KANNEN PINTARAKENTEET VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ

Transkriptio

1 siltojen korjaus KANNEN PINTARAKENTEET VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 2 / 09 (korvaa ohjeen 8 / 93) VAURIO Mastiksieristyksen vaurio voidaan todeta paineentasausputkien kautta ilmenevästä vesivuodosta. Vaurion paikallistaminen on sen sijaan vaikeaa, koska mastiksieristyksen paineentasausverkon vuoksi vesi voi kulkeutua pitkiä matkoja vedeneristyksen alla. Kuva 1. Jos paineentasausputken ympärillä on kalkkihärmää, mastiksieristys vuotaa Vedeneristyksen uusimiseen johtavat laajat vauriot aiheutuvat seuraavista syistä, jotka ovat yleensä suunnittelu-, materiaali- tai työvirheitä: Eristysalusta ei ole ollut ohjeiden mukainen; usein liian kostea tai epätasainen. Mastiksin massa on sekoittunut päällystemassaan ja/tai halkeillut. Kuivatusjärjestelmä puuttuu tai se ei toimi. Päällysteen halkeamat tai reiät ovat vaurioittaneet mastiksia. Mastiksi on irronnut reunapalkin sisäreunasta. Vedeneristyksen käyttöikä on saavutettu. 2 KORJAUSTARVE Vedeneristyksen korjaustarve on selvi tettävä aina ennen sillan peruskorjausta ja päällystämis tä. Vedeneristys uusitaan, jos päällysrakenteessa on Sillantarkastuskäsikirjan /1/ taulukon 5 vaurioluokan 4 mukaista vesivuotoa laajoilla alueilla tai useissa kohdissa. Uusiminen on ajankohtainen myös silloin, kun mastiksieristys on tehty ennen vuotta Vuonna 1983 ryhdyttiin käyttämään kumibitumimastiksia ongelmalliseksi osoittautuneen bitumimastiksin sijasta. Kuva 2. Jos alustan kosteudesta johtuvia kuplia on paljon, pintarakenteet on yleensä tehtävä uudestaan. TIEH TIEHALLINTO 2009

2 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 2 3 OHJEEN SOVELTAMISALA Tässä ohjeessa käsitellään teräsbetonikantisen sillan kannen vedeneristyksen uusimista mastiksieristyksenä. Ohje sopii myös uudisrakentamiseen. Teräs- ja puukantisten siltojen eristystyön vaatimukset on esitetty InfraRYL:n osassa 3 /2/ kohdissa ja (SYL 6:n /2/ kohdat ja ). Mastiksieristyksen uusiminen tu lee yleen sä kysymykseen, jos vanha eristys on tehty mastik sista ja sillassa on paineentasaus putket. Mastiksieristys voidaan tehdä nopeasti, mikä on etu vilk kaasti liikennöidyllä tiellä. Pienet epätasaisuudet kansilaatan yläpinnassa voidaan korjata myös mastiksilla. Ohjetta voidaan soveltaa myös seuraavissa tapauksissa: 1. Jos päällyste on vaurioitunut Sillantarkastuskäsikirjan /1/ taulukon 13 vaurioluokkaan 3 tai 4, jonka seurauksena vedeneristys on vaurioitunut. 2. Päällysteen alapuolella on rakenteellisia korjauksia vaativia vaurioita. 3. Sillan reunapalkit uusitaan. 4. Siltaa levennetään. Mastiksieristyksen vauriokohdan paikallistaminen on vaikeaa, jolloin myös mastiksieristyksen osittainen paikkaus on vaikeaa. Paikkaus joudutaan yleensä tekemään uusimalla pintarakenteet koko sillan leveydeltä riittävän pitkältä matkalta. Mastiksieristyksen uusimista varten laaditaan korjaussuunnitelma. Jos viitejulkaisuissa on tapahtunut muutoksia, ne yksilöidään korjaussuunnitelmassa. Korjaussuunnitelmaan sisältyvät työt tehdään eri ohjeiden mukaan seuraavasti: kansilaatan tai suojabetonin paikkaaminen (SILKO 2.231) eristysalustan kunnostus (SILKO 2.240) asfalttipäällysteen uusiminen (SILKO 2.814). Vaihtoehtoisesti vedeneristys voidaan kokonaan uusia kermieristyksenä tai nestemäisenä levitettävänä eristyksenä (massaeristys). Niistä on laadittu eri SILKO-ohjeet ja Työturvallisuutta koskevissa asioissa noudatetaan SILKO-ohjetta ja ympäristönsuojelu toteutetaan SILKO-ohjeen mukaan.

3 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 3 4 LAATUVAATIMUKSET Työtä varten on laadittava korjaussuunnitelma, jonka jälkeen urakoitsija laatii kannen pintarakenteiden uusimista varten työ- ja laatusuunnitelman, jonka tilaaja tarkastaa. Eristysalustan lämpötilan on oltava vähintään 3 C ilman kastepisteen yläpuolella. Rakenteen lämpötilan pitää kuitenkin olla vähintään +2 C. Työtä ei saa tehdä sateella ilman sääsuojaa. Eristysalustan laatuvaatimukset on esitetty Infra- RYL:n osassa 3 /2/ kohdassa / liite 1 (SYL 6:n /2/ kohta ja liite 1). Tärkeimmät vaatimukset ovat seuraavat: Eristysalusta suihkupuhdistetaan ja imuroidaan. Eristysalustan absoluuttinen kosteus saa olla korkeintaan 6 paino-% (VTT-2650) tai suhteellinen kosteus korkeintaan 96 % (VTT-2649). Tiivistysepoksia käytettäessä vastaavat arvot ovat 5 % ja 93 %, ellei Tiehallinto ole erikseen hyväksynyt korkeampaa kosteuspitoisuutta. Liikuntasaumattomien siltojen päissä mastiksi valetaan muottia vasten. Jos pystypinnoissa käytetään kermieristystä, päällysrakenteessa mahdollisesti olevat särmät on hiottava pyöreiksi (esitetään piirroksella korjaussuunnitelmassa). Eristysalustan viettokaltevuuden on oltava vähintään 1 %, mutta jos eristysalustaa joudutaan muotoilemaan, viettokaltevuudeksi tehdään 2 % tai enemmän. Tiivistysepoksin ja kumibitumimastiksin on oltava Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymiä. Tiivistys tehdään InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan (SYL 6:n /2/ kohdat sekä ) mukaan. Kannen yläpintaan levitetään tiivistysepoksi tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Kumibitumimastiksia koskevat laatuvaatimukset on esitetty InfraRYL:n osassa 3 /2/ kohdassa ja julkaisun /3/ liitteessä 3 (SYL 6:n /2/ kohdassa ja liitteessä 3). Paksuuden on oltava keskimäärin vähintään 20 mm ja joka kohdassa vähintään 15 mm ja enintään 30 mm. Sekoitus- ja levityslämpötilan pitää olla C. Mastiksierisyksen sideaineen on täytettävä julkaisun /3/ liitteen 2 taulukon 2 (SYL 6:n /2/ liite 2 taulukko 2) mukaiset kumibitumin KB 85 vaatimukset. Valmiin mastiksipinnan pitää olla kauttaaltaan kiiltävä eikä pinnassa saa olla huokosia eikä halkeamia. Mastiksieristyksen paineentasausverkon on täytettävä InfraRYL:n osassa 3 /2/ kohdassa (SYL 6:n /2/ kohta ) esitetyt vaatimukset. paineentasausputkien on täytettävä InfraRYL:n osassa 3 /2/ kohdassa (SYL 7:n /3/ kohta 7.7.5)esitetyt vaatimukset. kumibitumin KB 100 on täytettävä julkaisun /3/ liitteen 2 taulukon 2 (SYL 6:n /2/ liitteen 2 taulukon 2) mukaiset vaatimukset kumibitumiliuoksen on täytettävä julkaisun /3/ liitteen 2 taulukon 1 mukaiset vaatimukset. Mastiksieristys on suojattava kulkuväylien kohdilla ja muissa vaurioitumisherkissä paikoissa, kunnes suojakerros on tehty InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan (SYL 6:n /2/ kohta 6.3) mukaan. Korjaustyöntekijöiden on oltava ammattitaitoisia ja heillä on oltava katto- ja vedeneristystöiden tulityökortti (musta). Mastiksieristystyöstä on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan malli on SILKO-yleisohjeen /4/ liitteenä. Tiivistysaineen leviäminen ympäristön rakenteille ja vesistöön on estettävä.

