Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Transkriptio

1 Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa

2 2

3 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Uudenmaan liitto on yhteistyökumppaneineen ottanut tavoitteeksi, että Uusimaa on vuonna 2030 hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Päämääränä on uusmaalaisten henkinen, kulttuurinen, taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä turvallinen elinympäristö. Vetovoimaisen seudun yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat menestyvät osaavan työvoiman ja korkeatasoisen tuotantopääoman turvin. Visio Uudenmaan kehittämiseksi on kirjattu maakuntavaltuuston joulukuussa 2005 hyväksymään maakuntasuunnitelmaan. Tähän tiivistelmään olemme koonneet rakennuspuut, joilla kehitystä viedään haluttuun suuntaan. Julkaisu: Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelma 2030, Visio ja strategia; Uudenmaan liiton julkaisuja A Verkossa: 3

4 Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Maakuntasuunnitelma on Uudenmaan toimijoiden kannanotto siitä mihin suuntaan 1,36 miljoonan asukkaan maakuntaa lähivuosikymmeninä kehitetään. Tähtäimessä on, että asukkailla on tulevaisuu- dessa hyvät elämisen edellytykset sekä yrityksillä, oppilaitoksilla ja muilla toimijoilla entistä paremmat kehittymisen mahdollisuudet. Haastava tavoite on kiteytetty visioksi: Uusimaa on vuonna 2030 hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue. Uudenmaan 24 kunnan alueella asuu Nummi-Pusula Sammatti Karjalohja LOHJA KARKKILA Vihti Mäntsälä HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ Pornainen Nurmijärvi Tuusula KERAVA VANTAA KAUNIAINEN neljännes suomalaisista Helsingin seutukunta: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula, Vantaa Pohja KARJAA Siuntio Inkoo ESPOO Kirkkonummi HELSINKI Pääkaupunkiseutu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa HANKO TAMMISAARI Tampere Lahti Lohjan seutukunta: Lohja, Karjalohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Sammatti, Vihti Turku Hanko Helsinki Tammisaaren seutukunta: Tammisaari, Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja 4

5 Maakuntasuunnitelma ohjaa Uudenmaan tulevaisuuden tekijöitä Maakuntasuunnitelma määrittelee Uudenmaan pitkän aikavälin kehittämisen suunnat, se on pohja alueen kaikelle muulle suunnittelulle. Maakunnan visio ja siitä johdetut strategiset linjaukset ovat muotoutuneet monien Uudenmaan toimijoiden yhteistyönä. Uudenmaan liiton johdolla laaditun suunnitelman valmisteluun ovat osallistuneet alueen kunnat, valtion aluehallinto, elinkeinoelämä, järjestöjä ja oppilaitoksia. Maakuntasuunnitelma on maakuntavaltuuston hyväksymä poliittinen tahdonilmaisu. Suunnitel- man sisältö tarkistetaan valtuustokausittain neljän vuoden välein. Uudenmaan liiton omassa työssä maakuntasuunnitelma siirtyy käytäntöön maakuntaohjelman ja maakuntakaavan myötä. Neljän vuoden välein laadittavassa maakuntaohjelmassa linjataan maakunnan kehittämistoimet maakuntasuunnitelmaa konkreettisemmalla ja tarkemmalla tasolla. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä ja hankkeista. Maakuntakaavassa strategiset linjaukset viedään maankäytön ratkaisuiksi. Maakunnan suunnittelun kokonaisuudesta säädetään laissa alueiden kehittämisestä sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Valtakunnalliset tavoitteet Valtion ja EU:n ohjaus Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Maakuntaohjelma Toteuttamissuunnitelma Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Maakunnan kehittämisrahahankkeet ja EU-hankkeet Valtion talousarvion aluekehittämisrahat Maakunnan kehittämisen malli: Maakuntasuunnitelma on Uudenmaan kehittämisen strateginen suunnannäyttäjä 5

