Kainuun maakunta -kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelman seurantaraportti

Transkriptio

1 Erillisliite nro: 3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelman seurantaraportti Kustannustason kasvun leikkaamiseksi tehdyt toimenpiteet: SISÄLLYSLUETTELO 1. Koko maakunta yhteensä 1.1. Suunnitelma Toteuma ja ennuste Maakuntahallituksen alainen toiminta 2.1. Suunnitelma Toteuma ja ennuste Koulutustoimiala 3.1. Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus 8 4. Sosiaali- ja terveystoimiala 4.1. Suunnitelma (ilman liikelaitosta) Toteuma ja ennuste Soten yhteiset palvelut Johdon tuki Suunnitelma Toteuma ja ennuste Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4.4. Ympäristöterveydenhuolto Suunnitelma Toteuma ja Sairaanhoidon palvelut (sapa) Suunnitelma Toteuma ja ennuste Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut (tesa) Suunnitelma Toteuma ja ennuste Perhepalvelut (pepa) Suunnitelma Toteuma ja ennuste Vanhuspalvelut Suunnitelma Toteuma ja ennuste Työterveyshuolto 47 LIITE 1 Henkilöstömenojen ylitykset 1 9 / 2011 Osoite Puhelin Telefax Internet PL kirjaamo@kainuu.fi KAINUU Y-tunnus etunimi.sukunimi@kainuu.fi

2 1. MAAKUNTA YHTEENSÄ Lain mukaan taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Alijäämä kierteen katkaisemiseksi maakunnan toiminnoille on laadittu toimenpidesuunnitelma vuosille menojen kasvun hillitsemiseksi ja ennustetun verorahoituksen kasvun riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi alijäämäkierteen katkaiseminen edellyttää kuntien rahoitusosuuden nostamista 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Noston vaikutus on n. 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Muilta osin maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu voi olla rahoituspohjan eli verotulojen, valtionosuuksien ja maksujen ja taksojen kasvua vastaavaa. Palvelutarpeen kasvuun liittyvät menojen kasvupaineisiin vastataan toimintoja tehostamalla ja maakunnan ja kuntien välisen rahoitusosuuden säätämisellä SUUNNITELMA SUUN 2008 SUUN 2009 SUUN 2010 SUUN 2011 Tulojen lisäys Menojen vähennys: Hallinto ja tukipalvelut Sos. ja terveystoimi MENOT YHTEENSÄ TOTEUMA JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Tulojen lisäys Menojen vähennys: Hallinto ja tukipalvelut Koulutuspalvelut *) Sos. ja terveystoimi MENOT YHTEENSÄ ERO NETTONA *) Koulutuspalveluiden tavoitteena pysyä annetussa kehyksessä yksikköhintarahoituksen puitteissa Vuodet Alijäämäkierre saatiin katkaistua. Kunnat osallistuivat vuonna 2008 alijäämän kattamiseen 1,6 milj. eurolla. Vuoden 2010 alusta lukien kuntien rahoitusosuuden laskentapohjaa muutettiin siten, että kunnallisverotuotto sidottiin 19,25 prosenttiin ja kiinteistöverot 2009 verotusprosentteihin. Tämä aiheutti käytännössä sen, että todellinen kuntien maksuosuusprosentti pieneni verrattuna tasapainottamisohjelman pohjana olleeseen 60,1 prosentin osuuteen.

3 Maksuosuusprosentti 58,5 60,1 60,1 60,0 61,1 Korjaamaton prosentti 60,1 60,0 59,4 59,4 Vaikutus milj. euroa: +5,6 +5,6-2,6-3,0 Kuntien rahoitusosuuden kasvu: 2008: +12,3 % 2009: +5,4 % 2010: +4,0 % 2011: +2,9 % Kumulatiivinen alijäämä 2007: -17,4 milj. euroa 2008: -11,1 milj. euroa 2009: -5,1 milj. euroa 2010: -2,7 milj. euroa 2011: -7,2 milj. euroa (ennuste) Menojen ja tulojen kasvu (ilman liikelaitoksia) Tulojen kasvu Menojen kasvu ,7 % 4,4 % ,8 % 5,8 % ,2 % 6,3 % ,9 % 4,6 % K-arvo 6,4 % 5,3 % Ennuste 2011 Tulojen kasvu Menojen kasvu ,7 % 6,3 % K-arvo ( ) 5,9 % 5,5% 2. MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA 2.1. SUUNNITELMA Suunn. ja kehit Hallintopalvelut Palkanlaskenta Talouspalvelut Tietohallinto Materiaalipalvelut Ravintopalvelut Edunvalvonta YHTEENSÄ Suunnittelu- ja kehittäminen Vakinaisten virkojen lisäämistä vältetään. Vapautuvia virkoja ei täytetä. Hallintopalvelut, Henkilöstöhallinto ja palkanlaskentapalvelut, Talouspalvelut sekä Tietohallintopalvelut Hallintopalvelujen, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskentapalvelujen, talouspalvelujen ja tietohallintopalvelujen osalta kuntakohtaisissa neuvotteluissa kunkin kunnan halukkuus yhteistoimintaan ja mahdollisuudet kustannusten alentamiseen. Kustannuksia ei ole pystytty vähentämään, koska kunnat haluavat palvelut hajautettuna.

4 4 Materiaalipalvelut Kainuussa kuntahallinto ja seurakunnat ovat olleet yli 10 vuotta mukana yhteisessä hankintarenkaassa. Hankintayhteistyö ei tuone lisää säästöjä. Selvitetään hankintarenkaassa mukana olevien kanssa mahdollisuudet organisoida hankinta ja kuljetukset vielä tuottavammalla tavalla. Selvitetään mahdollisuudet ja kannattavuus koota kaikki maakunnan oma hankinta, varastointi yhteen hallintoon ja tilaan. Hankintayhteistyö pohjoisten sairaanhoitopiirien (ERVA) kanssa tuottaa vuosittain n. 2 %:n kustannussäästöt kokonaishankinnoissa ( /vuosi). Kuljetuspalvelut Vuoden 2008 alussa perustetaan kuljetuspalveluyksikkö. Se vastaa kaikista maakunnan kuljetuksista ja kuljetuksien osalta yhteistoiminnasta eri viranomaisten ja kuntien kanssa. Kokoamalla kuljetusten järjestämisvastuu ja kuljetuskaluston hallinta yksikköön, voidaan kuljetusten kustannuksien kasvu aluksi katkaista ja myöhemmin puolittaa nykyisestä kasvuvauhdista. Kuljetusten kokonaiskustannukset ovat noin 6 milj. euroa ja niiden kasvu on ollut noin 10 %/vuosi. (Hyöty laskettu Sairaanhoidon palveluissa) Ruokapalvelut Päättyneen ATPU -hankkeen keskeinen tavoite on parantaa Kainuun kuntien ja maakunnan itse tuottamien ja yhteistyösopimuksella hankittujen ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottavuutta. Selvitetään ruokapalveluiden uudet organisointimahdollisuudet ja tuottavuuserojen kaventaminen. Mikäli tässä onnistutaan, maakunta voi sitoutua siihen, että se ei ryhdy kilpailuttamaan ateriapalveluita ennen vuotta Maakunnan tavoitteena on, että sen ei tarvitse maksaa aterian tuottajien huonoa tuottavuutta enempää kuin 5 % (= tuotekohtainen hintakatto ko. tuotteen keskihinta maakunnassa + max 15 %). Puhtaanapitopalveluiden osalta maakunnan ehdoton ehto nykyisten sopimusten jatkamiselle on se, että puhtaanapidosta saadaan kohteittain vuokrauksesta riippumaton sopimus, jossa tilojen käyttäjä voi määritellä puhtaustason. Tavoitteena on 2 prosentin vuotuinen säästö. Tekniset palvelut Kainuun kuntien ja maakunnan kiinteistöjen ylläpidon mahdolliset synergiahyödyt tulee selvittää. Yleinen edunvalvonta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan holhoustoimen edunvalvontapalvelut siirretään valtioneuvoston päättämän tavoiteaikataulun mukaan alkaen valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi.

5 2.2. TOTEUMA JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Suunn. ja kehit Hallintopalvelut Palkanlaskenta Talouspalvelut Tietohallinto Kuljetuspalvelut Materiaalipalvelut Ravintopalvelut Tekniset palvelut Edunvalvonta YHTEENSÄ Vuodet : Henkilöstötyöpanos (htv2) hallituksen alaisen toiminnan osalta kehittynyt seuraavasti: 2006: 280 htv2 2007: 268 htv2 2008: 264 htv2 2009: 251 htv2 2010: 260 htv2 2011: 265 htv2 (ennuste) Kustannusten alentamisesta toimipisteitä vähentämällä on neuvoteltu kuntien kanssa. Uudet sopimukset on hyväksytty ajalle. Palvelut tuotetaan hajautetusti, mikä vaatii 3-5 henkilötyövuoden lisäpanostuksen. Henkilöstömäärää tarkastellaan joka kerta kun työpaikka vapautuu. Tietohallinnossa saavutettiin huomattavat säästöt siirtämällä konesalitoiminta omaksi toiminnaksi. Säästö vuosilta oli euroa. Lisäksi laitehankintojen osalta kilpailutus yhdessä KL -Kuntahankintojen kanssa tuotti %:n hinnanalennukset. Lisäksi hankinnoissa on saavutettu säästöjä vuosittain n euroa yhteistoiminnassa ERVA -alueen kanssa. Kuljetuspalveluyksikkö aloitti toimintansa huhtikuussa Taloudellisuutta ja tehokkuutta on kehitetty systemaattisesti ja uusi tietojärjestelmä kuljetusten yhdistelyä varten otettiin käyttöön Vuoden 2009 arvioidut säästöt olivat VPL matkat SHL matkat Sairaalasiirrot Yhteiskäyttöautot Yhteensä Vuoden 2010 aikana kuljetuspalvelut jatkoi toiminnan tehostamista, jossa entisellä henkilöstöresursseilla saatiin tehostettua toimintaa. Vuoden 2010 arvioidut säästöt olivat VPL matkat SHL matkat Sairaalasiirrot Yhteiskäyttöautot Yhteensä

6 6 Vuoden 2011 ennuste toiminnasta arvioidun säätöjen osalta on vuoden 2010 luokkaa. Keskussairaalan kanttiinin lopettaminen toi n euron vuosittaisen säästön ja Kuusanmäen keittiön lakkauttaminen n euron hyödyn alkaen kanttiinia on hoitanut ISS. Tuotot vuosittain aikana olleet yhteensä n euroa vuodessa. (Vuokra ja tulosta riippuvainen osa ) Kuntien kanssa tehtiin uudet sopimukset ateriapalvelujen tuottamisesta vuosille Yhteistyösopimuksen mukaisesti valmistettujen ja tarjottujen aterioiden korvausperuste määräytyy todellisten syntyneiden kustannusten mukaisesti. Maakunta hyväksyy enintään +5 % (hintakatto) erot tuotekohtaiseen kuntien keskiarvoon. Maakunnan ja kuntien välille tehtiin erilliset sopimukset puhtaanapidon osalta. Yhteistyösopimuksen mukaisesti tuotettujen puhtaanapitopalvelujen korvausperuste määräytyy todellisten kustannusten mukaisesti. Tulosyksikkökohtainen hinnoittelu määräytyy edellisen vuoden puhtaustason ja toteutuneiden kustannusten perusteella. Selvitys kuntakohtaisista kustannuksista on meneillään. Salmijärven lämpökeskuksen muuttaminen lämpöyrittäjyysperiaatteella ja bioenergialla toimivaksi tuottaa vuositasolla säästöä n euroa. Kiinteistöjen ylläpidon synergiahyötyjä ei ole selvitetty. Ennuste 2011 Puhelinvaihde ja kuljetuspalvelupalveluyksikkö yhdistetään. Tästä koituva hyöty on n. 1 htv eli euroa. Yhteistyön laajentaminen KL Kuntahankintojen kanssa. Terveysasemien varastot yhdistetään KAKSin varaston kanssa vuoden 2011 aikana. 3. KOULUTUSTOIMIALA YHTEENSÄ TOTEUMA Menojen vähennys/tulojen lisäys: TOT 2008 TOT 2009 SUUN 2010 SUUN 2011 Lukiokoulutus KAO YHTEENSÄ Suunnitelma : SUUNN SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN Lukiokoulutus YHTEENSÄ

7 7 Toteutuma ja ennuste 2011: TOT 2008 TOT 2009 ENN 2010 ENN 2011 Lukiokoulutus YHTEENSÄ Lukiokoulutus Koulutustoimiala vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymässä sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Koulutustoimialalla on toiminnan ja talouden kokonaisvaltainen hallinta ollut koko hallintokokeilun ajan keskeinen tavoite. Lukiokoulutuksessa on tavoitteena ollut toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin jotka ovat muodostuneet yksikköhintarahoituksesta sekä kuntarahasta. Lukiokoulutuksessa on tavoitteena ollut päästä opiskelijakohtaisessa kulussa valtakunnallisen keskiarvon tasolle. Tavoite on saavutettu vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Kuntarahaa käytettiin koulutustoimialalla v ja v enää ,74. Vielä merkittävämpi kuntarahan säästö on jos sitä verrataan kuntarahan käyttöön lukiokoulutuksen järjestämiseen vuonna Tosin valtionosuusjärjestelmän laskentapohjat ovat kokeilun aikana muuttuneet ja se osittain rajoittaa vertailukelpoisuutta. Lukiokoulutuksen kokonaistalouden hallintaa on ohjannut lukioon hakeutuvien määrä sekä tulevaisuuden toiminnan suunnittelu opiskelijamäärän kehitystä ennakoimalla. v v v v.2007 v.2008 v.2009 TP 2010 TA 2011 Kajaani Kuhmo Sotkamo Filiaali Lukiot yhteensä Taulukko1. Lukioiden opiskelijamäärä Alue/vuosi Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu seutukunta Kainuu Taulukko 2. Ikäluokkamuutos (%) vuoteen 2012 verrattuna Lukioiden opiskelijamäärä on pienentynyt vuodesta 2005 vuoteen opiskelijalla. Ikäluokkakehitys Kainuussa on laskeva myös tulevina vuosina. Opiskelijamäärän pieneneminen on luonnollisesti näkynyt myös käytännön toiminnassa. Koulutustoimialalla on tehty vuosien aikana paljon työtä koulutuksen kokonaisvaltaisen järjestämisen ja tehokkuuden eteen. Kustannuksia voidaan hallita riittävän kokoisilla opetusryhmillä. Jotta opetusta järjestetään, niin kurssille osallistuvia täytyy olla riittävästi ja sen takia kursseille on asetettu minimiryhmäkokorajat. Rajat ovat Kuhmossa ja filiaalilukiossa alhaisemmat kuin Kajaanissa ja Sotkamossa. Toisaalta kurssitarjontaa on video-opetusta käyttämällä voitu turvata monipuolinen kurssitarjonta kaikkien lukioiden opiskelijoille. Kurssien keskimääräinen osallistujamäärä on noin 20 opiskelijaa. vuosi kursseja 2686,0 2685,2 2525,1 2320,5 2275,2 2257,5 %* ,0 94,0 86,4 84,7 84,0 Taulukko 3. Järjestetyt kurssit lukuvuosittain sekä vertaus lukuvuoteen

8 8 Opetuksen taloudelliseen järjestämiseen on siis kiinnitetty koulutustoimialalla paljon huomiota. Lukiokoulutuksessa on henkilöstökulut luonnollisesti suurin kuluerä. Lukiokoulutuksessa ovat henkilöstökulut pienentyneet hallintokokeilun alusta vuodesta 2005 vuoteen ,66 eli 4,6 %, toisaalta on huomioitava että ansiotulokehitys ko. ajanjaksona on ollut lähes 20 %. Vuonna 2005 henkilöstökulut olivat 80,4 % kaikista tuotoista ja v ,2 %. Opetuksen järjestelyjen kehittäminen on siis ollut varsin tuloksellista. Vuonna 2008 kurssien määrän väheneminen verrattuna vuoteen 2005 sai aikaan n euron säästön ja vuonna 2009 säästöä kertyi n euroa. Vuonna 2010 kurssien määrän vähenemisestä tuli säästöä Vuodesta 2013alkaen opetukseen kohdistuvien säästötoimenpiteiden tekeminen tulee mahdottomaksi suhteutettuna nykyiseen toimipaikkaverkostoon ja opiskelijamäärän kehitykseen. Yhteistyöstä Kainuun ammattiopiston kanssa kertyi tuloja v ja v Tällöin Kuhmon ja Suomussalmen lukion rehtori toimi myös Kaon toimipaikan esimiehenä sekä lukiot myivät opetusta Kaolle. Nämä säästöt johtuivat siis toiminnan tehostamisesta koulutustoimialan sisällä. HTV Koulutustoimiala 169,97 172,71 164,94 157,66 155,4 Taulukko 5. HTV2 koulutustoimialalla vuosina Henkilötyövuosien määrä on pienentynyt ja vähenemistä on tulossa myös tulevina vuosina. Henkilöstön määrä seuraa siis toteutettavan koulutuksen opiskelijamäärään perustuvaa tarvetta. Lukiokoulutuksessa opettajatarve pienenee vuoden 2012 loppuun mennessä noin 2 päätoimisen opettajan verran verrattuna tämän hetkiseen opettajamäärään, mikäli syntyvä eläkepoistuma voidaan rakenteellisesti hyödyntää. Koulutustoimialalla on laadittu Kuhmon ja Suomussalmen tulevaisuuspolkuasiakirjat. Asiakirjojen mukaan yhteistyötä Kaon kanssa on tiivistetty. Kuhmossa ja Suomussalmella on jo toteutettu lukion ja Kaon Kuhmon toimipisteen yhteinen paikallisjohtaminen, joka tarkoittaa lukion rehtorin toimimista myös Kaon toimipaikan paikallisjohtajana. Yhteistyön seurauksena lukion opettajilla on sekä Kuhmossa että Suomussalmella tunteja Kaon toimipisteessä. Lukiokoulutus saa tuloja opetuspalvelun myynnistä ja opettajilla on riittävästi opetustunteja AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillisessa koulutuksessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijamäärä on pysynyt suhteellisen vakaan. Henkilöstömäärään ei ole odotettavissa muutoksia vuoteen 2012 mennessä. Suurin osa Kaon henkilöstöstä on opettajia ja sen tämän hetkinen määrä vastaa myös tarvetta. Vuodesta 2013 alkaen myös KAOn volyymit näyttävät laskevan. Kaon on aikuiskoulutuksessa merkittävin toimija Kainuussa. Sen asema on vahvistunut viime vuosina ja sen asema tullee säilymään myös tulevaisuudessa. Aikuiskoulutus on toiminut jonkin verran myös Kuusamossa ja tämäkin toiminta lisääntynee lähivuosina. Säästötoimia on ollut Kuusamon tietoliikennepalveluiden ottaminen Kaon IT-palveluiden hoidettavaksi sekä puhelinjärjestelmän uusiminen Kuusamossa. Vuodelle 2011 säästöä em. toimista aiheutuu ja v Tilavuokrien osalta on odotettavissa nousua pääomavuokrien osalta, kun Opintiellä Kajaanissa viedään läpi raskasta peruskorjausohjelmaa. Ammatillisessa koulutuksessa on edelleen tavoitteena saada ylijäämäiset tilinpäätökset. Jotta nousevasta kustannusrasituksesta selvitään, on muussa toiminnassa tapahduttava tehostumista. Suunnitelma : SUUN 2008 SUUNN SUUNN SUUNN 2011 Kainuun ammattiopisto

9 9 Toteutuma ja ennuste 2011: TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 SUUNN 2011 Kainuun ammattiopisto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ 4.1 SUUNNITELMA (ilman liikelaitosta) SUUNN SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN Yhteiset palvelut Ympäristöth Sapa Tesa Pepa Vapa YHTEENSÄ TOTEUMA JA ENNUSTE 2011 (ilman liikelaitosta) TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Yhteiset palvelut Ympäristöth Sapa Tesa Pepa Vapa YHTEENSÄ SOTEN YHTEISET PALVELUT Johdon tuki SUUNNITELMA SUUNN SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN Johdon tuki Kuluttajaneuvonta YHTEENSÄ Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kuluttajaneuvontapalvelut siirretään valtioneuvoston päättämän tavoiteaikataulun mukaan alkaen valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Sosiaali- ja terveystoimialan sijaispalvelutulosyksikköön keskitetään sijaisten hankinta ja toimialan tekstinkäsittely vuoden 2008 alusta. Tavoitteena on, että sijaispalveluyksikössä on 96 varahenkilöä, 49 sisäistä sijaista ja 6 tekstinkäsittelijää. Yksikkö koordinoi hoitohenkilökunnan sijaisten käyttöä toimialalla. Keskittämisellä haetaan kustannussäästöä henkilöstön oikealla kohdentamisella ja määräaikaisen henkilöstön käytön vähentämisellä. Sosiaali- ja terveystoimialan johdon tuen henkilömäärä on alentunut kolmella henkilöllä siten, että johdon tuesta syyskuun 2007 alusta 1 henkilöllä ja vuoden 2008 alusta 1 henkilöllä sekä asiamiespalveluissa huhtikuun 2007 alusta 1 henkilöllä.

10 TOTEUMA JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Johdon tuki Kuluttajaneuvonta YHTEENSÄ Kuluttajaneuvontapalvelut siirtyi valtiolle josta henkilöstövähennys 1 htv. Sijaispalveluyksikön toiminta on edennyt suunnitelman mukaisesti ja varahenkilöstön- ja sisäisten sijaisten käytön koordinointi toimii. Rekrytoinnissa on onnistuttu muilta osin hyvin, mutta erityisryhmien (lääkärit, psykologit, erityistyöntekijät) kanssa on edelleenkin ollut vaikeuksia. Varahenkilöstössä on 113 vakituista vakanssia vuoden 2011 lopussa. Aikaisemmin työllisyysvaroin palkattuna olleita henkilöitä on pyritty vähentämään kouluttamalla heitä oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi. Tällä hetkellä työllisyysvaroin palkattuja on enää kaksi. Johdon tuen ennuste 2011 ei toteudu suunnitellusti, koska laatupäällikön vakanssi täytettiin kesällä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO SUUNNITELMA SUUNN SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN Ympäristöterveydenhuolto Kainuun Ympäristökeskuksen laboratoriotoiminta selvittelyn alla, mahdolliset muutokset vuoden 2009 alusta. Kustannusvaikutusta muutoksen osalta ei voi vielä arvioida. Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallinen valvonta tulee ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön perusteella maksulliseksi vuoden 2008 alusta alkaen. Maksullisuudella pyritään tehostamaan ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaista valvontaa ja turvaamaan ympäristöterveyden voimavaroja. Arvioidut tuotot vuositasolla on noin 30 T eli yksi henkilötyövuosi TOTEUMA JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN2011 Ympäristöterveydenhuolto Vuosi 2008 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan maksullisuudesta johtuvat tuotot ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuosi 2009 Kainuun ympäristökeskuksen allianssisopimuksen päättymiseen liittyvä analyysipalveluja koskeva sopimus on astunut voimaan , sopimuksen pituus on 3 vuotta +1 vuosi optiona. Sopimuksesta aiheutuvat menot on katettu suunnitellusti sopimuksen analyysipalvelutuloilla. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan maksullisuudesta johtuvat tuotot ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuosi 2010 Laboratorion tuotot ovat ylittyneet n eurolla ja menot ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisesta valvonnasta saadut tulot olivat euroa.

11 voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain mukaan valtio korvasi kuntayhtymälle valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset mm. eläinsuojeluun liittyen. Valtio maksoi korvauksia n euroa. Tämän perusteella uusien tulolähteisiin perustuva tulotavoite on saavutettu. ENNUSTE 2011 Laboratorion tuotot tulevat toteutumaan ja henkilöstömenoissa tulee säästöä, koska eläkkeelle on jäänyt 1,5 htv eikä tilalle ole otettu työntekijöitä. Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisesta valvonnasta kertyvät tulot tulevat olemaan n euroa ja eläinlääkintähuoltolain mukaiset valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannusten korvaukset n euroa, joten vuoden 2008 jälkeen tulleiden uusien tulolähteiden ennuste tulee täyttämään euron tavoitteen SAIRAANHOIDON PALVELUT (SAPA) Kehittämistoimenpiteillä on tavoitteena saavuttaa toiminnan tuottavuuden kasvua ja kustannustehokkuuden lisääntymistä. Sairaanhoidon palvelut tuottavat lääkinnällisiä tukipalveluita, joissa keskittämistoimenpiteet on pääosin viety loppuun. Toimintojen uudelleenjärjestelyjä tehdään koko ajan tukipalveluita käyttävien yksiköiden muutosten mukaisesti SUUNNITELMA SUUNN SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN Ensihoito ja sairaankuljetus Välinehuolto Radiologia Laboratorio Heräämötoiminta YHTEENSÄ Ensihoidon ja sairaankuljetuksen uudelleenjärjestelyt tehdään vuoden 2008 ajaksi määräaikaisena järjestelynä, jossa pelastuslaitokselta ostettu ensivastetoiminta korvataan omalla toiminnalla (Kajaani-Suomussalmi) sekä täydentämällä kapasiteettia tarvittaessa ostopalvelulla (Sotkamo-Kuhmo). Vuosille sairaankuljetuksen perustoiminnat järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ostopalvelut kilpailutetaan vuoden 2008 aikana. Kuljetusten ja niiden oheistoimintojen määrä vaikuttaa kustannuksiin, joten seurantaan perustuvilla toimenpiteillä vaikutetaan tulevaan kustannuskehitykseen. Kuljetuksia järjestelemällä ja rationoimalla vaikutus 2008 vuositasolla on noin ja vuodesta 2009 alkaen vaikutus on noin (noin 8 % sairaankuljetusten omarahoitusosuudesta). Välinehuollon toiminta on keskittymässä vuoden 2008 aikana neljään keskukseen (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi). Hammashuollon välinehuolto tukeutuu pääosin samaan välinehuollon järjestelmään. Toiminnan tuottavuuden lisäykseksi on arvioitu noin euroa vuodesta 2008 alkaen. Radiologian palveluketjuja uudistetaan ja prosesseja oikaistaan ketjuuntuvissa palveluprosesseissa (mm. ultraääni-, tähystys-, magneetti- ja CT- jonoissa). Vaikutus vuositasolla Laboratoriopalvelujen käyttömääriä seurataan aktiivisesti ja käyttöä ohjataan informaatioohjauksen avulla. Näytteenoton toimipisteiden ylläpidossa siirrytään työntekijöiden lukumäärään perustuvasta mitoituksesta viikkotuntimäärään perustuvaan mitoitukseen (1 7 päivänä viikossa), joka kohdennetaan ajallisesti ja paikallisesti tärkeimpiin palvelutarpeisiin. Arvioitu vaikutus vuositasolla Leikkausosaston ajanvarauksessa otetaan 2009 käyttöön leikkaustoiminnan ohjausjärjes-

12 12 telmä, jolla parannetaan hoitoketjujen toimivuutta yhteistyössä operatiivisten erikoisalojen kanssa. Teho-osaston kapasiteettia vahvistetaan siten, että henkilöstön yhteiskäyttö tehotarkkailun, heräämötoiminnan ja AVH-seurannan kanssa on mahdollista. Tehohoidon tietojärjestelmän uudistaminen 2008 edistää palvelujen yhteiskäyttöä. Arvioitu vaikutus vuositasolla edellyttää AVH- ja päivystysaikaisen heräämötoiminnan osittaista uudelleenjärjestelyä vastuualueiden yhteistyönä TOTEUMA JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Ensihoito ja sairaankuljetus Välinehuolto Radiologia Laboratorio ja patologia Leikkaus-anestesia, teho Lääkehuolto 0 0 YHTEENSÄ Vuosi 2008 Sairaankuljetusten järjestelyllä ei ole saatu tehdyn arvion perusteella ennakoitua säästöä. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen uusien järjestelyn siirtyminen vuoteen 2009 myöhentää saatavia säästöjä. Välinehuolto on toteutunut suunnitellusti. Välinehuollon keskittäminen on tuonut vuonna 2008 säästöä euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Radiologian palveluketjuja on uudistettu, mutta arvioitua kustannussäätöä ei ole saavutettu verrattuna edelliseen vuoteen. Talousarvio toteutui henkilöstökulujen osalta 0,2 milj. euroa budjetoitua paremmin, mutta lääkäripalvelujen ostot ylittyivät 0,05 milj. euroa. Laboratoriopalvelujen käyttömääriä on seurattu ja käyttöä ohjattu suunnitellusti. Talousarvion nettomenot alittuivat 0,1 milj. euroa. Heräämötoiminnan uudelleenjärjestelyä ei ole voitu toteuttaa, koska AVH - yksikköä ei ole voitu siirtää. Vuosi 2009 Ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintojen uudelleenjärjestely vaikutti myös vuoden 2009 tavoitteeseen joka ei toteutunut suunnitellusti. Henkilöstökulujen ylitys johtui henkilömäärän lisäyksestä ja vanhoina työntekijöinä siirtyvien henkilöiden lomakorvausten maksusta. Uudelleenjärjestelystä saatiin säästöä palvelujen ostoissa kuljetuksissa ja yhteistoimintakorvauksissa 0,1 milj. euroa. Välinehuolto on toteutunut suunnitellusti. Välinehuollon keskittäminen on tuonut vuonna 2009 säästöä euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Talousarvio toteutui euroa budjetoitua paremmin. Radiologian palveluketjuja on uudistettu, mutta arvioitua kustannussäätöä ei ole saavutettu verrattuna edelliseen vuoteen. Talousarvio ylittyi nettomenojen osalta 0,2 milj. euroa. Laboratoriopalvelujen käyttömääriä on seurattu ja käyttöä ohjattu suunnitellusti. Talousarvion nettomenot ylittyivät 0,3 milj. euroa. Heräämötoiminnan uudelleenjärjestelyä ei ole voitu toteuttaa, koska AVH - yksikköä ei ole voitu siirtää muualle.

