonnoksen valmistelu

12 Nykytilanne y rakennemallien pohjana 12 Nykyinen väestö noin 1,5 miljoonaa asukasta ja noin 0,7 miljoonaa työpaikkaa Rakennemalleissa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa v. 2035

13 13 Kuntien kaavat ja suunnitelmat kattavat suuren osan uudesta asumisen mitoituksesta Asumisen kaavavaranto ja suunnitelmien määrä vuoteen 2035 yht. 36 milj. k-m 2 Nykyisten asemakaavojen asumisen kaavavaranto, milj. k m2 Tulevien suunnitelmien asumisen määrä milj k m2

14 Kuntien kaavat ja suunnitelmat kattavat suuren osan työpaikkojen mitoituksesta Työpaikkojen kaavavaranto ja suunnitelmien arvioitu määrä vuoteen 2035 yht. 35 milj. k-m 2 Nykyisten asemakaavojen työpaikkakaavavaranto, milj. k m2 Tulevien suunnitelmien työpaikkamäärä milj.k m2

15 Rakennemallit 15 Monikeskusmalli Kasvu nykyisiin keskuksiin ja A) Kyliin B) Haja-asutusalueille Sormimalli Kasvu suuriin radanvarsikeskuksiin A) Nykyisiin ratoihin B1) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Itärataan B2) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Pohjoisrataan B3) Nykyisiin ratoihin ja uuteen Länsirataan C) Nykyisiin ratoihin ja useimpiin uusiin lyhyihin ratoihin Silmukkamalli Kasvu pieniin radanvarsikeskuksiin muodostaen ratasilmukoita

16 Kaikissa malleissa mukana 16 Nykyisten ratojen taajamaliikenteen kehittäminen Pääradan lisäraiteet Keravalta pohjoiseen Espoon kaupunkirata Rantaradan lisäraidejärjestelyt Kirkkonummi- Siuntio (-Karjaa) Uudet radat Länsimetro Helsingin Ruoholahti- Espoon Matinkylä Kehärata Vantaalla Pisara-rata Hyväksyttyjen liikennejärjestelmäsuunnitelmien hankkeet.

17 Monikeskusmalli vuonna 2035 Kasvu kuntakaavoitukseen k k perustuen nykyisiin ii keskuksiin k k ja kyliin 17 Mallissa tutkitaan nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusien ratojen kasvukäytäville tai taajamille. Kasvu on osoitettu nykyisiä asemakaavaalueita tiivistäen ja laajentaen. Kasvua on rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän kuin muissa malleissa. Useita monipuolisia keskuksia. Kyläalueet, joihin osoitettu asukasta Nykyisiin keskuksiiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Mallissa tutkitaan kylärakentamisen vaikutuksia.

18 18

19 Monikeskusmalli vuonna 2035 Kasvu kuntakaavoitukseen perustuen nykyisiin keskuksiin ja haja-asutusalueille 19 Mallissa tutkitaan nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusien ratojen kasvukäytäville tai taajamille. Kasvu on osoitettu nykyisiä asemakaava-alueita tiivistäen ja laajentaen. Kasvua on rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän kuin muissa malleissa. Useita monipuolisia keskuksia. Haja-asutusalueelle osoitettu kasvu asukasta Nykyisiin keskuksiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Mallissa tutkitaan hajarakentamisen vaikutuksia.

20 20

21 Silmukkamalli Pienten asemanseutujen ratasilmukoita 21 Silmukkamalli perustuu, kuten Sormimalli, uusien ratakäytävien kehittämiseen. Mallilla selvitetään useiden pienempien asemanseutujen kasvun vaikutuksia vaihtoehtona Sormimallin suurempien asemanseutujen kehittämiselle. Uusilla asemanseuduilla on noin 9000 asukasta tai työpaikkaa 1 km säteellä. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue

22 22

23 Sormimalli A - Nykyradat Suuria radanvarsikeskuksia k k i harvassa Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Sormimalli A:lla selvitetään nykyisten yy ratakäytävien ja niihin tukeutuvien suurten ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. 23

24 24

25 Sormimalli B1 - Itärata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa 25 Sormimalli B1:llä selvitetään sekä nykyisten että uudenratakäytävän (Itärata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

26 26

27 Sormimalli B2 - Pohjoisrata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Sormimalli B2:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Pohjoisrata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. 27 Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

28 28

29 Sormimalli B3 - Länsirata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa 29 Sormimalli B3:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Länsirata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

30 30

31 Sormimalli C Lyhyet y radat Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Sormimalli C:llä selvitetään sekä nykyisten y että uusien lyhyiden y ratakäytävien ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Nämä lyhyet radat ovat Kerava-Nikkilä rata, Länsimetron jatke Matinkylästä Sundsbergiin, Itämetro Östersundomiin, rata Klaukkalaan ja Länsirata Histaan. Mallissa on uutena ratayhteytenä myös ns. Lentorata. Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus. 31

32 32

33 Väestönlisäykset malleittain PKS KUUMA JA NELOSET LÄNSI UUSIMAA ITÄ UUSIMAA

34 Yhdyskuntarakenne Silmukkamallin Sil kk lli vertailuesimerkkinä t il i kki ä Kilo, Kil jossa j 1 km:n k säteellä ät llä 6700 asukasta ja 700 työpaikkaa, aluetehokkuus = 0.10

35 Yhdyskuntarakenne Sormimallin vertailuesimerkkinä i Hyvinkää, jossa 2,5 km:n säteellä asukasta ja työpaikkaa, aluetehokkuus e =

36 Kulkutapajakaumat Matkojen lisäyksen ( ) kulkutapajakauma 50.0 % 45.0 % 40.0 % 35.0 % 30.0 % 25.0 % 20.0 % 15.0 % 10.0 % 5.0 % 0.0 % Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus JL osuus lisämatkoista 20.9 % 25.5 % 23.5 % 23.9 % 23.6 % 22.5 % 21.1 % 19.0 % KL osuus lisämatkoista 32.1 % 39.5 % 36.5 % 37.3 % 36.7 % 34.9 % 34.7 % 32.3 % HA osuus lisämatkoista 47.0 % 35.0 % 40.0 % 38.8 % 39.6 % 42.5 % 44.3 % 48.6 %

37 Henkilöauton käyttö Henkilöauton käyttö asukasta kohti (km/vrk) k m Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Henkilöautosuorite asukasta kohti HA suoritelisäys/uusi asukas

38 Joukkoliikenteen matkustussuoritteet Joukkoliikenteen matkustussuoritteet k m / v r k Nk Nyky Sormi ia Sormi ib1 Sormi ib2 Sormi ib3 Sormi ic Silmukka Monikeskus k Bussien ja muun joukkoliikenteen matkustussuorite Junien ja metron matkustussuorite

39 Tieverkon kuormittuminen, nykytilanne

40 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli A

41 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli B1

42 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli B2

43 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli B3

44 Tieverkon kuormittuminen, Sormimalli C

45 Tieverkon kuormittuminen, Silmukkamalli STRAFICA

46 Tieverkon kuormittuminen Monikeskusmalli

47 Kriittisesti kuormittuvan tieverkon e pituus Kriittisesti kuormittuvan tieverkon pituus k m Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Voimakkaasti kuormittuva (kuorm.aste 90 % 100 %) Ylikuormittuva (kuorm.aste yli 100 %)

48 Liikenteen kasvihuonepäästöt Liikenteen CO2 päästöt t / v Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus CO2 päästöt, kuorma ja pakettiautot (t/v) CO2 päästöt, linja autot (t/v) CO2 päästöt, junat (t/v) CO2 päästöt, henkilöautot (t/v) 1.20 Liikenteen CO2 päästöt asukasta kohti t / v Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus CO2 päästöt/asukas (t/v) CO2 päästömuutos/asukasmuutos (t/v)

49 Liikenteen operoinnin kustannukset 2500 Liikenteen operointikustannukset 2000 M e u r / v Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Tieliikenteenkm riippuvaisetverot(meur) km verot HA liikenteen veroton ajon.kust. (Meur/v) Juna ja metroliikenteen operointi (Meur/v) KA japa liikenteenveroton ajon.kust. (Meur/v) Muun joukkoliikenteen operointi (Meur/v) 1600 Liikenteen operointi asukasta kohti (eur/v) e u r Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus Operointikustannukset asukasta kohti (eur/as/v) Operointikustannusmuutos/asukasmuutos (eur/as.v)