4 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 4 5 TYÖVAIHEVAATIMUKSET 5.1 Valmistelevat työt Vaurion syy on selvitettävä ja otettava huomioon uutta pintarakennetta valittaessa. Tätä varten on tehtävä kannen pintarakenteiden erikoistarkastus ja laadittava korjaussuunnitelma. Kaikista korjaustoimista on esitettävä laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimet. Työtä varten laaditaan työselitys, jossa on käsiteltävä ainakin vanhojen rakenteiden purkaminen eristysalustan esikäsittelyt mastiksieristyksen teko suojakerroksen teko Urakoitsija laatii ennen korjaustyön aloittamista yhdistetyn työ- ja laatusuunnitelman SILKO-yleisohjeen /5/ mukaan. Ennen korjaustyötä on tehtävä seuraavat toimet: Liikenteen järjestelyjä (kuva 3) varten laaditaan eri ohjeen /6/ mukaan liikenteenohjaussuunnitelma, joka esitetään tilaajan edustajalle ennen työn aloittamista. Kuva 3. Liikenteen järjestely on hoidettava ohjeiden mukaisesti. Yleensä kannen pintarakenteet uusitaan ajokaista kerrallaan. Työntekijöiden perehdyttämiseksi annetaan työn edellyttämä määrä työnopastusta. Sääsuojien käytössä on noudatettava InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan (SYL 6:n /2/ kohta alakohdat 8 11) määräyksiä. Siirrettävien sääsuojien käytöstä on saatu hyviä kokemuksia (kuva 4). Sääolosuhteissa tapahtuviin muutoksiin on varauduttava vähintään suojapeitteiden avulla. Peitteet asennetaan ja poistetaan siten, että vettä ei valu eristettäville pinnoille. Sääsuojan sisällä on pidettävä yllä tuuletusta, jottei ilmassa oleva kosteus kondensoidu suojan alapintaan. Vuoden 2007 kesästä lähtien on Tiehallinnon sopimuskohtaisissa urakkaehdoissa (SKU) otettu käyttöön sääsuojaa koskevat määräykset. Kuva 4. Mastiksieristystyö on tehty säsuojassa. Timo Repo (Tiehallinto)