13 13 Vuosi 2010 Lääkehuolto Lyhyistä virkavapauksista on saatu vähäisiä säästöjä. Toisaalta uusien toimitilojen suunnittelu ja toiminnan merkittävä kasvu aiheuttaneet, ettei uusia säästöjä ole syntynyt Laboratorio ja patologia Laboratoriopalvelujen käyttömäärien seurannan perusteella henkilömitoitusta on tarkennettu ja ketjutettu siten, että saatu suunnitellut säästöt Näytteenottopisteiden työntekijöiden lukumäärä sovitetaan kävijämääriin siten, että arvioitu vaikutus vuositasolla Laboratorion työpanosta myyty OYS:lle, vaikutus noin Radiologia Tehtyjen tutkimusten lukumäärän ja muuttuvat kulut määrää pääasiassa klinikoilta tulevien pyyntöjen määrä, kokonaisuudessaan tutkimusmäärän vaihtelulla +/- 10 % ei ole olennaista vaikutusta kuluihin, koska kiinteät kulut pysyvät ennallaan ja tutkimuskohtaiset muuttuvat kulut ovat pienet. Konsulttipalvelun hintojen noustua ja konsulttitarpeen kasvaessa työn hinta on lisääntynyt. Paltamon ja Puolangan radiologian toimintoja on jatkettu. Vaikka uusia säästöjä ei saatu radiologiaan 2010 aikana, liikkuvan röntgenin tilalle Puolangalle 2010 lopulla löydetty uusi kustannustehokkaampi laiteratkaisu on tuonut vuosittaisen noin kustannuskasvun vähentymisen. Leikkaus-anestesia ja teho Leikkaustoimintaa on tehostettu ja koordinoitu siten, että erityiskorvattavat jononpurkuleikkaukset ovat vähentyneet. Kustannusvaikutus edellisiin vuosiin verrattuna on noin Ensihoito Absoluuttisten säästöjen saaminen vuosina 2010 ei ole toteutunut, mutta kustannusten nousu on toimintajärjestelyllä kyetty estämään ja toteuttamaan muita vaihtoehtoja kustannustehokkaammin. Tämänhetkinen ambulanssiverkosto ja henkilöstö riittävät nykymuotoiseen toimintaan. Pienten kuntien osalta on edelleen ostopalvelua, jossa kustannustasossa ei oleellisia muutoksia. Paltamon ja Vuolijoen taajaman ensihoidon muutos omaksi toiminnaksi katettu ostopalvelusopimuksen korvauksella, Välinehuolto Välinehuollossa saatu keskittämistoimenpiteiden ja logistiikan tehostamisen ansiosta kustannussäästöä noin Ennuste 2011 Lääkehuolto Yhteisten tilojen valmistuminen ei vielä ole ajankohtaista v Siten henkilösäästöjä esim. sijaiskustannuksissa ei ole odotettavissa. Mikäli toimintaluvut kasvavat edellisvuosien tapaan, on odotettavaa, ettei säästöjä synny v Laboratorio ja patologia Laboratoriopalvelujen käyttömääriä seurataan aktiivisesti ja käyttöä pyritään ohjaamaan informaatio-ohjauksen avulla. Jos lääkärimäärä Kainuussa saadaan optimaaliseksi, laboratoriotutkimusten määrä saattaa nousta joka tapauksessa. Näytteenotto taataan terveysasemilla lähipalveluna kuitenkin siten, että toimipisteiden työntekijöiden lukumäärä sovitetaan kävijämääriin (palvelu tarvittaessa supistetaan 1 2 päivään viikossa). Arvioitu vaikutus vuositasolla Kliinisen neurofysiologian palvelut siirtyneet omaksi työksi vuoden 2011 aikana, jolloin konsulttimenoista (n /vuosi) säästynyt /vuosi. Vuoden 2011 aikana säästöä ostopalvelukustannuksissa noin

14 14 Radiologia Radiologian omissa kustannuksissa ei ole saatu oleellisia säästöjä edellisiin vuosiin verrattuna, mutta tutkimus- ja hoitoprosessien tehostumisen vuoksi on saatu edellisiin vuosiin verrattuna välillisiä säästöjä radiologian palveluja käyttävien yksiköiden kautta. Säästö perustuu muutokseen, jossa paikan päällä työskentelevien radiologien määrä lisääntynyt nollasta kolmeen. Arvioitu säästö kliinisille erikoisaloille lausuntoviiveen lyhentymisestä aiheutuvan hoitopäivien vähenemisen perusteella noin vuodessa. Leikkaus-anestesia ja teho Tavoitteet ovat toteutuneet 2011 edellisen vuoden mukaisesti. Kustannussäästö noin Ensihoito Ensihoidossa ei hälytysten määrällisen kasvun (+ 5 %) takia ole toteutumassa absoluuttista säästöä, mutta muihin toiminnan järjestämisvaihtoehtoihin verrattuna suoraa ja välillistä säästöä on arviolta vuodessa. Ensihoidon käytöstä poistettuja ambulansseja jatkokäytetty 2011 lopulta alkaen maakunnan omassa invataksitoiminnassa, säästövaikutus vuosittain noin Välinehuolto Vuonna 2011 ei oleellisia säästöjä, mutta välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän (Gemini) käyttöönotosta 2012 alkaen toimintalogistiikan paranemisen vaikutus noin vuodessa TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHOITOPALVELUT (TESA) Tavoitteena on turvata terveyden ja sairaanhoitopalveluiden saatavuus sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarkoituksenmukainen ja alueellista sairastavuutta vastaava tasapainoinen käyttö Kainuussa ottaen huomioon palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kasvun rajaukset SUUNNITELMA Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue SUUNN SUUNN SUUNN SUUNN Kainuun keskussairaalan yhteispäivystyksen yhteyteen perustettavan nopean diagnostiikan yksikön toiminta käynnistetään vuodenvaihteessa Yksikkö käsittää 15 akuuttisairaansijaa. Yksikön perustamisen jälkeen perusterveydenhuollon akuuttisairaansijoja vähennetään viidellätoista ja erikoissairaanhoidon sairaansijoja kymmenellä sairaansijalla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuotuinen käytön arvioidaan vähenevän em. sairaansijojen vähenemistä vastaten. Vuositasolla voidaan arvioida muutoksesta aiheutuvan terveyden- ja sairaudenhoidon tulosalueelle noin euron säästön. Perusterveydenhuollon akuutti vuodeosastotoiminta lopetetaan Paltamon terveysasemalta ja Ylä-Kainuussa akuutti vuodeosastotoiminta keskitetään Suomussalmelle. Sotkamon vuodeosaston akuuttipaikkoja vähennetään. Kuhmossa vuodeosaston akuuttitoiminta jatkuu pääosin nykyisellä volyymilla. Perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa tavoitellaan edelleen sellaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa kunkin toimipisteen palvelutarjonnan määrittelyssä otetaan huomioon järkevän kunkin palvelun tuottamiselle riittävän väestöpohjan olemassaolo, toiminta-alueen asukastiheys, toiminta-alueen väestön ikärakenteen asettamat vaateet lähipalveluvalikoimaan ja -määrään, etäisyyksien asettamat vaateet sekä tietotekniikan ja tehokaan kuljetuksen suomat mahdollisuudet. Talouden näkökulmasta ajatellen tavoitellaan sellaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka antavat mahdollisuuden perusterveydenhuollon kustannusten laskuun niillä alueilla, joissa kansanterveystyön tarvevakioidut kustannukset ovat selvästi maakunnan keskiarvoa korkeammat. Somaattisen erikoissairaanhoidon käytössä vallitseva alueellinen, sairastavuuden sum-

