Hollontien kivisilta. Rakennussuunnitelmaselostus. /Laihia Suunnitelman numero R15/1095/S3

Transkriptio

1 Sivu 1 (1) Tulostettu: Hollontien kivisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1095/S3 Rakennussuunnitelmaselostus Teräsbetoninen palkkisilta (Bp), 2-aukkoinen, ei jatkuva Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys (m) 6,05 Vapaa-aukko (m) 6,45+(~7,86)+6,65 Vinous (gon) 0 Kokonaispituus (m) ~31,10 Kannen pituus (m) Suunnittelukuorma Yleiset laatuvaatimukset Versiotarkenteet Sijaintikoodit 000 Koko silta 100 Tuet 400 Päällysrakenne 600 Varusteet ja laitteet 900 Muut siltapaikan rakennusosat Suunnittelutoimisto Ramboll Rovakatu 28, 3-kerros ROVANIEMI SUUNNITTELIJA Laati: Rauno Karvo Tarkasti: Tuomo Koskela TILAAJA Tarkastus Hyväksyntä SILAVA 2009

2 2 HOLLONTIEN KIVISILLAN KORJAUSSUUNNITELMASELOSTUS Hollontien kivisilta sijaitsee Laihialla Hollontien kohdassa, jossa se ylittää Yrjäälänkosken. Silta on tyypiltään teräsbetoninen palkkisilta, 2-aukkoinen, ei jatkuva (Bp). Sillan muut ominaistiedot ovat seuraavat: vapaa-aukko: 6,45+n.7,86+6,65 m kokonaispituus: 6,10 m hyödyllinen leveys: 6,05 m kokonaispituus: ~31,10 m Tämän sillan siltakohtaisissa laatuvaatimuksissa käytetään seuraavia ohjeita: - InfraRYL 2006 (Osa 1:2010, Osa 3:2008) Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset - SILKO Siltojen korjauskansiot, TIEH Nykyisen sillan korjausta vaativat työvaiheet tehdään SILKO:n ohjeita noudattaen. Näissä työvaiheissa noudatetaan SILKO:n yleisiä laatuvaatimuksia ellei muuta mainita siltakohtaisissa laatuvaatimuksissa tai tässä selostuksessa. 1.1 Yleistä Työturvallisuus, yleisohje Ympäristönsuojelu, yleisohje 1.2 Betonirakenteet Betoni sillankorjausmateriaalina Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät 1.3 Teräsrakenteet Pintakäsittely 1.7 Saumat Liikunta- ja kutistumissaumat 1.9 Siltaan liittyvät laitteet Siltapaikan viimeistely Työssä noudatetaan seuraavia SILKO:n työkohtaisia laatuvaatimuksia ottaen huomioon tässä selostuksessa mainitut asiat: 2.2 Betonirakenteet Reunapalkin uusiminen Paikkaus ilman muotteja Paikkaus muottien avulla Korjaus ruiskubetonoimilla Tartuntateräksen ankkurointi 2.3 Teräsrakenteet Sillankaiteen uusiminen 2.7 Saumat Päällysteen ja betonirakenteen välisen sauman tiivistäminen 2.9 Siltaan liittyvät rakenteet Kiviheitokeverhouksen teko Nurmiverhouksen teko Korjausmateriaalit valitaan seuraavista SILKO:n tarviketiedoston ohjeista:

3 3 3.2 Betonirakenteet Vakiobetonit 3.7 Saumat Saumausmassat Muut noudatettavat normit, ohjeet ja yleiset työselitykset: By 40 Betonirakenteiden pinnat 2003 By 50 Betoninormit 2005 TIEH Liikenne tietyömaalla, sulku ja varoituslaitteet TIEH v-09 Liikenne tietyömaalla, tienrakennustyömaat TYLT Tien rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset TIEH v-05 Siltojen ylläpidon tuotevaatimukset TIEH v-04 Siltojen hoidon ja ylläpidon laatuvaatimukset Liikenneviraston ohjeita LO 24/2014 Liikenneviraston ohjeita LO 25/2014 Eurokoodin sovellusohje Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - NCCI 1 Eurokoodin sovellusohje Betonirakenteiden suunnittelu - NCCI 2 Tiehallinnon selvityksiä 31/2005 Purkumateriaalien käsittely siltojen korjauksessa ja tienrakentamisessa SILLAN TUKIRAKENTEET Maatuet Betonirakenteiset maatuet. Maatuet tehdään piirustuksen R15/1095/S3 r-2 ja r-3 mukaan (InfraRYL ). Maatukien tukirakenteissa on merkittäviä valuvikoja. Syvimmät valuviat (yli 20mm) piikataan ja paikataan ennen ruiskubetonointia ohjeen SILKO tai SILKO2.232 mukaan. Piikattu pinta suihkupuhdistetaan ennen ruiskubetonointia. Piikkauksen jälkeen siipimuurit ja etumuurit ruiskubetonoidaan ohjeen SILKO2.234 mukaan. Ruiskubetonointi suoritetaan kuivaseosmenetelmällä (C30/37-3, polymeerikuituja, P30). Pinnan värisävyn tulee olla tasalaatuinen (tarvittaessa suoritetaan ns. pinnanajo eli lopuksi ruiskutetaan pinta ohuempana 5-10 mm kerroksena). Ruiskubetonimassana käytetään Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymää tuotetta (SILKO 3.231). Ruiskubetonoinnissa noudatetaan tuotekohtaisia ohjeita sekä ohjeita SILKO ja Ruiskubetonoinnin alustassa ei saa olla likaa, öljyä tai irtonaisia aineksia. Raudoitustangoille on saatava vähintään 30 mm:n betonipeite. Maatukien ruiskubetonoidusta pinnasta tehdään vetokokeita vähintään 2 kpl. Tartuntalujuusvaatimus on 1,5 MPa. Ruiskubetonin paksuuden pitää olla vähintään 10 mm.

4 Välituki korjaus Välitukien paikalliset vauriot piikataan (SILKO ja 2.232) ja syvimmät kolot paikataan ennen ruiskubetonointia. Betonipinnat suihkupuhdisteitaan ennen ruiskubetonointia. Ruiskubetonointi suoritetaan ohjeen SILKO mukaan. Ruiskubetonointi suoritetaan kuivaseosmenetelmällä (C30/37-3, polymeerikuituja, P30). Pinnan värisävyn tulee olla tasalaatuinen (tarvittaessa suoritetaan ns. pinnanajo eli lopuksi ruiskutetaan pinta ohuempana 5-10 mm kerroksena). Ruiskubetonimassana käytetään Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymää tuotetta (SILKO 3.231). Ruiskubetonoinnissa noudatetaan tuotekohtaisia ohjeita sekä ohjeita SILKO ja Ruiskubetonoinnin alustassa ei saa olla likaa, öljyä tai irtonaisia aineksia. Raudoitustangoille on saatava vähintään 30 mm:n betonipeite. Välitukien ruiskubetonoidusta pinnasta tehdään vetokokeita vähintään 2 kpl. Tartuntalujuusvaatimus on 1,5 MPa. Ruiskubetonin paksuuden pitää olla vähintään 30 mm. Betoni- ja teräskorroosiovaurioiden kunnostus maa- ja välituissa ennen ruiskubetonointia: Yleistä Tarkastuksen mukaan maatukien siipimuurien ja välituen betonipinnoissa on merkittäviä valuvikoja arviolta n. 70 m2. Syvimpien koloja paikattaessa noudatetaan ohjeita SILKO ja Raudoituksen betonipeiteen on oltava vähintään 30 mm tai laastin suojavaikutuksen on vastattava 30 mm:n betonipeitettä. Betonipeitteen paksuuden on oltava kuitenkin vähintään 20 mm riippumatta korjauslaastin luokituksesta. Jokaisen yksittäisen paikan kiinnittyminen alustaan tarkistetaan koputtamalla. Piikkaustyö Vaurioituneilla alueilla piikkaus ulotetaan väh. 20 mm:n syvyydelle. Piikattu alue rajataan säännöllisen (mielellään) nelikulmion muotoiseksi. Jos esiin tulleen teräksen piiristä paljastuu enemmän kuin 40 %, niin piikkaus ulotetaan raudoitustangon taakse sen halkaisijan verran tai väh. 20 mm. Piikatun pinnan on oltava rosoinen ja karkea (InfraRYL:n mukainen pesty työsauma), eikä siinä saa esiintyä epäpuhtauksia tai irtonaista betonia. Raudoitustankojen puhdistus ja suojaus Piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot puhdistetaan puhtausasteeseen Sa 2½. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten rasvat, pölyt jne. on poistettava. Pahoin ruostuneet ja purettaessa mahdollisesti vaurioituneet raudoitustangot korvataan uusilla (SILKO 2.262) SILLAN PÄÄLLYSRAKENNE Betonirakenteet päällysrakenteessa Päällysrakenteen reunapalkit uusitaan piirustuksen R15/1095/S3 r-1, r-2 ja r-3 mukaan.