6 Uudenmaan vahvuuksia Monikulttuurisuus ja kaksikielisyys Hyvin koulutettu ja kielitaitoinen väestö Korkea tuotanto- ja tulotaso verrattuna Suomeen ja Euroopan unioniin Hyvät liikenneyhteydet kotimaahan ja ulkomaille Monipuolinen elinympäristö ja monipuolinen luonto Uudenmaan haasteita Suuret alueelliset erot esimerkiksi koulutustasossa ja tuotannossa Helsingin seudun riittämätön asuntotuotanto ja asumisen kalleus Rakenteellinen työttömyys; työttömyyttä ja työvoimapulaa Yhdyskuntarakenteen hajautuminen Työmatkaliikenteen ruuhkautuminen Uudenmaan asukasluku kasvaa 25 vuodessa nykyisen Espoon kaupungin väkimäärän Vision mukainen hyvä talouskehitys johtaa siihen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on asukkaita nykyistä enemmän, koska taloudellisen kasvun ja asukasluvun välillä on yhteys. Taloudellinen kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää muuttoliikettä Uudellemaalle. Väestönkasvusta 60 prosenttia on arvioitu johtuvan muuttoliikkeestä. Muuttoliike tuo Uudellemaalle nuorta, koulutettua ja yhä enemmän ulkomaalaista väestöä. Ikärakenne muuttuu vanhemmaksi, tosin ei yhtä voimakkaasti kuin muualla maassa. Työpaikkoja Uudellamaalla arvioidaan olevan vuonna 2030 noin nykyistä enemmän. Uudenmaan väkiluku vuonna 2005 ja arvio vuodelle Pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutukunta Lohjan seutukunta Tammisaaren seutukunta Uusimaa

7 Strategioilla kohti tulevaisuuden Uuttamaata Uudenmaan vision saavuttamiseksi on valittu neljä strategista kehittämisteemaa. Kullakin edistetään maakunnan menestystä laaja-alaisesti. Uusimaa on Suomen ainoana metropolialueena keskeisessä asemassa koko maan menestyksen vauhdittajana. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämisteemat Asuminen Elinkeinot ja osaaminen Hyvinvointi Infrastruktuuri ja ympäristö Asuminen: Kohtuuhintaisia ja laadukkaita asuntoja Vuoteen 2030 mennessä Uusimaa on kansainvälisesti kilpailukykyinen, tasa-arvoinen ja houkutteleva. Kasvavalle työvoimalle ja muille asunnon tarvitsijoille on tarjolla kohtuuhintaisia, laadukkaita asuntoja työpaikkojen ja palvelujen läheltä. Asukasluvun ja asumisväljyyden kasvu edellyttää, että asuntoja rakennetaan nykyistä enemmän. Lähivuosina asuntotuotannon tulee olla uutta asuntoa vuodessa ja vuoden 2015 jälkeen jonkin verran vähemmän. Asuntotuotantoa lisätään myös asumiskustannusten hillitsemiseksi. Muutoin uhkana on, että asumisen kalleus vaikeuttaa työvoiman saatavuutta erityisesti palveluammatteihin pääkaupunkiseudulla. 7

8 Asuntorakentamisessa suuntaus on kohti matalaa ja tiivistä rakentamista nykyisen rataverkon ja pääväylien varteen. Tämä monipuolistaa nykyistä asuntotarjontaa, edistää eheää yhdyskuntarakennetta ja suosii joukkoliikennettä. Asuntojen vuosittainen uustuotanto on vain 1-2 prosenttia koko asuntokannasta. Asuinalueita, -taloja ja asuntoja kunnostetaan vastaamaan asukkaiden tarpeita, esimerkiksi poistetaan esteitä, jotka rajoittavat ikäihmisten ja vammaisten liikkumista. Asuntopolitiikan haasteet edellyttävät Uudenmaan kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Elinkeinot ja osaaminen: Edistyksellinen ja houkutteleva Uusimaa Uusimaa on globaalisti kilpailukykyinen, houkutteleva, luovien uusien innovaatioiden ja korkean osaamisen toimintaympäristö sekä Itämeren yhteisön liiketoiminnan ja logistiikan keskus. Elinkeinotoiminnan yhä tärkeämpi menestystekijä on jatkuva uusiutumiskyky. Tarvitaan uusia ja nykyistä laadukkaampia tuotteita sekä entistä sujuvampia tuotantoprosesseja. Tällaiset asiat perustuvat innovaatioille, jotka puolestaan perustuvat tutkimus- ja tuotekehitykselle. Uudellamaalla panostetaan vahvasti siihen, että innovaatiot johtavat nykyistä useammin kaupallisiksi tuotteiksi ja työpaikoiksi. 8

