Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 922/ Leppävaaran-visio Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Mika Rantala, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi päivätyn Leppävaaran-vision otettavaksi huomioon Leppävaaran tulevissa asemakaavan muutoksissa ohjaavana ja kehittyvänä kokonaissuunnitelmana, 2 toteaa, että Leppävaaran visiossa esitetyillä ratkaisuilla kehitetään alueen yhdyskuntarakennetta ja lisätään monipuolista asuin-, liike- ja toimistorakentamista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti, 3 edellyttää Turuntien kehittämistä puistokatuna Leppävaaran länsiosasta aina Helsingin rajalle asti. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Kai Lintusen kannattamana, että - päätösehdotuksen kohta 1 muutetaan kuulumaan seuraavasti: merkitsee tiedoksi päivätyn luonnoksen Leppävaaranvisioksi, - päätösehdotuksen 2 kohta poistetaan, - päätösehdotuksen lisätään uusi kohta, joka kuuluu seuraavasti: edellyttää, että asemakaavoitusta ja muita jatkotoimia ohjaamaan valmistellaan lautakunnalle päätettäväksi toukokuussa 2017 a) Leppävaaran keskuksen toiminnalliset kehitystarpeet ja näkymät, b) alueen kehittämistavoitteet (pitkä aikaväli eli 2030 jälkeinen aika) sekä c) linjaukset niistä kehittämiskohteista, jotka on tarkoitus saada toteutumaan jo lähivuosina ( ).

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan muutosehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi päivätyn luonnoksen Leppävaaran-visioksi, 2 edellyttää, että asemakaavoitusta ja muita jatkotoimia ohjaamaan valmistellaan lautakunnalle päätettäväksi toukokuussa 2017 a) Leppävaaran keskuksen toiminnalliset kehitystarpeet ja näkymät, b) alueen kehittämistavoitteet (pitkä aikaväli eli 2030 jälkeinen aika) sekä c) linjaukset niistä kehittämiskohteista, jotka on tarkoitus saada toteutumaan jo lähivuosina ( ). 3 edellyttää Turuntien kehittämistä puistokatuna Leppävaaran länsiosasta aina Helsingin rajalle asti. Liite Selostus 4 Leppävaara-visio havainnekuva Alueen nykyiset vahvuudet asukkaan Leppävaara on Espoon väkirikkain suuralue. Leppävaaran kaupunkirakenne on onnistunut sekoitus eri aikakausien asumista, palveluita sekä työpaikkoja. Alueella on erinomaiset liikenneyhteydet ja joukkoliikenteen palvelutaso. Leppävaaran keskuksen liikenneterminaali on Espoon vilkkain ja on noin vaihtotapahtumalla vuorokaudessa koko Helsingin suuralueen kolmanneksi vilkkain joukkoliikenteen solmukohta. Väkiluvun kehitys mahdollistaa laajan palvelutarjonnan sekä loistavat harrastusmahdollisuudet. Toimiva resepti on huomattu useassa tutkimuksessa ja esimerkiksi Helsingin Metropolialueen selvitystyöryhmä valitsi Leppävaaran esimerkiksi toimivasta alakeskuksesta. Leppävaarassa sijaitsee Espoon toiseksi suurin työpaikkakeskittymä Tapiola-Keilaniemi-Otaniemi alueen jälkeen. Tällä hetkellä Leppävaara profiloituu yritysten keskuudessa yhtenä halutuimmista sijoittumispaikoista Espoossa. Raide-Jokerin kytkiessä alueen entistäkin vahvemmin osaksi seudullista rakennetta syntyy hyvät edellytykset kehittää Leppävaaraa edelleen alueellisesti merkittävänä työpaikkakeskittymänä ja Espoon urbaaneimpana kaupunkikeskuksena.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Alueen haasteet Leppävaaran ydinkeskusta on rakennettu kahdessa vaiheessa. Turuntien pohjoispuoli (kauppakeskus Gallerian ympäristö) rakennettiin 1980-luvulla. Samassa yhteydessä valmistui Kehä I, joka kytki alueen seudullisesti myös poikittaisliikenteeseen luvun alussa rakennettiin radan eteläpuolelle huomattavasti suurempi uusi keskusta, jonka ytimenä on kauppakeskus Sello. Tämä kehitys mm. toi kaupunkiradan Leppävaaraan. Tavoitteena on tämän jälkeen ollut yhdistää vanha ja uusi keskusta toiminnallisesti sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksin. Voimassa olevissa asemakaavoissa on mahdollistettu keskuksen eri osien yhdistäminen radan ja Turuntien ylittävän kannen avulla. Samalla on