5 5 Teline- ja muottisuunnitelmat on tehtävä urakoitsijan toimesta (eivät sisälly tehtyyn korjaussuunnitteluun) ja hyväksytettävä tilaajan edustajalla ennen työvaiheen aloittamista. Työsuoritus Nykyiset reunapalkit puretaan piikkaamalla piirustuksen R15/1095/S3 r-2 ja r-3 mukaan. Piikkausraja on esitetty detaljipiirustuksessa. Piikkausrajat tehdään suoraviivaisesti esim. kulmahiomakoneella. Nykyiset (säilytettävään betonirakenteeseen kiinnittyvät) raudoitukset jätetään tartunnoiksi. Pahoin ruostuneet ja purettaessa vaurioituneet raudoitteet korvataan uusilla. Tartuntateräkset juotetaan kiinni juotoslaastilla (porareikä halk. 32mm). Reiät on puhdistettava ennen juottamista. Tartuntateräkset voidaan myös ankkuroida kemiallisesti esim. Hiltin massalla (HIT-RE 500), jolloin poratun reiän halkaisija tehdään valmistajan ohjeen mukaan (SILKO 2.261). Tartuntaterästen kiinnittyminen todennetaan massan kovetuttua kopauttamalla vasaralla kevyesti tangon päähän, jolloin tulee kuulua korkea ja terävä sointi. Irtonaisten tartuntojen kiinnitys tulee uusia. Uusi reunapalkki on tyypiltään ns. matala reunapalkki. Näkyviin jäävissä pinnoissa käytetään muottilautana mitallistettua raakalautaa sahapinta betonia vasten. Piikattua betonipintaa kostutetaan noin vuorokausi ennen reunapalkin valun aloittamista. Pinnan on oltava valettaessa mattakoste (ei märkä). Valuja jälkihoidetaan kastelemalla (vesisumutus) ja suojaamalla pinnat esim. muovikalvolla vähintään viikon ajan. Liittyvät työvaiheet: Nykyisten H1 kaiteen kiinnityslevyjen uusiminen Reunasalaojan teko Tippuputkien teko Vedeneristysalustan kunnostaminen. Kansilaatan alapinta ja palkkien ala- ja sivupinnat: Kansilaatan alapinnan sekä palkkien ala- ja sivupintojen pahimmat paikalliset vauriot piikataan ja paikataan ohjeiden SILKO ja mukaan enne ruiskubetonointia. Yleistä paikkauksista: Paikattaessa betonipintoja noudatetaan ohjeita SILKO ja Raudoituksen betonipeitteen on oltava vähintään 30mm tai laastin suojavaikutuksen on vastattava 30 mm:n betonipeitettä. Betonipeitteen paksuuden on oltava kuitenkin vähintään 20 mm riippumatta korjauslaastin luokituksesta. Jokaisen yksittäisen paikan kiinnittyminen alustaan tarkistetaan koputtamalla. Piikkaus Aukko 1, laitimmaisessa palkissa vakava vaurio. Teräkset on näkyvissä, piikataan 30mm terästen taakse, lisäteräksien asennus + valetaan muottien avulla (kts. piir. R15/1095/S3 r- 3)(SILKO 2.232). Vaurioituneilla alueilla piikkaus ulotetaan väh. 20 mm:n syvyydelle. Piikattu alue rajataan säännöllisen (mielellään) nelikulmion muotoiseksi. Jos esiin tulleen teräksen piiristä paljastuu enemmän kuin 40 %, niin piikkaus ulotetaan raudoitustangon taakse sen halkaisijan verran tai väh. 20 mm.

