Opas kuulon suojaukseen ja henkilökohtaisten kuulonsuojainten valintaan
|
|
- Kari Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opas kuulon suojaukseen ja henkilökohtaisten kuulonsuojainten valintaan Työturvallisuuden ja - terveyden johtaminen Teknillinen korkeakoulu Katja Utti- Lankinen
2 Sisältö 1. Johdanto Melu Melun määrittelyä Melutilanteita Meluvammoja ja -haittoja Lait ja asetukset Ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY Työturvallisuuslaki 738/ Meludirektiivi 2003/10/EC Valtioneuvoston asetus Vna 85/ Erilaiset keinot suojata kuuloa ja torjua melua Koteloinnit ja tekniset ratkaisut Rakenteelliset keinot Henkilökohtaiset suojaimet Kuulonsuojainten valintaan vaikuttavat tekijät Erilaisia kuulonsuojaimia Kupusuojaimet ja akustiset kypärät Korvatulpat Yksilölliset korvatulpat Yhteenvetoa...21 Lähteet...22 Liite 1: Kuulo- ja kipukynnys...24 Liite 2: Turvallisuusrajat eri melutasoille...24 Liite 3: Raja- ja toiminta-arvot melualtistukselle...25 Liite 4: Desibeliarvojen viitekehys
3 1. Johdanto Ihminen kuulee erilaisia ääniä, jotka voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä. Ihmisen kuulemien äänien ominaisuudet jaetaan äänen korkeuteen eli taajuuteen ja äänen voimakkuuteen eli äänenpaineeseen. Äänen korkeus ilmaistaan hertzeinä (Hz) eli värähdysten lukumääränä aikayksikössä. (Kuuloliitto 2009.) Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä ja häiritsevänä tai joka on hänen terveydelleen tai muulle hyvinvoinnilleen haitallista. Kova melu vaikuttaa ihmiseen monin tavoin; silmäterät laajenevat, sydän tykyttää nopeammin, lihakset reagoivat, verisuonet supistuvat ja elimistöön erittyy adrenaliinia. Jatkuva melulle altistuminen työpaikalla voi johtaa päänsärkyyn, väsymiseen tai ärtyneisyyteen. Se myös heikentää työtehoa ja lisää tapaturmariskiä. Varsinainen kuulovaurio syntyy hitaasti, mutta vaurioitunut korva ei koskaan enää palaudu ennalleen. (Euroopan komissio 2003.) Kuuloliitossa (2009) arvioidaan jonkinasteinen kuulon aleneman olevan noin suomalaisella ja työperäiset meluvammat ovat edelleen yleisiä. Kuulovammoja syntyy tällä hetkellä noin tuhannelle henkilölle vuodessa (Toppila 2005). Meluherkkyydessä on yksilöllisiä eroja; toinen kokee melun häiritsevämpänä kuin toinen ja myös kuulovaurioita syntyy toisille yksilöille herkemmin kuin toisille. Kuulon heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös ikä ja perinnölliset tekijät. Monet altistuvat melulle myös vapaa-aikanaan (Työturvallisuuskeskus 2009). Tällaisia harrastuksia ovat muun muassa musiikin soittaminen ja kuunteleminen, moottoriurheilulajit, lentäminen ja ampumalajit. Tämän oppaan tarkoituksena on tarjota yrityksissä työturvallisuudesta ja -terveydestä vastaaville henkilöille tietoa, miksi kannattaa panostaa kuulon suojaukseen ja miten voidaan ehkäistä meluvaurioiden syntymistä. Tarkastelen ensin melua itsessään ja erilaisia melutilanteita, joissa kuulovaurioita voi syntyä sekä melun aiheuttamia vammoja ja haittoja. Sen jälkeen tarkastelen kuulon suojausta lainsäädännön näkökulmasta. Erityisesti keskityn vuonna 2006 voimaan astuneisiin Valtioneuvoston asetukseen ja sitä määrittävään Euroopan Unionin meludirektiiviin. Selkeyttääkseni lakeja ja asetuksia olen osittain käyttänyt niitä kuvatessani myös lähteitä, joissa niiden tarkoitusta ja sisältöä on kuvattu mielestäni selkeästi ja ytimekkäästi tätä opasta palvelevalla tavalla. Luvussa neljä käsittelen lyhyesti erilaisia tapoja torjua melua, mutta keskityn erityisesti henkilökohtaiseen kuulonsuojauksen. Tästä näkökulmasta avaan kuulonsuojainten valintaan vaikuttavia tekijöitä ja kuvaan erilaisia ja erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin sopivia kuulosuojaimia. Tietoa seminaarityötäni varten olen hakenut erilaisista kirjallisuus- ja verkkolähteistä sekä haastattelemalla Orelo Oy:n toimitusjohtajaa, Mikko Lankista, joka on työskennellyt kuulonsuojauksen parissa jo toistakymmentä vuotta. 3
4 2. Melu 2.1 Melun määrittelyä Melu on yleisimpiä työperäisiä haittoja ja se ilmoitetaan aina desibeleinä (db) (Työturvallisuuskeskus 2009.) Se on ääntä, joka yksilöstä tuntuu epämiellyttävältä ja ärsyttävältä. Desibeli-asteikko on luotu kuvaamaan yksilöllisesti koettua melua objektiivisesti suhdeasteikolla. (Lipscomb 1994.) Desibeliasteikko on logaritminen ja se kertoo äänenpaineen aiheuttamasta melualtistuksesta. Esimerkiksi paperin kahina vastaa arvoa 30 db(a) ja normaali puheääni arvoa 60 db(a). (Laitinen, Vuorinen & Simola 2009, 170.) Kuulovaurioiden riskirajana pidetään desibeliä. (Euroopan komissio 2003). Suomessa arviolta ihmistä altistuu työssään melulle. (Työsuojeluhallinto 2007, 5). Päivittäisellä melualtistuksella tarkoitetaan sitä A-painotettua äänitasoa, db(a), joka kahdeksan tunnin nimellisen työpäivän aikana antaa saman altistuksen kuin altistava melu, mukaan lukien impulssimelu. Viikoittaisella melualtistuksella tarkoitetaan viiden työpäivän perusteella laskettua keskimääräistä päivittäistä melualtistusta. (Valtioneuvoston asetus 2006.) A-painotetulla äänellä tarkoitetaan ääntä, joka jäljittelee tapaa, jolla ihmisen korva luonnostaan poimii suhteellisen matalatasoisia ääniä. Se mitataan käyttämällä suodatinta, joka vaimentaa osan matalista taajuuksista. ja koska A-painotettu ääni voi aiheuttaa kuulovammoja, ilmoitetaan yleensä tämä arvo. (Peltor 2009.) Tässä oppaassa merkinnällä db tai sanalla desibeli tarkoitetaan nimenomaan A- painotettua äänitasoa. Huomattavaa on, että usein varsinkin yleistä informaatiota jakavissa oppaissa desibelit merkitään pelkällä db-merkinnällä, vaikka tarkoitetaan A-painotettua ääntä ja oikea merkintätapa olisi db(a). Tavallisimpia melun aiheuttajia ovat erilaiset koneet ja laitteet, joiden värähtelevät kiinteät pinnat tai nesteiden ja kaasujen virtaukset ovat melun lähteinä. Impulssi- eli iskumelulla tarkoitetaan melua, joka on äkillistä ja sisältää runsaasti lyhyitä, alle sekunnin kestäviä voimakkaita ääniä. Impulssimelua voivat aiheuttaa kappaleiden iskeytyminen, kaasun laajeneminen tai sähkönpurkaukset. Infra- ja ultraäänet ovat ääniä, joita ihmisen korva ei kuule. Infraäänellä tarkoitetaan ääntä, jonka taajuus on alle 20 hertsiä. Ultraäänen taajuus taas on yli hertsiä. Infraääntä voivat aiheuttaa muun muassa ilmastointi- ja kompressorilaitteet ja ultraääntä käytetään esimerkiksi muovin hitsauksessa ja metallin puhdistamisessa. (Työturvallisuuskeskus 2009.) 4
5 2.2 Melutilanteita Melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava altiste, vaikka sen aiheuttamien ammattitautien määrä onkin laskenut tasaisesti melutyötä tekevien määrän vähentymisen sekä automaation ja kuulonsuojauksen tehostumisen myötä (Työterveyslaitos 2009). Työturvallisuuskeskuksen mukaan Suomessa altistuu työperäiselle melulle parisataatuhatta työntekijää. Työn aiheuttamia kuulovammaepäilyjä ilmenee vuosittain noin tuhat. Kuulovaurioita sattuu paljon muun muassa kirvesmiehille, joiden työ on nopeasti koneellistunut. Rakennustyömailla, telakoilla ja levypajoissa on riskinä äkkinäisten voimakkaiden iskujen aiheuttama impulssimelu. (Työturvallisuuskeskus 2009.) Puhetyöläisille, kuten esimerkiksi opettajille, melu voi aiheuttaa erilaisia ääniongelmia (Työsuojeluhallinto 2007). Myös huonokuuloisten määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy ja toisaalta nuorten kuuloon kohdistuu koko ajan uusia uhkia ja riskitekijöitä Näitä aiheuttavat muun muassa mp3-soittimet, kännykät ja lisääntyvä vapaa-ajanmelu esim. rock-konserteissa, festivaaleilla, diskoissa ja baareissa. (Kuuloliitto 2009.) 2.3 Meluvammoja ja -haittoja Kerran vaurioitunutta kuuloa ei saa palautettua millään keinolla ennalleen. Suomalaisista noin 15 prosentilla kuulo on heikentynyt meluvamman takia ja se on ikähuonokuuloisuuden jälkeen tavallisin kuulon heikkenemisen syy. (Kuuloliitto 2009.) Meluhaittoja voi itse torjua ja estää. Perusperiaate on, että ellei taustamelun takia saa selvää toisen puheesta metrin etäisyydeltä, kuulo pitäisi suojata. Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillekin henkilöille voi kuulon heikkenemistä aiheuttaa jo noin 75 db(a):n melu. Altistuminen voimakkaalle melulle saattaa aiheuttaa tilapäistä kuulon heikkenemistä, joka levon jälkeen palautuu normaalitasolle. Toistuvat, tilapäiset kuulon heikkenemiset voivat kuitenkin johtaa vaurioihin, jotka aiheuttavat pysyvän meluvamman. Pitkäaikainen melu saattaa aiheuttaa parantumattomia vaurioita sisäkorvaan ja heikentää kuuloa pysyvästi. (Työturvallisuuskeskus 2009.) Liitteessä 1 on kuvattu yleisiä kuulo- ja kipukynnyksiä ja liitteessä 2 eri melutasojen turvallisuusrajoja. Melu aiheuttaa kuulon alenemista, korvien soimista sekä unen ja keskittymiskyvyn häiriöitä. Pysyvän kuulonaleneman kehittymiseen menee tyypillisesti vuotta. (Työtervesylaitos 2009.) Melu voi aiheuttaa myös henkistä kuormittumista, ärtymystä, unihäiriöitä ja suorituskyvyn heikkenemistä tai estää korvaa aistimasta muita äänimerkkejä, esimerkiksi varoitusääniä, jolloin tapaturmavaara kasvaa. Tilapäisen melun jälkeen kuulo palautuu yleensä ennalleen, mutta jatkuva yli 90 desibelin melualtistus aiheuttaa lähes poikkeuksetta pysyvän kuulovaurion. Meluvamman syntyyn vaikuttavat melun voimakkuuden lisäksi siis altistusaika, äänienergian jakautuminen eri taajuuksille, melun laatu ja ihmisen yksilöllinen herkkyys. Kuulon heikkenemisen lisäksi vaarana 5
6 on tinnitus eli korvassa tai päässä kuuluva soiva, humiseva, suhiseva tai naputtava ääni. (Työturvallisuuskeskus 2009.) Tätä pysyvää korvien soimista esiintyy erityisesti altistuttaessa impulssimelulle (Työterveyslaitos 2009). Tinnitus on tyypillinen vaiva melualtistuksen jälkeen (Kuuloliitto 2009). Se voi olla kovaäänistä tai hiljaisempaa, jatkuvaa tai vaihtelevaa. Se voi olla myös subjektiivista tai objektiivista. Subjektiivisen tinnituksen voi kuulla vain siitä kärsivä henkilö, mutta objektiivinen tinnitus on kuultavissa esimerkiksi stetoskoopilla. (Laitinen 1999.) Meluperäisen kuulonaleneman tunnistaa siitä, että se alkaa aina näkyä audiogrammassa eli kuulokäyrässä Hz:n kohdalla pienenä kuoppana laajentuen isommalle taajuusalueelle myöhemmässä vaiheessa vaurion edetessä. Kuulon alenema voimistuu myös desibeleinä mitattuna. (Lankinen 2009.) Työympäristön melu voi aiheuttaa myös onnettomuusriskien kasvamista. Työntekijä ei kuule riittävän hyvin varoitusääniä tai puhetta ja hänen suuntakuulonsa voi heikentyä niin, että hän ei esimerkiksi pysty paikallistamaan, mistä suunnasta kulkuväline lähestyy. Lisäksi jo syntynyt kuulovamma lisää onnettomuusriskiä ja onnettomuuksien vakavuusastetta. (Toppila 2005.) 6
7 3. Lait ja asetukset Euroopan Unionin jäsenmaita sitoo myös melun ja kuulon suojauksen osalta sekä vuonna 2002 voimaan astunut ympäristödirektiivi, että vuonna 2006 voimaan astunut meludirektiivi. Meludirektiiviä mukailee Valtioneuvoston asetus vuodelta Työsuojelulaki vuodelta 2002 määrittää työntekijöiden työolosuhteita ja työpaikkojen turvallisuuteen liittyviä asioita. Ympäristödirektiivi liittyy nimensä mukaisesti enemmän suuremmille massoille aiheutuviin meluhaittoihin. Meludirektiivi ja valtioneuvoston asetus koskevat lähemmin yksittäisiä henkilöitä ja heidän työympäristöjään. Näiden lisäksi myös esimerkiksi työsuojelulaki määrittää tytönantajan velvollisuudet. Työsuojelulain 8.1 meluasetus noudattelee meludirektiiviä, mutta se kertoo myös esimerkiksi työnantajan vastuun ja kuka on vastuussa mistäkin asiasta. Meluasetuksen mukaan työnantajan tulee huomioida itse työhön, työolosuhteisiin ja -ympäristöön liittyvät asiat sekä työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. (Toppila 2005). 3.1 Ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY Euroopan Unionin (EU) komission tulevaisuuden melupolitiikkaa koskevan, vuonna 1996 julkaistun vihreän kirjan mukaan yhteisön alueen väestöstä noin neljännes kokee melun häiritseväksi. Melun aiheuttamista vakavista unihäiriöistä kärsii 5-15 prosenttia väestöstä. Ympäristömelusta arvioidaan aiheutuvan yhteisön alueella vuosittain miljardin euron vahingot. Nämä ilmenevät esimerkiksi asuntojen hintojen laskuna, terveydenhuollon kustannuksina sekä maankäytön rajoittumisena. Meluongelmien arvioidaan myös kasvavan entisestään erityisesti liikenteen lisääntymisen vuoksi. (Ympäristökeskus 2002.) EU:n ympäristömeludirektiivi, jossa määritellään yhteiset melun tunnusluvut, astui voimaan toukokuussa Ympäristömelulla tarkoitetaan direktiivissä ihmisen aiheuttamaa ei-toivottua tai haitallista ulkona esiintyvää ääntä. Melun häiritsevyyttä arvioidaan päivä-ilta-yömelutason (melun painotettu keskiäänitaso) ja melun aiheuttamia unihäiriöitä yöajan keskiäänitason perusteella. Direktiivin tavoitteena on vähentää ja ehkäistä ympäristömelun aiheuttamia haittoja sekä varmistaa, että ihmiset saavat tietoa ympäristömelusta ja sen vaikutuksista. Tavoitteena on myös vähentää melua sellaisissa paikoissa, missä se on tarpeen, ja säilyttää ympäristön laatu sellaisenaan siellä, missä se on hyvä. Tavoitteen saavuttamiseksi suurimmista kaupungeista ja vilkkaimmilta liikenneväyliltä laaditaan yleistason meluselvitykset ja kartat, joiden perusteella tehdään meluntorjunnan toimintasuunnitelmat. (Ympäristökeskus 2002.) 7
8 Direktiivin ensimmäinen vaihe eli meluselvitysten ja -karttojen teko tuli toteuttaa kesäkuun 2007 loppuun mennessä yli asukkaan taajamista sekä teistä, joilla kulkee yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa vuodessa sekä vilkkaimmista rataosuuksista (yli junaa vuodessa) ja suurimmista lentoasemista (yli lentotapahtumaa vuodessa). Kansalaisten tulee saada meluselvitykset ja - kartat nähtäväkseen, Heillä pitää olla myös mahdollisuus osallistua toimintasuunnitelmien laadintaan, joiden laadinnan takaraja umpeutui vuonna Toisessa vaiheessa, kesäkuun 2012 loppuun mennessä, tulee laatia meluselvitykset ja kartat yli asukkaan taajamista sekä teistä, joilla kulkee yli kolme miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Myös yli vuosittaisen junavuoron rautatieosuuksien melutaso selvitetään ja toimintasuunnitelmien pitää valmistua heinäkuuhun 2013 mennessä. Koko EU:n alueen melutilanneraportti on käytettävissä heinäkuussa Direktiivissä myös määrätään, että meluselvitykset ja kartat sekä toimintasuunnitelmat täytyy uusia viiden vuoden välein. (Ympäristökeskus 2002.) 3.2 Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturvallisuuslaki astui voimaan vuonna Sen tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Huomioon on otettava työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön, samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. (Työturvallisuuslaki 2002.) Työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Työnantajan on myös selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava muun muassa työntekijöiden riittävästä kouluttamisesta ja perehdyttämisestä. Työnantajan on tarvittaessa hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Laki myös määrää, että Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä henkilönsuojainten käyttöä edellyttävien työolosuhteiden vaarojen arvioinnista, suojainten käytön määrittelystä ja käytön olosuhteista sekä suojaimilta vaadittavista ominaisuuksista ja muista henkilönsuojainten käyttöön työpaikalla liittyvistä vaatimuksista. Työnantajan ja työntekijöiden on yhdessä ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille 8
9 riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista tekijöistä ja huolehdittava niiden asianmukaisesta ja riittävästä käsittelystä työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. (Työturvallisuuslaki 2002.) Työntekijöiden on toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute sekä tietyissä tapauksissa pidättäytyä työstä. Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita sekä tarvittavaa järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä osaamisensa ja työnantajan antaman koulutuksen ja perehdytyksen mukaisesti. Työntekijän on työpaikalla vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ja käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita.. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muille fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. (Työsuojelulaki 2002.) 3.3 Meludirektiivi 2003/10/EC EU:n työpaikkamelua koskeva direktiivi vuodelta 2003 astui voimaan helmikuussa Direktiivi säätää minimivaatimukset työntekijöiden terveyden suojelemiseksi melun aiheuttamilta riskeiltä ja erityisesti kuuloon liittyviltä riskeiltä. Uudistetun lainsäädännön mukaan melulle altistumisen raja-arvo määritetään Suomessakin nykyisin korvakäytävästä, kun sitä aikaisemmin mitattiin työntekijän työpisteestä. Lisäksi työntekijällä on oikeus kuulosuojaimiin, jos melutaso ylittää 80 desibeliä (db). Ennen meludirektiivin voimaantuloa työnantajan oli hankittava ja työntekijän käytettävä kuulosuojaimia, kun äänenvoimakkuus ylsi 85 desibeliin. (Euroopan komissio 2003; Euroopan Unioni 2003). Jos meludirektiiviä noudatetaan joka sektorilla, syntyvien kuulovammojen määrä on mahdollista puolittaa vuoteen 2035 mennessä. Se vaatii kaikkien osapuolten yhteistyötä ja yksilöllistä suojelua ja riskinarviointia, mutta mahdollistaa tätä kautta aikaisempaa paremman kuulonsuojelun. Työterveyshuollon tulee tunnistaa meluherkät yksilöt ja arvioida uuden kuulovamman haitat sekä seurata alan tilastoja ja kirjallisuutta. (Toppila 2005). Usein työpaikoilla ei vielä tänä päivänä tiedetä meludirektiivin vaikutuksista työntekijän ja työnantajan velvollisuuksiin. (Lankinen 2009). EU:n meludirektiivi kattaa kaikki toimialat, mutta sitä sovelletaan erityisesti niillä aloilla, joilla työntekijät altistuvat melun aiheuttamille kuuloriskeille (Kyttälä 2005.) Työnantajan on arvioitava 9
10 ja tarvittaessa mitattava työntekijän altistuminen melulle, ja jos melutaso ylittää melualtistusrajat, on työnantajan laadittava meluntorjuntasuunnitelma ja ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Meluisimmat alueet on merkittävä selvästi, ja melusta työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuvat haitat on saatettava mahdollisimman vähäisiksi. (Euroopan komissio 2003; Kyttälä 2005.) Päivittäinen melualtistustaso kuvataan merkinnällä L EX8h (Lankinen 2009). Jos melualtistusta ei voida torjua muilla toimenpiteillä, työntekijälle on tarjottava riittävät ja sopivat suojaimet ja heidän on niitä myös käytettävä (Euroopan Unioni 2002). Meludirektiivi määrää 80 desibelissä työskenteleville oikeuden säännöllisiin terveystarkastuksiin ja 85 desibelissä työskenteleville terveystarkastukset ovat jo pakollisia. Työympäristön melu ei saisi missään tilanteessa nousta yli 87 db(a):n. (Euroopan komissio 2003.) Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio voi sallia tietyissä olosuhteissa päivittäisen altistusrajan ylittämisen, mutta viiden päivän keskimääräinen altistus melulle ei saa ylittää 87 desibeliä A-painotetulla äänitasolla ottaen huomioon käytettyjen kuulonsuojainten vaimennus. Impulssimelualtistus ei saa missään olosuhteissa ylittää 140 desibeliä (LCpeak) ottaen huomioon käytettyjen kuulosuojainten vaimennus. (Kyttälä 2005.) Melualtistus mitataan korvakäytävän suulta (Toppila 2005b). Meludirektiivin raja- ja toiminta-arvoja on kuvattu liitteessä 3. Raja-arvolla tarkoitetaan sitä, että 87/140 db:n arvo ei saa ylittyä missään olosuhteissa suojaimia käytettäessä. Eli arvoon on laskettu mukaan suojainten vaikutus. 140 db(peak):n arvo kuvaa impulssimelua esimerkiksi kiväärin laukauksen aikana. Mittaus suoritetaan joko pienoismikrofonilla suojaimen takaa käyttäjän korvakäytävästä tai tiettyä kaavaa käyttäen standardin EN-SFS 458 mukaisesti. (Lankinen 2009). Meludirektiivissä määritellään alempi ja ylempi toimintaraja. Alemman toimintarajan päivittäinen melualtistusraja L EX8h on 80 db(a) ja LCpeak 135 db(peak). Ylemmät toimintarajat ovat L EX8h = 85 db(a) ja LCpeak = 137 db(peak). Tällöin ei oteta huomioon minkäänlaisten käytettyjen suojainten vaikutusta. (Kyttälä 2005.) Impulssimelun äänenpaineen tasoa kuvataan merkinnällä LCpeak. Eli impulssimelu ei saa ylittää kyseistä arvoa. Liitteessä 4 kuvataan kuulovaurion syntyyn vaikuttavia desibeliarvoja. Pelkistetysti voidaan kuulonsuojainten vaimennuksen olevan sopiva silloin, kun äänenpaine korvakäytävässä suojaimen takana asettuu 75 db:iin +/- 5dB(A). Tällöin kuuluvuus vielä hyvä ja meluvammariski vältetään. (Lankinen 2009). Toimintarajojen arvot mitataan työpisteestä. Alempi toimintaraja tarkoittaa sitä, että työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijöitä melualtistuksesta ja työntekijöillä on oikeus käydä audiometri-tutkimuksessa tarkistuttamassa kuulonsa. Työntekijöillä on myös oikeus alemman toimintarajan ylittyessä saada työnantajan kustannuksella käyttöönsä työhön sopivat kuulonsuojaimet. Ylemmän toimintarajan ylittyessä taas työnantajan on laadittava 10