9 Elinkeinoelämän dynaamisuus edellyttää, että syntyy uusia yrityksiä. Hyvin tärkeää Uudenmaan työllisyydelle on, että nykyiset yritykset uudistuvat ja kasvavat. Uudenmaan aluekehittämisvoimavaroja suunnataan erityisesti neljän avainklusterin kehittämiseen: luovat alat palvelut hyvinvointiala ympäristöala. Helsingin seutua markkinoidaan globaalisti korkeatasoisen tutkimus-, tiede- ja yritysosaamisen, toimivan ja modernin infrastruktuurin, turvallisen ja viihtyisän asumisen sekä osaavan työvoiman metropolina. Hyvinvointi: Asiakaslähtöiset ja innovatiiviset hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut tuotetaan Uudellamaalla asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti niin, että ihmisten elämänlaatu on kansainvälistä huippua. Hyvinvointi on sosiaalista, terveydellistä, kulttuurista ja henkistä hyvinvointia. Hyvinvointialan yritykset, järjestöt ja julkisen sektorin toimijat tuottavat hyvinvointipalvelunsa asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ennaltaehkäisevään toimintaan ja palveluiden kustannustehokkuuteen. 9

10 Voimavaroja käytetään tehokkaasti ylittämällä palveluiden tuottajien sektorirajoja kuten: sosiaali- ja terveystoimen välillä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Korkeatasoisella perusopetuksella ja monipuolisella kulttuuritarjonnalla rakennetaan vahva pohja hyvinvoinnille. Infrastruktuuri ja ympäristö: Aktiivisella ympäristöpolitiikalla kestävään kehitykseen Aluerakenteen ja liikkumisen yhteensovittamisella varmistetaan, että vuonna 2030 ympäristö on Uudellamaalla viihtyisä sekä yhdyskuntarakenne toimiva ja ekologisesti kestävä. Uudet asuinalueet rakennetaan niin, että ne hyödyntävät valmista infrastruktuuria ja nykyisiä keskuksia sekä joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen mahdollisuuksia. Yhdyskuntarakennetta eheytetään täydennysrakentamisella ja tiivistämisellä siten, että kasvu ohjataan olemassa oleviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. 10

11 Riittävillä liikenneinvestoinneilla tie-, rata- ja meriväylästöön edistetään liikenteen sujuvuutta, vähennetään onnettomuusriskejä ja parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Teknisten järjestelmien kuten energia-, vesi-, ja jätehuollon toimintavarmuutta parannetaan sekä varaudutaan korvaaviin ratkaisuihin mahdollisissa poikkeusolosuhteissa. Uusimaa profiloituu tulevaisuudessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti aktiivisen ympäristöpolitiikan maakuntana, jonka yhdyskuntarakenne on kestävän kehityksen mukainen. Alueella toimitaan aktiivisesti erityisesti ilman laadun ja Itämeren tilan parantamiseksi sekä vesi- ja jätehuollon ratkaisujen kehittämiseksi. Energian tuotantoa monipuolistetaan ja käyttöä tehostetaan kansainvälisen ilmastosopimuksen toteuttamiseksi. Materiaalien kierrätystä lisätään, ja vähennetään näin jätteiden syntyä. Jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan ja kaatopaikkasijoituksesta siirrytään yhä enemmän laitoskäsittelyyn. Ympäristöyhteistyötä tehostetaan tutkimuksessa, opetuksessa ja käytännön toimissa kuten kuntien välillä vesi- ja jätehuollon järjestämisessä. 11

12 Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Ulkoasu: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl ISBN (paperi) ISBN (PDF) Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi