Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI"

Emilia Nurminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

2 Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi valinnoiksi/päämääriksi, ottaen huomioon valtuuston strategiatyöpajan ja tulevaisuuskyselyn tulokset. Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kehittäminen 1. Toimiva yhdyskuntarakenne, helposti saavutettavat palvelut ja toimiva työmatkaliikenne 2. Toimiva viheralueverkosto ja vehreä ympäristö 3. Terveellinen rakennettu ympäristö 4. Energia- ja materiaalitehokas kaupunki 2

3 1. Toimivan yhdyskuntarakenteen kehittäminen: saavutettavat palvelut ja toimiva työmatkaliikenne pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Yhdyskuntarakenne hajaantuu. Palvelut keskittyvät ja yksikkökoko kasvaa. Pientalorakentaminen suuntautuu kauemmaksi taajamista. Asiointi- ja työssäkäyntimatkat pitenevät ja niiden aiheuttamat päästöt kasvavat. Kustannukset palvelujen järjestämisestä kasvavat. Kuvatun kehityksen suuntaa on pyritty muuttamaan Skaftkärrin alueen toteutusta suunniteltaessa. 1. Uusien lupien määrä haja-asutusalueille (46 kpl, joista 22 kpl kyläalueille tai kyläkeskusten laajenemisalueille v 2012, kaupunkisuunnittelu). 2. Asukkaiden työssäkäyntietäisyys (22,4 km v. 2011, Henkilöliikennetutkimus). 3. Julkisen liikenteen palvelutaso (87,5 % vähint. peruspalvelutaso v 2011, ELY). 4. Kevyen liikenteen osuus (28 % matkoista v 2011, Henkilöliikennetutkimus). 5. Esteettömyysarviointi: Porvoon julkisiin palveluihin, (virastot, terveyspalvelut ja liikuntapaikat) on yleisesti esteetön sisäänpääsy (Esteettömyyskartoitus, opinnäytetyö 2013, Laurea AMK). 3

4 2. Toimiva viheralueverkosto ja vehreä ympäristö pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja liikennealueiden rakentaminen vie maapinta-alaa ja katkoo ekologisia yhteyksiä. Kyläalueiden ja taajamien ulkopuolella tapahtuva rakentaminen vie enemmän maapinta-alaa, pirstoo luontokokonaisuuksia ja siitä aiheutuu suurempia reunavaikutuksia ympäröivään luontoon. Taajama-alueella maankäyttö on tehokkaampaa, mutta voi vaarantaa lähivirkistysalueita. 1. Virkistysalueiden laajuus (7 aluetta, 99,6 ha, v 2013, Uudenmaan virkistysalueyhdistys). 2. Metsien ja muiden luonnonalueiden pintaala (415 ha, v. 2010, SYKE). 3. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet ( ha, v 2012, ELY-keskus). 4. Taajamametsien ala (725 ha, v 2012, kuntatekniikka). 5. Rakennettujen puistojen ala (80 ha, v 2012, kuntatekniikka). 6. Niittypeltojen ala (80 ha, v 2012, kuntatekniikka). 4

5 pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? 3. Terveellinen rakennettu ympäristö Liikenne lisääntyy, mutta moottoritekniikan kehittyminen parantaa ilman laatua. Keväinen katupöly aiheuttaa haittaa. Kiinteistöjen sisäilmaongelmia tulee ilmi usein. Sisäilmaongelmat aiheuttavat terveyshaittoja. Kiinteistöjen saneeraustarve kasvaa. Lähiympäristö ei vielä riittävästi houkuttele liikkumaan. Turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Tätä tunnetta aiheuttavat muun muassa kulkuväylien kunnossapidon ja valaistuksen puutteet, liikenneympäristön ongelmat ja kulkuesteet. 1. Liikenteen päästöt (typen oksidit 440 t/a hiukkaset 25 t/a, v 2010, ympäristönsuojelu/benviroc Oy). 2. Keskustan ilmanlaatu (hyvä 65 % vuoden tunneista, 30 % tyydyttävä, v 2011, ELY-keskus). 3. Sisäilmaepäilyilmoitusten määrä kaupungin kiinteistöissä (X kpl, v , tilapalvelut). 4. Kaupungin kiinteistöjen kuntoluokka (erinomainen tai hyvä 54 %, v 2011, tilapalvelut). 5. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamien hoitopäivien määrä (44382 päivää, v yhteensä, THL, Tapaturmakatsaus 2012). 5

6 4. Energia- ja materiaalitehokas kaupunki pohjalta): miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Energiatehokkuus otetaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa, mistä Skaftkärrin alue on esimerkkinä. Uusiutuvan energian osuus lisääntyy, mutta kasvihuonekaasupäästöt ovat vielä kaukana valtakunnallisista (Hallitusohjelma: Hiilineutraali yhteiskunta 2050) tai kansainvälisistä tavoitteista. Omaisuusmassan rapautumisen estäminen edellyttää jatkuvaa panostamista ylläpitoon ja korjauksiin. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on korkea, mutta materiaalien hyödyntämistä (=kierrätystä) voisi vielä kasvattaa nykyisestä. 1. Uusiutuvalla energialla tuotetun kaukolämmön osuus (70 % v 2012, Porvoon energia. Tavoite v %). 2. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä ilman teollisuutta (318 kt CO2 ekvivalenttia/a, v 2010, ympäristönsuojelu/benviroc Oy). 3. Kaupungin kuntoluokan yli 60 % talojen korjausvelka (7,6 M v 2012, toimitilajohto). 4. Kaupungin kuntoluokan alle 60 % talojen peruskorjaustarve (41,5 M v 2012, toimitilajohto). 5. Kaupungin kiinteistöjen kuntoluokka (erinomainen tai hyvä 54 %, v 2011, tilapalvelut). Huom! Sama indikaattori edellisessä taulukossa. 6. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste Itä- Uudenmaan alueella (57 %, josta 30 % materiaalikierrätykseen ja 27 % energiahyödyntäminen, v 2012, Itä- Uudenmaan jätehuolto). 6

Samankaltaiset tiedostot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030