11 meluntorjuntaohjelma ja annettava kaikille työhön sopivat kuulonsuojaimet. Tällöin työntekijä on myös velvollinen käyttämään niitä ja työnantajan on edistettävä kaikin mahdollisin tavoin suojainten käyttöä. Ylemmän toimintarajan ylittyminen tarkoittaa myös sitä, että työpaikalla on tehtävä säännöllisiä melutasoon liittyviä tarkastuksia. (Toppila 2005.) 3.4 Valtioneuvoston asetus Vna 85/2006 Valtioneuvoston asetus, jota määrittää meludirektiivi, keskittyy työntekijöiden suojelemiseen melusta aiheutuvilta vaaroilta ja kuulovaurioita aiheuttavalta melulta Päivittäinen henkilökohtainen melualtistus LEX8h ei saa ylittää arvoa 85 db(a). Tällöin ei oteta huomioon minkäänlaisten suojainten vaikutusta. Impulssimelualtistuksen raja-arvo 200 pascalia, mikä vastaa melumittarin lukemaa 140 desibeliä (LCpeak). Nämä raja-arvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä työntekijäin suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta. Päätöksessä annetaan myös suuntaa-antavia ohjeita melun mittaamisesta ja työntekijöiden kuulon tutkimisesta. (Kyttälä 2005; Työturvallisuuskeskus 2009.) Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua altistumisesta melulle. Asetusta sovelletaan työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) ja jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työstä aiheutuvalle melulle. Jos työntekijän altistuminen melulle ylittää säädetyn alemman toiminta-arvon, työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän saatavilla on henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Työnantajan on myös selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle ja sen mukaisesti tunnistettava melua aiheuttavat tekijät. Päivittäisen melualtistuksen alempi toiminta-arvo on 80 db(a) ja ylempi toiminta-arvo on 85 db(a). Äänen huippupaineen alempi toiminta-arvo on 112 Pa ja ylempi toiminta-arvo on 140 Pa. Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 db(a). ja äänen huippupaineen raja-arvo on 200 Pa. Jos työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työstä aiheutuvalle melulle, on otettava huomioon työntekijän käyttämien kuulonsuojainten vaimentava vaikutus. (Valtioneuvoston asetus 2006.) Työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän melulle altistuminen. Työnantajan on poistettava melulle altistumisesta työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat tai ellei tämä ole mahdollista, vähennettävä ne mahdollisimman alhaiselle tasolle ottaen huomioon tekninen kehitys ja vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käytettävissä olevat toimenpiteet. (Valtioneuvoston asetus 2006.) 11
12 Meluarvot ilmoitetaan yleensä A-äänitasona, mikä tarkoittaa samanarvoista, jatkuvaa äänitasoa. Jos edellä mainitut meluarvot ylittyvät, työnantajan on selvitettävä syyt rajojen ylittymiseen ja laadittava meluntorjuntaohjelma. Meluntorjuntaohjelmassa esitetään toimet melualtistuksen vähentämiseksi. Työnantajan on opastettava työntekijöitä melusta, hankittava työntekijöiden käyttöön kuulonsuojaimia, asetettava melualueille asianmukaiset merkinnät ja tutkittava säännöllisesti melulle altistuvien työntekijöiden kuuloa. (Työturvallisuuskeskus 2009). Työnantajan tulisi myös tarjota työntekijöille vähämeluisia taukotiloja ja kiinnittää huomiota koko työympäristön ja työpisteiden suunnitteluun (Laitinen & al. 2009, 171). 12
13 4. Erilaiset keinot suojata kuuloa ja torjua melua Eurooppalainen standardi kuulonsuojaimista on laadittu Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppaliiton antaman mandaatin perusteella ja se tukee EU:n direktiiviä 89/856/EEC. Standardi myös määrittää toimenpiteet, jotka tulee tehdä melun aiheuttaman kuulon vaurioitumisen riskin vähentämiseksi. Ensin tunnistetaan yksilöt, jotka todennäköisesti altistuvat suurille melutasoille. Sen jälkeen mitataan melun äänenpaineen tasot ja määritetään altistumisaika. Seuraavaksi arvioidaan päivittäinen henkilökohtainen altistumisaika impulssimelu mukaan lukien. Jos mahdollista järjestetään terveydentilan tarkkailua tai vähennetään melulle altistumista esimerkiksi rakenteellisin tai teknisin ratkaisuin tai koteloinnin avulla. Sen jälkeen käynnistetään kuulonsuojeluohjelma, joka johtaa joko sopivien kuulonsuojainten valintaan ja/tai tunnistetaan ja merkitään yksilön kuulonsuojelua edellyttävät alueet. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 6-10.) Melun aiheuttamia haittoja voi pienentää työtilojen ja -pisteiden äänieristyksellä ja vaimentimilla, huoltamalla työkoneet säännöllisesti, kehittämällä työmenetelmiä ja opastamalla työhön asianmukaisesti. Meluisassa ympäristössä toimiville työntekijöille on annettava myös mahdollisuus päästä riittävän usein tauolle. (Euroopan komissio). Ensimmäisenä keinona työnantajan tulee tehdä melutasoa alentavia rakenteellisia ratkaisuja ja sen jälkeen erilaisia kotelointeja ja teknisiä ratkaisuja. Jos nämä toimenpiteet eivät riitä ja melutaso ylittää edelleen määritellyt tasot, tulee työnantajan järjestää työntekijöilleen riittävä henkilökohtainen kuulon suojaus. (Euroopan Unioni 2003; Lankinen, 2009). Työtilan meluntorjuntaa toteutettaessa on ensin selvitettävä melun lähteet ja melulle altistuminen sekä mitattava melutaso. Lisäksi tulee mitata ja kerätä tietoja melun syntytavoista, etenemisestä ja voimakkuudesta työtilan eri osissa. Uusia koneita hankittaessa tulee kiinnittää huomiota laitteen melutasoon ja laitetoimittajalta on hankittava tiedot koneen äänitehosta. Myös koneiden ja laitteiden kunnossapidolla voidaan torjua melua huolehtimalla liikkuvien osien voitelusta, kiinnittämällä huomiota laitteiden tasapainotukseen sekä vaihtamalla vioittuneet ja kuluneet osat säännöllisesti. Työtavan voi myös yrittää korvata hiljaisemmalla tavalla, esimerkiksi valitsemalla sahaamisen sijaan leikkaamisen, iskemisen sijaan puristamisen tai ketjuvälityksen sijaan hihnavälityksen. Monet koneet tärisevät niin voimakkaasti, että ympäristökin alkaa täristä ja synnyttää näin lisää melulähteitä. Tämän estämiseksi koneet tulisi eristää ympäristöstä esimerkiksi kumitassuilla ja tärinänvaimennus tulisi muistaa myös torjuttaessa melua seinäkkeillä tai koteloimalla. (Työturvallisuuskeskus 2009.) 13
14 4.1 Koteloinnit ja tekniset ratkaisut Melun teknisillä torjuntatoimilla tarkoitetaan melun syntymisen estämistä, äänen leviämisen estämistä sekä altistuksen vähentämistä. Työtilojen suunnittelussa pitäisi pyrkiä sijoittamaan melulähteet ja työtiloissa työskentelevät ihmiset erilleen toisistaan. Äänioloja voidaan parantaa usein huomattavasti muuttamalla hallitsevien äänilähteiden sijaintia. Esimerkiksi työnkierto voi olla tehokas tapa pienentää työntekijöiden meluannosta, jos äänitaso työpaikan eri osissa vaihtelee, Työtilaa hallitseva yksi tai muutamana äänilähde voidaan koteloida. Äänet voidaan koteloida myös sulkemalla ne oleskelutilojen ulkopuolelle rakentamalla kotelointimenetelmällä esimerkiksi taukotila, ruokailutila ja työnjohtajan työtila. Ja jos tarvitsee rakentaa aukkoja, niistä tehdään mahdollisimman pieniä ja muodostetaan ääniloukkuja ja -sulkuja. Oikein toteutettuna kotelointi vaimentaa melua db(a) äänen taajuuden mukaan. (Työturvallisuuskeskus 2009.) 