Sulkutien alikulkukäytävä VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/ Rakennussuunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Sivu 1 (8) Sulkutien alikulkukäytävä VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19189 Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta (m) 5,4 Hyödyllinen leveys (m) 12,9...13,6 Vapaa-aukko (m) 5 Vinous (gon) 0 Kokonaispituus (m) 11,7 Kannen pituus (m) 5,6 Suunnittelukuorma Lk-I, Ek-I, Tiel-91 Yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Versiotarkenteet Sijaintikoodit 000 Koko silta 100 Kehän anturat 400 Päällysrakenne 600 Varusteet ja laitteet Suunnittelutoimisto SUUNNITTELIJA Laati: Jarkko Savolainen Tarkasti: Kari Niemi TILAAJA Tarkastus Hyväksyntä

2 SILLAN RAKENTAMINEN Sivu 2 (8) YLEISKUVAUS Sillan rakentaminen liittyy Vt13:n parantamiseen rakentamalla Mustolan eritasoliittymä. Siltapaikalla kevyen liikenteen väylä J1 alittaa rampin E1R2:n. Risteyspiste sijaitsee J1:n paalulla n. 671 ja E1R2:n paalulla n. 62. Silta on tyypiltään teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta (Blk II). Sillan päämitat ovat: Vapaa-aukko Va = 5 m ja Ha = 3,2 m Sillan hyödyllinen leveys HL = 12,9 m... 13,6 m Sillan vinous = 0 g MAAPERÄOLOSUHTEET JA PERUSTAMISTAPA MAAPERÄOLOSUHTEET Suunniteltu Sulkutien alikulkukäytävä (S2) sijaitsee kohdassa, jossa nykyisen Sulkutien molemmin puolin on viljelty pelto. Peltomaa on tasaista ja noin tasolla Sulkutie on siltapaikalla tasolla Siltapaikalta tien tasaus ja ympäröivä maanpinta viettävät loivasti kohti koillista. Pohjasuhteet: Maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on sillan tukien kohdalla tutkittu paino- ja heijarikairauksilla yhteensä neljässä tutkimuspisteessä. Porakonekairauksella on tutkittu kalliopinnan korkeustaso yhdessä tutkimuspisteessä. Häiriintyneitä maanäytteitä on otettu yhdestä tutkimuspisteestä ja pohjaveden korkeustason selvittämiseksi on siltapaikan lähelle asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea. Siltapaikan tutkimukset on tehty kartastokoordinaattijärjestelmässä KKJ ja korkeusjärjestelmässä N60. Siltapaikan lähelle asennetussa pohjavesiputkessa nro 2216W ei ole havaittu vesipintaa, kun pohjavesiputken alapää on ollut arvioidussa kalliopinnassa tasolla Siltapaikasta noin 50 m koilliseen asennetussa pohjavesiputkessa nro 25 on havaittu vesipinta tasolla eli noin 4.0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Siltapaikalla on ylimpänä maakerroksena noin 0.7 m paksu täytemaa eli Sulkutien rakennekerrokset. Täytemaan alapuolella sekä peltoalueilla ylimpänä maakerroksena on kuivakuorikerros, jonka paksuus on m ja maalaji arviolta savista silttiä. Kuivakuorikerroksen alapuolella on m paksu keskitiivis kerros karkeaa silttiä. Alimpana

3 Sivu 3 (8) maakerroksena on keskitiivis tai tiivis ja noin m paksu silttinen hiekkakerros. Kairaukset ovat päättyneet tasolla eli metrin syvyydellä maanpinnasta tiiviiseen maakerrokseen, kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Kalliopinnan korkeusasemaa ei ole varmistettu sillan tukien kohdalla. Siltapaikan lähellä kalliopinta on varmistettu kallioon poraamalla yhdessä tutkimuspisteessä. Noin 10 m sillan itäpuolella sijaitsevassa tutkimuspisteessä nro 2216 on kalliopinta tasolla eli 2.6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tutkimustulokset on esitetty sillan geoteknisissä piirustuksissa g-1 g-3. Laboratoriotutkimukset: Tutkimuspisteessä nro 2216 on otettu häiriintyneitä maanäytteitä metrin syvyydeltä maanpinnasta. Syvyydeltä m maanpinnasta otetut näytteet olivat rakeisuudeltaan karkeaa silttiä ja syvyydeltä 2.6 m otettu näyte silttistä hiekkaa. Näytteiden vesipitoisuus oli %. SILLAN PERUSTAMINEN Arvioitu kalliopinta on sillan alueella ylempänä kuin perustamistaso, joten silta perustetaan kiviainesarinan välityksellä louhitulle kalliopohjalle. TULOPENKEREIDEN PERUSTAMINEN Sillan tulopenkereet perustetaan maanvaraisesti. OLEMASSAOLEVAT RAKENTEET Rakentajan on selvitettävä ja suojattava siltapaikalla mahdollisesti olevat johdot, kaapelit, putket yms. rakenteet. LIIKENNEJÄRJESTELYT Sillan rakentamisen ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle POHJARAKENTEET 1420 SUOJAUKSET JA ERISTYKSET 1421 Roudaneristykset

