ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 103/09/2 Dnro Psy-2008-y-196 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 103/09/2 Dnro Psy-2008-y-196 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Suovasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kajaani ja Sonkajärvi Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat päätökset, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksen täydennys Hakemuksen täydennyksestä kuuleminen MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U RATKAISUN PERUSTELUT TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 23

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Suovasuon 80,4 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat päätökset, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 4/94/2 hylännyt Vapo Oy:n hakemuksen Suovasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseksi Kukkopuron ja Raudanjoen kautta Sukevanjärveen. Vesiylioikeus pysytti hylkäävän päätöksen antamallaan päätöksellä. Hakijan omistuksessa on Suovasuon alueita 149 ha ja vuokrattua alaa on 4,5 ha. Vuokrasopimus on voimassa saakka. Kainuun 3. seutukaavassa Suovasuon hankealue on osoitettu turvetuotantoalueeksi (EO1). Kainuun maakuntakaavassa hankealue kuuluu maa- ja metsätalousalueeseen (M). Kainuun maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa hankealueen läheisyyteen on merkitty Natura-alue. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Suovasuo sijaitsee Kajaanin kaupungin Murtomäen kylässä noin 9 kilometriä Sukevan taajamasta pohjoiseen. Suovasuon turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on 70,9 ha sekä aumaalueista, joiden yhteispinta-ala on 9,5 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa otetaan huomioon 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Toiminta suolla päättyy noin vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovai-

4 heeseen. Uudesta käyttömuodosta päättävät alueen maanomistajat sen jälkeen, kun alue on palautettu heille. Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Suovasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Alueella olevan turpeen energiasisältö on noin MWh. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Kajaanissa ja/tai Iisalmessa sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Toiminnan välitön työllistävä vaikutus on noin 5 henkilötyövuotta. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osaalueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Suovasuon puhdistetut vedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä Kukkopuro Raudanjoki Sukevanjärvi. Vesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat, pumppausallas sekä pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,7 ha ja valuma-alue 80,4 ha. Kentän pinta-ala on 4,6 % sen valuma-alueesta. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jonka keskimääräinen turvepaksuus on 4,1 metriä. Veden valuntamatka kentällä on noin 200 metriä. Kentällä olevat ojat tukitaan turpeella ennen vesien johtamista. Suovasuon alue on kokonaisuudessaan metsäojitettu. Nykytilanteessa hankealueen päästöjä vesistöön voidaan arvioida metsäojitettujen suoalueiden vedenlaatutietojen perusteella. Suovasuon alueen nykyiseksi 4

5 kuormitukseksi on arvioitu kg kiintoainetta, 220 kg typpeä ja 8,7 kg fosforia vuodessa. Valunnan määräksi on laskelmissa oletettu 12,1 l/s km 2. Suon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus on laskettu Pohjois- Pohjanmaan alueella vuosina mitattujen pintavalutuskentällisten soiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. Suovasuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen arvioidut vuosipäästöt: 5 Brutto Netto Vuosikuormitus Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasu-päästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa eikä turvetta liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallis-

6 ta, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. 6 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maaston muotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittain toimitetaan m 3 turvetta, joka vastaa noin 320 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatien ja Ritasuon yksityistien kautta Lahnasmäki Hatulanmäki -maantielle 8711 ja edelleen valtatietä 5 Kajaaniin tai Iisalmeen. Työmaatien tai yksityistien varteen ei sijoitu asutusta. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on jossakin määrin muuta raskasta liikennettä sekä kevyttä liikennettä.

7 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 240 litraa sekä muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Toiminnassa syntyy vuosittain jäteöljyjä 240 litraa, kiinteää öljyjätettä 40 kg, akkuja 12 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 2,0 tonnia ja rautaromua 160 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjanmaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan toiminnassa toteutetaan BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Suunniteltu turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan metsäojitettua, puuston määrältään ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Alue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä ja tuotantoalueen lähiympäristö onkin pääasiassa metsätalouskäytössä. Tuotantoalueen lähialueella ei ole asutusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pellot sijoittuvat etäälle talouskeskusten lähiympäristöön. Tuotantoalueen itäpuolella on rautatie. Vajaan kilometrin etäisyydellä hankealueesta itään ja kaakkoon ovat Ritasuon ja Turvesuon turvetuotantoalueet ja etelässä lähimmillään noin 1,3 kilometrin päässä on Teerisuon turvetuotantoalue. Suovasuon kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat pääasiassa suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Muutokset maisemaan eivät näy etäälle. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai

8 virkistysalueita. Alueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Toiminta ei vaikeuta paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen länsipuolella, lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä on Tavisuon Natura-alue. Alue edustaa luontodirektiivin aapasoita ja se kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Hankealueesta koilliseen noin neljän kilometrin etäisyydellä on Varissuo, joka kuuluu Kiiskisen ja Varissuon Natura-alueeseen. Lähin pohjavesialue (Järvenpää) on noin viisi kilometriä tuotantoalueesta lounaaseen. Tavisuo on aapasuo, jonka laaja keskiosa on mesotrofista rimpinevaa. Suon eteläosassa on erillinen iso mesotrofinen saraneva, jossa luhtaisuuden indikaattoreita on runsaasti. Alueen länsiosassa vallitsevat luhtanevat ja luhtaiset nevakorvet sekä ruoho- ja heinäkorvet. Paikoin on vetistä saraja ruoholuhtaa. Tavisuon ravinteisuus ilmenee selvästi laajoina koivuvaltaisina alueina ja alueella on myös lähteisyyttä. Suon itälaitaa luonnehtivat karummat rämeet. Alueen korkeuskäyrien ja valumaolosuhteiden perusteella arvioituna toiminnalla ei ole vaikutusta Tavisuon kosteustasapainoon tai hydrologisiin tekijöihin. Turvepölyä ei kulkeudu haitallisessa määrin Tavisuolle, koska tuotantoalueen ja Tavisuon välissä on metsäinen suojavyöhyke. Melusta ei myöskään ole merkittävää vaikutusta alueelle. Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksen täydennyksessä esittänyt selvityksen Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta. Selvityksen mukaan Suovasuon turvetuotannon vaikutukset Tavisuon Natura-alueelle liittyvät lähinnä ojituksiin, pöly- ja meluvaikutuksiin sekä teiden rakentamisesta aiheutuviin vaikutuksiin, joita on tarkasteltu selvityksessä. Hakija on selvityksen perusteella katsonut, että Suovasuon turvetuotantohankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka merkittävästi vaarantaisivat Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Suomen Natura suojeluverkostoon eikä Natura-arviointi näin ollen ole tarpeen. 8 Vesistö Suovasuo sijaitsee Iisalmen reitin (4.5) valuma-alueen Sonkajärven reitin (4.58) Raudanjoen (4.585) osavaluma-alueella. Raudanjoen (alarajana Sukevanjärvi) valuma-alueen pinta-ala on 409,50 km 2 ja järvisyys 4,32 %. Hankealueen osuus koko Raudanjoen valuma-alueesta on 0,20 %. Keskivirtaama Raudanjoen valuma-alueella oli vuonna ,9 m 3 /s (12,1 l/s km 2 ). Raudanjoen osavaluma-alueella maankäyttönä on pääosin (noin 90 %) metsätalous. Kukkopuron valuma-alueen pinta-ala on 58,80 km 2. Hankealueen osuus Kukkopuron valuma-alueesta on 1,4 %. Suovasuon pintavalutuskentältä on matkaa Kukkopuroa pitkin Raudanjokeen noin 9,4 kilometriä ja Sukevanjärveen noin 13,8 kilometriä. Sukevanjärven pinta-ala on noin 4 km 2. Järvi on matala, keskisyvyys on vain 2,5 metriä. Pohjoispäässä Talasjoen edustalla on pieni syvännealue, jossa syvin kohta on 6,8 metriä. Sukevansaaren eteläpuolelta alkaa pitkulainen toinen syvännealue, joka myötäilee järven länsirantaa ja ulottuu lähes järven luusuan tasalle. Tällä syvännealueella syvin kohta on 9,2 metriä. Sukevanjärven tilavuuteen verrattuna valuma-alue on kohtalaisen suuri, minkä takia viipymä on melko lyhyt. Keskivalunnan 10 l/s km 2 mukaan

9 viipymä on 20 vuorokautta. Pääosa jokien tuomasta ainemäärästä Sukevanjärveen tulee Raudanjoen kautta. Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuottajien turvetuotantoalueet Sukevanjärveen laskevilla valuma-alueilla vuoden 2008 lopussa: 9 Valuma-alue ja tuotantoalue Omistaja Valmistelussa (ha) Tuotannossa (ha) Poistunut (ha) Sukevanjärven alue Pappilansuo Ylä-Savon Turve Oy Kohisevansuo Vapo Oy Yhteensä Raudanjoen valuma-alue Pihlajasuo Ylä-Savon Turve Oy Matilansuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Pihlajasuo Vapo Oy Rapalahdensuo Vapo Oy Ritasuo Vapo Oy Teerisuo Vapo Oy Turvesuo Vapo Oy Yhteensä Talasjoen valuma-alue Pitkäsuo Ylä-Savon Turve Oy Hirsisuo Vapo Oy Yhteensä Kaikki yhteensä Vedenlaatu ja vaikutukset vesistöön Kukkopuron vesi on hapanta, tummaa ja runsasravinteista ja luokittuu kokonaisfosforipitoisuuden perusteella laatuluokkaan tyydyttävä. Turvetuotannon (Palosuo, Ritasuo ja Teerisuo) osuus Kukkopuron alajuoksun kiintoainemäärissä on 4 50 % (suurin syyskuussa), humusmäärissä 2 6 % (suurin kesäkuussa), kokonaistyppimäärissä 4 13 % (suurin syyskuussa) ja kokonaisfosforimäärissä 3 10 % (suurin kesäkuussa). Raudanjoen vesi on hapanta ja runsasravinteista humusvettä. Veden väri on ruskeaa. Raudanjoen valuma-alueen turvetuotannon osuus Raudanjoen ainemääristä vuonna 2007 oli kiintoaineen osalta keskimäärin noin 13 % ja humuksen sekä kokonaisravinteiden osalta noin 5 %. Pääosa Raudanjoen valuma-alueen turvetuotannon kuormituksesta tulee Pihlajapuron valuma-alueelta. Kokonaisuudessaan turvetuotannon bruttovuosikuormitus Raudanjokeen oli vuonna 2007 noin kg kiintoainetta, kg typpeä ja 140 kg fosforia. Vuoden 2007 lopussa tuotantopintaala oli 35 ha pienempi kuin vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2007 loppukesällä Sukevanjärven pohjoisella asemalla päällysvesi oli erittäin lämmintä ja vesipatsas oli selvästi kerrostunut. Alusveden happitilanne oli kuitenkin kohtalaisen hyvä ja ravinteiden sisäinen kuormitus melko vähäistä. Elokuun alussa olleiden rankkasateiden vaikutus näkyi hyvin selvänä humuksen ja kokonaistypen pitoisuuksissa. Humuspitoisuus oli päällysvedessä vain hieman pienempi kuin sadekesänä 2004 ja kokonaistyppipitoisuus oli korkein 2000-luvulla mitattu. Kokonaisfosforipitoisuus sen sijaan oli tavanomaisella tasolla ja vesi oli luokiteltavissa erittäin reheväksi. Levätuotanto oli mineraaliravinnesuhteen perusteella typpirajoitteinen. Eteläisellä asemalla lämpötilakerrostuneisuus ei ollut niin voimakas kuin pohjoisella asemalla, mutta silti alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli pohjois-