4.2 Rakenteelliset keinot Seinäkkeitä käytetään äänen eristämiseen silloin, kun väliseinien rakentaminen tai kotelointi ei jostain syystä ole mahdollista. Se vaimentaa tehokkaammin korkeita kuin matalia taajuuksia Tilan muoto vaikuttaa äänen leviämiseen sisätiloissa samoin kuin seinäkkeiden ääntä eristäviin ominaisuuksiin. Tilassa, jossa on heikko äänen absorptio eli niissä on kovia ja/tai heijastavia pintoja, hallitsee heijastuva ääni. Tällöin äänenpainetaso on käytännössä sama seinäkkeen kummallakin puolella. Tilassa, jossa on tehokkaasti ääntä absorboivia pintoja eli voimakas absorbio, äänen heijastuminen ympäröivistä pinnoista on vähäistä. jolloin seinäke alentaa äänitasoa db(a). (Työturvallisuuskeskus 2009.) Tehokkaimmin seinäke vaikuttaa, kun se asetetaan niin lähelle melulähdettä kuin mahdollista. Seinäkkeen melulähteen puoleisen pinnan äänen absorption on oltava suuri, jotta estetään heijastukset ja äänilähteen äänitason nouseminen ja seinäkkeen yläpuolinen kattokohta tulee päällystää melua vaimentavalla materiaalilla. Kattoon ja seiniin asennettavien absorptiomateriaalien vaikutus on paras silloin, kun työtilassa on vähän melulähteitä ja työntekijät ovat yli viiden metrin etäisyydellä melulähteistä. Niistä on hyötyä erityisesti toimistotiloissa. (Työturvallisuuskeskus 2009.) 14
15 4.3 Henkilökohtaiset suojaimet Mikäli tekniset toimet melun vähentämiseksi eivät riitä, tarvitaan kuulonsuojaimia. Ne ovat henkilökohtaisia turvavarusteita, jotka vähentävät melun haittavaikutuksia vaimentavien ominaisuuksiensa ansiosta. Henkilökohtaiset kuulonsuojaimet ovat tehokas tapa estää melua vahingoittamasta kuuloa. Kuulonsuojain toimii vain siinä tapauksessa, että sen vaimennuskyky on riittävän tehokas ja että sitä käytetään koko melussa oloajan ja potentiaalisesti vaarallisessa meluympäristössä. Tilapäinenkin työskentely ilman suojainta altistaa kuulovaurioille nopeasti. Kuulonsuojain on ratkaisu meluongelmaan ainoastaan silloin, kun melua ei pystytä teknisesti muulla tavoin vähentämään. Kuulolle vaaralliset alueet ja tilat on merkittävä asianmukaisin varoituskyltein. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 8; Työturvallisuuskeskus 2009.) Suosituimmat kuulosuojainten mallit ovat korvatulpat, kupusuojaimet ja kypäräkiinnitteiset kupusuojaimet (Laitinen 1999). 15
16 5. Kuulonsuojainten valintaan vaikuttavat tekijät Kuulonsuojainten valinnassa tulisi ottaa huomioon erilaisia työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä työympäristön ominaisuuksia. Toppilan (2005) mukaan kuulonsuojaimia valittaessa tulee huomioida se, että ne vaimentavat riittävästi, mutta eivät liikaa. Melualtistuksen tulee jäädä alle 80 desibeliin eli vähintään kansallisten säännösten määräämän tason alapuolelle. Kuitenkin niiden tulee olla myös käyttäjän päähän sopivat ja mukavan tuntuiset käyttää. Kuulonsuojaimet eivät saa myöskään estää työssä tarvittavaa kommunikointia. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 18; Toppila 2005; Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 8.) Kuulosuojainten määrä, laatu ja valikoimat ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi (Berger 1994). Oikeanlaisia kuulonsuojaimia valittaessa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen, joka osaa ottaa huomioon yksilölliset tarpeet ja mielipiteet omista käyttömukavuuden kokemuksista sekä meluympäristön tekijät. Esimerkiksi käyttömukavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kupusuojainten materiaali, pehmusteet, säädettävyys ja rakenne ja korvatulppien osalta asettamisen ja poisottamisen helppous, istuvuus, ja materiaali (Lankinen 2009; Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 22.) Kuulosuojainten valintaprosessissa tulisi kiinnittää Eurooppalaisen standardin mukaan huomiota äänenvaimennustarpeeseen, asianmukaiseen sertifiointiin (CE - merkintään), käyttömukavuuteen, ympäristöön ja toimintaan, lääketieteellisiin poikkeamiin sekä tarvittaessa yhteensopivuuteen muiden suojainten, kuten kypärän tai esimerkiksi silmälasien kanssa. Tärkeintä on, että kuulonsuojaimet sopivat kyseiselle henkilölle ja täyttävät kaikki tarpeen mukaiset ehdot ja huomioon on otettu mittausten avulla melun erilaiset piirteet. Niitä ovat äänipainetaso, taajuus sekä impulsiivisuus. Esimerkiksi korkealle äänenpainetason matalataajuisille äänille sopivat aktiiviset melunvähennyskuulonsuojaimet. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 18 19). Ja huonokuuloisille suositellaan yleensä vain elektronisia kuulonsuojaimia (Toppila 2005.) Valintaprosessissa tulisi edellä mainittujen lisäksi ottaa huomioon käyttäjän henkilökohtaiset mieltymykset sekä mahdolliset rajoitteet. Esimerkiksi on olemassa joukko ihmisiä, jotka kokevat erittäin epämiellyttävänä, jos jotain ylimääräistä on korvakäytävän sisällä. Ihmiset ovat eri tavalla meluherkkiä ja joku voi haluta suojaimiin enemmän vaimennusta kuin suositusten mukaan olisi tarpeen. Tällöin pitää kuitenkin ottaa vielä huomioon aiheutuuko ylimääräisestä vaimennuksesta mahdollisia vaaratilanteita kuulemisen kyvyn heikkenemisen myötä. (Lankinen 2009.) Suojaimia valittaessa tulee ensin määritellä niiltä vaadittavat ominaisuudet työntekijän terveydentila 16
17 huomioiden ja sen jälkeen vertailla erilaisia vaihtoehtoja vaadittavien ominaisuuksien mukaan (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002,8). Kerran valitut kuulonsuojaimet eivät välttämättä toimi tai vastaa tarkoitustaan enää muutaman vuoden päästä. Tehokkaan ja käyttäjälleen käyttöympäristöön sopivan vaimennuksen ylläpitämiseksi suojainten valintaprosessi olisi hyvä käydä läpi säännöllisin väliajoin. Siihen vaikuttavat esimerkiksi meluympäristön erityisvaatimukset ja kommunikoinnin tarpeet, Kuulonsuojauksen erityisvaatimukset voivat liittyä erilaisiin melussa tapahtuviin koulutustilanteisiin, tehdasohjeistuksiin, erityisohjeistuksiin tai, jos tarvitaan radiolähetysäänentoistoa. Kuulonsuojaimet eivät saa siis vaimentaa liikaa eli ne eivät saa olla ylisuojaavat, vaikka käytössä suojainten todellinen suojaus voi jäädä testituloksia alemmaksi huonon sopivuuden, pitkien hiusten tai käytettyjen silmälasien takia. Suojainten valinnassa tulee ottaa huomioon myös käyttöympäristön korkeat tai matalat lämpötilat, kosteus, epäsiisteys sekä ääniympäristö. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, ) 17
18 6. Erilaisia kuulonsuojaimia Kuulonsuojaimet voidaan jakaa passiivisiin ja ei-passiivisiin suojaimiin. Passiivisilla kuulonsuojaimilla tarkoitetaan sellaisia suojaimia, joiden tarkoituksena on vain ja ainoastaan melun vähentäminen eikä niissä ole mitään lisämekanismeja. Ei-passiivisilla kuulonsuojaimilla taas ovat passiivisia kuulonsuojaimia, joissa on joitain lisätoimintoja ja ne voivat sisältää mekaanisia tai elektronisia komponentteja. Molemmat voivat olla kuitenkin esimerkiksi kupusuojaimia tai korvatulppia. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, ) Yleisin tapa määritellä erilaisia kuulonsuojaimia on jako kupusuojaimiin ja korvatulppiin (Berger 1994). Kuulonsuojaimet voidaan tarpeen mukaan suunnitella tarjoamaan vaihtelevaa vaimennusta äänitason mukaan. Tällaisia kuulonsuojaimia kutsutaan tasosta riippuviksi ja niiden päätarkoituksena on suojata impulsiiviselta tai jaksoittain vaaralliselta melulta. Ne mahdollistavat kuitenkin kommunikoinnin hiljaisten jaksojen aikana. Tasosta riippuvia kuulonsuojaimia on sekä ääntä vahvistavia että passiivisia tasosta riippuvia kuulonsuojaimia. Ääntä vahvistavat sisältävät elektronisen äänentoistosysteemin, joka alhaisilla melutasoilla vahvistaa kuulonsuojaimen ulkopuolella sijaitsevan mikrofonin avulla ääniä. Ne välittyvät ja vahvistuvat suojaimen sisällä olevaan kaiuttimeen tai vähentävät ulkopuolisen äänitason kohotessa äänen välittymistä suojaimen sisälle. Passiiviset, tasosta riippuvat kuulonsuojaimet taas sisältävät akustisen suodattimen, joka sallii matalien äänenpainetasojen välittymisen tarjoten kuitenkin enemmän vaimennusta korkeille äänipainetasoille. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 16.) On myös olemassa tasaisen taajuusvasteen, aktiivisen meluntorjunnan (ANR) sekä kommunikointimahdollisuuksilla varustettuja kuulonsuojaimia. Tasaisin taajuusvasteen kuulonsuojaimet antavat muotoilunsa ansiosta samankaltaisen äänenvaimennuksen vaihtelevilla taajuustasoilla. Näin ne edistävät tehokasta kommunikointia. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 16.) Tämän tyyppistä vaimennusta tarvitsevat mm. muusikot, lentäjät sekä teollisuudessa työnjohto. (Lankinen 2009.) Aktiiviset meluntorjuntasuojaimet sisältävät elektronisen äänenpoistosysteemin, jonka avulla ne saavuttavat melun lisävaimennusta. Ne ovat erityisen tehokkaita matalilla taajuuksilla toisin kuin passiiviset kuulonsuojaimet. Tavallisimmin nämä ANRsuojaimet perustuvat kuputyyppisiin kuulonsuojaimiin, vaikka voivat olla myös korvatulppia. Joskus vaimennuksen tarve voi meluolosuhteissa olla niin suuri, että tarvitaan kupusuojainten ja korvatulppien yhdistelmää. Näiden vaimennustaso ei ole kuitenkaan yksittäisten suojainten yhteenlaskettu summa. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 16, 20.) 18
19 6.1 Kupusuojaimet ja akustiset kypärät Kupusuojaimilla tarkoitetaan suojaimia, joissa on korvien päälle sopivat kuvut, ja jotka tiivistyvät päätä vasten yleensä vaahtomuovilla tai nesteellä täytetyillä pehmusteilla. Kuvut vuorataan yleensä ääntä absorboivalla materiaalilla ja ne on yhdistetty toisiinsa jännittyneellä pääsangaksi kutsutulla muovisella tai metallisella kaarella. Vaihtoehtoisesti kupusuojaimet voidaan varustaa niska- tai leukasangoilla, jotka mahdollistavat samanaikaisen turvakypärän käytön. Kupusuojaimissa voi olla myös yleissanka tai pääremmi kuvun luotettavan sopivuuden varmistamiseksi. Yksittäisiä kupuja voidaan myös kiinnittää teollisuuskypärän varsiin. Näitä kutsutaan kypäräkiinnitteisiksi kupusuojaimiksi. Akustiset kypärät vähentävät ilman kannattaman äänen siirtymistä kalloon. Näin ne vähentävät äänen johtamista ja johtumista sisäkorvaan luun kautta. Ne peittävät suuren osan päästä sekä ulkokorvasta tai koko ulkokorvan. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 14.) Akustiset kypärät eivät kuitenkaan ole laajasti käytössä markkinoilla (Lankinen 2009). Kupukuulosuojainten hyvänä ominaisuutena voidaan pitää niiden nopeaa paikoilleen asettamista ja tyypillisesti kupumallinen suojain on hyvin toimiva vaihtoehto melualtistuksen ollessa kestoltaan lyhytaikaista. Kupukuulosuojaimille tyypillisiä, käytön kannalta heikkoja ominaisuuksia ovat hiostavuus kuumissa olosuhteissa ja silmä- ja suojalasien aiheuttamien vuotokohtien muodostuminen ja näin ollen vaimennustason heikkeneminen erityisesti matalien taajuuksien osalta. (Lankinen 2009.) 6.2 Korvatulpat Markkinoilla on tarjolla erilaisia korvatulppia. Ne ovat korvakäytävässä pidettäviä kuulonsuojaimia, jotka peittävät korvakäytävän ja sulkevat näin sen sisäänkäynnin. Ne voivat olla kertakäyttöisiä tai uudelleen käytettäviä ja niissä voi olla yhdistävä naru tai pääsanka. Korvatulpat voivat olla myös valmiiksi muotoiltuja, yksilöllisesti muotoonvalettuja eli käyttäjän korvakäytävän muotoon sopivia tai muotoiltavia. Valmiiksi muotoonvaletut korvatulpat on usein valmistettu lasista, silikonista, kumista tai muovista, kun taas muotoiltavat korvatulpat valmistetaan kokoonpuristettavasta materiaalista. Ne laajenevat paikoilleen asettamisen jälkeen eristäen korvakäytävän. (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 14.) Kertakäyttöiset korvatulpat ovat lyhytaikaisessa käytössä edullinen ja helposti jaettava vaihtoehto. Ne sopivat esimerkiksi meluympäristössä vieraileville henkilöille jaettavaksi tilapäiseen käyttöön. Niiden haittapuoli ovat lyhytkestoisen käytön epäekologisuus. Säännöllisesti käytettynä ne tulevat myös suhteellisen kalliiksi käyttää. Työantajalle ne ovatkin todellisuudessa kustannuksiltaan kallein tapa huolehtia kuulon suojauksesta, koska oikein käytettynä niitä kuluu 2-4 paria työpäivää kohden. Kertakäyttösuojaimet aiheuttavat myös paineen tunnetta korvakäytävässä ja ovat epähygieeniset, jos 19
20 niitä asetetaan likaisin käsin korviin. Niitä on saatavana useita eri malleja ja kokoja, mutta silti niiden istuvuus ja korvakäytävään oikein asettaminen ei ole useinkaan täydellistä eikä kovin mukavan tuntuista. (Lankinen 2009.) 6.3 Yksilölliset korvatulpat Yksilölliset, käyttäjän korvakäytävän muotoon tehtävät kuulosuojaimet valmistetaan joko lasimaisenkovasta akryylista tai joustavammasta silikonimateriaalista. Tämän tyyppisten suojainten toiminta ei perustu materiaalin laajenemiseen vaan täysin käyttäjän korvakäytävän muotoa vastaavaan kokoon ja muotoon. Suojaimille myönnetään pääsääntöisesti takuu sopivuuden osalta, joten niiden tulee olla sekä miellyttäväkäyttöisiä ja istuvuudeltaan tiiviitä. (Lankinen 2009.) Useimmiten suojaimet varustetaan meluolosuhteita vastaavalla melusuodattimella, jolloin ideaalinen vaimennuksen taso on saavutettavissa ja toisaalta hengittävä suodatinosa vähentää paineen tunnetta suojaimia käytettäessä. Suojaimiin kyetään yhdistämään myös elektroniikkaa joko kommunikaatioyhteyden muodostamiseksi tai impulssimelulta suojaamiseksi. Suojainten hankintaprosessi eroaa hyllytavarana myytävien suojainten hankinnasta. Suojaimia varten otetaan jokaiselta käyttäjältä korvakäytävistä suojaimia varten tarvittavat silikonivalokset, joita apuna käyttäen suojaimet valmistetaan käsityönä. Yksilöllisten kuulosuojainten tyypillinen käyttöikä on neljä vuotta. Tämä johtuu korvakäytävän muodon muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Suurimmat käyttäjäryhmät tämän tyyppisille suojaimille ovat teollisuus, muusikot, motoristit ja lentäjät.(lankinen 2009.) Yksilölliset korvatulpat ovat kertainvestointina melko arvokkaat, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat keskihintainen tapa hoitaa kuulon suojausta. Usein tämän tyyppisiin suojaimiin siirryttäessä suojainten käyttöaste paranee. Tämä johtuu siitä, että käyttömukavuus ja puheen erottelukyky on paljon parempi kuin kertakäyttöisillä tai valmiiksi muotoiluilla korvatulpilla. (Lankinen 2009; Berger 1994.) 20