6 6 Piikatun pinna on oltava rosoinen ja karkea (InfraRYL:n mukainen pesty työsauma), eikä siinä saa esiintyä epäpuhtauksia tai irtonaista betonia. Raudoitustankojen puhdistus ja suojaus Piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot puhdistetaan puhtausasteeseen Sa 2½. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten rasvat, pölyt jne. on poistettava. Pahoin ruostuneet ja purettaessa mahdollisesti vaurioituneet raudoitustangot korvataan uusilla (SILKO 2.262). Paikkaus ilman muotteja (pienet paikkaukset) Näkyvien betonipintojen vaurioiden paikkaukset tehdään valumattomalla sementtipohjaisella paikkauslaastilla. Laastipaikattavaa aluetta pidetään kosteana vuorokausi enne paikkausta. Paikattavan pinnan tulee olla mattakostea ennen paikkausta. Paikkaan harjataan tartuntakerros eloin ns. kynsi ainetoimittajan ohjeiden mukaan. Varsinainen paikkaus tehdään heti tartuntakerroksen harjaamisen jälkeen ns. märkää märälle menetelmänä. Paikatut pinnat kaavataan ja hierretään. Jälkihoito suoritetaan pitämällä korjauskohta jatkuvasti kosteana vähintään 5 vrk:n ajan kostuttamalla paikkaukset 3 kertaa vuorokaudessa. Jälkihoitoa voidaan tehostaa, jos paikkaukset suojataan muovein. Jälkihoito lopetetaan vähentämällä kostutusta asteittain. Ruiskubetonointi: Betonipinnat suihkupuhdistetaan ennen ruiskubetonointia. Ruiskubetonointi suoritetaan ohjeen SILKO mukaan. Työ tehdään kuivaseosmenetelmällä(c30/37-3, polymeerikuituja, P30). Ruiskubetonimassana käytetään Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymää tuotetta /SILKO 3.231). Ruiskubetonoinnissa noudatetaan tuotekohtaisia ohjeita sekä ohjeita SILKO ja Betonipinnassa ei saa olla likaa, öljyä tai irtonaisia aineksia. Raudoitustangoille on saatava vähintään 30 mm:n betonipeite. Kansilaatan alapinnan ruiskubetonoidusta pinnasta tehdään vetokokeita vähintään 2 kpl. Tartuntalujuusvaatimus on 1,5 MPa SILLAN KANNEN PINTARAKENTEET päällysrakenteen vedeneristys. Kannen yläpintaan tehdään kaksinkertainen kumibitumikermieristyksenä InfraRYL ja SILKO-ohjeiden ja mukaan. Kermineristyksen käyttöluokka on ERISTYS 1. Eristettävä alusta suihkupuhdistetaan kauttaaltaan 2. Kumibitumiliuos käsittely (InfraRYL ) 3. Kermit kiinnitetään liimaamalla kumibitumilla KB 100/50, jota käytetään vähintään 1,5 kg/m2. Vedeneristys päätetään sillan reunoissa puskusaumalla reunapalkkeihin. 4. Kermit levitetään sillan pituussuuntaisesti aloittaen alimmasta kohdasta. Limityksen tulee olla sivusaumoissa väh. 100mm ja jatkoissa väh. 150mm. 5. Ylemmän eristyksen saumat eivät saa tulla alemman kerroksen saumojen kohdille.