5 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ Eristysalustan kunnostus ja esikäsittely Kannen pintarakenteet puretaan Asfalttipäällysteen uusimisohjeen /7/ mukaan. Työvälineet on valittava siten, ettei eristysalustaan tule vaurioita. Vanha vedeneristys poistetaan tasateräisellä kaivurin kauhalla tai petkeleellä tai molemmilla. Alustassa lujasti kiinni olevaa bitu mia ei tarvitse poistaa, mutta vanha ve deneristys on poistettava mahdollista epoksitiivistystä lukuun ottamatta. Toisaalta vanha bitumi on poistettava, jos kanteen tulee tiivistysepoksikäsittely ennen mastiksieristystä. Eristysalusta kunnostetaan SILKO-ohjeen /8/ mukaan. Ohjeessa esitetään muun muassa seuraavat kunnostustoimet: yksittäisten kolojen paikkaus kansilaatan pinnan kuivatus muotoiluvalu. Näitä ei käsitellä tarkemmin tässä ohjeessa. Kansilaatan yläpinta vaaitaan pintarakenteiden purkamisen jälkeen riittävän tiheästi, jotta pinnan viettokaltevuudet voidaan todeta luotettavasti. Mittauksella varmistetaan, että vesi ohjautuu pois sillan kannelta. Sillan reunoihin tehdään tarvittaessa viisteet (pulloholkat) valumattomasta paikkauslaastista. Syöksytorvien ja tippuputkien yläpäät tiivistetään tarvittaessa eristysalustan tiivistysepoksilla tai ellei tiivistysainetta ole käytetty kumibitumilla KB 100. Jos kansilaatassa ei ole paineentasausputkia, niitä vastaavat reiät porataan timanttiteräisellä lieriöporalla, jotta reiän alapää ei lohkea. Halkaisijaltaan 20 mm:n reiät porataan kuvan 5 kaavioiden mukaan /9, liite 4.1/. Raudoitustankojen paikat määritetään betonipeitemittarilla, jotta niitä ei tarpeettomasti vaurioiteta porattaessa. Jänneteräksiä ei saa missään tapauksessa vaurioittaa! Kansilaatan halkeamat imeytetään tai injektoidaan korjaussuunnitelman mukaan. < 3000 < 6000 YKSIPUOLINEN KALTEVUUS < 3000 LIIKUNTASAUMA < 3000 KAKSIPUOLINEN KALTEVUUS < 3000 = PAINEENTASAUSPUTKI = TIPPUPUTKI Kuva 5. Paineentasaus- ja tippuputkien sijoituskaaviot, kun hyödyllinen leveys on 6 12 m.

6 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ Mastiksieristyksen teko Reunapalkin ja liikuntasauman viereen, sekä kaksipuolisesti kallistetuissa kansilaatoissa sillan keskelle, jätetään 200 mm:n kaista ilman paineentasausverkkoa. Kaikki ilman paineentasausverkkoa jääneet eris tettävät pinnat käsitellään kumibitumiliuoksella mastik sin tarttuvuuden parantamiseksi (kuva 6), ellei koko kansilaattaa ole tiivistetty epoksilla. Kumibitumili uosta käytetään pinnan kar keudesta ja imukyvystä riippuen 0,2 0,3 kg/m 2. Kumibitumili uos levite tään harjalla tai sopivan pehmeällä telalla tasaisesti siten, että pintaan ei jää lam mikoita. Pinnan anne taan kui vua vähintään kolme tuntia (+20 o C). Pinnan on oltava kosketuskuiva ja painumien kohdalta läpikuiva. Tiivistysepoksi levitetään vähintään kahtena kerroksena InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan (SYL 6:n /2/ kohta ) mukaan. Kuva 6. Tartunta-aineella käsiteltävät alueet sillan kulmassa. Tippuputket tulpataan eristystyön ajaksi. Paineentasausverkko levitetään sillan pituussuuntaan seuraavasti (kuvat 7 ja 8): Tippuputkien kohdilta leikataan pois palaset (200 x 300 mm 2 ) ja syöksytorvien ympäriltä niin, ettei verkkoa jää 150 mm lähemmäksi putkea. Paineentasausputki en tai -reikien kohdilla verkon alle ase tetaan verkon pala set (200 x 200 mm 2 ) siten, että kudokset tule vat 45 asteen vinouteen yläpuolisen ver kon ku doksiin nähden. Saumat tehdään 50 mm:n limityksin. Verk ko kiinni tetään pai kalleen kumibitu milla pistemäisesti liima ten siten, ettei verkko poimuunnu eris tysmastiksia levitettä essä. Eristysmastiksi valmistetaan koneellisesti sekoittavassa asfaltin keittimessä. Eristysmastiksi levitetään kolalla paineen tasausverkon asentamisen jälkeen (kuva 9). Mastiksi levitetään kahtena ristikkäisenä kerroksena siten, että mas tiksia käyte tään yhteensä vähintään 55 kg/m 2. Massassa tai valmiin eristyksen pinnalla olevat kovettuneet massapaakut on poistettava. Kuva 7. Paineentasausverkon asennus sillan reunassa. Kuva 8. Paineentasausverkon asennusta. Kuva 9. Eristysmastiksin levitystä. Juha Larpo (Lemminkäinen Infra Oy) Juha Larpo (Lemminkäinen Infra Oy)