21 7. Yhteenvetoa Kuulon suojauksesta huolehtiminen on lakisääteistä työnantajille. Kuulovamma voi aiheutua jo lyhyestäkin melualtistuksesta. On sekä työnantajan että työntekijän etu, että työperäisiltä sairauksilta ja vammoilta vältytään ja työt pystytään hoitamaan meluisissakin ympäristöissä huolella ja turvallisesti. Tämä on sekä kustannuskysymys että työtehokkuuteen liittyvä asia. Melu aiheuttaa ilman, että pysyviäkään kuulovaurioita syntyisi väsymystä ja keskittymiskyvyn herpaantumista. Tätä kautta se vaikuttaa myös työn tehokkuuteen ja lopputulokseen. Usein melunlähteen kotelointi tai rakenteelliset ratkaisut voivat olla erittäin hankalia tai kalliita, jolloin työnantajan kannattaa panostaa työntekijöiden kuulon suojeluun kuulonsuojainten avulla. Työpaikalla kuulonsuojainten hankintaprosessi kannattaa aloittaa työnantajan, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja työntekijöiden yhteistyössä. Usein varsinkin isoimmilla työpaikoilla on kuulonsuojaus hoidettu asianmukaisesti. Olisi kuitenkin tärkeää tarkistaa säännöllisin väliajoin työpaikan meluympäristöjen mahdolliset muutokset ja työntekijöiden muuttuneet tarpeet sekä kuulonsuojainten markkinoilla tapahtuneet muutokset. (Lankinen 2009.) Oikein tehty valinta voi vaikuttaa siihen käytetäänkö suojaimia vai ei. Usein motivaation puute kuulonsuojainten käyttöön johtuu juuri niiden epäsopivuudesta tai niiden käyttöön liittyvästä riittämättömästä ohjeistuksesta (Suomen standardoimisliitto SFS 2006, 24.) Kuulosuojainten käytössä on myös omat riskinsä. Ne voivat lisätä jo syntyneen kuulovamman vaikutusta varoitusäänten, puheen ja äänen suunnan kuulemiseen. Monissa erilaisissa työympäristöissä käytetyt radiolla varustetut kuulosuojaimet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, jos keskitytään liikaa siihen, mitä radiosta kuuluu, eikä ympäristöön. (Toppila 2005.) Onkin ensisijaisen tärkeää, että kuulonsuojaimet on valittu asiantuntijan avustuksella sekä yksilölle että meluympäristöön sopiviksi. Asiantuntija opastaa suojainten oikeanlaiseen käyttöön ja huoltoon ja osaa ottaa huomioon työnantajan ja työympäristön erityistarpeet. Suojainten tulee olla miellyttävät käyttää, niiden tulee olla oikeanlaiset meluympäristöön nähden ja ennen kaikkea niiden tulee taata oikein käytettyinä riittävä kuulonsuojaus käyttäjälleen. Oikein valittuina ne ovat myös kustannustehokkain ratkaisu työnantajalle. Kuulo on ainutlaatuinen aisti, joka ei palaa koskaan takaisin vahingoituttuaan melusta. 21
22 Lähteet Kirjallisuuslähteet: Berger, Elliott, H Hearing Protectors Specifications, Fittings, Use, and Performance. Teoksessa Lipscomb, David, M. (toim.) Hearing conversation in Industry, Schools and the Military. San DFiegO: Singular Publishing Group, Inc, Euroopan Unioni Directive 2003/10/EC of the European Parliament and of the Council of 6 February Official Journal of the European Union, Laitinen, Heli Hearing defects and effects of noise on hearing. Teoksessa Karjalainen, M. (toim.), Kuulon mallit ja niiden sovellutukset. Akustiikan seminaari. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, Laitinen, Heikki, Vuorinen, Marko & Simola, Antti Työturvallisuuden ja terveyden johtaminen. Helsinki: Tietosanoma. Lipscomb, David, M What is This Thing Called Noise? Teoksessa Lipscomb, David, M. (toim.) Hearing conversation in Industry, Schools and the Military. San DFiegO: Singular Publishing Group, Inc, Sosiaali- ja terveysministeriö Henkilösuojainten valinta ja käyttö työpaikalla. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 11. Suomen standardisoimisliitto SFS, SFS-EN 458. Kuulonsuojaimet : valintamenetelmät, käyttö, hoito ja kunnossapito. Suositukset = Hearing protectors : recommendations for selection, use, care and maintenance. Guidance document. Työsuojeluhallinto Työmelu. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 2. Haastattelu: Lankinen, Mikko, toimitusjohtaja, Orelo Oy. Haastattelupäivämäärä
23 Verkkolähteet: Euroopan komissio, EU Suomessa Melurajoituksin terveellisempi työpaikka Viitataan Kuuloliitto Kuulo. Viitattu Kyttälä, Ilkka Sosiaali- ja Tervesyministeriö. iestinta_ja_aktivointi/seminaarit/tarinaseminaari/tarsky05kyttala2.pdf. Viitataan Peltor Melutasojen mittaaminen. Viitataan Toppila, Esko Meludirektiivi- Mitä uutta? Finnish Institute of Occupational Health. Viitataan Toppila Esko 2005b. Uusi meluasetus tehostaa kuulonsuojelua. Työterveyslaitos. rd=meludirektiiviin+meludirektiivin+meludirektiivi+. Viitattu Työterveyslaitos Melu. Viitattu Työturvallisuuskeskus Työsuojelu työpaikalla. Melu ja tärinä. Viitataan Työturvallisuuslaki Viitataan Valtioneuvoston asetus Viitataan Ympäristökeskus EU:n meludirektiivi voimaan. Viitataan
24 Liite 1: Kuulo- ja kipukynnys (Kuuloliitto 2009) Taulukko kuvaa ihmisen kuulemia taajuuksia ja äänen paineita (Lankinen 2009.) Kuuloalue Hz Äänenpainetason osalta db Melun kipukynnys 120 db Liite 2: Turvallisuusrajat eri melutasoille (Kuuloliitto 2009) 3 db(a):n vähennys puolittaa äänenpaineen ja tuplaa turvallisen melussaoloajan (Lankinen 2009.) Jatkuva A- äänitaso (db) Melussaoloaika 85 8 tuntia 88 4 tuntia 94 1 tunti min min min 115 ei lainkaan! 24
25 Liite 3: Raja- ja toiminta-arvot melualtistukselle Raja Raja-arvo (Ei saa ylittää) Arvo (päivä/viikko) 87 db(a) 140 db(peak) Mittaus/arviointi paikka Korvakäytävän suulta Ylempi toimintaarvo 85 db(a) 137 db(peak) Työpiste Alempi toimintaarvo 80 db(a) 135dB(peak) Työpiste (muokattu taulukosta Toppila 2009) Liite 4: Desibeliarvojen viitekehys Direktiivi ISO EN db(a) Ei audiogramma muutoksia 2kHz Suojaus hyvä jos 75<L<80 db 85 db(a) 5-10 % saa kuulovamman 87 db (A) 8-16 % saa kuulovamman 80<L85 Välttävä (75 db(a)) Ei muutoksia Välttävä L<75 (muokattu taulukosta Toppila 2005) Taulukosta ilmenee, missä määrin meluvammoja syntyy kussakin melun altistustasossa. Standardi EN-SFS 458 antaa ohjeita suojainten vaimennustasosta. Esimerkiksi 85 db(a):n äänenpaineessa ilman suojainten käyttöä noin 5-10 % saa kuulovamman, joka voidaan estää jo 10 db(a):n vaimennuksella. (Lankinen 2009.) 25
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotValtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työsuojeluhallinto Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 978-952-479-046-8 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2010 Melusta
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työsuojeluhallinto Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 ISBN 978-952-479-046-8 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2012 Melusta
LisätiedotMalliratkaisu Kuulonsuojaimet
Malliratkaisu Kuulonsuojaimet KUULONSUOJAINTEN VALINNASSA HUOMIOITAVAA Jos kuulonsuojaimet vaimentavat liian vähän, kuulo vaurioituu. Jos ne vaimentavat liikaa, varoitusäänien kuuleminen on vaikeaa (mikä
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotKuulonsuojainten valinta ja käyttö
Kuulonsuojainten valinta ja käyttö Heli Koskinen Twitter @desibeliheli Riskinarviointi Työnantajan tehtävä (yhteistyössä) Arvioitava tai mitattava altistustasot Tulosten oikeellisuus (irti niistä kännyköistä!)