mahdollistettu vanhan keskustan vahvistaminen liike- ja toimistorakennuksilla Turuntien pohjoispuolella. Tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut lainvoimaisten asemakaavojen mukaisesti. Pohjoiseen osaan Leppävaaran ydinkeskustasta on jäänyt merkittävää kehittämispotentiaalia. Leppävaaran ajoneuvoliikenteen sujuvuus on haaste nykyisillä liikennejärjestelyillä. Kehä I:n läntisen rampin ja Lintuvaarantien välinen etäisyys on tulevaisuuden ajoneuvoliikennemäärille liian lyhyt, mikä aiheuttaa kehä I:lle kääntyvän liikenteen jonoutumisen. Lisäksi Lintuvaarantien ja Ratsukadun liittymä on haasteellinen johtuen suurista liikennemääristä ja lyhyestä etäisyydestä Turuntien liittymään. Ratsukadun välityskyky on myös häiriöaltis johtuen suurista liikennemääristä. Tämä heijastuu etenkin joukkoliikenteen toimivuuteen, koska Ratsukatu on Pohjois-Espoon joukkoliikenteen pääyhteys Leppävaaran terminaaliin. Tulevaisuuden näkymät ja haasteet Leppävaaran kasvupaineet että odotukset ovat suuret. Monimuotoisen ja elävän keskustan säilyttämiseksi palvelutason ja työpaikkaomavaraisuuden tulee kehittyä asukasluvun kasvun myötä. Leppävaaran keskustan tuntumassa olevien hankkeiden perusteella sen välittömään läheisyyteen on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli uutta asukasta. Tämän hetken arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä uusia asukkaita on kertynyt ja uusia työpaikkoja km:n säteellä keskustasta. Leppävaaran keskus visiotyön tavoitteena on ollut luoda ehyt kehityskuva tämän merkittävän aluekeskuksen tulevaisuudesta 2030-luvun paremmalle puolelle. Leppävaarassa ja erityisesti sen keskustassa on vireillä useampia maanomistaja- että kaupunkilähtöisiä kehityshankkeita, joiden luonteva yhteensovittaminen edellyttää yhteisen tavoitetilan muodostamista. Visio on erittäin tärkeä määrittäessään keskuksen oleellisimmat kehitystarpeet ja viitoittamalle näiden ratkaisuperiaatteet pidemmälle tulevaisuuteen. Visiolla varmistetaan kaupungin kehittyvän ja tiivistyvän kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Alueen kehittämistavoitteet Vision laadinnan tavoitteet on kirjattu viime elokuussa järjestetyn kaupunkisuunnittelulautakuntaseminaarin perusteella. Päällimmäiset tavoitteet ovat Leppävaaran keskustaa halkovien väylien jakavan vaikutuksen vähentäminen, Pohjois- ja Etelä-Leppävaaran kaupunkikuvallinen sekä toiminnallinen tasapainottaminen sekä voimakkaasti kehittyvän Perkkaa-Vermo alueen luonteva liittäminen osaksi aseman seudun ydinkeskustaa. Joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen on yksi merkittävimmistä suunnittelutavoitteista. Leppävaaran rautatieasemaa kehitetään palvelemaan pääkaupunkiseutua sekä myös laajempaa seutua, koska Turkuun suuntautuvat junat pysähtyvät nykyisin Leppävaarassa. Kaikkiaan keskustaa kehitetään väylistä ja voimakkaasta tiivistämisestä huolimatta ihmisläheisempään suuntaan: Leppävaara saa oman kävelykeskustan ja siihen liittyvää jalankulku- sekä pyöräilyverkosta kehitetään ponnekkaasti. Kysynnän kasvaessa palveluita hajautetaan sekä radan pohjoispuolelle että Kehä I:n itäpuolelle. Näin palvelukeskittymät liittyvät toisiinsa uusien kaupunkiaukioiden ja torien välityksellä. Visiossa muodostuvalle keskukselle on haluttu antaa vahva identiteetti, joka kestää eri rakennusajankohdasta sekä toteuttajasta aiheutuvan arkkitehtonisen rikkonaisuuden. Kokonaisuus muodostuu suurmaisemassa tapahtuvasta aaltoilusta, jossa vyöryvät aallot lyövät vastakkain juuri aktiivisimmassa ytimessä. Rakennuksia yhdistää massojen lievän salmiakkimaisuuden lisäksi kattojen viisteet sekä materiaaliltaan yhtenäinen katon ja/tai ylimmän kerroksen käsittely. Aaltojen korkein kohta on sijoitettu maamerkkimäisesti radan eteläpuolella Kehä I:n ylle ja näitä tornitaloja voikin tulkita myrskystä nouseviksi majakoiksi. Aukioista Leppävaaran uusi toiminnallinen identiteetti Pohjois-Leppävaaran verisuonena toimii Leppävaaranraitti, joka