7 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 7 Mastiksieristyksen reuna liitetään reunapalkkiin tai muuhun korokkeeseen puskusaumalla. Reuna tiivistetään kahdella kumibitumiker roksella siten, että kerros ulottuu 250 mm mastik sieristyksen päälle ja nostetaan pystypin taan (kuva 10). Eristysmassaa käytetään molempiin kerroksiin noin 1,5 kg/m 2. Työn aikana on valvottava, että eristysmastiksi on tasalaatuista. Mastiksieristyksen työsaumat lämmitetään ja tiivistetään kumibitumilla (kuva 11). Mahdolliset ilmakuplat lämmitetään, puhkais taan ja päälle sivellään kumibitumia. Uuden massan liitos vanhaan mastiksiin tehdään puskusaumalla siten, että vanhan mastiksin liitospintaan sivellään kumibitumi ja viimeistely tehdään lämmittämällä liitoskohta. Kuva 10. Mastiksieristyksen reuna pystysuoraan reunapalkkiin liitettynä. Tippuputkien tulpat poistetaan. Mastiksieristyksen suojakerros tehdään suojaasfaltista InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan (SYL 6: /2/ kohta 6.3) mukaan työkohtaisessa työselityksessä määrätyllä tavalla. Suojaus tehdään yleensä asfaltista AB11/60. Päällystekerrokset tehdään SILKO-ohjeen /7/ mukaan. Erityisesti on huolehdittava, ettei asfaltinlevittimen pyörien alle jää mastiksieristystä vaurioittavia kiviainesrakei ta. Korjaustyön jälkeen poistetaan kannen alapinnassa olevat vanhat vesivuotojäljet (kalkkihärmä). Kuva 11. Työsauman tivistys. Kimmo Perttunen (Lemminkäinen Infra Oy)

8 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 8 6 LAADUNVARMISTUS Laadunvarmistus tehdään InfraRYL:n osan 3 /2/ kohtien (eristysalusta) ja (mastiksieristys) sekä kohdan (SYL 6:n /2/ kohdat (eristysalusta) ja (mastiksieristys) sekä kohta ) mukaan. Tärkeät laadunvarmistustoimet siltapaikalla ovat eristysalustan tasaisuus ja puhtaus eristysalustan kosteustila tiivistysepoksin tiiviys (kuva 12) ja tartunta (kuva 13) massan lämpötila (kuva 14) vedeneristyksen paksuus saumojen ja reunojen tiiviys eristysmastiksin pinnan kiiltävyys ja laatu vedeneristyksen suojaaminen työn aikana veden poistuminen valmiin vedeneristyksen päältä. Kuva 12. Tiivistysepoksin eristysvastuksen mittaus. Olosuhdemittaukset tehdään työvuoron alussa ja lopussa ja vähintään kerran työvuoron aikana. Mittaus tehdään pintalämpömittarilla sekä ilman lämpötila- ja kosteusmittareilla. Pinnan tasaisuus mitataan 1,5 metrin oikolaudalla ja vesivaa alla InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan liitteen 1 (SYL 6:n /2/ kohta ja liite 1) mukaan. Ennen eristystöiden aloitusta tehdään eristysalustan vastaanottotarkastus. Eristysalustan ja tiivistysepoksin tartuntamittaukset (kuva 13) tehdään korjaussuunnitelman ja edelleen työ- ja laatusuunnitelman mukaan.tiivistysepoksin tiiviys tarkistetaan eristysvastusmittauksen avulla (kuva 12) InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan (SYL 6:n /2/ kohta ) mukaan. Lopuksi tarkastetaan, ettei vesi lammikoidu vedeneristyksen päälle, vaan ohjautuu tehokkaasti kuivatuslaitteisiin. Vaatimustenmukaisuus osoitetaan InfraRYL:n osan 3 /2/ kohdan (SYL 6:n /2/ kohta 6.2.6) mukaan. Työn valmistuttua kerätään laaturaportiksi yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma työmaapäiväkirjat ainestodistukset mahdolliset poikkeamaraportit vaatimustenmukaisuuden yhteenvetoraportti. Laaturaportti luovutetaan tilaajan edustajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa. Kuva 13. Tiivistysepoksin tartuntavetomittaus. Kuva 14. Eristysmastiksin lämpötilan mittaus. Nina Orttenvuori (Lemminkäinen Infra Oy)