7 7 6. Läpiviennit tiivistetään SILKO-ohjeen mukaisesti. 7. Kumibitumikermejä ei saa kuumentaa liiaksi. Poimuuntuneet kermit on vaihdettava uusiin. 8. Eristys tiivistetään reunoissa kumibitumilla. Reunapalkkien sisäpintaan ja 250 mm kermieristyksen päälle sivellään kaksi kerrosta kumibitumilla (KB 100) a` 1,5kg/m2. Kermieristyksestä tehdään tarvittavat laadunmittaukset (InfraRYL ). Työsuoritus Kannen yläpinta kunnostetaan (SILKO 2.240). Päällysrakenteen vedeneristys tehdään kermieristyksenä (SILKO 2.811) Veden eristys suojataan suojabetonilla 50mm. Eristysalustan kunnon tutkiminen. Pintarakenteiden poistamisen jälkeen pidetään katselmus, johon osallistuvat tilaajan, urakoitsijan ja valvojan edustajat. Katselmuksessa päätetään urakoitsijan etukäteen teettämien kannen yläpinnan vetokokeiden (3kpl/puoli), kloridipitoisuusmääritysten (vähintään 3 sarjaa/puoli, yksi sarja sisältää näytteet mm ja mm) sekä silmämääräisen arvion perusteella lopullinen työtapa, jolla huonokuntoinen betoni poistetaan (kevyellä jyrsinnällä tai vesipiikkauksella) ja mitä aluetta se koskee ja miten syvälle poisto ulotetaan. Tartuntapinnan vetolujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm2 ja kloridipitoisuus saa olla korkeintaan 0,07 p-%, raudoituksen tasolla korkeintaan 0,02 p-% (happoliukoisena määritettynä = HL). Kansilaatan yläpinnan betonipeitepaksuudet tulee selvittää ennen jyrsintää/piikkausta. Nykyisiä yläpinnan teräksiä ei saa vahingoittaa. Purkutyö Kannen pintarakenteet puretaan suunnitelmassa esitettyjä vaatimuksia noudattaen. Urakoitsijan tulee laatia em. suunnitelma ja toimittaa se tilaajan edustajalle 2 viikkoa ennen töiden aloittamista. Mikäli kannen yläpinnasta joudutaan pintarakenteiden purkamisen jälkeen tehtävän katselmuksen perusteella poistamaan rapautunutta tai kloridisoitunutta betonia, käytetään ensisijaisena purkamismenetelmänä jyrsintää. Mikäli jyrsintää ei voida käyttää teräksiä suojaavan betonipeitteen paksuuden johdosta, piikataan pienemmät alueet piikkausvasaralla. Jos on kyse laajemmista alueista, tehdään koko yläpinnan piikkaus vesipiikkauksena (vesipiikkauksesta on sovittava tilaajan kanssa). Tukien kohdalla ei saa paljastaa kerralla kaikkia teräksiä vaan piikkaus/korjausvalu shakkiruudukossa 3x3 m2. Jos esiin tulleen teräksen piiristä paljastuu enemmän kuin 40 %, niin piikkaus ulotetaan raudoitustangon taakse vähintään 20 mm. Piikkauksessa esiin tulleita rakenteellisia teräksiä ei saa vahingoittaa eikä katkoa, vaan ne tulee jättää rakenteeseen, ellei tilaajan edustaja toisin määrää. Mikäli raudoitusta jouduttaisiin piikkaamaan näkyville laajalta alueelta, tulee urakoitsijan ottaa yhteyttä tilaajan edustajaan ja suunnittelijaan. Piikatun pinnan on oltava rosoinen ja karkea (InfraRYL, mukaisesti sauman on vastattava pestyä työsaumaa) eikä siinä saa esiintyä epäpuhtauksia tai irtonaista betonia. Piikattava alue rajataan suoraviivaiseksi. Alustan kunnostustyö

