Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Transkriptio

1 Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

2 Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät melulähteittäin Melulähde Yleiset tiet Kadut Rautatieliikenne Ilmailu Vesiliikenne/satamat Yhteensä Määrä Kehitystrendi Kasvaa Kasvaa Vähenee Vähentynyt, Helsinki-Vantaalla arvioidaan kääntyvän kasvuun 300Ennallaan 0,8-0,9 milj. asukasta Etenkin tie- ja katuliikenteen melun kasvun johdosta melulle altistuvien määrä todennäköisesti lisääntyy ja melualueet leviävät.

3 Äänenpainetaso Keskiäänitaso alle 30 db Vaikutus (esimerkkejä) Mahdollisuus rentoutua ja nauttia hiljaisuudesta sekä luonnon äänistä. Toiminta ja lähteet (esimerkkejä) Hiljaiset alueet ja luonnonrauha-alueet, joilla on ensisijaisesti vain luonnon ääniä. Noin db Jo yli 30 db melu voi aiheuttaa univaikeuksia, unen laadun heikkenemistä ja heräämistä. Naapurimelu, läheisen ravintolan tai diskon taustamelu, liikenteestä kantautuva taustamelu sisätiloihin db db Viestinnän vaikeutuminen. Jatkuessaan aiheuttaa stressiä. Pitkään jatkuvana melu aiheuttaa stressiä, lisää verenpainetta ja sitä kautta voi aiheuttaa psykofysiologisia vaikutuksia. Yleinen taustamelu toimistoissa, tavarataloissa ja liikenteessä. Vilkkaan liikenteen taustamelu tai työskentely ravintolassa. Yli db Yli 100 db Pitkään jatkuessaan ja ilman suojausta kuulon heikkenemistä tai tinnitusta. Välitön vaikutus kuuloon: kuulon alenema tilapäisesti tai pysyvästi ja tinnitus. Lisäksi impulssimainen melu voi aiheuttaa tärykalvon halkeaman. Korvalappustereoiden vuosia jatkunut käyttö tai työpaikkamelu. Suihkukoneen (140 db) tai ison orkesterin (110 db) välittömässä läheisyydessä, konepajassa (100 db) tai kiviporan ääressä (100 db).

4 Ohjelmallinen viitekehys liikennemelun torjuntaan LVM:n 1. LVM:n 2. YM asettaa Työryhmä LVM:n 3. VNpp Tie- ja ympäristöohjelma ympäristö- työryhmän jättää ympäristö- rautatieohjelma laatimaan mietinnön ohjelma liikenteen meluntor- meluteemajunnan paketti toimintaohjelmaa

5 Liikennemelun torjunnan päämäärät ja tavoitteet Päämääränä: Viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö. Välitavoite vuodelle 2010: Vuonna 2010 liikennemelulle altistumista on onnistuttu vähentämään noin asukkaalla vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna. Tavoitteet vuodelle 2020: Yli 55 db liikennemelualueilla asuvien ihmisten määrä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2003: maanteiden melualueilla asuu enintään asukasta, katujen melualueilla noin asukasta, rautatieliikenteen melualueilla asukasta ja siviili-ilmailun melualueilla noin asukasta. Ulkomelutasoja alennetaan (55 db/60 db). Hiljaisia alueita säilytetään. Tärinän haitat tunnistetaan, kyetään mittaamaan sekä vähennetään.

6 Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta toukokuussa > Meluntorjuntahankkeiden rahoitusta varten valmistellaan teemapaketteja. LVM asetti työryhmän elokuussa 2006 valmistelemaan tie- ja rautatieliikenteen teemapakettia. Työryhmän ehdotus valmistui toukokuussa miljoonan teemapaketti vuosille : 72 miljoonaa maanteiden meluntorjuntaan ja 20 miljoonaa rautateiden meluntorjuntaan (+kuntarahoitus). Kiireellisten hankkeiden listaus: 77 maantiehanketta ja 9 rautatieliikenteen hanketta. Yli asukasta pois maanteiden liikennemelualueilta ja asukasta pois rautatieliikenteen melualueilta. Lisäksi tarvittaisiin noin 10 milj. euroa vuosittain

7 Teemapaketin ehdotukset läntisen Uudenmaan alueella (Kirkkonummi) Tiehankkeet: Vt1 Tuomarila-Sepänkylä, Vt1 Veikkola, Kt51 Friisinniitty, Kt51 Nöykkiö, Kt 51 Saunalahti, Vt1 Kirkkojärvi, VT1 Kuusela, Vt1 Myllärniitty, Vt25 Virkkala, Kt50 Näkinkylä, Kt50 Järvenperä, Mt110 Karhusuo-Pitkäniitty. Lisäksi Kt 51Kirkkonummi-Kivenlahti muutos moottoritieksi on mukana liikennepoliittisen selonteon mukaisessa investointiohjelmassa: tasomuutokseen liittyy tarvittavat meluntorjuntatoimet.

8 EU:n meluntorjuntapolitiikka: ajoneuvojen melupäästönormit H-auto K-auto

9 EU:n meluntorjuntapolitiikka 1996: Vihreä kirja meluntorjuntapolitiikasta. 1999: komission ehdotus ympäristömeludirektiiviksi. 2001: EY:n rengasmeludirektiivi (2001/43/EY) voimaan. 2002: EY:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) voimaan. 2004: YMD:n mukaiset kansalliset säädökset voimaan. 2007: ensimmäiset EU-meluselvitykset. 2008: ensimmäiset EU-toimintasuunnitelmat. 2012: toisen vaiheen meluselvitykset. 2013: toisen vaiheen toimintasuunnitelmat.

10 Miten edetään? Meluntorjunta otetaan esille hallinnonalan vuotuisissa tulos- ja budjettineuvotteluissa. Uusien väylien meluntorjunta hoidetaan täysimääräisesti hankkeiden yhteydessä. Maankäytön suunnittelussa panostettava entistä enemmän ennakoivaan meluntorjuntaan, melulle altistumisen vähentämiseen sekä melun leviämisen ehkäisyyn. EY:n ympäristömeludirektiivin toimeenpanoon liittyviä meluntorjuntasuunnitelmien mukaisia hankkeita pyritään priorisoimaan. Jatkossa pyritään mahdollisuuksien mukaan panostamaan uusiin ja entistä kustannustehokkaampiin meluntorjuntakeinoihin (meluesteiden sijasta muita keinoja, esim. suojaavat rakennukset, hiljaiset päällysteet jne.)