15 15 maindeksistä tai väestön ikärakenteesta riippumaton alueellinen epäsuhta pyritään korjaamaan. Ensikäyntien osalta tavoitteeksi asetetaan 0,17 käyntiä vuodessa asukasta kohti (vuonna 2006; 0.21 käyntiä asukasta kohti) ja vastaavasti uusintakäynneissä tavoite on 0,55 käyntiä asukasta kohti (vuonna 2006; 0,61 käyntiä asukasta kohti). Vapautuva kapasiteetti käytetään ikääntyvän väestön lisääntyvään tutkimuksen ja hoidon tarpeeseen erikoissairaanhoidossa. Muutoksesta koituva taloudellinen hyöty muodostuu painopisteen siirtymistä erikoissairaanhoidon toiminnasta perusterveydenhuollon toiminnaksi. Tämänhetkisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hinnoittelun pohjalta laskettu saavutettava taloudellinen hyöty kasvaisi asteittain ja olisi vuodesta 2012 alkaen noin euroa vuodessa. Kuvio 1 Somaattinen erikoissairaanhoito, oma toiminta, ensi-, päivystys- ja uusintakäynnit/asukas ,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,19 0,17 0,16 0,12 0,1 0,11 0,65 0,61 0,55 0,21 0,21 0,22 0,18 0,18 0,18 0,69 0,71 0,72 0,16 0,16 0,2 0,1 0,09 0,1 0,44 0,47 0,49 0,19 0,22 0,2 0,17 0,18 0,21 0,61 0,65 0,6 0,17 0,18 0,2 0,12 0,12 0,12 0,45 0,44 0,49 0,16 0,17 0,21 0,16 0,2 0,2 0,58 0,71 0,74 0,16 0,16 0,19 0,12 0,12 0,13 0,47 0,48 0,51 0,17 0,16 0,17 0,07 0,08 0,08 0,37 0,41 0,43 0,23 0,29 0,33 0,58 0,2 0,25 0,24 0,68 0,74 0,19 0,19 0,21 0,14 0,14 0,15 0,57 0,59 0,61 0 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki Yht ensikäynti 2004 ensikäynti 2005 ensikäynti 2006 päivystyskäynti 2004 päivystyskäynti 2005 päivystyskäynti 2006 uusintakäynti 2004 uusintakäynti 2005 uusintakäynti TP/sm 19 Kuviossa 2 on kuvattu terveyden- ja sairaudenhoidon tulosalueen kustannuskehitys vuosina Vuoden 2008 osalta toimintakulut vastaavat annettua budjettikehystä, jossa on huomioitu vuonna 2007 tulosalueella toteutetut tasapainottamistoimenpiteet siltä osin kuin ne on voitu jättää toistaiseksi toteutuviksi. Vuoden 2008 kustannukset vastaavat tuloalueelle annettua vuoden 2008 budjettikehystä. Vuodesta 2010 alkaen nopean diagnostiikan yksikön toiminnasta koituva kustannussäästö on mukana laskelmassa. Kustannusten vuotuiseksi kasvun ilman toimenpiteitä on arvioitu olevan 7 %. Taulukossa 1 kehitys on kuvattu numeerisesti.

16 16 Kuvio 2. Kustannusten kehitys terveyden- ja sairaudenhoidon tulosalueella vuosina (miljoonaa euroa) Kustannuskehitys ilman toimenpiteitä (miljoonaa euroa) Kehitys toteutumassa olevin toimenpitein (miljoonaa euroa) Taulukko1. Kustannuskehitys Terveyden ja sairaudenhoidon tulosalueella vuosian Kustannuskehitys ilman toimenpiteitä (miljoonaa euroa) Kehitys toteutumassa olevin toimenpitein (miljoonaa euroa) ,47 72, ,00 79, ,60 80, ,60 85, ,00 90,28 Talouden tasapainottamistoimenpiteet on kuvattu edellä. Niiden taloudellinen vaikutus on esitetty kaaviossa 1 ja taulukossa 1. Edellä esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on turvata Kainuun asukkaille terveyden- ja sairaanhoidonpalveluiden saatavuus käytettävissä olevin talous- ja henkilöstöresurssein. Toimenpiteet ottavat huomioon erityisesti vuoden 2010 jälkeen merkittävämmin tapahtuvat muutokset väestön ikärakenteessa ja palvelutarpeissa. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tuottaminen seudullisesti painottuen on välttämätöntä sekä talouden että henkilöstön saatavuuden näkökulmasta TOTEUMA JA ENNUSTE 2011 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN Vuosi 2008 Terveysasemien toiminnan muutokset eivät ole edenneet tulosalueen esittämällä tavalla. Tällä hetkellä voimassaolevin lähipalvelumäärityksin tässä esitettyä taloudellista hyötyä ei voida saavuttaa. Vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot olivat 72,257 milj. euroa, johon lisätään 7 %:n kasvu saadaan vertailuluvuksi 77,315 milj. euroa. Toteuma oli 75,303 milj. euroa eli kustannussäästö oli 2,012 milj. euroa. Vuosi 2009 Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot olivat milj. euroa johon lisätään 7 %:n kasvu ja saadaan vertailuluvuksi milj. euroa. Toteuma oli milj. euroa eli kustannussäästö oli milj. euroa.