10 ta asemaa hieman suurempi. Alusveden happipitoisuus oli hieman pienempi kuin pohjoisella asemalla, mutta hyvin tavanomainen niille loppukesän näytteenottoajankohdille, jolloin järvi on ollut kerrostunut. Pohjoisen aseman tavoin alkukuun rankkasateet olivat nostaneet humuksen ja kokonaistypen pitoisuudet tavanomaista korkeammiksi ja kokonaisfosforin pitoisuus päällysvedessä oli tavanomaista hieman pienempi. Eteläisellä asemalla rehevyystaso oli hieman pienempi kuin pohjoisella asemalla ja vesi oli luokiteltavissa reheväksi erittäin reheväksi. Typpi rajoitti mineraaliravinnesuhteen perusteella levätuotantoa. Sukevanjärveen kunnostushanke on vireillä. Vuonna 2007 Sukevanjärveen laskevat joet toivat järveen keskimäärin kg/vrk kiintoainetta, kg/vrk humusta, 445 kg/vrk kokonaistyppeä ja 20 kg/vrk kokonaisfosforia. Raudanjoen kautta tuli noin kaksi kolmannesta Sukevanjärveen tulevista ainemääristä, Talasjoen kautta noin viidennes ja loput yhtä suurina määrinä Kohisevanpurosta ja Jutkulanjoesta. Laskennallisen arvion perusteella Suovasuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien vaikutukset Kukkopuroon jäävät vähäisiksi. Vuositasolla keskimääräisesti arvioituna hankkeen aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Suovasuon alapuolisella ennakkotarkkailupisteellä ovat toiminnan eri vaiheissa 0,06 0,05 mg/l kiintoainetta, 0,9 0,4 µg/l fosforia ja µg/l typpeä. Vastaavasti Kukkopuron laskussa Raudanjokeen pitoisuuslisäykset ovat 0,04 mg/l kiintoainetta, 0,7 0,3 µg/l fosforia ja 33 8 µg/l typpeä. Pitoisuusmuutokset ovat niin pieniä, ettei niitä voi erottaa jokiveden luontaisesta vaihtelusta tai muista vedenlaatuun vaikuttavista tekijöistä. 10 Ympäristöriskit Kalasto ja kalastus Raudanjoella ja Sukevanjärvellä kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Raudanjokeen ja Sukevanjärveen on tehty kalanistutuksia. Sukevanjärvellä merkittävimpiä saalismääriä on saatu hauesta ja kuhasta. Muita saatuja kalalajeja ovat ahven, lahna, made, särki ja säyne. Myös rapuja on saatu kohtalaisesti. Suovasuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisessa vesistössä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Hakija laatii työmaalle vuosittain päivitettävän pelastussuunnitelman ja nimeää paloturvallisuusorganisaation, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueelle tulee tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden

11 korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailu toteutetaan hakemuksen täydennyksen (päivätty ) liitteenä 5 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Päästötarkkailu aloitetaan välittömästi pintavalutuskentän rakentamisen ja sen alapuolisen mittapatokaivon asentamisen jälkeen. Mittapatokaivo varustetaan jatkuvatoimisella ja ympärivuotisella virtaamanmittauksella. Vesinäytteitä otetaan pintavalutuskentälle menevästä ja sieltä lähtevästä vedestä. Vesistötarkkailu tullaan hoitamaan osana Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Kalataloustarkkailua ei tässä vaiheessa tehdä, vaan tarvittavat toimenpiteet arvioidaan uudelleen Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman päivityksen yhteydessä. Pölytai melutarkkailua ei hakijan käsityksen mukaan tarvita. Vahinkoja estävät toimenpiteet Suovasuon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojaan ja sen alapuoliseen Kukkopuroon, jotka ovat kalataloudellisesti vähämerkityksisiä vesiä. Kalataloudellisesti merkittävämpiä vesistöjä ovat Raudanjoki ja Sukevanjärvi, joihin on tehty kalanistutuksia. Vaikka hankkeen vaikutukset kyseisten vesistöjen kalatalouteen ovat hyvin pienet, hanke aiheuttaa kuitenkin jonkin verran lisäkuormitusta vesistöihin. Hakija on esittänyt kalataloudellisen haitan kompensoimista Sukevan ja Pihlajamäen osakaskunnille maksettavalla vuotuisella 200 euron suuruisella korvauksella, josta Sukevan osakaskunnan osuus on 130 euroa ja Pihlajamäen osakaskunnan osuus 70 euroa. Korvaus voidaan määrätä myös kertakaikkisena pääomitettuna korvauksena koko toiminta-ajalle. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Hakija on ilmoittanut olevan tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisin puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Luvan myöntämiselle on perusteltu syy. Hakija on esittänyt vakuudeksi euron omavelkaista takausta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty kalataloudellisen vahinkoarvion tarkennuksella, asianosaistiedoilla, selvityksellä turvetuotantoalueiden yhteispinta-alasta Sukevanjärveen laskevilla osavaluma-alueilla sekä selvityksellä Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kajaanin kaupungissa ja Sonkajärven kunnassa sekä eri-

12 tyistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kainuun Sanomissa ja Iisalmen Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksilta, Kainuun ja Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskuksilta, Kajaanin kaupungilta ja Sonkajärven kunnalta, Kajaanin kaupungin ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Kajaanin kaupungin kaavoitusviranomaiselta. 12 Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että hankealueelta ei ole esitetty minkäänlaisia luontoselvityksiä. Kohteen nykytilaa on selostettu ainoastaan yhdellä lauseella. Ympäristökeskus on katsonut, että uusien tuotantoon haettavien turvesoiden perusselvityksiin kuuluu luontoselvitysten tekeminen eikä Suovasuon kohdalla ole erityisiä syitä poiketa tästä käytännöstä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojeluratkaisut eivät vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. Hankkeessa esitetty pintavalutuskenttä sijaitsee Kainuun vesi- ja ympäristöpiiriin aikaisempiin tutkimuksiin perustuen lähes kokonaisuudessaan Kukkopuron tulva-alueella. Käytännössä se merkitsee sitä, että pintavalutuskentälle pumpatun veden mukana kulkeutuvat ravinteet pääsevät tulvatilanteissa suoraan huuhtoutumaan alapuoliseen vesistöön. Ympäristökeskus on vaatinut, että pintavalutuskenttä tulee rajata uudelleen siten, että se kokonaisuudessaan sijaitsee Kukkopuron luontaisen vedenkorkeusvaihtelun yläpuolella. Lisäksi pintavalutuskenttä tulee rakentaa siten, että päästötarkkailu ja pintavalutuskentän tehon tarkkailu on mahdollista. Tarkkailutulokset ja vuosikuormitustiedot tulee toimittaa myös Kainuun ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on katsonut, että Suovasuon turvetuotantoalueella ei ole luvanmyöntämisedellytyksiä ennen kuin esitetyt suunnitelman muutokset ja lisäselvitykset on tehty. Luvanmyöntämisedellytyksiä tarkasteltaessa tulee lisäksi ottaa huomioon Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vesistövaikutuksista esittämä kannanotto. Edellytyksiä toiminnan aloittamiseen ei ole, koska hankkeesta puuttuvat oleelliset selvitykset eikä vesiensuojelu vastaa esitetyssä muodossaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. 2. Pohjois-Savon ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen täydennyksessä esitetty selvitys Suovasuon turvetuotannon vaikutuksesta Tavisuon Naturaalueeseen on riittävä eikä hanke merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusten arviointi ei ole tarpeen. Merkittävin vesistö, johon Suovasuon turvetuotanto voi vaikuttaa, on Sukevanjärvi. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri on todennut vuonna 1993 Suovasuon turvetuotantoalueen lupa-asiassa vesioikeudelle antamassaan lausunnossa, että Sukevanjärven yläpuolisella Sonkajärven reitin valumaalueella saisi olla samaan aikaan tuotannossa tai valmisteilla korkeintaan 700 ha turvetuotantoalueita ja esittänyt, ettei lupaa tule myöntää. Lupaa mahdollisesti myöhemmin myönnettäessä tulee edellä esitetyn pintaalarajoitusta koskevan ehdon täyttyä. Pohjois-Suomen vesioikeus on hylännyt Suovasuon turvetuotantoalueen lupahakemuksen. Perusteena on