4 Sivu 4 (8) Mikäli kalliopinta on perustusten kohdalla syvemmällä kuin suunniteltu alin louhintataso , poistetaan perusmaa kalliopintaan asti tai vähintään roudattomaan perustamissyvyyteen. Maanvaraisesti perustettavalle anturalle roudaton perustamissyvyys on 2.1 m mitattuna pakkaselle alttiista pinnasta eli tasolla MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Sillan maankaivutöissä noudatetaan InfraRYL kohtaa Urakoitsijan on laadittava maankaivutöistä InfraRYL kohdan mukainen tekninen työsuunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajan edustajalla vähintään 1 viikko ennen työn aloittamista MAAKAIVANNOT 1624:1 Kaivu ilman tuentaa Rakennustöiden vaatimat maankaivutyöt tehdään konetyötarkkuudella ja enintään luiskakaltevuutta 1:1,5 käyttäen. Kaivu tehdään kalliopintaan asti ja pinnalta poistetaan kaikki irtonainen maa-aines. Kaivuluiskan alapään ja suunnitellun louhintaluiskan (kaltevuus 7:1) väliin on jätettävä leveydeltään vähintään 0,5 m oleva paljas kalliohylly, jolla estetään kaivumaiden varisemista louhitulle osalle (ks. geotekniset leikkauspiirustukset g-2 ja g-3). Kaivumassoja ei saa edes tilapäisesti läjittää 5 m lähemmäksi kaivannon yläreunasta mitattuna. Kaivanto on pidettävä työnaikaisesti kuivana esimerkiksi kaivannon pohjalle asennetuista pumppukaivoista pumppaamalla KALLIOON LOUHITTAVAT RAKENNUS- JA SILTAKAIVANNOT Räjäytys- ja louhintatöissä noudatetaan InfraRYL kohtia ja Urakoitsijan on laadittava louhintatöistä InfraRYL kohdan mukainen tekninen työsuunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajan edustajalla vähintään 1 viikko ennen työn aloittamista. 1732:2 Louhinta Kallion louhintaa tehdään sillan tukien kohdalla tasolle asti eli noin tasoon anturan alapinta -0.3 m. Louhinnan laajuus on esitetty geoteknisissä leikkauspiirustuksissa g-2 ja g-3. Louhinta tehdään suunnitelmapiirustusten mukaan siten, että suunnitelluille rakenteille jää riittävästi tilaa. Louhitulle pohjalle ei saa jäädä vettä kerääviä kuoppia eikä louhittu pinta saa jäädä teoreettisen pohjatason yläpuolelle.

5 Sivu 5 (8) Mikäli kalliopinta on perustusten kohdalla syvemmällä kuin anturan alapinta -0.3 m, poistetaan perusmaa kalliopintaan asti tai vähintään roudattomaan perustamistasoon Kalliopinnan jyrkät epätasaisuudet tasoitetaan louhimalla kaltevuuteen 1:3. Yksittäiset kuopat voidaan esitettyyn louhintatasoon asti täyttää betonilla. Sillan alittavan väylän J1 kohdalla kallio on louhittava rikki samalle tasolle kuin sillan tukien alla (ks. piirustus g-3). Rikki louhittu kallioaines voidaan jättää väylän J1 alapuolelle tien alusrakenteen alapinnan tasoon asti. Mikäli kallion pinnan taso poikkeaa merkittävästi arvioidusta, on otettava yhteys suunnittelijaan. Louhintatyöt aiheuttavat tärinää, josta voi seurata vaurioita lähialueen rakennuksille ja rakenteille. Tämä on otettava huomioon louhintatöiden suunnittelussa PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Sillan maatäyttötöissä noudatetaan InfraRYL kohtaa Urakoitsijan on laadittava täyttö- ja pengerrystöistä InfraRYL mukainen tekninen työsuunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajan edustajalla vähintään 1 viikko ennen työn aloittamista KAIVANTOJEN TÄYTÖT Kaikki täyttötyöt on tehtävä ns. kuivatyönä. Talvella rakennettaessa on huolehdittava siitä, ettei täyttömateriaaliin sekoitu missään vaiheessa jäätynyttä maata, lunta tai jäätä Perustusten alustäytöt Louhitun kalliopohjan päälle levitetään ja tiivistetään 0,3 m paksu routimaton kiviainesarina. Arina rakennetaan jakavan kerroksen murskeella #0 63 mm. Arinan on anturoiden alla ulotuttava geoteknisissä leikkauspiirustuksissa g-2 ja g-3 esitettyyn laajuuteen Rakenteiden ympärystäytöt Kehän taustojen täyttö on tehtävä samanaikaisesti kehäjalkojen molemmilla puolilla ja kerroksittain tiivistäen. Täyttömateriaalina käytetään jakavan kerroksen vaatimukset täyttävää soraa, mursketta tai louhetta, jonka max. raekoko on < 300 mm. Betonipintaa vasten on louhetäyttöjäkin käytettäessä oltava vähintään 500 mm paksu suojaava kerros soraa tai mursketta, jonka maksimi raekoko on < 63 mm. Taustatäytön tiivistystyöt tehdään InfraRYL kohtaa noudattaen. Vaadittava tiiviysaste on parannetulla Proctorilla D > 90 % RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT

6 Sivu 6 (8) 4200 SILLAT Sillat, yleinen osa :1 Sillat, yleinen osa: valmiin rakenteen mitat Siltasuunnitelman koordinaattijärjestelmä on KKJ ja korkeusjärjestelmä N60. Uudet tielinjat on paalutettava maastoon ennen siltatöiden aloittamista SILLAN PÄÄLLYSRAKENNE 4221 Betonirakenteet päällysrakenteessa Muotit Muottina on käytettävä hienosahattua mitallistettua tai raakaponttilautaa (sahapinta betoniin päin). Reunapalkin laudoitus asennetaan reunapalkin suuntaisesti ja niiden pystypinnoissa käytetään Liikenneviraston käyttöön hyväksyttyä muottikangasta. Sillan telineet voidaan perustaa maanvaraisesti Raudoitteet Reunapalkeissa ei saa käyttää työteräksiä. Betonipeitevaatimuksen tulee täyttyä myös reunapalkin vesiuran kohdalla. Betonipeitevaatimukset koskevat myös työteräksiä sekä pintakuviointia. Raudoitustyön tuentasuunnitelman tekee raudoitustyön urakoitsija Betoni Kehäjalkoja ja siipimuureja betonoitaessa saa valun nousunopeus olla enintään 0,5 m tunnissa. Kehärakenne siipimuureineen on suunniteltu betonoitavaksi ilman työsaumoja. Kehäjalkojen ja kansilaatan betonoinnin välillä on kuitenkin pidettävä vähintään puolen tunnin ja enintään tunnin valutauko. Kehäjalkojen valu tehdään valuputkea tai valusukkaa käyttäen Päällysrakenteen pintojen verhoukset Kehien näkyviin jäävät töhryalttiit pinnat suojataan SILKO-hyväksytyllä "uhrautuvalla" antigraffitiaineella SILKO-ohjeen mukaan. H2-kaiteen puoleisen reunapalkin yläpinta syväimpregnoidaan.

7 Sivu 7 (8) Reunapalkin yläpinta impregnoidaan ns. geeli-impregnointiaineella. Impregnointityöstä laaditaan työsuunnitelma. Käytettävän aineen vaatimukset SILKO mukaisesti määriteltynä: käyttöluokkaan 1 soveltuva pakkassuolakestävyys +++ kloridien tunkeutumisen estäminen +++ vedenläpäisevyys ++ tunkeutumissyvyys +++ uusintakäsittelyväli > 15 vuotta Impregnointiaine ei saa muuttaa häiritsevästi pinnan ulkonäköä tai muuttaa pintaa lasimaiseksi. Impregnoinnin ajankohta määräytyy käytettävän aineen mukaisesti SILLAN KANNEN PINTARAKENTEET 4223 Sillan päällyste Sillan päällysteenä käytetään SMA16 50 mm ja AB16 40 mm. Mursketäytön yläpinta muotoillaan oikeaan muotoonsa ja korkeuteensa Eristys Kehälaatan pintaan asennetaan kaksinkertainen kumibitumikermieristys, joka viedään 1500 mm matkalle jalan päälle. Tästä peruslaatan pintaan asti ulotetaan yksinkertainen kumibitumikermi. Siipimuurien maanvastaisiin pintoihin sekä reunapalkin sisäpintaan ja 250 mm:n matkalle kermieristyksen päälle tehdään 2-kertainen kumibitumisively Eristyksen suojaus Kermieristys suojataan 20 mm hiekkakerroksella, jonka päälle asennetaan kuitukangas SILLAN VARUSTEET JA LAITTEET 4245 Suojalaitteet Kaiteet ja johteet Sillan kaakon puoleisella reunalla käytetään kaiteena betonista melukaidetta yläjohteella. Kaiteen asennus aloitetaan sillan kohdalta molempiin suuntiin. Luoteen puoleisella reunalla käytetään Liikenneviraston H2-sillankaidetta korkealla suojaverkolla, jota jatketaan 16 m siirtymärakenteella molempiin suuntiin.

8 Pintavesien viemäröinti Sivu 8 (8) Sillan päätyjen kuivatuksen edellyttämät reunatuet tehdään asfaltista Muut sillan varusteet ja laitteet Kontaktitapit Kontaktitappien asentaminen sähkökemiallisia mittauksia varten tehdään SYL 3:n kohdan mukaan Sähköistyksen putkitukset Sähköistyksen suojaputkien määrä ja sijainti varmistetaan ennen työn aloittamista. Putkien määrä selvitetään tilaajalta, kuitenkin asennetaan vähintään kaksi varausputkea M110. Putket asennetaan betonikanteen. Siltaan tulee upotettavia valaisimia. Varauskolojen mitat tarkistettava valitun valaisimen mukaisiksi. Valaistus toteutetaan erillisen valaistussuunnitelman mukaan.