Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

2 Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa vauhdissa UL:n maakuntakaavan uudistyön kanssa

3 taide - teräs Alueprofiilit E18-pendelöintiväylä? järvet luonto - rauha I luonnos rakennemallityöskentelyn pohjaksi Lähde: kuntakierrosmateriaalit, teemaselvitykset, MAL-koordin kylät ja kylänraitit urheilu - ulkoilu rakennemuutos - retro? Opiskelun ja logistiikan väylä kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä Kulttuuri 2asuminen maatalous hevoset golf - luksus saaristo - veneily huolinta - purjehdus satamat energia

4 Trendiennuste kertoo, että kaikkiin kuntiin kohdistuu muuttovoittoa mutta perusväestön ikääntyminen vie omavaraiskehityksen Hangossa ja Raaseporissa miinukselle VÄESTÖENNUSTEITA (Tilastokeskus 2009) TRENDIENNUSTE OMAVARAISKEHITYS VÄKI Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå

5 POTENTIAALEJA SELVITETTY: Raideliikennehankkeiden myötä voidaan rakentaa toinen Länsi-Uusimaa eli 5 milj. k-m2 (asumisen osuus), nykyinen asumiskaavavaranto riittää puoleen

6 Kolme näkökulmaa Uudenmaan maakuntakaavan rakennemallien arviointiin Länsi-Uudenmaan kehityksen näkökulmasta 1. Erilaisten liikkumismuotojen hinta- ja kysyntäskenaarioiden vaikutus raideliikenteen kannattavuuteen ja vaikutuksiin jo nykytilanteessa 2. Mihin mitoitus perustuu? 3. Miten Uusimaa ja sen eri alueet toimivat eri käyttäjäryhmien ja elämäntapojen näkökulmasta, erityisesti väestön vanhetessa? millaiseen elämäntapaan on uusilla työntekijöillä varaa? miten ikärakenteen vanheneminen vaikuttaa elämäntapaan, liikkumiseen, palvelujen kehittämismahdollisuuksiin?

7 1 Joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen kannattavuus jo nykytilanteessa herkkyystarkastelu ja taloudellinen kannattavuus Tavoitteet Pitkämatkaisen työmatkaliikenteen siirtäminen raiteille, myös taajamien ulkopuolelta liityntäpysäköinti ym. palveluin Matkailuelinkeinon kehitys on sidoksissa hyviin raideliikenneyhteyksiin PKS:lle Länsi-Uudenmaan pikkukaupunkien ja olevan palveluverkon hyödyntäminen Lohjalle ja Hankoon saakka: käyttökelpoista rakennuskantaa ja rakenteen täydentäminen samalla lisäten paikallista elinvoimaisuutta Pitkien työmatkojen väheneminen riippuu mahdollisuudesta nostaa pendelöintialueiden työpaikkaomavaraisuutta, tähän uudet asemanseudut sopivat hyvin Herkkyystarkastelut energian hinnan kallistumisen vaikutukset joukkoliikenteen käyttöön lippujen ja matkaketjujen hinnan vaikutukset joukkoliikenteen käyttöön: - millä hinnalla käyttäjämäärä kasvaa x%? millä hinnoilla ja matkaketjuilla olennaiseen käyttömuutokseen päästään? Vaikutustarkastelut Millä maksetaan? CO 2 vähennykset ja niiden kansallinen hinta ajoneuvoliikenteen infrastruktuuri-investointivähennyssäästöt (mm. PKS:lla), kun pendelöintiliikenne vähenee Tarvitaan kokonaistaloudellinen tarkastelu, jossa tutkitaan, miten joukkoliikenteen hintasubventiot saadaan takaisin muista kuluista positiivisten yhdyskuntarakenteellisten ja elämänlaatua kohottavien kerrannaisvaikutusten kautta. Mukaan enemmän tulevaisuusnäkökulmaa arvojen huomiointi liikkumiskäyttäytymisessä uusien kulkuvälineiden huomiointi (sähköautot, kuskittomat autot jne.) eläkkeellä olevan väestönosan liikkumisen vaikutukset etätyön yleistyminen ja edistämisen keinot

8 2 Mistä asukkaat ja työntekijät saadaan / tulevat? - Koko Suomen kattava kokonaistarkastelu puuttuu Länsi-Uudenmaan VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS trendiennuste Omavaraislaskelma pitää väestön nykyisenä: Trendiennuste merkitsee n asukasta muuttovoittoa JAKAUMA?: > yli 65 v. > keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia JOISTA?: > luovaa luokkaa > white movea > ulkomaalaista Liikennehankkeiden max mitoitus as. merkitsee *3 - ketä? LISÄKSI: keskimääräisen asumisväljyyden on ennustettu kasvavan vielä 20%, joten uuden asunnon tarvitsee n nykykannassa asuvaa asukasta

9 2 Väestö ikääntyy: Miten elämä sujuu rakennemalleissa eri käyttäjäryhmien ja elämäntapojen näkökulmasta? Yli 65-vuotiaista 22% asuu taajaman ulkopuolisissa YKR -ruuduissa! Näistä kolmannes eli 1343 asui yksin v. 2008!

10 LOPUKSI: Miten mallit toteuttavat liikkumiselle ja maankäytölle asetettuja (40%?) päästövähennystavoitteita? Makrotason strategiset tavoitteet eivät toteudu, jos lähielämässä on pullonkauloja tai kaukoelämässä houkuttimia, joiden takia asukkaat jatkavat pidentyvien matkojen elämäntapaa. Maakuntakaavatyössä pitäisi yleisellä tasolla vastata kysymykseen: Miten ihmisten lähiympäristö keskustoissa, taajamissa ja kylissä saadaan toimimaan uudelleen niin, että tarve/houkutus lähteä koko ajan kauemmaksi vähenee? Mitä nyt puuttuu? Haasteena tehdä näkyväksi lähielämän investointipolitiikka ja tuoda se yhdeksi vaihtoehdoksi makrotason investointikeskusteluun.