13 ollut muun muassa Sukevanjärven heikko tila ja järven virkistyskäytöllinen merkitys. Hakija on lupahakemuksessaan todennut, että Sukevanjärveen laskevilla valuma-alueilla on vuonna 2008 turvetuotantoalueiden tuotantopinta-ala yhteensä 669 hehtaaria. Hakijan esittämien tuotantoalueiden lisäksi ympäristölupa on myönnetty Talasjoen valuma-alueella (4.586) sijaitsevalle Vapo Oy:n Ruokosuon 56 ha:n suuruiselle turvetuotantoalueelle. Ruokosuon lupa ei ole kuitenkaan vielä lainvoimainen. Jos tuotantopinta-alaan lasketaan mukaan Ruokosuo sekä Suovasuo, tulee Sukevanjärveen laskevilla valuma-alueilla sijaitsevien turvetuotantoalueiden tuotantoalaksi yhteensä 810 ha. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan myös muilla tahoilla on virinnyt kiinnostusta uusien turvetuotantoalueiden perustamiseen Sukevanjärveen laskevilla valuma-alueilla. Alueen turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät ovat kehittyneet 1990-luvun tilanteeseen verrattuna. Pihlajasuolla on käytössä haihdutus/imeytyskenttä. Pitkäsuolla on käytössä pintavalutus, joka on tulossa myös Ruokosuolle ja Suovasuolle. Suovasuolla pintavalutus on tarkoitus toteuttaa ympärivuotisena. Pappilansuolla on ollut käytössä pienimuotoinen kemiallinen käsittely. Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaan pintavalutuskenttä vähentää kuormitusta kiintoaineen osalta keskimäärin 57 %, kokonaistyppeä 25 %, kokonaisfosforia 30 % ja orgaanista ainetta 0 %. Alapuolisen vesistön kannalta merkittävintä on ravinnekuormitus. Jos edellä mainituilla yhteispinta-alaltaan 410 ha:n tuotantoalueilla, joilla on käytössä kehittyneempi vesien käsittely, oletetaan typpikuormituksen vähentyvän laskeutusaltaisiin verrattuna 25 % ja loput 400 ha:n tuotantoalueet ovat edelleen laskeutusallaskäsittelyssä, vastaa typpikuormitus karkeasti laskien tilannetta, jossa 708 ha turvetuotantoalueita on pelkän laskeutusallaskäsittelyn varassa. Ympäristökeskus on katsonut edellä mainitun laskelman osoittavan, että vaikka alueen turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on kehittynyt, voi lisääntyvä tuotantopinta-ala kumota kuormituksen vähentymiskehityksen. Sukevanjärveen kohdistuvaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Tästä syystä ympäristökeskus on katsonut, ettei lupaa Suovasuon turvetuotannolle voida myöntää tai lupa voidaan myöntää alkavaksi vasta sitten, kun luvan hakija osoittaa tuotantopinta-alan vähentyneen tai vesiensuojelun kehittyneen niin, että turvetuotannon kokonaiskuormitus Sukevanjärveen laskevilla valuma-alueilla vastaa enintään 700 ha:n laskeutusallaskäsittelyn varassa olevan turvetuotantoalan kuormitusta. Mikäli lupa myönnetään, tuotannon aikainen vesistötarkkailu on suoritettava hakijan esityksen mukaisesti siten täydennettynä, että vesistötarkkailu Kukkopuron pisteistä tehdään ohjelman mukaisesti kuntoonpanovuotena ja sitä seuraavana vuotena, minkä jälkeen noudatetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaa. 3. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on yhtynyt Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esitettyyn. 4. Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa edellytyksin, että hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kalataloudellinen tarkkailu on tarkoituksenmukaista järjes- 13

14 tää yhteistarkkailuna muiden samaa vesistöä kuormittavien turvetuotantohankkeiden kanssa. Hakijan esittämä korvaussumma on määrättävä Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskukselle maksettavana kalatalousmaksuna käytettäväksi Raudanjoen ja Sukevanjärven kalataloushaittojen kompensoimiseen. 5. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Lupajaosto on Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että Raudanjoen valuma-alueella on runsaasti tuotannossa olevia turvesoita, joiden vaikutus näkyy alapuolisessa vesistössä. Hakemuksen mukaan vesistökuormituksessa ja alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut muutosta parempaan. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko turvetuotantoon suunnitellulla alueella tehty luontokartoituksia. Myös Tavisuon alueen Natura-arvioinnin tarpeellisuusharkintaa tehtäessä olisi käytettävissä oltava linnusto- ja kasvillisuustiedot, jotta Natura-arvioinnin tarpeellisuus voitaisiin arvioida luotettavasti. 6. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollolla ei ole Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 7. Sonkajärven kunnanhallitus Kunnanhallitus ei ole puoltanut ympäristöluvan eikä toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Kunnanhallitus on todennut, että Sukevanjärvellä on merkittävää virkistyskäyttöarvoa ja Sukevanjärven kunnostushanke on vireillä. 8. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on Sonkajärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena todennut muun muassa, että hakemuksen täydennyksessä ei ole otettu huomioon hakijan hallinnoimaa Ruokosuota, joka on saanut ympäristöluvan ja on kooltaan 56,1 ha. Näin ollen 700 ha:n ohjeellinen yhteistuotantoala ylittyy. Toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa, mikäli ympäristölupavirasto katsoo, että Suovasuon turvetuotannosta aiheutuva kuormitus lisää laskuvesistöön kohdistuvaa kuormitusta siinä määrin, että laskuvesistön tila voi heikentyä. 14 Muistutukset ja mielipiteet 9. AA (Teerisuo ) Muistuttaja on huomannut pintavalutuskentän sijaitsevan Kukkopuron tulva-alueella. Muistuttaja on katsonut, että laskeutusaltaalta ei saa olla suoraa yhteyttä Kukkopuroon. Muun muassa Teerisuon laskeutusaltaalta on kulkeutunut hienojakoista turvelietettä kauas alapuoliseen vesistöön samentaen veden. Pölyhaittojen vuoksi jyrsinpolttoturpeen tuotantoa ei tule sallia tuotantomenetelmänä. Puristustekniikalla tuotetun turpeen ympäristöhaitat ovat vähäisemmät. Toiminnan aloittamislupaa ei tule myöntää. 10. Kajaanin Seudun Luonto ry Yhdistys on pyytänyt ottamaan huomioon aiemmat vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätökset ja niiden perustelut. Asiassa ei ole tapahtunut sellaista muutosta ympäristöarvoissa, jolla luvan hakemista voisi perustella. Rau-