kokoaa pohjoisesta lähestyvän jalankulun sekä pyöräilyn ja samalla johdattelee aseman suunnasta saapuvat liikkujat uudistettuun urheilupuistoon. Visiossa tämän verisuonen sykettä vahvistetaan luomalla sujuvat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet myös radan yli suoraan Viaporintorille ja haaroittamalla yhteyksiä asemalta radan vartta sekä länteen että itään. Kävelykeskustan laajentuessa Hatsinanpuiston uusi liike- ja liikuntakeskus aukioineen liittyy luontevaksi osaksi Leppävaaran keskustaa ja sen torien helminauhaa. Kaikkiaan Leppävaaran toiminnallisesti, että kaupunkikuvallisesti hieman sisäänpäin kääntynyt kaupunkikuva avautuu ja tuo uudenlaista urbaania säpinää keskukseen. Aukioista suunnitellaan asukkaita osallistamalla Leppävaara-kokemuksen ydin: Toreille ja aukioille kehitetään vahva, yhtenäinen teema, joka on tunnistettavissa liikuttaessa kävelykeskustan vyöhykkeellä. Kattoteeman alla jokainen aukio luo oman identiteetti tarjoten vaihtelevia käyttötarkoituksia ja kokemuksia alueen asukkaille. Leppävaaran

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 keskustan hivenen karu ja betoninen ilme muutetaan kaupunkimaiseksi ja viihtyisäksi Turuntietä kehittämällä ja luomalla tasokas kävelykeskusta laadukkaalla ympäristörakentamisella. Liikennejärjestelyiden kehittäminen Kehittämispotentiaalin hyödyntämisen ja liikenteen yleisen kasvun johdosta ajoneuvoliikenne lisääntyy Leppävaaran alueella. Nykyisten Turuntien ja Lintuvaarantien liittyminen palvelutaso heikkenee nykyisillä liikennejärjestelyillä lisääntyvän liikenteen myötä. Visiossa on pyritty vastaamaan tähän haasteeseen siirtämällä Turuntien linjausta etelämmäs lähemmäksi rataa ja kääntämällä Lintuvaarantien liittymä Portinvartijantielle, jolloin liittymäväli Kehä I:lle kasvaa ja liikenteen sujuvuus tältä osin paranee. Ajoyhteyttä Leppävaaran keskustan pysäköintiin on visiotyössä tutkittu suoraan Turuntieltä rampeilla alas. Radan etelä- ja pohjoispuoliset pysäköintilaitokset voidaan myös yhdistää toisiinsa, jolloin muodostuu joustava, laaja pysäköintikokonaisuus. Ajoneuvoliikenteen toimivuus edellyttää myös jo kaavoitetun, mutta toteutumatta jääneen Säterinpuistontien jatkeen toteuttamisen Turuntielle, jolloin Etelä-Leppävaarasta saadaan uusi katuyhteys, mikä vähentää puolestaan Ratsukadun liikennekuormitusta. Lisäksi Kehä I:n sillan alikulkua Hevosenkengän osalta parannetaan jatkamalla siltaa etelään ja järjestelemällä Hevosenkengän liikenne uudelleen. Jos tulevaisuudessa Lintuvaarantien liikennemäärät kasvavat edelleen, voidaan Lintuvaarantien eteläosan liikennekuormitusta keventämiseksi tutkia tunnelia Ratsukadulta pohjoiseen. Seudun voimakkaasti kasvava asukasluku, kaupunkiradan jatke ja lisääntyvät työpaikat edellyttävät keskuksen joukkoliikenteen palvelutason kehittämistä. Rautatieasemalle toteutetaan puuttuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet radan yli sekä länteen, rakennetaan Matkakeskustasoinen lämmin odotusterminaali, josta varmistetaan sujuvat yhteydet linja-autoterminaaliin, juna-asemalle sekä Raide-Jokerin pysäkille. Raide-Jokeri Leppävaaran liikenneyhteydet paranevat entisestään, kun Raide-Jokeri liittää Leppävaaran osaksi kansallisestikin merkittävää informaatio- ja teknologia osaamisintensiivistä Tapiola-Leppävaara- Pitäjänmäki työpaikkavyöhykettä. Raide-Jokeri on aktivoinut useita asuntorakentajia asemakaavamuutoksiin alueen tiivistämiseksi. Lisäksi visiossa mahdollistetaan uusi raitiotielinja Leppävaaran ja Kalajärven välille, mikä täydentää Pohjois-Espoon joukkoliikennetarjontaa. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet paranevat Turuntien pohjoispuolelle suunnitellun pyöräilyn baanan ja radan eteläpuolelle suunnitellun uuden Ratsukadun ylittävän jalankulku- ja pyöräilysillan myötä. Lisäksi Leppävaaran kävelykeskus laajenee ja yhteydet urheilupuiston suuntaan selkiytyvät.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6