17 17 Vuosi 2010 Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden vuosille suunnitellut talouden tasapainottamiseen ja kustannusten kasvun hallintaan suunnitellut toimenpiteet ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Suunnitellut toiminnan muutokset painottuvat ajallisesti tasapainotusohjelman jälkipuoliskolle ja keskeisesti suunnitelman toteutumiseen vaikuttavan nopean diagnostiikan yksikön toiminta on käynnistynyt vasta nyt vuoden 2010 alussa. Toiminnan käynnistäminen on vaatinut henkilöstöresurssien lisäystä, jonka on suunniteltu kompensoitavan tulevien neljän toimintavuoden kuluessa. Toiminnan käynnistymiseen kytketty sairaansijojen vähentäminen sekä terveyskeskussairaaloista että erikoissairaanhoidosta on suunniteltu niin ikään toteutettavaksi asteittain. Sairaansijojen vähentäminen edellyttää terveyskeskussairaaloissa ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottavien lukumäärään olennaista vähenemistä. Tällä hetkellä terveyskeskussairaaloiden sairaansijoilla on jatkuvasti yli 20 hoivapaikkaa jonottavaa. Vaikutukset näkyvät vuoden 2010 jälkeen. Aiemmasta suunnitelmasta poikkeavia toimenpiteitä ei tulosalueella aiota käynnistää. Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalueen kustannusten kasvu on vuosina käytettävissä olevien tilinpäätöstietojen perusteella ollut vuodessa keskimäärin vain noin 3 %, kun kasvu vastaavana aikana koko toimialalla on ollut vuodessa keskimäärin noin 5 %. Talouden tasapainottamisohjelman kuluessa vuosina on menojen vuotuinen kasvu terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tuloalueella ollut keskimäärin 3.3 % kun se vastaavasti koko toimialalla on ollut noin 4.5 %. Näiden lukujen valossa tulosalue on onnistunut kustannusten kasvun hillinnässä erinomaisesti. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot olivat milj. euroa johon lisätään 7 %:n kasvu ja saadaan vertailuluvuksi milj. euroa. Toteuma oli milj. euroa eli kustannussäästöä oli 0,815 milj.. Kuviossa 2 on esitetty tulosalueen oletettu kustannusten kehitys vuosina ilman toimenpiteitä (7 % vuotuinen kasvu), aiemmin vuosille toteutumassa olevin toimenpitein suunniteltu kehitys sekä vuosien toteuma sekä vuosien 2011 ja 2012 ennuste realastisen 4.5 %:n kasvun mukaisena. Ennuste 2011 Mikäli tulosalueen kustannusten vuotuinen kasvu oli edelleen 7 %, tarkoittasi se 91.6 miljoonan euron kustannuksia vuonna Toteutumassa olevin toimenpitein kasvu on maksimissaan rajattavissa 4.5 %:n mikä tarkoittaisi noin 3.43 miljoonan euron säästöä. Edellä vuoden 2010 tilannetta kuvaavassa kappaleessa kuvattu tilanne vastaa vuoden 2011 kehitystä. Ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottavien määrässä ei ole tapahtunut sellaista olennaista muutosta, joka olisi mahdollistanut erikoissairaanhoidossa suunniteltujen sairaansijojen vähentämisen. Huhtikuussa 2011 toteutetun selvityksen mukaan oli ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottavien käytössä huhtikuussa 18 % terveysasemien hoitopäivistä. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitopäivistä oli vastaavasti 3 % terveyskeskussairaaloihin pääsyä odottavien käytössä. Korkein odottajien osuus (10 %) oli sisätautien osastolla 8. Toinen huomattava kielteiseen kustannuskehitykseen vaikuttava tekijä oli jo vuoden 2010 aikana toteutunut merkittävä (16 %) nousu asiakaspalveluiden ostoissa. Nousu selittyi pääosin OYS:n hinnoittelukäytännön muutoksesta. Joillakin erikoisaloilla nousu näyttää jatkuvan merkittävänä vielä kuluvanakin toimintavuonna. Esimerkiksi operatiivisella vastuualueella kasvu olisi ennusteen perusteella noin 9 %. Hoitotakuusäädösten tuomat velvoitteet ovat nostaneet kustannuksia erityisesti operatiivisella vastuualueella ja suun terveydenhuollossa. Pitkäkestoisesti jatkunut perusterveydenhuollon lääkärivaje on ollut ensisijaisesti esteenä järkevän ja kustannustehokkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon muotoutumiselle. Polikliinisen toiminnan painopisteen siirtyminen entistä enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon myös lääkärikäyntien osalta ei ole ollut mahdollista. Hoitajien ja lääkärein välistä työnjakoa kehittämällä on palveluvajetta pystytty kuitenkin merkittävällä tavalla kompensoimaan perusterveydenhuollossa.

18 18 Kuvio 2. Kustannusten kehitys terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden tulosalueella vuosina Kustannusten kehitys iman toimenpiteitä (7 % vuotuinen kasvu; milj. ) Kustannusten aiemmin vuosille suunniteltu kehitys (milj. ) Kustannusten toteutunut kehitys vuosina , kustannusennuste 2011 ja suunniteltu kehitys vuodelle 2012 (milj. ) ,47 80,00 85,60 91,60 98,00 72,66 79,57 80,72 85,31 90,28 75,03 79,57 84,01 88,34 92, PERHEPALVELUT (PEPA) 1. Perhepalvelujen organisaation muutos Tavoite: - yhtenäisten toimintakäytäntöjen varmistaminen - taloudellinen vastuu yhtäläinen kaikilla Kainuun seuduilla ja perhepalvelujen sektoreilla - asiantuntijajohtajuuden vahvistaminen, laajojen palvelukokonaisuuksien haltuunotto tehostuu sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erityishuollossa Toimenpiteet ja aikataulu: - uusi organisaatio aloittaa Vaikutukset talouteen ja väestöön: - maakunnallisen palvelujen sisällön ja kehittämisen vastuut selkiytyvät asiantuntijoille, taloudellinen vastuu tehostuu (ks. kaavio ). - tehokkaimpien toimintamallien käyttöönotto koko Kainuun alueella kaikissa perhepalveluissa - ei vaikuta välittömästi henkilöstöä lisäävästi tai vähentävästi Perhepalvelujen talouden tasapainottamisen vaikutukset vuoteen 2012 mennessä yhteensä 7,9 milj..

19 19 PERHEPALVELUIDEN PROSESSIT JA RAKENTEET Lapsiperheiden sos.palv. Lapsiperheiden th-palv. Sos. ja perhetyö Perhekeskukset Ä it. ja las t.n eu volat, koulu- ja op.th Perheneuvola S ija is huo lto yk sikkö ja la st.su oje lulaitos - Last.ja nuorten psyk. ja som. esh, - N aist.t. / äitiysh. ja syn nytystoim. Aikuissos.palvelut S eudull. aik.työ ja totu-palvelut TYPA Vammaispalvelut Seudull. kvl-palvelut S eud ull. vpl-p alve lut Kesk.vamm.palv. Lähijohtam inen LUONNOSVERSIO Osaam isen ke hittäm ine n ja uusiutum inen Suunnittelu ja h allinta SUUNNITELMA SUUNN. SUUNN SUUNN. SUUNN Lapsiperheiden palvelut Rakennetyöttömyys Kv-tilapäishoito Elatusturva YHTEENSÄ Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelun kustannusten kasvun hillitseminen ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuden kehittäminen Tavoite: - avohuollon vahvistaminen ja laitoshuollon vähentäminen lastensuojelussa - laitoshuollon kustannusten radikaali vähentäminen - oikea-aikainen ja tarvetta vastaava tuki/apu lapsiperheille perhekeskusten moniammatillisella yhteistyöllä (neuvolat, koulu- ja opiskelijaterv.huolto, esh, perheneuvola, sosiaalityö, perhetyö, päivähoito, koulut, järjestöt, srk) Toimenpiteet ja aikataulut: - perustetaan perhekeskukset seuduille ja niiden alaisia perheasemia kuntiin: Paltamo toukokuu 2007, Kuhmo vuodenvaihde, Vuolijoki 2008, Suomussalmi , Kajaani oma lastensuojelulaitos 7 lapselle, v joulukuu - perhetyössä korjaavan työn rinnalle luodaan ehkäisevät varhaisen tuen palvelut: 4 uutta työntekijää lapsiperheiden varhaiseen tukeen perustetaan Kainuuseen sijaishuoltoyksikkö , tehtävänä arvioida ja koordinoida kaikki Kainuun lastensuojelun sijoitukset. Lastensuojelun erityisasiantuntijuus tässä yksikössä. Yksi sosiaalityöntekijän virka perustettu. - perhehoitoon koulutetaan Kainuussa lisää sijaisvanhempia ja perhehoito otetaan ensisijaiseksi sijoitusvaihtoehdoksi erityisesti pienille lapsille - sosiaalipäivystys toteutetaan 2008 Vaikutukset talouteen: - perhekeskuksissa moniammatillinen yhteistyö tehostuu, päällekkäisyydet poistetaan ja vastuunjako selkiytyy = tehokkuus paranee.