15 danjoen valuma-alueen vesistökuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista vähentymistä vuoden 1994 jälkeen. Suovasuon kuormitus vaikuttaisi paitsi Sukevan taajaman läheisyydessä sijaitsevan, virkistyskäyttöisesti merkittävän Sukevanjärven tilaan, myös paljon laajemmalle alueelle Sonkajärven reitillä. Tavisuon Natura-alue on perustettu aiempien lupapäätösten antamisen jälkeen. Suunniteltu turvetuotanto tulee vaikuttamaan Natura-alueen olosuhteisiin, muun muassa linnustoon, hydrologiaan sekä pienilmastoon melun, pölyn, kauttakulkuliikenteen ja tuotantosaasteiden kautta. Hakemusta varten ei ole tehty ympäristöselvityksiä linnustosta ja kasvistosta. Yhdistys on katsonut, että edellä mainituin perustein lupahakemus on hylättävä. 15 Hakijan vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessaan esittänyt seuraavaa: 1. Kainuun ympäristökeskus Hakija on katsonut, että luontoselvitykset ovat tarpeellisia, mikäli hankealueella sijaitsee luonnontilaista suota ja on aihetta epäillä, että siellä saattaa olla merkittäviä luonnonsuojelullisia arvoja. Suovasuon koko hankealue on metsäojitettu ja alkuperäinen suoluonto on siten jo muuttunut. Jo pitkään vallinneen käytännön mukaan ojitetuilta soilta ei ole ollut tarpeen tehdä luontoselvityksiä. Hakija on ilmoittanut selvittävänsä yhdessä ympäristökeskuksen kanssa Kukkopuron tulva-alueen ja rajaavansa pintavalutuskentän uudelleen siten, että se sijaitsee tulva-alueen yläpuolella. Pintavalutuskentän purkupää suunnitellaan siten, että päästötarkkailu on mahdollista. 2. Pohjois-Savon ympäristökeskus Ympäristökeskus ei ole laskelmissaan ottanut huomioon sitä, että hakijan Kohisevansuolla (69 ha), Palosuolla (49 ha), Ritasuolla (13 ha), Turvesuolla (58 ha) ja Hirsisuolla (71 ha) on vesien käsittelyä tehostettu virtaamansäätöpatojen avulla. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan virtauksenpidättimet (virtaaman säätö) soveltuvat laskeutusta hyväksi käyttävien menetelmien puhdistustuloksen parantamiseen. Pidättimillä tehostettua vesien käsittelyä voidaan useilla vanhoilla tuotantoalueilla pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana, mikäli ei ole mahdollista käyttää pintavalutustekniikkaa tai esimerkiksi ylivuotokenttiä. Virtaamansäädön tehokkuutta turvetuotannon vesien käsittelyssä ovat tutkineet muun muassa Klöve (2000) ja Marttila (2004). Marttilan mukaan virtaamansäätöpadot vähensivät kiintoainekuormitusta keskimäärin 61 %, kokonaistypen kuormitusta 45 % ja kokonaisfosforin kuormitusta 47 %. Kuormituksen vähentyminen perustui virtausnopeuden pienenemiseen ja tehostuneeseen laskeutukseen padotuksen ansiosta. Virtaamahuippujen aikana reduktiot olivat vielä suurempia. Todetut puhdistusprosentit ovat samaa suuruusluokkaa kuin hyvin toimivalla pintavalutuskentällä roudattomalla kaudella saavutettavat reduktiot, jotka