8 8 Piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot puhdistetaan. Mikäli piikkaustyö tehdään vesipiikkauksena, ei erillistä raudoitustankojen suihkupuhdistusta tarvitse tehdä, muuten teräkset puhdistetaan puhtausasteeseen Sa 2½. Kuitenkin ennen muotoiluvalua vesipiikattu pinta korkeapainepestään. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten rasvat, pölyt jne. on poistettava. Pahoin ruostuneet ja purettaessa mahdollisesti vaurioituneet raudoitustangot korvataan uusilla vastaavilla teräksillä. Mikäli eristysalustasta paljastuu rakenteellisia halkeamia, korjataan ne injektoimalla epoksilla. Injektointi tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti (Injektoinnista on sovittava eristysalustalle tehtävän katselmuksen yhteydessä). Plastisesta painumasta ja kutistumasta johtuvat halkeamat imeytetään kapillaarisesti. Muotoiluvalu tehdään betonilla (C30/37-3, P30), jonka kutistuvuus <0,6 promillea (mm/m) / 14 vrk (SILKO 2.240, SILKO 1.202, SILKO 1.801). Valun paksuuden tulee olla vähintään 20 mm. Kannen yläpinnan viettokaltevuuden tulee olla vähintään 2 % muotoiluvalun jälkeen. Valmiin pinnan kallistus tehdään siten, että poikkileikkauksen alin kohta on tippuputkilinjalla. Eristysalusta suihkupuhdistetaan ja imuroidaan. Eristysalustan kunnostustyöstä on pidettävä pöytäkirjaa. Liittyvät työvaiheet: Reunapalkin uusiminen. Tippuputkien ja salojan teko SILLAN PÄÄLLYSTE ERISTYKSEN SUOJAUS Vedeneristyksen suojakerros tehdään suojabetonilla, paksuus 50 mm, InfraRYL kohdan mukaan ASFALTTIPÄÄLLYSTEET Päällystekerrokset ovat ajoradan pinnasta lukien: -- päällystekerros AB 16/120 kg/m2 50 mm Välituen rakenteesta ei ole tarkka tietoa, luultavasti mursketäyttö. Päällystäminen suoritetaan ohjeen SILKO ja InfraRYL mukaan PÄÄLLYSTEEN SAUMAT Päällysteen saumoissa (reunapalkin ja päällysteen sekä sillan ja tulopenkereen päällysteen väliset saumat) käytetään Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymiä tartunta-aineita ja saumausmassoja. Saumojen teossa noudatetaan ohjeita SILKO ja SILKO SILLAN VARUSTEET JA LAITTEET SUOJALAITTEET

9 KAITEET JA JOHTEET Nykyisten kaiteiden kiinnityslevyn uusiminen Työnsuoritus Nykyinen sillankaide on tyypiltään Tieh H1, tiheä sillankaide, pulttikiinnitys reunapalkin sivupintaan. Nykyinen kaide irroitetaan. Kiinnityslevy irroitetaan ja vaihdetaan uuteen kts. piirustus R15/1095/S3 r-4 Nykyinen sillankaiteen tiejohde käytetään uudestaan, uusitaan tarvittavilta osin MUUT VARUSTEET JA LAITTEET TIPPUPUTKET Tehdään tippuputket kts. piirustus R15/1095/S3 r-2. Tippuputket asennetaan ohjeen SILKO mukaan. Tippuputket valmistetaan piirustuksen R15/DT1 mukaan. Tippuputkien pituus varmistetaan ennen niiden tilaamista rakenteesta mittaamalla (huom! ruiskubetonin vahvuus alapinnassa). Tippuputkien paikat valitaan niin, että olemassa olevia teräksiä ei katkaista SALAOJAT Sillan päällysrakenteen molemmille reunoille asennetaan salaojat tippuputkilinjojen kohdille piirustuksen R15/1095/S3 r-2 mukaan. Reunasalaoja tehdään piirustuksen R15/DS4 mukaan. Ympärystäyttö tehdään bitumilla sidotusta kiviaineksesta. Kiviaineksen päälle asennetaan kuitukangas (N3) ohjeen SILKO mukaan. Salaoja ulotetaan koko sillan matkalle (viimeisten tippuputkien välille) KAAPELIT Nykyiset sillan reunassa olevat kaapelit irrotetaan