Uudenmaan alustavat rakennemallit

Transkriptio

1 Uudenmaan alustavat rakennemallit

2 Aluerakenteen nykytilanne ja kehityksen päävaihtoehdot MONIKESKUSMALLILLA selvitetään nykyisten kaupunkien ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusille kasvukäytäville tai uusille taajamille. Nykyisiä keskuksia kehitetään edelleen monipuolisemmiksi. NYKYTILANNE SORMIMALLILLA selvitetään nykyisten ja uusien ratakäytävien kehittämistä ja vaiheistusta. Mallilla tutkitaan suurien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. SILMUKKAMALLISSA asemanseudut ovat pienempiä ja toiminnoiltaan yksipuolisempia kuin sormimallissa ja sijaitsevat tiheämmin radan varrella. 2

3 Uudenmaan rakennemalleista tulossa maakuntakaavan runko Uudenmaan maakuntakaavan uudistamiseen sisältyvä aluerakenteen pitkän aikavälin vaihto-ehtotarkastelu tehdään laatimalla rakennemalleja, joissa esitetään maankäytön, liikenteen ja mitoituksen vaihtoehtoja. Uudenmaan liitossa on valmisteltu kolme periaatteiltaan erilaista rakennemalliluonnosta, joita kehitetään eteenpäin mallien arvioinnin sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käytävien keskusteluiden kautta. Tavoitteena on, että jatkovalmistelussa näistä kolmesta mallista kehitetään yksi rakennemalli tulevan maakuntakaavan pohjaksi. Alustavat rakennemalliluonnokset ovat Monikeskus-, Sormi- ja Silmukkamalli. Kaikkien mallien periaatteena on, että ensi vaiheessa nykyistä rakennetta tiivistetään ja täydennetään ja vasta tämän jälkeen avataan yksi uusi ratakäytävä kerrallaan. Työssä selvitetään myös, kuinka paljon nykyiset asemakaavat sisältävät vielä toteutumatonta kaavavarantoa. Monikeskusmallissa kasvu on osoitettu nykyisiin keskuksiin kuntakohtaisten kasvuennusteiden mukaan. Malli ei sisällä muita merkittäviä uusia seudullisia ratoja kuin Östersundomin metron. Sormi- ja Silmukkamalli ovat ns. ratamalleja ja niillä tutkitaan nykyisten asemanseutujen ja uusien asemien hyödyntämistä nykyisillä radoilla sekä uusien ratakäytävien avaamista. Aseman- seuduille on määritelty tavoitteelliset aluetehokkuudet. Uusia seudullisia ratakäytäviä ovat Länsirata Lohjan suuntaan, Klaukkalan rata Hyvinkään suuntaan ja Itärata Porvoon suuntaan. Rakennemallien tavoitevuosi on Työssä oletetaan, että jo päätetyt Länsi-metro Espooseen ja Kehärata Vantaalla toteutuvat. Monikeskusmallissa ja Silmukkamallissa on varauduttu noin asukkaan ja työpaikan kasvuun. Sormimalli mahdollistaisi yli miljoonan uuden asukkaan ja puolen miljoonan työpaikan sijoittumisen alueelle. Rakennemallien vaikutusten arvioinnissa selvitetään mm. yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia, syntyviä yhdyskuntakustannuksia, liikenteellisiä vaikutuksia sekä energian kulutusta ja päästöjä. Arvioinnin eräs keskeinen tavoite on tuottaa tietoa uusien ratakäytävien ajoitukseen ja mitoitukseen. Rakennemallitarkastelu tehdään yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ja koko seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa. Vastaavaa rakennemallityötä valmistellaan Itä-Uudenmaan liiton puolella, mikä mahdollistaa myöhemmin rakenteen tarkastelun yhtenä kokonaisuutena. 3

4 Nykyiset aluetehokkuudet (e a ) antavat viitettä rakennemalleille Aluetehokkuus (e a ) tarkoittaa rakennusten kokonaispinta-alan suhdetta maa-alueen pinta-alaan. Sen avulla voidaan tarkastella ja vertailla eri alueiden rakentamisen tiheyttä. Mitä korkeampia rakennukset ovat ja mitä lähemmäs toisiaan ne sijoittuvat sitä korkeampi on myös aluetehokkuus. Rakennemallien tavoitteelliset aluetehokkuudet (e a ) ovat 0,1-0,3, eli rakennusten kokonaispinta-ala 10-30% maapinta-alasta. 4 Nykyiset aluetehokkuudet on laskettu kilometrin säteen sisälle jäävästä alueesta.