50 Liikenteen investoinnit ja diskontatut operointikustannukset t k t Liikenteen investoinnit ja operointi 30 vuodelta diskontattuna M e u r Nyky Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikesku s Tieverkon investointitarve i tit (Meur) Raideliikenteen investoinnit (Meur) Yhteiset raide ja tieverkkoinvestoinnit (Meur) Tieliikenteen operointi 30 vuodelta diskontattuna Joukkoliikenteen operointi 30 vuodelta diskontattuna

51 Kokonaiskustannusten erot Sormimalliin A verrattuna STRAFICA Meur Liikenteen investointien ja 30 vuodelta diskontattujen operointikustannusten ero edullisimpaan verrattuna Uudenmaan 0 liitto Nylands förbund Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Silmukka Monikeskus

52 Vuoden 2005 ja vuoden 2035 rakennemallien CO2 päästöt (g/as/arkivrk) koko k väestön ja väestön lisäyksen suhteessa CO2/asukas CO2 lisäys/väestön lisäys Nykytila Silmukka Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C Monikeskus

53 Rakennemallien arviointi 53 Asuminen ja elinympäristö Liikenne ja liikkuminen Elinkeinoelämä ja seudun kehitys Ympäristö, ilmasto ja ekotehokkuus Taloudellisuus ja toteutettavuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Julkis- ja yksityistaloudelliset vaikutukset Palveluverkko Mallien toteutettavuus Rakentamisen Liikenneverkko Palvelujen sijoittuminen, Verkon kuormitus saavutettavuus ja intensiteetti it tti ja luonne Liikkumismuodoti laatu käyttö Asuinympäristön laatu Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Metropolialueen kilpailukyky k k Hiilidioksidipäästöt Luonnonvarojen Suhde luontoarvoihin Energian kulutus Suuret infrahankkeet Hajarakentamisen vaikutus Tavoitteena ihmisten hyvinvointi, arjen sujuvuus, kestävä kehitys

54 Rakennemallien arviointi Kaikki mallit tarjoavat monipuolisia uusia asumisen mahdollisuuksia. Asuminen ja elinympäristö Sormimalli A -Nykyradat on urbaanein, jossa asutus tiivistyy eniten. Muut Sormimallit ja Monikeskusmallit muodostavat kauemmas seudun ytimestä sijoittuvaa rakennetta. Silmukkamalli on luonteeltaan pieniä maaseutumaisia keskuksia luova. Kaikissa malleissa nykyisten taajamien muiden osien asukas- ja työpaikkamäärät oletetaan pysyvän ennallaan, jolloin nykyisten taajamien elinvoiman säilyy.

55 Rakennemallien arviointi Liikenne ja liikkuminen Sormimalli A Nykyradat on liikkumisen ja liikenteen kannalta paras malli. Sormimalli C Lyhyet radat mallissa myönteistä on liikkumisen ja liikenteen kannalta, että uudet asemayhdyskunnat syntyvät lähelle rakenteen ydintä. Silmukkamalli mahdollistaa raideliikennepainotteisemman joukkoliikenne- järjestelmän. Asemanseudut jäävät vaille hyviä palveluja pienen kokonsa vuoksi. Rakenteen väljyys ja hajanaisuus pidentävät ja lisäävät matkoja Monikeskusmalleissa on pienemmät liikenneverkon investointikustannukset muihin verrattuna. Maankäytön lisäys taajamien ulkopuolella kuitenkin hajauttaa rakennetta ja lisää henkilöauton käyttöä.