20 20 - lastensuojelun laitoshoidon ostopalveluja voidaan vähentää vuosittain. Kustannukset arvioitu v ,3 m, v ,06 m, v ,7 m, v ,27 m (kts. liite erillinen taulukko). - oman lastensuojelulaitoksen kustannukset v , joka sisältää mm. 7 työntekijän henkilöstökulut. Kustannus toteutuu vuosittain. Tarvittavat oheispalvelut asiakkaat saavat omasta organisaatiosta, joten säästöjä syntyy niiden ostoissa. Oman yksikön kustannukset alemmat kuin vastaavien ostettujen palvelujen - perhetyön lisäresursointi 4 työntekijää, kustannukset n /vuosi - perhehoidon lisääminen laitoshoidon sijasta vaikuttaa kustannuksia alentavasti, sillä perhehoitovuorokauden hinta on vain noin 30 % lastensuojelun laitoshoitovuorokauden hinnasta - sosiaalipäivystyksen kustannukset n /vuosi - kustannusvertailu erillisessä taulukossa, joka liitteenä Vaikutukset väestöön: - palvelut yhdeltä luukulta perhekeskuksissa - lapsiperheet saavat avun oikeaan aikaan ja riittävän tehokkaasti, edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja vähentää kalleimpien palvelujen tarvetta (= lasten huostaanotot) - lapsiperheiden hyvinvointi ja selviytyminen vahvistuu, perheiden hajoamisen ja lasten huostaanottojen kehitys saadaan kääntymään laskuun Vaikutus vuositasolla: v kustannukset nousevat verrattuna siihen, ettei em. muutoksia tehtäisi, v vastaavasti kustannukset vähenevät , v kustannukset vähenevät ja v ,8 m, yhteensä 2,59 m. Lapsiperheiden palveluvaihtoehdot yhteensä vrt ilman rakennemuutosta/rakennemuutoksen jälkeen v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 Palveluvaihtoehdot ilm an rakennem uutosta Palveluvaihtoehdot rakennemuutoksen jälkeen 3. Kainuun rakennetyöttömyys Rakennetyöttömyyden puolittaminen 5 vuodessa Tavoitteet: henkilöä siirtyy koulutukseen tai työllistyy avoimille työmarkkinoille 5 vuodessa (työvoimahallinnon, kuntien ja maakunta kuntayhtymän yhteinen tavoite) - alle 25 vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet palautuvat työmarkkinoille erilaisten tukipalvelujen avulla (typa ja kuntouttava työtoiminta) - estetään uusien rakennetyöttömien synty Kainuussa yhteistyössä työvoimahallinnon ja kuntien kanssa - toimeentulotuen kustannukset laskevat ja kuntien työmarkkinatukimaksut alenevat - saadaan luotua eri toimijoiden (kunnat, työvoimahallinto, yritykset, maakunta kuntayhtymä) välinen tehokas yhteistyökäytäntö

21 21 Toimenpiteet ja aikataulu: - nuorisopsykologi, koulukuraattorit sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto puuttuvat syrjäytymiskierteessä olevien opiskelijoiden elämään (nuorisopsykologi aloittanut työnsä keväällä 2007) - laaja työvoimahallinnon, kuntien ja maakunta kuntayhtymän yhteinen sateenvarjohanke , joka luo yht. toimintamallin, hakee erilaisia työkokeilu-, harjoittelu- välityömarkkina- ja kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja, tukee sijoittavia yrityksiä sijoituksesta aiheutuvissa ongelmatilanteissa ja kouluttaa vastaanottavaa henkilökuntaa kannustavaan suhtautumistapaan sijoitettuja henkilöitä kohtaan. - perhepalvelujen organisaatiomuutoksessa luotu aikuissosiaalipalvelujen vastuualue keskittyy syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen ja työikäisen väestön itsenäisen selviytymisen tukemiseen. Aikuissosiaalipalvelujen vastuualue aloittaa toimintansa alkaen. Vaikutukset talouteen: - jos rakennetyöttömiä voidaan yllämainituin toimenpitein vähentää esim. 5% / vuosi, se tarkoittaa yli sataa työtöntä vähemmän vuosittain ( v , v , v ), suuri osa poistuisi myös toimeentulotuensaajista (mutta eivät kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat!). Kustannusvaikutus vuositasolla n euroa, tosin aloitusvuonna vähäisempi Vaikutukset väestöön: - Kainuun työllisyys kohenee, samoin väestön hyvinvointi ja maakunnan imago Vaikutus vuositasolla: 2008: ?, , , v , yht. n. 1m 4. Kehitysvammaisten tilapäishoito Kehitysvammaisten tilapäishoidon keskittäminen Kuusanmäen Palvelukeskuksen tiloihin vaiheittain. Tavoitteet: - vähennetään kehitysvammaisten laitoshoitoa ja hyödynnetään olemassa olevat laitospaikat kotona asuvien kehitysvammaisten avohoidon tilapäishoitopaikoiksi - tehostetaan omien hoitokotipaikkojen käyttöä poistamalla vajaakäytöllä olevat tilapäispaikat ympäri Kainuuta ja ottamalla ne täystehoiseen käyttöön = sijoittamalla niihin pitkäaikaishoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset ostopalvelujen sijasta - luodaan tehokas ympärivuorokautinen, säännöllisin välein tietyt asiakasryhmät vastaanottava tilapäishoidon yksikkö - vähennetään kalliita tilapäishoidon ostopalveluja Toimenpiteet ja aikataulu: - Kuusanmäen yksiköistä Kulkuri ja Karpalo muutetaan avohuollon tilapäishoidon yksiköiksi. Tänä syksynä aloittavat viisipaikkainen yksikkö ja ensi vuonna niin pian kuin ko. tiloissa nyt olevat pitkäaikaisasiakkaat saadaan sijoitettua muihin hoitokoteihin, laajennetaan palvelua 5-7 -paikkaisella yksiköllä - seutujen omista hoitokodeista on muutettu/muutetaan tilapäishoidon paikat (= 7 paikkaa) vakinaisten asukkaiden käyttöön, ostopalveluja vähennetty/vähennetään vastaavasti mahdollisuuksien mukaan - Kajaanin seudun kv-lasten viikonloppuhoitojen ostoa vähennetään 2008 ja toteutetaan jatkossa Kuusanmäen tilapäishoidon yksiköissä Vaikutukset talouteen: - omien hoitokotipaikkojen käytön tehostaminen vaikuttaa vuoteen 2006 verrattuna vuosittain n euron ostojen vähennyksenä - Kuusanmäen tilapäishoidon yksikköjen tehokas käyttö vähentää tilapäishoidon ostopalvelujen tarvetta radikaalisti, mutta asiakaslaskenta vielä kesken, joten mahdotonta sanoa tarkkaa lukua tässä vaiheessa. Vaikutukset asiakkaisiin: - kehitysvammaisten laitoshoitoa puretaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti - luodaan laadukas, turvallinen, ympärivuotinen ja -vuorokautinen tilapäishoidon järjestelmä kehi-