5 Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue 5

6 Monikeskusmalli Monikeskusmallissa nykyistä rakennetta tiivistetään ja laajennetaan. Rakennemallissa väestön- ja työpaikkojen kasvu on suurimmaksi osaksi osoitettu nykyisten asemakaava-alueiden tuntumaan. Kasvu on osoitettu hieman viime vuosien kehitystä enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolisia kuntia suosivasti. Mallin keskuksia kehitetään monipuolisina asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Kasvu sijoittuu olemassa olevan rakenteen reunoilla. Kehä I:n ja Kehä III:n välillä oleva kasvuvyöhyke siirtyy mallissa Kehä III:n ja Kehä IV:n välille. Monikeskusmallilla tutkitaan yhdyskuntarakenteen kehittämistä hyödyntäen nykyistä raideverkkoa sekä tukeutumista linja-autoliikenteeseen. Mallilla selvitetään, miten nykyistä yhdyskuntarakennetta voidaan hyödyntää, jos taloudellinen kehitys ei mahdollista uusia seudullisesti merkittäviä raide- tai muita infrainvestointeja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Monikeskusmallilla tutkitaan lisäksi hajarakentamisen vaikutuksia. Vaihtoehtoisesti selvitetään haja-asutuksen sijoittumista joko kyläkeskuksiin tai tasaisesti hajalleen. Haja-asutuksen lisäys malleissa on asukasta vuoteen 2035 mennessä. Lisäys on laskettu viime vuosien kehityksen mukaan. Tämä tarkoittaisi vajaan 300 asukkaan lisäystä jokaiselle kyläalueelle. 6

7 Kylä / haja-asutus 7

8 Sormimalli Sormimallilla nykyistä rakennetta tiivistetään ja täydennetään erityisesti asemien lähellä. Tavoitteena ovat suurten asemanseutujen muodostamat sormet. Lisäksi kehitetään muutama uusi kaupunkikeskus tukeutuen nykyisiin tai uusiin ratoihin. Ensin mallissa pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä ja niiden kehittämisessä. Tämän jälkeen on vaihtoehtoina uusien sormien eli ratakäytävien avaaminen yksi kerrallaan. Keskeistä arvioinnissa on saada vastaus kysymykseen, kuinka pitkälle nykyistä infrastruktuuria ja yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää ja täydentää ja missä vaiheessa ja missä järjestyksessä uusia kasvusuuntia on avattava. Malli korostaa vahvaa ja monipuolista pääkaupunkiseutua sekä radanvarsikeskusten voimakasta kehittämistä. Mallissa pääkaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti itään ja länteen. Sormimallissa väestön- ja työpaikkojen kasvu on sijoitettu korkeintaan 2,5 kilometrin etäisyydelle raideverkon asemista. Mallissa asemanseutujen tavoiteltu aluetehokkuus (e a ) pääkaupunkiseudulla on kilometrin säteellä 0.3 ja 2,5 kilometrin säteellä 0.2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tavoiteltu aluetehokkuus (e a ) on kilometrin säteellä 0.2 ja 2,5 kilometrin säteellä 0.1. Mallin esimerkkikaupunki pääkaupunkiseudun ulkopuolella sisältäisi noin asukasta tai työpaikkaa yhteensä. 8

9 Vahva pääkaupunkiseutu ja monipuoliset radanvarsikaupungit 9

10 Silmukkamalli Silmukkamallissa nykyistä rakennetta tiivistetään ja täydennetään asemien lähellä, mutta ei niin paljon kuin Sormimallissa. Tavoitteena on pienten asemanseutujen tiheä verkko, joista muodostuu helminauhamainen silmukkarakenne. Ratojen varsilla oleville nykyisille ja uusille asemanseuduille osoitetun kasvun avulla tasataan pääkaupunkiseudun kasvupaineita. Silmukoissa kehitetään yhteistyötä ja profiloitumista tavoitteena ovat palveluiltaan monipuoliset silmukat. Silmukoiden päissä olevat keskukset sekä pääkaupunkiseutu tarjoavat monipuoliset palvelut. Työpaikkojen määrän kasvu asemittain riippuu asemanseudun luonteesta. Jokainen silmukka muodostaa oman rakenteellisen kokonaisuutensa toiminnallisen verkon, joka tarjoaa asumisen lisäksi palveluja ja työpaikkoja. Silmukkamallissa väestön- ja työpaikkojen kasvu on sijoitettu korkeintaan 1 km etäisyydelle raideverkon asemista. Mallissa asemanseutujen tavoiteltu aluetehokkuus (e a ) pääkaupunkiseudulla on 0.3 ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella Mallin esimerkkikaupunki sisältäisi yhteensä vajaa asukasta tai työpaikkaa. 10