56 Rakennemallien arviointi Elinkeinoelämä ja seudun kehitys Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Palveluverkko Sormimallit A - Nykyradat, B1- Itärata, B3-Länsirata, C- Lyhyet radat ja Silmukkamalli parantavat parhaiten Uudenmaan sisäistä saavutettavuutta ja luovat edellytyksiä yritystoiminnalle. Sormimalleista B1- Itärata ja B3-Länsirata ovat yritystoiminnan savutettavuuden kannalta parhaimpina. Ne parantavat Lohjan tai Porvoon ja pääkaupunkiseudun yrityskeskittymien yhteyttä. Sormimalli A Nykyradat vahvistaa nykyisten keskittymien roolia ja edistää yritystoiminnan keskittymistä. Monikeskusmallit heikentävät alueen sisäistä saavutettavuutta. Malli voi tarjota hyviä toimintaympäristöjä tietyn tyyppisille pienyrityksille, joille luonteva toimintaympäristö on pienissä yhdyskunnissa. Muiden elinkeinoelämän toimintaedellytysten kuin saavutettavuuden tai keskittymisen suhteen vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja.

57 Rakennemallien arviointi Ympäristö, ilmasto ja ekotehokkuus Sormimalli A -Nykyradat y on yhtenäisten luontoalueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja ylläpidon kannalta myönteisin. Monikeskusmalleissa luonnonvaroja kuluu eniten, rakentamiskäyttöön otetaan muita enemmän maata ja yhtenäiset luonnonalueet voivat pirstoutua. Monikeskusmalleista luonnon, virkistyksen ja kulttuurimaisemien kannalta ehdottomasti kannattavampi vaihtoehto on kyliin keskittävä malli. Ilmastovaikutuksiltaan huonoimmassa mallissa (Monikeskusmalli) on lähes 50 % enemmän CO 2 päästöjä uutta asukasta kohden parhaimpaan (Sormimalli A Nykyradat) verrattuna. Parhaimman ja huonoimman ratamallin ero on yli 20 %.

58 Rakennemallien arviointi Taloudellisuus ja toteutettavuus Julkis- ja yksityistaloudelliset kititl dlli t vaikutukset Mallien toteutettavuus Mallien yhteisten hankkeiden (Kehärata, metro Matinkylään, Espoon kaupunkirata, Pisara, Pääradan lisäraiteet) kustannusarvio on noin 1,9 miljardia.) ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien (tie- ja katuhankkeiden kustannusarvio on noin 2 miljardia) kustannukset yhteensä noin 4 miljardia euroa. Lisäinvestoinnit ovat 0,5 4,0 miljardia mallista riippuen. Monikeskusmalli ilman hajarakentamista on kynnysinvestointien suhteen riskittömin ja jonkin verran muita rakennemalleja edullisempi ratkaisu. Hajarakentamisen kanssa taas jonkin verran muita rakennemalleja epäedullisempi. i Kylävaihtoehto on edullisempi i kuin hajavaihtoehto. Sormimalli on keskittämisen ja suuruuden ekonomian vuoksi silmukkamallia edullisempi, mutta alueiden toteuttamisen kannalta silmukkamallia haastavampi ratkaisu.

59 Päätelmiä 59 Yleisesti Kaikissa malleissa on hyviä ja huonoja ominaisuuksia, joita voi hyödyntää jatkotyössä. Ihmisten hyvinvointi, arjen sujuvuus, elämän laatu Malleilla on luonne-eroja, mutta kaikki mallit mahdollistavat sekä hyvän että huonon toteutuksen. Kaikki mallit mahdollistavat monipuolisia uusia asumisen mahdollisuuksia. Ilmastovaikutukset Ilmastovaikutuksiltaan huonoimmassa mallissa (Monikeskusmalli) on lähes 50 % enemmän CO 2 päästöjä uutta asukasta kohden parhaimpaan (Sormimalli A) verrattuna. Parhaimman ja huonoimman ratamallin ero on yli 20 %.

60 60 Päätelmiä Nykyrakenteen ja kaikkien mallien toimivuus edellyttää 4 miljardin euron raide- ja liikenneinvestointeja. Kustannusarvio mallien yhteisille hankkeille noin 1,9 miljardia euroa: Kehärata, metro Matinkylään, Espoon kaupunkirata, Pisara, Pääradan lisäraiteet. Malleihin sisältyvien liikennejärjestelmäsuunnitelmien j tie- ja katuhankkeiden kustannusarvio on noin 2 miljardia ennen vuotta Lisäinvestoinnit ovat 0,5 4,0 miljardia mallista riippuen.

61 61 Lisätietoja