9 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 9 7 TÄYDENTÄVÄT OHJEET /1/ Sillantarkastuskäsikirja. Helsinki: Tiehallinto s. ISBN TIEH /2/ InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat. RT Rakennustieto Oy. Helsinki InfraRYL:n viittaukset löytyvät myös sulkeisiin merkitystä julkaisusta: Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Kannen pintarakenteet - SYL 6. Helsinki: Tiehallinto s. + 9 liitettä. ISBN TIEH Lisäkirje Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Varusteet ja laitteet - SYL 7. Helsinki: Tiehallinto s. ISBN TIEH /3/ Siltojen vedeneristyksen SILKO-hyväksyntätutkimusohje. Helsinki: Tiehallinto s. + 9 liitettä. TIEH ISBN /4/ Betonirakenteet. Betonin paikkaus. Helsinki: Tielaitos SILKO TIEH /5/ Kannen pintarakenteet. Vedeneristykset. Helsinki: Tiehallinto (SIL KO 1.801). TIEH /6/ Liikenne tietyömaalla, Kunnossapitotyöt, 5C - 4 Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus kunnossapitotyössä. TIEH v-07. /7/ Asfalttipäällysteen uusiminen. Helsinki: Tiehallinto (SILKO 2.814) TIEH /8/ Betonirakenteet. Vedeneristyksen alustan kunnostus. Helsinki: Tiehallinto (SILKO 2.240) TIEH SILKO /9/ Sillansuunnittelun täydentävät ohjeet. Helsinki: Tiehallinto s liitettä. TIEH v-08.

10 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 10 OPASTAVAT TIEDOT LIITE TYÖVAIHEET

11 SILKO VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN MASTIKSIERISTYKSENÄ 11 TARVITTAVAT RESURSSIT TYÖVOIMA: TYÖVÄLINEET: työnjohtaja(tj) ja 2 raken nusammattimiestä (RAM). aggregaatti (15 kw), kompressori (3 6 m 3 /min.) tai muu voimayksikkö esikäsittelyvälineet; konepetkele, suihkupuhdistuslaite, rakennusimuri ja tarvittaessa jyrsin, suurpainepesuri ja kuivaaja (SILKO 4.811) tarvittaessa hioma- tai kulmahiomakone valuasfaltinkeitin ja kuljetuskalusto mastiksieristysvälineet oikolauta lämpö- ja kosteusmittarit sekä tartunta- ja tiiviysmittausvälineet TYÖMAA- liikenteenohjausvälineet, tarvittaessa liikennevalot JÄRJESTELYT JA suojahaalari, suojakäsineet ja suojajalkineet TYÖTURVALLISUUS: työntekijöillä tulityökortti. TARVEAINEET: kumibitumiliuos KBL 20/100 (julkaisu /3/, liite2 / taulukko 1) tiivistysepoksi (SILKO 3.252) paineentasausverkko (SILKO 3.814) tarvittaessa paineentasausputket eristysmastiksi (julkaisu /3/, liite3) suoja-asfaltti (SILKO 1.802, AB 11/60) kumibitumi KB 100 (julkaisu /3/, liite2 / taulukko 2) LIKIMÄÄRÄISET vedeneristyksen poisto m 2 /työvuoro TYÖSAAVUTUKSET: epoksitiivistys m 2 /työvuoro tartuntasively m 2 /työvuoro mastiksin levitys m 2 /työvuoro suoja-asfaltin levitys m 2 /työvuoro.

12 Teksti ja kuvat *) : Insinööritoimisto Jorma Huura Oy / Kirjapaino: Edita Prima Oy, Helsinki 2009 *) Ellei kuvan yhteydessä ole muuta mainittu.