16 Ihmeen (1994) mukaan ovat kiintoaineen osalta %, kokonaistypen osalta % ja kokonaisfosforin osalta %. Lisäksi on huomattava, että virtaamansäätöpadot ovat tuotantokentällä ympärivuotisesti ja leikkaavat samalla lailla virtaamahuippuja kaikkina vuodenaikoina. Näiden tulosten perusteella virtaaman säätöä voidaan pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Sukevanjärveen kohdistuvaa kuormitusta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon vanhojen tuotantoalueiden pieneneminen turpeen loppuessa. Hakijan tuotantoalueita poistuu Sukevanjärven valuma-alueelta vuoteen 2012 mennessä arviolta 113 ha ja vuosina vielä 141 ha lisää. Yhteispoistuma vuoteen 2015 mennessä on siten 254 ha. Poistumien toteutumiseen vaikuttavat erityisesti kesien säät sekä turpeen markkinatilanne Kainuun työ- ja elinkeinokeskus ja 4. Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskus Hakija on ilmoittanut, että osakaskunnille esitetty 200 euron suuruinen vuotuinen korvaus hankkeesta aiheutuvista kalataloushaitoista voidaan korvata samansuuruisella kalatalousmaksulla. 5. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Vesistövaikutusten osalta hakija on viitannut edellä 2. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta vastattuun ja luontokartoitusten osalta 1. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta vastattuun. Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, ettei hanke merkittävästi heikennä Tavisuon Natura-alueen luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ole tarpeen. 7. Sonkajärven kunnanhallitus Hakija on viitannut edellä 2. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta vastattuun. 8. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Vesistövaikutusten osalta hakija on viitannut edellä 2. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta vastattuun. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastoinnista ja säilytyksestä riittävät normaalit lupaehdot. Hankkeella ei ole vaikutusta Tavisuon Natura-alueeseen. 9. AA Muistuttajan omistama kiinteistö rajoittuu noin kilometrin matkalta Kukkopuroon noin 1,6 kilometriä hankealueen eteläreunasta etelään. Karttatarkastelun mukaan kiinteistö on pääasiassa metsäojitettua suota, jonka ojat laskevat Kukkopuroon. Osa kiinteistöstä on vuokrattu hakijalle, joka harjoittaa siellä turvetuotantoa (Teerisuo). Kiinteistöllä ei ole rakennuksia Kukkopuron varrella. Hankkeen vaikutukset Kukkopuroon on esitetty hakemuksessa, eikä hakijalla ole ollut niihin lisättävää. Hankkeesta ei aiheudu kiinteistölle pölyhait-

17 taa. Pintavalutuskentän sijainnin osalta hakija on viitannut edellä 1. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta vastattuun Kajaanin Seudun Luonto ry Vesistövaikutusten osalta hakija on viitannut edellä 2. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta vastattuun ja luontokartoitusten osalta 1. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta vastattuun. Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, ettei hanke merkittävästi heikennä Tavisuon Natura-alueen luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ole tarpeen. Hakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty Täydennyksessä hakija on esittänyt uuden suunnitelman pintavalutuskentän paikasta ja rakenteesta. Muutetussa suunnitelmassa suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-alaa on pienennetty 4,5 ha alun perin suunnitellusta 84,9 ha:sta. Pinta-alan vähäinen muutos ei ole aiheuttanut vesistökuormitus- ja vaikutusselvitysten uudelleen arvioimista. Suunnitelman muutos on mahdollistanut päästötarkkailun suorittamisen, minkä vuoksi täydennyksen liitteenä 5 on esitetty uusi Suovasuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailuohjelma. Mainitut täydennykset ja muutokset on kirjattu tämän päätöksen kertoelmaosaan. Hakemuksen täydennyksestä kuuleminen Ympäristölupavirasto on pyytänyt Kainuun ympäristökeskukselta lausuntoa hakemuksen täydennyksen johdosta. Ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon saapuneessa lausunnossa katsonut, että täydennyksessä esitetty Suovasuon turvetuotantoalueen vesiensuojelutaso vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia, jolloin ympäristöluvan myöntämisedellytykset vesiensuojelun osalta täyttyvät. Suovasuon turvetuotantoalueen tarkkailu- ja raportointitiedot on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lisäksi myös Kainuun ympäristökeskukselle, joka vastaa suon käyttö- ja päästötarkkailun valvonnasta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 4/94/2 ja vesiylioikeuden antaman päätöksen perusteena olleet asiakirjat. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen.