11 11

12 monipuolisia kaupunkeja kuin pienemmistä erikoistuneista asemanseuduista koostuvaa helminauhaa? Mitä eroja aiheutuu tiheämmän ja pienempien tai harvemman ja suurempien asemanseutujen kehittämisestä? Miten rakennemallit vaikuttavat ekologisen viherjärjestelmän toimivuuteen? Miten hajarakentaminen vaikuttaa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen? Vaikutusten arviointi Rakennemallien vaikutuksia arvioidaan ennen niiden viimeistelyä lausuntokierrosta varten ja se on osa maakuntakaavan vaikutusten arviointia, jota ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niistä erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset. Mallien vaikutusten arvioinnilla vertaillaan paitsi eri rakennemalleja keskenään, myös eri rakennemalleja suhteessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen vaikutuksiin. Arvioinnilla etsitään vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Mihin, milloin ja miten uusi rakentaminen tulisi ohjata sen jälkeen kun olemassa olevaa rakennetta on tiivistetty? Miten pitkään nykyistä rakennetta voidaan kehittää ilman uusien ratojen rakentamista? Kannattaako kehittää pikemmin suurempia toiminnoiltaan Rakennemallien liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan etenkin pääteiden ja seudullisesti merkittävien henkilöliikenteen ratojen osalta: Mitkä pääliikenneverkon parantamishankkeet ovat ns. kynnysinvestointeja kaikissa rakennemalleissa ja erikseen eri malleissa? Millä suunnilla ja alueilla tarvitaan eniten lisäystä joukkoliikennepalveluissa? Mikä on optimaalinen ratojen ja asemaverkon toteutusjärjestys eri rakennemalleissa? Riittääkö eri rakennemallien suunniteltu maankäyttö asemanseuduilla tai joukkoliikennekäytävillä kannattavan joukkoliikenteen järjestämiseen? Eri rakennemallien mukaiset aluerakenteet luovat ihmisille erilaiset edellytykset liikkumiselle. Eri mallien vaikutuksia liikennemäärään, kulkumuotoihin ja näiden kautta henkilöliikenteen kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan uudella yhdyskuntarakenteen ja liikennetutkimuksen paikkatietoja hyödyntävällä ns. UrbanZone -metodilla. Sen avulla voidaan tuoda esille mm. se miten laajoja hyvän joukkoliikennetarjonnan vyöhykkeitä eri rakennemalleilla saadaan aikaan. Rakennemalleja arvioidaan myös suhteessa maisemarakenteeseen ja siitä johdettuihin ihanteellisiin asumisen vyöhykkeisiin, kulttuuriympäristöihin ja luonto- ja virkistysalueisiin. Vaikutusten arvioinnin tulokset vaikuttavat eri rakennemallien sisältöön sekä uuden maakuntakaavan pohjaksi muodostettavan aluerakenteen perusratkaisuun. Rakennemallien lausuntokierroksen ja perusrakenteen päättämisen jälkeen ryhdytään laatimaan maakuntakaavaluonnosta, jossa aluerakenteen perusratkaisuun sovitetaan muita eri toimintojen aluevaraustarpeita. 12

13 Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisen aikataulu RAKENNEMALLITYÖ KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5/2009 Monikeskusmalli A ja B Sormimalli Silmukkamalli Vaikutusten arviointi - Ilmasto - Liikenne - Talous - Ihmisläheisyys Vuorovaikutus - Kuntaseminaarit 10/09 - Maakuntavaltuusto ja -hallitus 11/09 - Maakuntaparlamentti Mallien työstäminen Kaavaluonnoksen laatiminen - Selvityksistä, vuorovaikutuksesta ja rakennemalleista saadun tiedon pohjalta - Määräysten ja merkintöjen laadinta Vuorovaikutus Rakennemallit lausunnoilla Perusrakenne - Kaavaratkaisun pohjaksi päätös perusrakenteesta Luonnos nähtäville Lausunnot ja mielipiteet Ehdotus nähtäville Lausunnot ja muistutukset Valtuuston päätös Maakunnallisten selvitysten laatiminen 13

14 Lisätietoja Riitta Murto-Laitinen, johtaja, aluesuunnittelu Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 14 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Taitto: Anni Levonen Uudenmaan liitto 2009