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA
EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotVaikuttavuutta kuulonsuojainvalinnalla
Vaikuttavuutta kuulonsuojainvalinnalla Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.-5.2.2014, Oulu Ville Hyvärinen, työhygieenikko, FT Aapistie 1 90220 Oulu puh: +358 43 8241274 5.2.2014 ville.hyvarinen@ttl.fi
LisätiedotLuonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy
Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Yritys Perustettu 2009 Työntekijöitä 6 Yeseco Oy on ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut innovatiivinen suomalainen yritys. Tuotteemme
LisätiedotLiikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotMitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski
[presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla
1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotValitse oikea kuulonsuojain
Valitse oikea kuulonsuojain 3M Science. Applied to life. Oikean kuulonsuojaimen valinta On tärkeää, että kuulon suojain ei vaimenna liikaa, vaan on optimaalinen juuri sinun tarpeeseesi. 1. Selvitä, mikä
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 1992/0449A(COD) 6. joulukuuta 2001 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotMelu ja sen haittojen ehkäiseminen. Esko Toppila
Melu ja sen haittojen ehkäiseminen Esko Toppila Nykyinen ja tuleva melulainsäädäntö Työsuojelulaki antaa yleisperiaatteet Haittatekijäkohtaiset selvitykset, mitä ne tarkoittavat ovat asetuksissa Meluasetus
LisätiedotKUULONSUOJAINTEN VALINTAONGELMAT KURIIN SUOJAINASIANTUNTIJAKOULUTUKSELLA. Heli Koskinen, Esko Toppila, Helena Mäkinen
KUULONSUOJAINTEN VALINTAONGELMAT KURIIN SUOJAINASIANTUNTIJAKOULUTUKSEL Heli Koskinen, Esko Toppila, Helena Mäkinen Työterveyslaitos Tekniset ratkaisut ja suojautuminen Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 HELSINKI
LisätiedotTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA
TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA Rauno Pääkkönen & Esko Toppila Työterveyslaitos, PL 486, 33101 Tampere, Finland, rauno.paakkonen@ttl.fi 1 JOHDANTO Suomessa
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO
ELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Vantaan ympäristökeskus toteutti elokuvateattereiden ääniolosuhteiden mittausprojektin, jonka tavoitteena oli selvittää elokuvanäytöksen melutasoja
LisätiedotAKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA
HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
Lisätiedotleft/right Elektroniset kuulonsuojaimet Suojaus, Äänentoisto, Viestintä
left/right Elektroniset kuulonsuojaimet Suojaus, Äänentoisto, Viestintä left/right koska Täysin uusi, muotoiltu päälakisanka takaa paremman istuvuuden Ohuemmat ja joustavammat vaimennustyynyt me kaikki
LisätiedotTYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ
TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen
LisätiedotHenkilönsuojainasetus (EU) 2016/425
Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Pirje Lankinen 1 Tämän osuuden asiat Soveltamisala Henkilönsuojaimen määritelmä Riskiluokat Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset Standardit 2 Henkilönsuojainasetuksen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotYKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN
YKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN KEHITTÄMINEN TEHDASTYÖPAIKALLE Heli Koskinen 1, Ville Hyvärinen 1, Esko Toppila 1, Armi Terho 2, Sakari Junttila 2 1 TTL Topeliuksenkatu 41 a A 00250 HELSINKI
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotMELUNTORJUNTAOHJELMA SUOMEN KANSALLISOOPPERAAN. Heli Laitinen (1), Esko Toppila (1), Pekka Olkinuora (2) ja Kaarina Kuisma (3)
MELUNTORJUNTAOHJELMA SUOMEN KANSALLISOOPPERAAN Heli Laitinen (1), Esko Toppila (1), Pekka Olkinuora (2) ja Kaarina Kuisma (3) 1=Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250, HELSINKI Heli.Laitinen@occuphealth.fi
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyöturvallisuuslainsäädäntö
Työturvallisuuslainsäädäntö Työturvallisuuslainsäädäntö Lain tarkoitus ja sisältö Työturvallisuuslainsäädäntöä työsopimuslaki (2001/55) työturvallisuuslaki (738/2002) laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat
LisätiedotTyöturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen
Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen Tarkastaja Auli Arkko-Liekari Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä. -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Espoo 28.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen
Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh
LisätiedotLIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007
LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta
LisätiedotTUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET
TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena
LisätiedotRautateiden meluselvitys
Rautateiden meluselvitys 2007 2008 23.9.2011 1 (5) Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 8/2008 Ratahallintokeskus sai valmiiksi EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 4.10.2018 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija 4.10.2018 Kaija Ojanperä 1 Työturvallisuus varhaiskasvatuksessa 4.10.2018 2 Kahoot! - www.kahoot.it - https://play.kahoot.it/#/?quizid=fbbe4f5b-84b0-45ba-ab35-274fa65dcf54
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotAsumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTehokas kuulonsuojelu ei onnistu ilman osaavaa työterveyshuoltoa
Tehokas kuulonsuojelu ei onnistu ilman osaavaa työterveyshuoltoa Esko Toppila Yhteenveto useasta eri työpaikasta Kaikissa samat ongelmat Ei riipu altisteesta Mukana projekteissa Erja Mäkelä Beatrice Bäck
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 172 DEinternational Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava Oktoberfest-ulkoilmatapahtuma Kaisaniemen kentällä HEL 2016-008664 T 11 01 00 02 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
Lisätiedot1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi
1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi Kuuluuko ilmastointimelu selvästi? kuulu selvästi Onko muita äänekkäitä LVIS-laitteita? vesijohdot viemärit valaisimet hissit ole Onko muita äänekkäitä laitteita?
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
Lisätiedot1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen
1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
LisätiedotULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.
ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. Benoît Gouatarbès, Uli Jetzinger Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI benoit.gouatarbes@akukon.fi 1 JOHDANTO
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
Lisätiedot16T-2 Meluselvitys
16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.
LisätiedotValtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia
16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotMelun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen
Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2
LisätiedotHankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa
Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotKoulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt
Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden
LisätiedotRengastöiden riskit hallintaan muista myös melu
Rengastöiden riskit hallintaan muista myös melu 1. Johdanto Raskaan kaluston rengastyössä vaarallisin työvaihe on renkaan paineistus, jolloin kumin alla piilossa olevat rakenteelliset viat voivat johtaa
LisätiedotMITÄ JOKAISEN AKUSTIKON TULEE TIETÄÄ KUULONSUOJAIMISTA. Tiivistelmä
MITÄ JOKAISEN AKUSTIKON TULEE TIETÄÄ KUULONSUOJAIMISTA 1 1 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 B 00250 Helsinki heli.koskinen@ttl.fi Tiivistelmä Akustikon työssä ei yleensä voi välttyä äänialtistukselta.
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma
Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotHE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta
HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta Ympäristöneuvos Ari Saarinen Liikenne- ja viestintävaliokunta 6.11.2015 Melun haittavaikutukset Terveys Kansanterveyteen toiseksi
LisätiedotReino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta
LisätiedotYmpäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla
YMPÄRISTÖ VALVONTA Mitä etua siitä on sinulle? Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla Tästä syystä EU:n jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa käyttöön toimia, joilla suojellaan kansalaisten terveyttä
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala
Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelman laatiminen
Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi
LisätiedotKuva 1. Äänitaso, kuulon optimointi ja apuvälineet
ÄÄNIYMPÄRISTÖ JA KUULO - HYÖDYT JA HAITAT Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41aA, 00250 HELSINKI rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO Kuulo on meille
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
Lisätiedot(9) Aalto-yliopisto AMI-keskus MAGNEETTIKUVAUSLAITTEEN MELUMITTAUKSET. 1 Tausta. 2 Mittaukset ja analyysi. akustiikka audiovisual melu
123065-01.1 1(9) DI Jukka Ahonen, DI Mika Hanski, DI Timo Peltonen 19.9.2012 Aalto-yliopisto AMI-keskus Tilaaja: Aalto-yliopisto Tilaus: 8.6.2012 Yhteyshenkilö: Ari Laiho MAGNEETTIKUVAUSLAITTEEN MELUMITTAUKSET
LisätiedotTyöturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle
1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotOpiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana
Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana Eri osapuolten tehtävät ja vastuut Opettaja varmistaa työpaikan sopivuuden ennen työssäoppimissopimuksen allekirjoittamista (työturvallisuuslain 10:n
Lisätiedot