18 18 RATKAISUN PERUSTELUT 1) Sovellettava lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n perusteella luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa myöskään sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. 2) Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 4/94/2 ja vesiylioikeuden antama päätös Pohjois-Suomen vesioikeus on hylännyt Suovasuon turvetuotantoalueen vesien johtamisen Kukkopuron ja Raudanjoen kautta Sukevanjärveen. Vesiylioikeus on pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Vesioikeudelle esitetyn hakemuksen mukaan Raudanjoen vesistöalueella sijaitsevan Suovasuon tuotantopinta-ala on auma-alueineen 90 ha ja vedet johdetaan Kukkopuroon pintavalutuskentän kautta. Raudanjoen vesistöalueella oli tuotantokunnossa olevia turvesoita noin 560 ha eli 1,3 % koko vesistöalueen pinta-alasta (420 km 2 ). Vuoteen 1996 mennessä tuotannosta arvioitiin poistuvan noin 50 ha ja vuoteen 2000 mennessä noin 110 ha. Sukevanjärven ympäristössä sekä siihen laskevien jokien valuma-alueella oli pistekuormittajina 11 turvetuotantoaluetta ja Sukevan keskusvankila. Lisäksi oli eri lähteistä tulevaa hajakuormitusta. Sukevanjärven valuma-alueella tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden yhteispinta-ala oli 667 ha, mikä on noin 1,2 % Sukevanjärven valumaalueen pinta-alasta (568 km 2 ). Suunnitellun Suovasuon turvetuotantoalueen koko on 0,21 % Raudanjoen valuma-alueen ja 0,16 % Sukevanjärven valuma-alueen koosta. Hakemuksen täydennyksenä toimitetun "Sukevan alueen pistekuormitus ja Sukevanjärven tila" raportin mukaan turvetuotantoalueiden (667 ha) kokonaiskuormitus Sukevanjärveen oli 156 kg/vrk ( kg/v) kiintoainetta, 0,93 kg/vrk (340 kg/v) kokonaisfosforia ja 19 kg/vrk (6 935 kg/v) kokonaistyppeä. Raportissa Sukevanjärven todettiin olevan jo selvästi rehevöitynyt. Rehevöitymisestä kertoivat klorofylli- ja fosforipitoisuudet, jotka ovat tyypillisiä reheville vesille, sekä alusvedessä ilmennyt hapenvajaus talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien lopulla. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen perustelujen mukaan Sukevanjärvellä on ainoana Sukevan taajaman läheisyydessä sijaitsevana järvenä

19 suurta virkistyskäytöllistä merkitystä. Hakemuksessa tarkoitettuun vesistön osaan kohdistunut kuormitus on vaikuttanut selvästi heikentävästi vedenlaatuun, kuten hakemukseen liitetystä selvityksestä ilmenee. Sukevanjärvi on rehevä, ja tarkkailun mukaan siinä esiintyy talvisin kerrostuneisuutta. Alusvedessä happitilanne on talvisin heikko. Suovasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvan kuormituksen osuus Sukevanjärven kokonaiskuormituksesta ei ole kovin merkittävä. Sukevanjärven nykyinen heikohko tila huomioon ottaen on kuitenkin tärkeää, että järven tila ei enää huonone. Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttama lisäkuormitus voi vaikeuttaa järven virkistyskäyttöä ja mahdollisia elvytystoimia. Järven kuormitusta tulisikin päinvastoin pyrkiä vähentämään. Turvetuotannon kuivatusvesistä johtuvan lisäkuormituksen aiheuttamaa haittaa ei tästä syystä voida pitää hankkeesta saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäisenä eikä edellytyksiä luvan myöntämiselle siten ole. Vesioikeus on edelleen perusteluissaan todennut, että hakija on asiassa vedonnut siihen, että Suovasuon turvetuotantoalue tulee korvaamaan lähivuosina tuotannosta poistuvaa pinta-alaa. Kun vesistön tilan mahdollisesta parantumisesta ei vielä tällä hetkellä voi olla tarkkaa tietoa, ei luvanmyöntämisedellytysten harkitseminen etukäteen eli olettaen, että turvetuotantoalueiden suopinta-alaa poistuu tuotannosta vuosittain tietty määrä, ole mahdollista. Tämän vuoksi vesistön tilan mahdollisesta parantumisesta tulee olla sellaiset selvitykset, että luvan myöntämiskysymys voidaan niiden perusteella asianmukaisesti ratkaista. 19 3) Nyt käsiteltävänä oleva hakemus Hakemuksen mukaan Suovasuon tuotantopinta-ala auma-alueineen on 80,4 ha eli noin 10 ha vähemmän kuin vesioikeudelle esitetyssä hakemuksessa. Suovasuolta Kukkopuroon johdettavat veden käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely on samaa tasoa kuin vesioikeudelle esitetyssä hakemuksessa. 4) Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) Ympäristönsuojelulain 42 :n (Luvan myöntämisen edellytykset) perustelujen mukaan laissa luovuttaisiin voimassa olevan vesilain 10 luvun 24 :n mukaisesta intressivertailusta, jonka mukaan lupa on voitu myöntää, jos toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäiseksi eikä pilaantumista aiheuttavan aineen poistaminen tai ympäristöön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin mahdollista. Hallituksen esityksen mukaan intressivertailusäännöksen poistaminen ei tarkoittaisi ympäristönsuojelun tason heikentämistä. Eräänlaista intressivertailua sisältyisi myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn. Lisäksi lupamääräyksiä annettaessa otettaisiin huomioon intressivertailuun verrattavia seikkoja, kun lupamääräyksiä suhteutetaan toiminnan vaikutuksiin. 5) Sukevanjärven nykytila Sukevanjärven vuosien vedenlaatua on kuvattu hakemuksen liitteenä 5 olevassa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n raportissa