väliaikaisesti tarvittavilta osin ja kiinnitetään uudelleen korjaustyön päätyttyä LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET Ruiskubetonoinnin jälkeen keilaverhoukset kunnostetaan alkuperäiseen muotoon ja keilat kunnostetaan vaurioituneilta osin. Siltatyön valmistuttua keilat puhdistetaan ja tarkistetaan, ettei keiloihin ja luiskiin jää sinne kuulumatonta materiaalia. Kiviverhouksien sortuneet alaosat korjataan (soveltaen ohjetta SILKO 2.912). Työvaiheessa noudatettavat keskeiset SILKO-ohjeet SILKO Siltapaikan viimeistely SILKO Kivilaattaverhouksen teko 1120 POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET

10 Poistettavat rakenteet Sillalta irrotetaan nykyiset kaiteet. Betonirakenteiset reunapalkit puretaan piikkaamalla ja nykyiset pengerkaiteet puretaan. Sillan vasemmassa reunassa oleva kaapeli irrotetaan korjaustyön ajaksi ja kiinnitetään uudelleen korjaustyön jälkeen. Kaapelin siirrosta ja väliaikaisesta tuennasta on sovittava kaapelin omistajan kanssa. Valaisin pylvään haruslanka irrotetaan ja kiinnitetään välitukirakenteeseen. Yleistä: Toiminnasta syntyneet jätteet (rakennusjätteet, hyödynnettävät / kaatopaikalle toimitettavat jätteet ja ongelmajätteet) toimitetaan asianmukaisiin paikkoihin (tilaajan osoittamiin paikkoihin). Mahdollisten muiden putkien ja kaapeleiden sijainti on tarkistettava ennen kaivutöiden aloittamista PENKEREET JA TÄYTÖT 1811 Penkereet Tierakenteet Sillan päädyistä tulopenkereiltä päällysteitä jyrsitään ajoradalla 20 m matkalta/pääty. Päällystettä poistetaan tulopenkereeltä riittävältä matkalta niin, että sillan ja penkereen välinen tasaus saadaan jouhevaksi. Päällysteen jyrsinnän/poiston jälkeen tehdään uusi päällyste Ab 16/100 (avatuilla kohdin alle AB 16/70 kg/m2). Sillan ja penkereen välinen tasaus sovitetaan jouhevaksi. Pengerkaiteet Pengerkaiteet uusitaan siirtymärakenteiden matkalla tulosuunnassa 6m viiste m + silta m + 6m viiste (sillankaiteen siirtymärakenteen matkalla pylväsjako on 2 m). Viisteet käännetään tuella 1 oikealla olevaan liittymään. Tuella 4 pengerkaide lopetetaan kaidelinjalla olevaan valaisinpylvääseen. Siirtymärakenne, johde ja pylväät tehdään ja sijoitetaan. Pengerkaiteiden teossa noudatetaan tyyppipiirustuksia Ty 3/52, 3/52 ja 3/ YLEISEN LIIKENTEEN HOITO Sillan mahdollisesta sulkemisesta liikenteeltä ja sulkemisajan kestosta on neuvoteltava tilaajan kanssa. Kiertotiet on merkittävä (sisältää liikennemerkit, puomit yms).

11 11 LAADUNVARMISTUS Urakoitsija laatii työstä laaturaportin. Ominaisuudet osoitetaan vähintään "Sillan laaturaportti, laatimisohje (TIEH v-06)" osoitetussa laajuudessa. Raportin tulee sisältää mm. seuraavat asiat: tiedot käytetyistä materiaaleista ja tarvikkeista korjaustyön aikaiset työsuunnitelmat tiedot tärkeimmistä työvaiheista, tarkastuksista ja työn lopputuloksesta koestustodistukset ja eri vaiheista tehdyt laadunvalvontapöytäkirjat mahdollinen muu kelpoisuutta osoittava aineisto TYÖTURVALLISUUS Työssä noudatetaan ko. työssä käytettävistä koneista ja laitteista annettuja määräyksiä ja ohjeita, sekä otetaan huomioon työntekijöiden terveys ja turvallisuus.